Lauri  Oinonen  /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Lakialoitteella on haluttu kiinnittää huomiota tärkeään kysymykseen. Perintövero sukupolvenvaihdostilanteissa on tällä hetkellä kohtuuton. Tällä vaikeutetaan maatilayritysten ja muitten yritysten jatkumista, sukupolven vaihdoksia. Monet luopuvat yritystoiminnasta, ja tämä on hyvin kielteinen asia. Aikanaan oli käytäntö ja periaate, että verotusarvot olivat vain pieni murto-osa varallisuuserien käyvistä arvoista, ja tuolloin perintöverot eivät niinkään muodostuneet kohtuuttomiksi, mutta nykyään verotusarvot ovat nousseet hyvin lähelle käypää arvoa. Siksi myös verotus on tullut sellaiseksi, että se tuottaa tuossa tilanteessa monille ongelmia.

Näitä ongelmia tällä lakialoitteella 125 haluttaisiin osaltaan oikaista, ja siksi toivon, että sukupolvenvaihdosten edistämiseksi myös tämän aloitteen esittämillä muodoilla luotaisiin edellytyksiä yrityksen ja elämän jatkumiselle. Kysymys on myös maaseudun elinvoimaisuudesta niin maatilojen kuin siellä olevan yritystoiminnan osalta, mutta toisaalta tämä koskettaa tasapuolisesti myös kaupunkeja.

Matti Väistö /kesk:

Arvoisa puhemies! Sukupolvenvaihdosten toteuttamisen tarve, maatilat mukaan luettuna, on lähivuosina erittäin suuri, kuten ed. Olavi Ala-Nissilän ja muiden lakialoitteen perusteluissa todetaan. Tämä on välttämätöntä työpaikkojen turvaamisen ja työllisyyden varmistamisen kannalta. Eduskunta on, kuten perusteluissa todetaan, edellyttänyt, että perintö- ja lahjaverolakia muutetaan niin, että yritysten ja maatilaomaisuuden arvostussäännöt perintöverotuksessa palautetaan ennen vuotta 1993 vallinneelle tasolle.

Arvoisa puhemies! Tällä lakialoitteella toteutuisi tämä tavoite, perintö- ja lahjaverolain 55 §:n 2 momentin muuttaminen niin, että tilanne palautuisi sille tasolle, jolla oltiin, kun lakia alun perin säädettiin. Tästä syystä on välttämätöntä, että tämän huojennussäännöksen alkuperäinen tarkoitus toteutetaan. Meillä Suomessahan kansainvälisestikin arvioiden sukupolvenvaihdosten verotus on korkealla tasolla, ja se on osaltaan vaikeuttamassa yrittäjyyttä ja yritystoiminnan jatkumista.

Arvoisa puhemies! Tällä asialla on mielestäni kiire. Tänäänkin kyselytunnilla työllisyysasiaa yhdessä tulopolitiikan ratkaisuihin liittyen käsiteltiin ja todettiin, että meillä on talouden ja työllisyyden osalta epävarmuustekijöitä kyllin paljon. Tästä syystä ei enää tarvittaisi sellaista epävarmuutta, mitä sukupolvenvaihdosten toteutukseen meillä liittyy.

Erkki  Pulliainen  /vihr:

Arvoisa puhemies! Tässä on jo kuvattu varsin hyvin vallitseva tilanne niin maatilatalouden puolella kuin pienyritystoiminnassakin. Maatilatalouden osalta kiinnitän vain huomiota yhteen hyvin merkittävään näkökohtaan, ja se on se, että olemme yhteisessä maatalouspolitiikassa koko Euroopan unionin alueella.

Miten onkaan sukupolvenvaihdostilanne tässä suhteessa muissa Euroopan unionin maissa, joissa tuottajat kilpailevat vapaasti avoimilla, samoilla markkinoilla? Saksassa on erittäin yrittäjäystävällinen ja maataloustuottajaystävällinen sukupolvenvaihdosjärjestelmä, joka kelpaisi aivan hyvin myöskin kopioitavaksi tänne Suomeen. Sitten, kun mennään Brittein saarille, niin siellä on vielä paljon laaja-alaisempi arsenaali. Siellähän on myöskin sellaisia suurtiloja, jotka meikäläisittäin ovat niin, että yhden tilan maa-alue on sama kuin meillä koko kunnan tilojen maa-alueet. Olen joskus ollut tilaisuudessa tutustumaan tällaiseen kreivin omistamaan maatilaan, jossa oli 5 000 hehtaaria vaatimattomasti maata. Hän oli järjestänyt omistusjärjestelyt aivan kokonaan toisella tavalla, siellä kun tämän mahdollistaa lainsäädäntö. Siinä sukupolvenvaihdos alkaa lapsen syntymähetkestä niin, että se sitten aikanaan sujuvasti muotoutuu.

Meillä on todella pikaista lainsäädännön tarkistamisen tarvetta.

Marja Tiura /kok:

Arvoisa puhemies! Maatilojen ja yritysten sukupolvenvaihdoksiin liittyvät kysymykset ovat hyvin keskeisesti olleet esillä myöskin lakivaliokunnassa nimenomaan perintökaaren 7 §:n muuttamista koskevan hallituksen esityksen yhteydessä.

Siitähän me kaikki olemme samaa mieltä tällä hetkellä, että meillä on yhteiskunnassa noin 80 000 yritystä ja maatilaa tilanteessa, jossa pitäisi suorittaa sukupolvenvaihdos. Sukupolvenvaihdokseen liittyvä problematiikka etupäässä liittyy nimenomaan omaisuuden arvostamiseen liittyviin kysymyksiin, myöskin verotukseen liittyviin kysymyksiin. Vain 6 prosenttia sukupolvenvaihdoksista on tapahtunut niin sanotun lahjoituksen kautta.

Samanaikaisesti haluan nostaa esille asian, joka aivan selkeästi lakivaliokunnassa nousi esille asiantuntijakuulemisten myötä. Se on se, että tällä hetkellä ei ole tietoa edes nykyisestä lainsäädännöstä, mitä nykyinen lainsäädäntö mahdollistaa sukupolvenvaihdosten osalta. Tällä hetkellä esimerkiksi maatiloilla meillä on sen kaltainen käytäntö, että sukupolvenvaihdokset tehdään kertalaakista. Järkevämpää olisi tehdä ne pitkällä tähtäimellä, esimerkiksi kolmen vuoden välein tehdä omaisuuden siirtoja, jolloin suurilta verokohtaannoilta siinä tilanteessa säästyttäisiin tai vältyttäisiin.

Kuten sanottu, ongelma on olemassa ja siihen tulee kiinnittää huomiota. Toivon itse myöskin, että tämä asia viedään eteenpäin mahdollisimman nopeassa tahdissa, mutta todellakin, perintökaaren 7 §:n muuttaminen ei olisi tuonut toivottua ratkaisua tähän ongelmaan. Se tuli selkeästi myöskin asiantuntijakuulemisessa esille.

Leena-Kaisa Harkimo  /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Haluan tuoda hitusen tutkittua tietoa tähän sukupolvenvaihdoskeskusteluun. Valiokuntakäsittelyssä kävi ilmi, että lähes puolet, muistaakseni 49 prosenttia, sukupolvenvaihdosta suunnittelevista yrittäjistä, maatilallisista, koki suurimmaksi ongelmakseen sopivan jatkajan löytämisen. 18 prosenttia piti suurimpana ongelmanaan juuri omaisuuden arvostukseen ja verotukseen liittyviä asioita. Ehkä tätä taustaa vasten on hieman helpompi ymmärtää myös se maltillinen lakivaliokunnan mietintö, joka asiasta annettiin.

Esa  Lahtela  /sd:

Arvoisa rouva puhemies! Tässä aloitteessa on oikeastaan aika lievä ajattelu. Ed. Pulliainen totesi Saksan-mallin, ja muistaakseni viime eduskuntakaudella käytiin läpi valiokunnassa tämän tyyppistä keskustelua ja saatiin jopa brosyyrejä siitä. Minusta Saksan- malli on erittäin hyvä malli sillä tavalla, että siinä ei tavallaan kupattu, "verta imetty" maatilasta tai yrityksestä, koska siinä annettiin mahdollisuus lähteä elämään ja kehittämään tilaa.

Kun ajatellaan sukupolvenvaihdostilannetta, on se missä hyvänsä yrityksessä, tässä tapauksessa maatilalla, eihän siinä tilanteessa, kun uusi isäntä tulee sinne, pitäisi sillä tavalla tehdä, että hänet velkaannutetaan ja otetaan viimeisetkin mehut pois, jotta hän monta vuotta potkii siinä, että miten tästä päästään eteenpäin. Pitäisi antaa lähteä tilaa kehittämään, koska uudella yrittäjällä on aina uusia ajatuksia. Hän haluaa investoida, tehdä kaikkea, ja hänhän maksaa sitten veronsa, kun se firma käy tuottamaan.

Siinä tapauksessa minusta sukupolvenvaihdos pitäisi saada mahdollisimman helpoksi, jolloin siinä tilanteessa, kun tämä jatkaja löytyy — ed. Harkimo totesi, että on ongelma, että ei löydy edes jatkajia, se on yksi ongelma ja iso kynnys — häntä pitäisi kannustaa päinvastoin ja tehdä sillä tavalla, että hänellä on hyvät edellytykset lähteä tuottamaan, jolloin yhteiskunta saa isomman potin sitä kautta, että alkaa tulla veromarkkoja sen tuotoksen kautta.

Esko  Kurvinen  /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Yritysten ja maatilojen sukupolvenvaihdos on aina suuri tapahtuma. Se on prosessina, strategiana ja toimenpiteenä hyvin vaativa tehtävä. Siinähän siirretään perheen ja yhden sukupolven työ seuraavalle sukupolvelle. Jos siinä tehdään virheitä, niin ne yleensä maksavat hyvin paljon.

Sukupolvenvaihdos koostuu näin ollen monista monista eri tekijöistä. Nyt käsittelyssä oleva lakialoite on yksi niistä, yksi merkittävä tekijä, kun arvioidaan siirtyvän omaisuuden arvoa ja ennen kaikkea sitä, mistä siinä verotetaan ja mikä on perintöveron suuruus. Kannatan lämpimästi tämän lakialoitteen mukaisia toimenpiteitä, mutta myös sitä kokonaisuutta, jolla sukupolvenvaihdos tehdään. Se on Lipposen toisen hallituksen hallitusohjelmassa. Siitä on joitakin osioita tehty, mutta vielä tällä hallituskaudella ehditään tehdä muitakin, jos vain halutaan.