9) Pakkokeinolaki
Ilkka Kantola /sd(esittelypuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Käsittelyssä oleva lakialoite
on rinnakkaislakialoite hallituksen esitykseen esitutkinta- ja pakkokeinolainsäädännön
uudistamiseksi.
Tässä hallituksen esityksessä uudessa
pakkokeinolaissa etsintään koskeviin säännöksiin
tulisi huomattavia muutoksia, joiden tarkoituksena hallituksen esityksen
mukaan on tiukentaa etsinnän edellytyksiä erityisesti
silloin, kun etsintä kohdistuu sellaiseen kohteeseen, jossa
on syytä olettaa olevan salassapitovelvollisuuden tai -oikeuden piiriin
kuuluvaa tietoa. Tässä hallituksen esityksessä todetaan,
että asuntona käytettävän kodin asemaa
etsintäkohteena korostettaisiin edelleen. Paikkaan kohdistuva
etsintä jakautuisi tämän esityksen mukaan
yleiseen kotietsintään, erityiseen kotietsintään
ja paikanetsintään. Läsnäoloa
ja etsintämenettelyä koskevia säännöksiä tässä tarkennettaisiin
ja täydennettäisiin.
Ennen tällaisen erityisen kotietsinnän suorittamista
olisi määrättävä asiantunteva
etsintävaltuutettu huolehtimaan siitä, että takavarikko
tai asiakirjan jäljentäminen ei kohdistu tietoon,
jota koskee salassapitovelvollisuus tai -oikeus. Tämän
tyyppisestä erityisestä kotietsinnästä ja
etsintävaltuutetun määräämisestä päättäisi
pääsääntöisesti tuomioistuin.
Arvoisa puhemies! Tässä hallituksen esityksessä ei
esitetä muutosta siihen, että jatkossakin poliisi
päättäisi tästä yleisestä kotietsinnästä niin kuin
nyt poliisi päättää kotietsinnästä,
siis muun muassa asuntoihin tapahtuvasta kotietsinnästä.
Suomessa tehdään näitä kotietsintöjä tilastojen
mukaan hyvinkin paljon, ja voidaan kysyä, onko Suomessa
kotirauha turvattu perusoikeutena riittävän hyvin
tällä hetkellä. Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen
ratkaisukäytäntö antaa vähän
vihjettä siihen suuntaan, että jatkossa olisi itse
asiassa tarpeen säätää kotietsinnästä päättäminen
tuomioistuimen tai syyttäjän tehtäväksi. Tätä harkintaa
nyt tässä yhteydessä ei ole ministeriössä tehty.
Jotta perustuslain 10 §:ssä turvattu
kotirauhan suoja voitaisiin sovittaa hyväksyttävällä tavalla yhteen
pakkokeinolain yleistä kotietsintää koskevien
säännösten kanssa, tulisi yleisestä kotietsinnästä päättäminen
mielestämme säätää tuomioistuimen
tehtäväksi sen lisäksi, että tuomioistuin
tämän esityksen mukaan päättää erityisestä kotietsinnästä ja
etsintäasiamiehen määräämisestä.
Kotirauhan suomia paikkojahan ovat asunnot, loma-asunnot, muut asumiseen
tarkoitetut tilat kuten hotellihuoneet, teltat, asuntovaunut ja asuttavat
alukset sekä asuintalojen porraskäytävät
ja asukkaiden yksityisaluetta olevat pihat niihin välittömästi
liittyvine rakennuksineen.
Euroopan ihmisoikeustuomioistuin edellyttää lisäksi,
ja tämä on lakialoitteen toinen pointti, että kotietsinnän
laillisuus tulisi voida saattaa tuomioistuimen arvioitavaksi vähintään
jälkikäteen. Tällainen säännös
tulee sisällyttää pakkokeinolakiin.
Hallituksen esityksessä ei kotietsinnän osalta mahdollisteta
minkäänlaista muutoksenhakua etsinnän
kohteelle. Tätä voidaan arvostella, koska lopulliset
päätökset tehtäisiin silloin
aina ainoastaan poliisin esittämillä tiedoilla.
Jos nämä tiedot jostain syystä ovat olleet
puutteellisia tai virheellisiä, ei etsinnän kohteella
ole missään vaiheessa mahdollisuutta saada tuomioistuimen
arvioitavaksi omaa kantaansa etsinnän puuttuvista edellytyksistä.
Arvoisa puhemies! Tämän lakialoitteen tavoitteena
on siis aikaansaada muutos eduskunnan käsittelyssä olevaan
hallituksen esitykseen esitutkinta- ja pakkokeinolainsäädännön
uudistamisesta. Aloitteessa esitetään, että hallituksen esityksestä poiketen
tuomioistuin päättäisi myös yleisestä kotietsinnästä.
Kiireellisissä tilanteissa, esimerkiksi pakenevan kiinnisaamiseksi,
poliisi voisi päättää kotietsinnästä.
Siis tämä tuomioistuimen lupa tai päätös
ei olisi aina ehdoton edellytys.
Lisäksi aloitteessa esitetään, että pakkokeinolaissa
säädettäisiin mahdollisuudesta saattaa kotietsintää koskeva
päätös tuomioistuimen tutkittavaksi ja
muutoksenhausta yleistä ja erityistä kotietsintää koskevaan
päätökseen.
Jacob Söderman /sd:
Arvoisa puhemies! Tämä nykyinen ongelmatilanne
kotietsintöjen kanssa ilmenee aika hyvin Eduskunnan oikeusasiamiehen
kertomuksesta viime vuodelta, jossa hän kirjoittaa: "Kotietsinnät
ja takavarikot ovat suhteellisen yleisiä kantelun aiheita.
Tämä johtunee siitä, että varsinkin
kotietsinnät koetaan usein syvänä puuttumisena
yksilön oikeuksiin. Kotietsintöjä tehdään
maassamme vuosittain yli 10 000 - -." Sitten hän
kertoo, että tähän liittyy ei vain kotietsintä asunnossa
vaan myös kaikissa kotipiirin tiloissa.
Tässä samassa kertomuksessa on useita tilanteita,
joissa oikeusasiamies on huomauttanut poliiseille siitä,
että kotietsintä on tapahtunut väärässä järjestyksessä.
Yksi tapaus on sellainen, että kotietsintä on
suoritettu, vaikka siellä ei ole ihmisiä ollut
kotona ja se joka kotietsinnästä on päättänyt,
ei ollut siihen oikeutettu. Ja vaikka hän olisi ollut oikeutettu,
niin kotietsinnän edellytyksiä ei olisi ollut.
Se on aika suuri fiasko poliisin kannalta. Sitten täällä on
myös sivulla 54 lukuisia pikkurikkeitä kotietsinnän
yhteydessä, että ei ole suoritettu sitä riittävällä vakavuudella,
pohdittu edellytyksiä, tehty pöytäkirjoja
jnp., mikä tietysti, kun ihmisen kotona liikutaan, on todella loukkaavaa.
Meillä on nyt sellainen tilanne kotietsintöjen suhteen
eurooppalaisittain, että poliiseilla on hyvin laajat valtuudet
ja käytäntö on se, että kotietsintöihin
suhtaudutaan hieman yleisluontoisesti. Se tilanne, että joudutaan
ajankohtaisen rikoksen vuoksi ajamaan rikollista takaa tai kiireellisesti suorittamaan
kotietsintä, on tietysti sellainen, jonka kaikki hyväksyvät.
Oikeusasiamiehellä on kertomuksessaan myös luettelo
siitä, mitkä asiat ovat kehittyneet hyvin tämän
toimikauden aikana ja mitkä huonosti, ja yksi näistä on
kotietsintä. Hän sanoo, että yksityisiin
asuntoihin tehtäviin kotietsintöihin on vuosia kiinnitetty
huomiota. Jatkuvasti tulee esiin tilanteita, joissa kotietsintä on
toimitettu varaamatta paikan haltijalle tilaisuutta olla läsnä kotietsinnässä ja
kutsua paikalle oma todistaja. Usein kotietsintä on toimitettu
lakiin kirjatun pääsäännön vastaisesti
ilman kirjallista määräystä.
On kyllä syytä esitutkintapaketin yhteydessä pohtia
tätä ja annetaan suomalaiselle kodille se riittävä suoja, joka
sille kuuluu.
Lauri Oinonen /kesk:
Arvoisa puhemies! Yhdyn kunnioitetun edustajakollega Jacob
Södermanin ajatukseen, että kodille pitää antaa
se rauha ja suoja, mikä kodille kuuluu. Mutta toisaalta
koen, että suomalainen poliisi tehtäviään täyttäessä turvaa
juuri sitä, että kansalaisten kodit ovat turvallisia
paikkoja. Poliisin toiminnalla estetään rikollisuutta,
selvitetään rikollisuutta, turvataan turvallisuutta,
ja sen takia minusta hallituksen esitys tässä asiassa
on kyllä aivan hyvä.
Täällä ed. Söderman toi
esille epäkohtia, joita on havaittu toimitetuissa kotietsinnöissä.
Kun tällaisia epäkohtia on lakien mukaan havaittu,
se osoittaa, että meillä lait ovat oikein, ja
silloin on vain kysymys siitä, että kotietsinnät
toimitettaisiin olemassa olevien lakien mukaan.
Pidän kyllä tarpeellisena, että poliisilla
on valmiudet toimia kuten tähänkin asti ja kuten
hallituksen esityksessä on esille tuotu, ja tätä en
koe kotirauhaa loukkaavana. Yleensä suomalainen poliisi
ei lähde, ellei ole jotain syytä olettaa, kenenkään
kotiin, ja tämä nykyinen käytäntö turvaa
mielestäni poliisin toiminnan.
En koe niitä ongelmia, joita aloitteeseen liittyvissä puheenvuoroissa
on koettu. Ja nämä asiat, mitkä ovat
olleet selviä puutteita kotietsinnän toimittamisessa
nykyisten lakien mukaan, tietysti tulee voida korjata.
Jacob Söderman /sd:
Arvoisa puhemies! Tänäänkin on suoritettu
noin 40 kotietsintää Suomessa, ja tämä kotietsintöjen
määrä on todella korkea. Jostain syystä on
tullut sitten vähän semmoinen huolimaton tapa
suorittaa näitä kotietsintöjä,
ja tietysti, kun niitä paljon tehdään,
niin tapahtuu myös erehdyksiä.
Oikeusasiamieshän on tuonut esille lyhyessä luettelossaan,
mikä ei hänen toimialallaan ole kehittynyt vuosien
varrella: nimenomaan kotietsintä. Se ei estä poliisityötä,
sen asiallista suorittamista, että siihen tulisi normaalit
eurooppalaiset säännöt. Se on päinvastoin.
Se olisi hyvinkin tarpeellista, koska kotietsinnässä tällä hetkellä virheet
ovat sen verran yleisiä, että siihen pitää puuttua.
Ilkka Kantola /sd:
Arvoisa puhemies! Ed. Oinonen korosti täällä aivan
oikein sitä, että suomalaiseen poliisiin noin
keskimäärin yleensä voidaan luottaa eikä poliisia
koeta uhaksi kotirauhalle. Juuri tämä ajatus taikka
tämän kokemuksen säilyttäminen
on taustana myös tällä lakialoitteella.
Kun tiedetään, kuinka paljon näitä tapauksia,
joita ed. Söderman esitteli äsken, tapahtuu, niin
jos tätä päätöksentekoa
nyt siirretään sinne tuomioistuimelle kotietsinnästä,
silloin se rauhoittaa poliisin tilannetta ja poliisi on siinä sitten
toimeenpaneva, operatiivinen toimija, kun päätös
on tehty muualla. Uskon, että tämän kautta
voidaan pikemminkin turvata ja säilyttää sitä poliisin
osaksensa kokemaa suurta kansalaisten luottamusta.
Lauri Oinonen /kesk:
Arvoisa puhemies! Tässä tuomioistuimen mukaantulossa
asian käsittelyprosessiin saattaa olla se käytännön
vai- keus, että se saattaa jonkun verran käytännössä kuitenkin
kestää, vaikka tiedän hyvin, että tuo-mioistuimelta
kiireellisissä tapauksissa ratkaisu saadaan päivystysluonteisesti.
Mutta helposti saattaa tulla kynnys, että poliisi ei välttämättä lähde
tuomioistuinta vaivaamaan, ja saattaa olla, että jotkut
rikokset eivät tule selvitettyä tai selvitystyö viivästyy,
pahimmassa tapauksessa rikos jatkuu tai tulee toteutumaan. Tämän
vuoksi en oikein ymmärrä, miksi tuomioistuin pitäisi
tässä vetää mukaan. Näkisin,
että käskyn kotietsintään tulisi
olla kuitenkin sen verran korkealla poliisitasolla, että se
olisi siellä operatiivisesti välittömästi
kaikkina vuorokauden aikoina toteutettavissa. Tämän
vuoksi näkisin, että nykyinen lainsäädäntö ja
hallituksen esitys riittävät.
Keskustelu päättyi.