Erkki  Pulliainen  /vihr:

Arvoisa puhemies! Eduskunnassa on käyty viime viikkojen aikana monta liikenneturvallisuuteen tähtäävää keskustelua. Tältä syksyltä aivan erityisen pontimen liikenneturvallisuuskeskustelulle antoi Huopalahdessa tapahtunut vakava onnettomuus, kaaharin aiheuttama hengen menetys.

Eduskunnan liikennevaliokunta kutsuttiin joitakin kuukausia sitten tutustumaan todelliseen huippulaitteistoon. Kysymys oli tietokoneen, tutkan, kameran ja salamavalolaitteen yhdistelmästä ja siinä sitten vielä hyvin loistavasta digitaalisesta tallennejärjestelmästä. Kaikki tämä välineistö oli laitettavissa pakettiautoon ja vietävissä hyvinkin vaikeisiin nopeustarkkailupisteisiin, paikkoihin, joissa kaaharit saattoivat aikaisemman käytännön mukaan aika turvallisesti ajaa ylinopeutta.

Totesimme muutaman kymmenen minuuttia liikennettä tarkkailtuamme, että joka kolmas autoilija suurin piirtein ajoi ylinopeutta, ja pystyttiin näkemään helposti ylinopeuksien määrät. Mielenkiintoista tässä laitteistossa oli se, että vietiin vain kasetti edelleen työstettäväksi poliisilaitokselle ja siellä pystyttiin katsomaan kuva, jossa näkyi hyvin selvästi, kun oli digitaalikuvasta suurennus, ajajan hyvin helposti tunnistettava ulkonäkö ja edelleen rekisteritunnuksesta tarkkaan se, että varmasti tämän rekisterin omaava auto oli liikenteessä. Tämmöisen tiedon käyttäminen ensisijaisesti edellyttää sitä, että haltijavastuu otetaan käyttöön, eli ensisijainen kohde on ajoneuvon omistaja tai pysyväisluontoinen haltija. Edelleen vähän käytyyn liikennepoliittiseen keskusteluun liittyi se, että tämä välineistö antaisi mahdollisuuden siirtyä kunnalliseen nopeusvalvontaan.

Tästä käynnistynyt julkinen keskustelu toi esille sen, että ne ovat hyviä ideoita kumpikin, ja tietysti laitteistokin, mutta että eihän tällaista kompositiota voi saattaa millään lainsäädännön muotoon eli että tämä on sinänsä mahdoton ajatus. Liikenne- ja viestintäministeriö oli ystävällishenkisesti kehottanut oikeusministeriötä ryhtymään tämän laatuisen lainvalmistelutyön käynnistämiseen, mutta innokkuutta ei oikein löytynyt. Niinpä tämän laitteiston käyttöön erinomaisen hyvin perehtynyt komisario Heikki Seppä kirjoitti pohjan tällaiselle liikennevirhemaksulaille, toi sen julkisuuteen, toi sen myöskin liikennevaliokunnan vetäjän tietoisuuteen, ja sovittiin siitä, että annetaan tämä juristien edelleen työstettäväksi, ja sillä tavalla on kysymyksessä lakialoite liikennevirhemaksusta ja siihen liittyvästä tieliikennelain muuttamisesta.

Oli aika mielenkiintoista ottaa vastaan se palaute, jonka tämä lakialoite sai. Liikennevaliokunnan jäsenistä — kaikilla oli tilaisuus kirjoittaa nimensä alle — vain varapuheenjohtaja ja juuri puhuva allekirjoittivat tämän lakialoitteen. Ed. Rakel Hiltunen oli tehnyt asiasta kirjallisen kysymyksen, ja sitten kysyin, onko hän todellakin sitä mieltä, että hän haluaisi tällaisen liikennevirhemaksulain. Hän sanoi, että hän on sitä mieltä edelleen myöskin konkreettisesti eikä vain tällaisena mielenilmaisuna kirjallisen kysymyksen muodossa, ja niin ed. Rakel Hiltunen allekirjoitti tämän. Meidän ryhmässämme käytiin asiasta syvällinen ja perusteellinen keskustelu ja ryhmä allekirjoitti. Niin taitaa olla aloitteessa kolmetoista nimeä tällä hetkellä eikä lisää tulekaan, koska kysymyshän on jo lähetekeskustelussa olevasta lakialoitteesta.

Joka tapauksessa, arvoisa puhemies, nyt ollaan sitten siinä tilanteessa, että perinteiset konstit eivät riitä liikenneturvallisuuden parantamisessa, eivät kerta kaikkiaan. Nyt tarvitaan radikaaleja, uusia toimenpiteitä, ja tässä on eräs sellainen malli, jota on syytä nyt sitten tarjota. Lakialoite näyttää menevän lakivaliokuntaan ja menköön vaan sinne. Toteaisin kuitenkin, että ylipäätään olisi hyvä olla niin, että tällaiset liikenneturvallisuusasiat käsiteltäisiin yhdessä paikassa elikkä liikennevaliokunnassa, mutta kun ei tämä lakialoite johda nyt kuitenkaan tämän eduskunnan aikana yhtään mihinkään vaan tulee raukeamaan tämän eduskunnan päätettyä työnsä, niin seuraavaan eduskuntaan sitten täytyisi saada sellaiset pelisäännöt, että liikenneturvallisuusasiat käsitellään koordinoidusti liikennevaliokunnassa.

Esa  Lahtela  /sd:

Arvoisa puhemies! Tämä komissaari/ed. Erkki Pulliaisen tekemä aloite on sinällään mielenkiintoinen ja jossakin mielessä kannatettava. Minusta tässä on hyvä oivallus siinä, jotta nämä peltipolliisit ja ed. Pulliaisen mainitsemat telkänpöntöt pannaan tuottamaan ja kaiken lisäksi tuottamaan kunnille rahaa. Kun kuntia on kupattu tässä nyt kuulemma kolmen neljän hallituksen aikaan viimeisen päälle, niin tässähän maaseutukunnilla onkin hyvä rahanlähde, ainakin kesäaikaan. Kun täältä stadin kundit tulevat näyttämään landelle, miten revitellään, niin sieltä tulee rahaa. Se on maksukykyistä porukkaa vielä, ja saadaan rahoja, vähän niin kuin valtionosuuksia saadaan täältä kautta lisää. Tältä osin kannatan tätä. Aikaisemmin puhuttiin jonkin muun hallituksen esityksen tai lakialoitteen yhteydessä, muistan, näistä peltipolliisijutuista. Ihmiset ovat kyllä semmoisia, jotta kun näkevät tämmöisen kopan, heti poljin painuu alas ja vauhti hiljenee. Tämä on jopa liikenneturvallisuutta lisäävä tekijä, vaikka siellä ei niitä kameroita olisikaan. Sen takia näen, että tyhjiä pönttöjä pitää jonkun verran ollakin tien varsilla ja semmoisia poliisiautoja, joissa ei välttämättä ole konettakaan, mutta kun ne aina vaihdetaan toiseen paikkaan, niin ihmiset ihmeesti pelkäävät niitä, jotta voi tulla sakkoja. Toisaalta tämä hyvä puoli ihan lopuksi: tällä voidaan vähän parantaa kuntien rahoitusasemaakin.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Laki liikennevirhemaksusta ja tieliikennelain muuttamisesta on mielenkiintoinen ajatus parantaa liikenneturvallisuutta, ja toivon, että tämä lakialoite synnyttää aidon ja ennakkoluulottoman keskustelun liikenneturvallisuuden parantamisesta. Meillä todella Suomessa on aihetta kiinnittää tähän asiaan vakavaa huomiota. Eivät vain ne tapahtumat, jotka ovat tuoneet ikävää julkisuutta lehdistössä ja muussa mediassa, ole ainoita, vaan paljon tapahtuu vaarallisia läheltä piti -tilanteita, jotka osoittavat sitä, että meitä on paljon joukossa, jotka eivät ajattele liikenteen sujumista turvallisuuden näkökulmasta. Helposti on niin, että auton ratissa, miksei muunkin kulkuneuvon kuljettajana, ihminen muodostuu jonkunlaiseksi paholaiseksi lähimmäiselleen. Lähtöpisteessä ei ole mitään kiirettä, mutta kun tullaan tien päälle, pitää kaahata, pitää ohitella harkitsemattomasti, rikkoa sulkuviivoja, ajaa ylinopeutta, vaarantaa monella tavalla liikennettä. Sitten kun ja jos on päästy perille, taas ei ole mitään kiirettä. Meillä todella tarvittaisiin kansalaiskasvatusta siihen, että liikenne olisi turvallista ja sujuvaa, sitä, että sääntöjä noudatettaisiin.

Aikoinaan on tehty tutkimus, että ne autoilijat, jotka kuvittelevat olevansa muita parempia autoilijoita, useammin syyllistyvät liikennerikkomuksiin ja useammin ikävä kyllä joutuvat myös onnettomuuksiin. Tämä asenne, joka on riippumaton sosiaalisesta asemasta tai tiedollisesta sivistyksestä, tulisi kuitenkin juuria pois. Liikenne pitäisi nähdä myös sen heikon lähimmäisen kannalta, jonka tällainen etuilija ja kaahari kuvittelee olevan häntä heikomman. Juuri näin hänen kannaltaan pitäisi liikenne ajatellakin, että hänkin pääsee perille: opetteleva autoilija, vanhus liikenteessä, lapsi, todellakin lapset, koululaiset. Erään tutkimuksen mukaan vasta 11-vuotias katua tai tietä ylittäessään pystyy kiinnittämään huomiota sivulta tuleviin tekijöihin, jos tien tai kadun toisella puolella on jotain mielenkiintoista. 11-vuotias todennäköisemmin ja sitä nuorempi menee sen kadun ja tien ylitse, vaikka olisi vaaratekijä jommaltakummalta sivulta uhkaamassa. Sen takia todella hyvin vakavasti pitäisi ottaa huomioon ne, joiden kuvittelee olevan itseään heikompia liikenteessä.

Jos lainsäädännöllä ja sitä kautta yhteiskunnan sanktioilla voidaan edistää liikenneturvallisuutta, se tulee osaltaan tehdä. Säännöt ovat sitä varten, että jokainen pääsisi perille mahdollisuuksien mukaan kaikissa olosuhteissa. Jokainen pystyy sääntöjen rikkomiseen. Sääntöjen rikkominen ei ole ihmiselle suurikaan vaikeus, mutta todellista luonnetta kysyy se, että noudatetaan sääntöjä, jotka yhteiskunta yhdessä on hyväksi nähnyt liikenneturvallisuuden parantamiseksi.

Sen takia koen, että tämä lakialoite on todella mielenkiintoinen ja ansaitsee asianmukaisen keskustelun. Vielä tässäkin yhteydessä tuon esille sen, miksi ihmeessä meillä ei pidetä ihanteena täysraittiutta liikenteessä. Tunnettu juliste "Jos ajat, et ota, jos otat, et aja" on selkeä. Eivät vain huumeet ole vaaratekijä vaan alkoholi. Kuten usein on todettu, yli neljäsosa kuolemaan johtaneista liikenneonnettomuuksista ja liikenneonnettomuksista yleensä on sellaisia, että niissä alkoholi on ollut ratkaiseva tekijä onnettomuudessa.

Arvoisa rouva puhemies! Toivon, että tätä aloitetta selvitetään ja kehitetään tavoitteena liikenneturvallisuus.

Esko  Kurvinen  /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Liikenneturvallisuus ja sen parantaminen on tämän syksyn ja kesän aikana noussut monta kertaa esille myös tässä salissa, eikä syyttä. Sen vuoksi minusta tämä ed. Pulliaisen tekemä aloite on erittäin mielenkiintoinen usealtakin eri kohdalta, mutta sen voisi jakaa tavallaan kahtia. Ensinnäkin tämä nykyaikainen moderni tekniikka minunkin mielestäni tulisi ottaa käyttöön paljon paljon laajemmin kuin se tällä hetkellä on. Sitä on nopeusrajoituksissa ja -mittauksissa tiellä, mutta voitaisiin valvoa risteyksiä ja monia muita kameroilla jnp.

Sitten tämä toinen osa. Tässä avataan aika lailla uusi näkökulma kunnallisen valvonnan käyttöönotolle. Edellä ed. Esa Lahtela kuvaili, kuinka tästä tulisi hyvä rahalähde kunnan yleiskatteeksi, tavallaan verotuskäytäntö, mutta tästä näkökulmasta en kannata tätä kunnallista rangaistusrahan keruuta. Toinen on haltijavastuu. Kyllä liikenteessä ensisijainen vastuu minun mielestäni on aina sillä, joka on liikenteessä, oli hän sitten autolla, jalan tai jollain muulla. Haltija voi olla kaukana siitä paikasta, missä rikosta tai rikettä sattuu.

Leena-Kaisa Harkimo  /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Pidän ed. Pulliaisen kyseistä lakialoitetta pääosin kannatettavana. Se tukee mielestäni hyvin hallituksen valmisteilla olevaa esitystä koskien niin sanottua haltijavastuuta. Tietysti on vielä hienoa, mikäli käännetyn todistustaakan tuomat ongelmat on tässä lakialoitteessa pystytty ratkomaan.

Ed. Pulliainen totesi, että tämän tyyppiselle laille on laaja yhteiskunnallinen tilaus, ja tässä hän on aivan oikeassa. Tässä yhteydessä haluaisin kuitenkin pohtia myös sitä nykyisen sakotusjärjestelmämme ongelmaa, joka kävi ilmi hiljattain julkistetussa tutkimuksessa. Jopa 40 prosenttia ylinopeussakoista osuu niin kutsutun muuttumattoman sakon alueelle, eli sakon määrä ei muutu, vaikka ylinopeus nousisi tuntuvastikin. Esimerkkinä taajamassa, jossa maksiminopeus on 60 kilometriä tunnissa, tämä merkitsisi sitä, että alimman päiväsakon maksaja selviää 32 kilometrin ylinopeudesta samalla 115 euron sakolla kuin 16 kilometrin ylinopeudesta. Kun otetaan vielä huomioon, että alimman päiväsakon maksajat ovat hyvin usein nuoria, 15—24-vuotiaita kuljettajia ja he kuuluvat liikennekäyttäytymiseltään usein riskiryhmään ja ovat siis onnettomuusalttiimpia kuin muut kuljettajat, tämä nykyinen järjestelmä ei juuri näin ollen toimi erityisestävänä. Tätä taustaa vasten rikesakon käyttöalan laajentaminen koskemaan yli 20 kilometriä tunnissa ajettuja nopeuksia olisi myös mielestäni erittäin kannatettavaa. Näin lähestyisimme pohjoismaista käytäntöä. Ruotsissa kiinteällä rikesakolla ...

Kiitoksia, rouva puhemies, ja anteeksi. Vain yksi lause jäi sanomatta. Ruotsissa kiinteällä rikesakolla rangaistaan rikkomukset 30—40 kilometriä tunnissa ylinopeuteen saakka.

Haluan myös tuoda tilaisuuden tullen julki sen, että kannatan ed. Pulliaisen lakialoitteessa tuomaa rikepisteytysjärjestelmää, joka mielestäni on erittäin mielenkiintoinen ja tutkimisen arvoinen. Tietojeni mukaan myös Norjassa tämän tyyppinen asia on saanut kannatusta ja se tullaan todennäköisesti toteuttamaan.

Erkki  Pulliainen  /vihr:

Arvoisa puhemies! Tähän mennessä kommenttina kuultuun.

Ensinnäkin tämän modernin tekniikan, jos siis sen hyväksyy, ed. Kurvinen, käyttö edellyttää lainsäädäntöä, paitsi poliisi tietenkin voi käyttää sitä, mutta automaattisen järjestelmän käyttäminen edellyttää erikoislainsäädäntöä.

Toisekseen kunnallinen nopeusvalvonta on tässä rajattu vain tämän tekniikan käyttöön ja vain enintään 20 kilometrin ylinopeuden käyttöön, eli kysymys on siis itse asiassa siitä, että se on teknistä operointia aivan kokonaan. Siitä tämä inhimillinen näkökohta on aivan kokonaan pois, se on poliisin hommaa se, niiden, jotka poliisin valtuuksilla hoitavat asioita. Sitten myöskin ylinopeudet yli 20 kilometriä tunnissa ovat poliisin hommaa, se menee poliisin hoitoon.

Marja Tiura /kok:

Arvoisa puhemies! On erittäin tärkeää, että liikenneturvallisuutta parannetaan ja tämä uusi tekniikka, teknologia, otetaan käyttöön liikenneturvallisuuden parantamiseksi.

Tämä aloite on mielestäni erittäin mielenkiintoinen ja pääosin se on myöskin kannatettava. Mutta muutama kysymys herää mieleeni tästä aloitteesta.

Ensinnäkin lähtisin liikkeelle siitä, että kaiken kaikkiaan meillä on yleisesti asenteisiin vaikuttamalla vielä hyvin paljon tehtävää koskien nimenomaan liikenneturvallisuutta ja liikenteessä olemista. Mutta kun täällä puhutaan esimerkiksi kuntayhtymästä ja sen perustamisesta kontrolloimaan tätä toimintaa, niin herää tietysti mieleen, että kun seurataan näitä kuntayhtymäpohjaisia toimintoja tällä hetkellä, niin aika paljon se tuo tullessaan myöskin erilaista byrokratiaa. Sitten jos ajatellaan, että kyse on myöskin siitä, että alueellisesti kunnat huolehtisivat valvonnasta, niin kyllä se ehkä tuo tullessaan ehkä myös tällaista alueellista eriarvoisuutta, jos tämä kuva toteutuu, jonka ed. E. Lahtela puheessaan nosti esille siitä, että kunnat keräisivät tietyllä tavalla rahaa budjettinsa katteeksi myös näillä. Jos mietitään, että toiset kunnat varmasti hyvin ahkerasti käyttäisivät tätä hyödykseen ja toiset sitten ehkä vähän laiskemmin ottaisivat tämmöisen tavan käyttöön, se voisi tuoda myöskin alueellista eriarvoistumista tullessaan.

Mutta kaiken kaikkiaan pidän tätä aloitetta kyllä erittäin hyvänä ja kannatettavana.

Erkki  Pulliainen  /vihr:

Arvoisa puhemies! Pitää puolustaa, kun on hengentuotteen tänne arvioitavaksi tuonut.

Kuntayhtymäideahan on yksinkertaisesti vain siksi, kun meillä on edelleen pieniä kuntia, kun kuntaliitokset eivät ole ihanteellisesti toteutuneet. Tässä kuntayhtymähän tarkoittaa vain täsmälleen sitä samaa kuin että kolmella neljällä kunnalla on yhteinen eläinlääkäri, ja sen byrokratia on kyllä niin minimaalinen, että siinä ei tarvitse paljon nikotella.

Toiseksi, ed. Esa Lahtela, joka on hyvin lennokas sanankäytössä, loi tietysti kuvan, että tässä kuntien valtionosuusjärjestelmä, tai mikähän se olisikaan, kansalaisilta kerättävä ekstra valtionosuusjärjestelmä, nousisi aivan uuteen kukoistukseen. Jos ei aja ylinopeutta kukaan, tämä rahasampo on äärimmäisen niukka.