9) Laki liikennevirhemaksusta ja laki tieliikennelain muuttamisesta
Erkki Pulliainen /vihr:
Arvoisa puhemies! Eduskunnassa on käyty viime viikkojen
aikana monta liikenneturvallisuuteen tähtäävää keskustelua.
Tältä syksyltä aivan erityisen pontimen
liikenneturvallisuuskeskustelulle antoi Huopalahdessa tapahtunut
vakava onnettomuus, kaaharin aiheuttama hengen menetys.
Eduskunnan liikennevaliokunta kutsuttiin joitakin kuukausia
sitten tutustumaan todelliseen huippulaitteistoon. Kysymys oli tietokoneen,
tutkan, kameran ja salamavalolaitteen yhdistelmästä ja
siinä sitten vielä hyvin loistavasta digitaalisesta
tallennejärjestelmästä. Kaikki tämä välineistö oli
laitettavissa pakettiautoon ja vietävissä hyvinkin
vaikeisiin nopeustarkkailupisteisiin, paikkoihin, joissa kaaharit
saattoivat aikaisemman käytännön mukaan
aika turvallisesti ajaa ylinopeutta.
Totesimme muutaman kymmenen minuuttia liikennettä tarkkailtuamme,
että joka kolmas autoilija suurin piirtein ajoi ylinopeutta,
ja pystyttiin näkemään helposti ylinopeuksien
määrät. Mielenkiintoista tässä laitteistossa
oli se, että vietiin vain kasetti edelleen työstettäväksi
poliisilaitokselle ja siellä pystyttiin katsomaan kuva,
jossa näkyi hyvin selvästi, kun oli digitaalikuvasta suurennus,
ajajan hyvin helposti tunnistettava ulkonäkö ja
edelleen rekisteritunnuksesta tarkkaan se, että varmasti
tämän rekisterin omaava auto oli liikenteessä.
Tämmöisen tiedon käyttäminen
ensisijaisesti edellyttää sitä, että haltijavastuu
otetaan käyttöön, eli ensisijainen kohde
on ajoneuvon omistaja tai pysyväisluontoinen haltija. Edelleen
vähän käytyyn liikennepoliittiseen keskusteluun
liittyi se, että tämä välineistö antaisi mahdollisuuden
siirtyä kunnalliseen nopeusvalvontaan.
Tästä käynnistynyt julkinen keskustelu
toi esille sen, että ne ovat hyviä ideoita kumpikin,
ja tietysti laitteistokin, mutta että eihän tällaista kompositiota
voi saattaa millään lainsäädännön muotoon
eli että tämä on sinänsä mahdoton
ajatus. Liikenne- ja viestintäministeriö oli ystävällishenkisesti
kehottanut oikeusministeriötä ryhtymään
tämän laatuisen lainvalmistelutyön käynnistämiseen,
mutta innokkuutta ei oikein löytynyt. Niinpä tämän
laitteiston käyttöön erinomaisen hyvin
perehtynyt komisario Heikki Seppä kirjoitti pohjan tällaiselle
liikennevirhemaksulaille, toi sen julkisuuteen, toi sen myöskin
liikennevaliokunnan vetäjän tietoisuuteen, ja
sovittiin siitä, että annetaan tämä juristien
edelleen työstettäväksi, ja sillä tavalla
on kysymyksessä lakialoite liikennevirhemaksusta ja siihen
liittyvästä tieliikennelain muuttamisesta.
Oli aika mielenkiintoista ottaa vastaan se palaute, jonka tämä lakialoite
sai. Liikennevaliokunnan jäsenistä — kaikilla
oli tilaisuus kirjoittaa nimensä alle — vain varapuheenjohtaja
ja juuri puhuva allekirjoittivat tämän lakialoitteen. Ed.
Rakel Hiltunen oli tehnyt asiasta kirjallisen kysymyksen, ja sitten
kysyin, onko hän todellakin sitä mieltä,
että hän haluaisi tällaisen liikennevirhemaksulain.
Hän sanoi, että hän on sitä mieltä edelleen
myöskin konkreettisesti eikä vain tällaisena
mielenilmaisuna kirjallisen kysymyksen muodossa, ja niin ed. Rakel
Hiltunen allekirjoitti tämän. Meidän
ryhmässämme käytiin asiasta syvällinen
ja perusteellinen keskustelu ja ryhmä allekirjoitti. Niin
taitaa olla aloitteessa kolmetoista nimeä tällä hetkellä eikä lisää tulekaan, koska
kysymyshän on jo lähetekeskustelussa olevasta
lakialoitteesta.
Joka tapauksessa, arvoisa puhemies, nyt ollaan sitten siinä tilanteessa,
että perinteiset konstit eivät riitä liikenneturvallisuuden
parantamisessa, eivät kerta kaikkiaan. Nyt tarvitaan radikaaleja,
uusia toimenpiteitä, ja tässä on eräs
sellainen malli, jota on syytä nyt sitten tarjota. Lakialoite
näyttää menevän lakivaliokuntaan
ja menköön vaan sinne. Toteaisin kuitenkin, että ylipäätään
olisi hyvä olla niin, että tällaiset
liikenneturvallisuusasiat käsiteltäisiin yhdessä paikassa
elikkä liikennevaliokunnassa, mutta kun ei tämä lakialoite
johda nyt kuitenkaan tämän eduskunnan aikana yhtään
mihinkään vaan tulee raukeamaan tämän
eduskunnan päätettyä työnsä, niin
seuraavaan eduskuntaan sitten täytyisi saada sellaiset
pelisäännöt, että liikenneturvallisuusasiat
käsitellään koordinoidusti liikennevaliokunnassa.
Esa Lahtela /sd:
Arvoisa puhemies! Tämä komissaari/ed.
Erkki Pulliaisen tekemä aloite on sinällään
mielenkiintoinen ja jossakin mielessä kannatettava. Minusta
tässä on hyvä oivallus siinä,
jotta nämä peltipolliisit ja ed. Pulliaisen mainitsemat
telkänpöntöt pannaan tuottamaan ja kaiken
lisäksi tuottamaan kunnille rahaa. Kun kuntia on kupattu
tässä nyt kuulemma kolmen neljän hallituksen
aikaan viimeisen päälle, niin tässähän
maaseutukunnilla onkin hyvä rahanlähde, ainakin
kesäaikaan. Kun täältä stadin
kundit tulevat näyttämään landelle,
miten revitellään, niin sieltä tulee
rahaa. Se on maksukykyistä porukkaa vielä, ja
saadaan rahoja, vähän niin kuin valtionosuuksia
saadaan täältä kautta lisää.
Tältä osin kannatan tätä. Aikaisemmin
puhuttiin jonkin muun hallituksen esityksen tai lakialoitteen yhteydessä,
muistan, näistä peltipolliisijutuista. Ihmiset
ovat kyllä semmoisia, jotta kun näkevät tämmöisen
kopan, heti poljin painuu alas ja vauhti hiljenee. Tämä on
jopa liikenneturvallisuutta lisäävä tekijä,
vaikka siellä ei niitä kameroita olisikaan. Sen
takia näen, että tyhjiä pönttöjä pitää jonkun
verran ollakin tien varsilla ja semmoisia poliisiautoja, joissa
ei välttämättä ole konettakaan,
mutta kun ne aina vaihdetaan toiseen paikkaan, niin ihmiset ihmeesti
pelkäävät niitä, jotta voi tulla
sakkoja. Toisaalta tämä hyvä puoli ihan
lopuksi: tällä voidaan vähän
parantaa kuntien rahoitusasemaakin.
__________
Ed. Kallis merkitään läsnä olevaksi.
__________
Lauri Oinonen /kesk:
Arvoisa rouva puhemies! Laki liikennevirhemaksusta ja tieliikennelain
muuttamisesta on mielenkiintoinen ajatus parantaa liikenneturvallisuutta,
ja toivon, että tämä lakialoite synnyttää aidon
ja ennakkoluulottoman keskustelun liikenneturvallisuuden parantamisesta.
Meillä todella Suomessa on aihetta kiinnittää tähän
asiaan vakavaa huomiota. Eivät vain ne tapahtumat, jotka
ovat tuoneet ikävää julkisuutta lehdistössä ja
muussa mediassa, ole ainoita, vaan paljon tapahtuu vaarallisia läheltä piti -tilanteita,
jotka osoittavat sitä, että meitä on
paljon joukossa, jotka eivät ajattele liikenteen sujumista
turvallisuuden näkökulmasta. Helposti on niin,
että auton ratissa, miksei muunkin kulkuneuvon kuljettajana,
ihminen muodostuu jonkunlaiseksi paholaiseksi lähimmäiselleen.
Lähtöpisteessä ei ole mitään
kiirettä, mutta kun tullaan tien päälle,
pitää kaahata, pitää ohitella
harkitsemattomasti, rikkoa sulkuviivoja, ajaa ylinopeutta, vaarantaa
monella tavalla liikennettä. Sitten kun ja jos on päästy
perille, taas ei ole mitään kiirettä.
Meillä todella tarvittaisiin kansalaiskasvatusta siihen,
että liikenne olisi turvallista ja sujuvaa, sitä,
että sääntöjä noudatettaisiin.
Aikoinaan on tehty tutkimus, että ne autoilijat, jotka
kuvittelevat olevansa muita parempia autoilijoita, useammin syyllistyvät
liikennerikkomuksiin ja useammin ikävä kyllä joutuvat myös
onnettomuuksiin. Tämä asenne, joka on riippumaton
sosiaalisesta asemasta tai tiedollisesta sivistyksestä,
tulisi kuitenkin juuria pois. Liikenne pitäisi nähdä myös
sen heikon lähimmäisen kannalta, jonka tällainen
etuilija ja kaahari kuvittelee olevan häntä heikomman.
Juuri näin hänen kannaltaan pitäisi liikenne
ajatellakin, että hänkin pääsee
perille: opetteleva autoilija, vanhus liikenteessä, lapsi,
todellakin lapset, koululaiset. Erään tutkimuksen
mukaan vasta 11-vuotias katua tai tietä ylittäessään
pystyy kiinnittämään huomiota sivulta
tuleviin tekijöihin, jos tien tai kadun toisella puolella
on jotain mielenkiintoista. 11-vuotias todennäköisemmin
ja sitä nuorempi menee sen kadun ja tien ylitse, vaikka olisi
vaaratekijä jommaltakummalta sivulta uhkaamassa. Sen takia
todella hyvin vakavasti pitäisi ottaa huomioon ne, joiden
kuvittelee olevan itseään heikompia liikenteessä.
Jos lainsäädännöllä ja
sitä kautta yhteiskunnan sanktioilla voidaan edistää liikenneturvallisuutta,
se tulee osaltaan tehdä. Säännöt
ovat sitä varten, että jokainen pääsisi
perille mahdollisuuksien mukaan kaikissa olosuhteissa. Jokainen
pystyy sääntöjen rikkomiseen. Sääntöjen
rikkominen ei ole ihmiselle suurikaan vaikeus, mutta todellista
luonnetta kysyy se, että noudatetaan sääntöjä,
jotka yhteiskunta yhdessä on hyväksi nähnyt
liikenneturvallisuuden parantamiseksi.
Sen takia koen, että tämä lakialoite
on todella mielenkiintoinen ja ansaitsee asianmukaisen keskustelun.
Vielä tässäkin yhteydessä tuon
esille sen, miksi ihmeessä meillä ei pidetä ihanteena täysraittiutta
liikenteessä. Tunnettu juliste "Jos ajat, et ota, jos otat,
et aja" on selkeä. Eivät vain huumeet ole vaaratekijä vaan
alkoholi. Kuten usein on todettu, yli neljäsosa kuolemaan
johtaneista liikenneonnettomuuksista ja liikenneonnettomuksista
yleensä on sellaisia, että niissä alkoholi
on ollut ratkaiseva tekijä onnettomuudessa.
Arvoisa rouva puhemies! Toivon, että tätä aloitetta
selvitetään ja kehitetään tavoitteena
liikenneturvallisuus.
Esko Kurvinen /kok:
Arvoisa rouva puhemies! Liikenneturvallisuus ja sen parantaminen on
tämän syksyn ja kesän aikana noussut
monta kertaa esille myös tässä salissa,
eikä syyttä. Sen vuoksi minusta tämä ed.
Pulliaisen tekemä aloite on erittäin mielenkiintoinen
usealtakin eri kohdalta, mutta sen voisi jakaa tavallaan kahtia.
Ensinnäkin tämä nykyaikainen moderni
tekniikka minunkin mielestäni tulisi ottaa käyttöön
paljon paljon laajemmin kuin se tällä hetkellä on.
Sitä on nopeusrajoituksissa ja -mittauksissa tiellä, mutta
voitaisiin valvoa risteyksiä ja monia muita kameroilla
jnp.
Sitten tämä toinen osa. Tässä avataan
aika lailla uusi näkökulma kunnallisen valvonnan
käyttöönotolle. Edellä ed. Esa
Lahtela kuvaili, kuinka tästä tulisi hyvä rahalähde
kunnan yleiskatteeksi, tavallaan verotuskäytäntö,
mutta tästä näkökulmasta en
kannata tätä kunnallista rangaistusrahan keruuta.
Toinen on haltijavastuu. Kyllä liikenteessä ensisijainen
vastuu minun mielestäni on aina sillä, joka on
liikenteessä, oli hän sitten autolla, jalan tai
jollain muulla. Haltija voi olla kaukana siitä paikasta,
missä rikosta tai rikettä sattuu.
Leena-Kaisa Harkimo /kok:
Arvoisa rouva puhemies! Pidän ed. Pulliaisen kyseistä lakialoitetta
pääosin kannatettavana. Se tukee mielestäni hyvin
hallituksen valmisteilla olevaa esitystä koskien niin sanottua
haltijavastuuta. Tietysti on vielä hienoa, mikäli
käännetyn todistustaakan tuomat ongelmat on tässä lakialoitteessa
pystytty ratkomaan.
Ed. Pulliainen totesi, että tämän
tyyppiselle laille on laaja yhteiskunnallinen tilaus, ja tässä hän
on aivan oikeassa. Tässä yhteydessä haluaisin
kuitenkin pohtia myös sitä nykyisen sakotusjärjestelmämme
ongelmaa, joka kävi ilmi hiljattain julkistetussa tutkimuksessa.
Jopa 40 prosenttia ylinopeussakoista osuu niin kutsutun muuttumattoman
sakon alueelle, eli sakon määrä ei muutu,
vaikka ylinopeus nousisi tuntuvastikin. Esimerkkinä taajamassa,
jossa maksiminopeus on 60 kilometriä tunnissa, tämä merkitsisi
sitä, että alimman päiväsakon
maksaja selviää 32 kilometrin ylinopeudesta samalla
115 euron sakolla kuin 16 kilometrin ylinopeudesta. Kun otetaan vielä huomioon,
että alimman päiväsakon maksajat ovat
hyvin usein nuoria, 15—24-vuotiaita kuljettajia ja he kuuluvat
liikennekäyttäytymiseltään usein
riskiryhmään ja ovat siis onnettomuusalttiimpia
kuin muut kuljettajat, tämä nykyinen
järjestelmä ei juuri näin ollen toimi
erityisestävänä. Tätä taustaa
vasten rikesakon käyttöalan laajentaminen koskemaan
yli 20 kilometriä tunnissa ajettuja nopeuksia olisi myös
mielestäni erittäin kannatettavaa. Näin
lähestyisimme pohjoismaista käytäntöä.
Ruotsissa kiinteällä rikesakolla ...
Ensimmäinen varapuhemies:
(koputtaa)
Ed. Harkimo, kahden minuutin jälkeen pyydän
teitä siirtymään puhujakorokkeelle. Voitte
hyvin jatkaa, mutta puhujakorokkeelta, koska kahden minuutin raja
tuli täyteen.
Kiitoksia, rouva puhemies, ja anteeksi. Vain yksi lause jäi
sanomatta. Ruotsissa kiinteällä rikesakolla rangaistaan
rikkomukset 30—40 kilometriä tunnissa ylinopeuteen
saakka.
Haluan myös tuoda tilaisuuden tullen julki sen, että kannatan
ed. Pulliaisen lakialoitteessa tuomaa rikepisteytysjärjestelmää,
joka mielestäni on erittäin mielenkiintoinen ja
tutkimisen arvoinen. Tietojeni mukaan myös Norjassa tämän tyyppinen
asia on saanut kannatusta ja se tullaan todennäköisesti
toteuttamaan.
Erkki Pulliainen /vihr:
Arvoisa puhemies! Tähän mennessä kommenttina
kuultuun.
Ensinnäkin tämän modernin tekniikan,
jos siis sen hyväksyy, ed. Kurvinen, käyttö edellyttää lainsäädäntöä,
paitsi poliisi tietenkin voi käyttää sitä,
mutta automaattisen järjestelmän käyttäminen
edellyttää erikoislainsäädäntöä.
Toisekseen kunnallinen nopeusvalvonta on tässä rajattu
vain tämän tekniikan käyttöön
ja vain enintään 20 kilometrin ylinopeuden käyttöön,
eli kysymys on siis itse asiassa siitä, että se on
teknistä operointia aivan kokonaan. Siitä tämä inhimillinen
näkökohta on aivan kokonaan pois, se on poliisin
hommaa se, niiden, jotka poliisin valtuuksilla hoitavat asioita.
Sitten myöskin ylinopeudet yli 20 kilometriä tunnissa
ovat poliisin hommaa, se menee poliisin hoitoon.
Marja Tiura /kok:
Arvoisa puhemies! On erittäin tärkeää,
että liikenneturvallisuutta parannetaan ja tämä uusi
tekniikka, teknologia, otetaan käyttöön
liikenneturvallisuuden parantamiseksi.
Tämä aloite on mielestäni erittäin
mielenkiintoinen ja pääosin se on myöskin
kannatettava. Mutta muutama kysymys herää mieleeni
tästä aloitteesta.
Ensinnäkin lähtisin liikkeelle siitä,
että kaiken kaikkiaan meillä on yleisesti asenteisiin
vaikuttamalla vielä hyvin paljon tehtävää koskien
nimenomaan liikenneturvallisuutta ja liikenteessä olemista.
Mutta kun täällä puhutaan esimerkiksi kuntayhtymästä ja
sen perustamisesta kontrolloimaan tätä toimintaa,
niin herää tietysti mieleen, että kun
seurataan näitä kuntayhtymäpohjaisia toimintoja
tällä hetkellä, niin aika paljon se tuo tullessaan
myöskin erilaista byrokratiaa. Sitten jos ajatellaan, että kyse
on myöskin siitä, että alueellisesti
kunnat huolehtisivat valvonnasta, niin kyllä se ehkä tuo
tullessaan ehkä myös tällaista alueellista
eriarvoisuutta, jos tämä kuva toteutuu, jonka
ed. E. Lahtela puheessaan nosti esille siitä, että kunnat
keräisivät tietyllä tavalla rahaa budjettinsa
katteeksi myös näillä. Jos mietitään, että toiset
kunnat varmasti hyvin ahkerasti käyttäisivät
tätä hyödykseen ja toiset sitten ehkä vähän
laiskemmin ottaisivat tämmöisen tavan käyttöön,
se voisi tuoda myöskin alueellista eriarvoistumista tullessaan.
Mutta kaiken kaikkiaan pidän tätä aloitetta kyllä erittäin
hyvänä ja kannatettavana.
Erkki Pulliainen /vihr:
Arvoisa puhemies! Pitää puolustaa, kun on
hengentuotteen tänne arvioitavaksi tuonut.
Kuntayhtymäideahan on yksinkertaisesti vain siksi,
kun meillä on edelleen pieniä kuntia, kun kuntaliitokset
eivät ole ihanteellisesti toteutuneet. Tässä kuntayhtymähän
tarkoittaa vain täsmälleen sitä samaa
kuin että kolmella neljällä kunnalla
on yhteinen eläinlääkäri, ja
sen byrokratia on kyllä niin minimaalinen, että siinä ei
tarvitse paljon nikotella.
Toiseksi, ed. Esa Lahtela, joka on hyvin lennokas sanankäytössä,
loi tietysti kuvan, että tässä kuntien
valtionosuusjärjestelmä, tai mikähän se
olisikaan, kansalaisilta kerättävä ekstra
valtionosuusjärjestelmä, nousisi aivan uuteen
kukoistukseen. Jos ei aja ylinopeutta kukaan, tämä rahasampo
on äärimmäisen niukka.
Keskustelu päättyy.