Ilkka Kantola /sd(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Käsittelyssä oleva lakialoite on rinnakkaislakialoite hallituksen esitykseen esitutkinta- ja pakkokeinolainsäädännön uudistamiseksi.

Tässä hallituksen esityksessä uudessa pakkokeinolaissa etsintään koskeviin säännöksiin tulisi huomattavia muutoksia, joiden tarkoituksena hallituksen esityksen mukaan on tiukentaa etsinnän edellytyksiä erityisesti silloin, kun etsintä kohdistuu sellaiseen kohteeseen, jossa on syytä olettaa olevan salassapitovelvollisuuden tai -oikeuden piiriin kuuluvaa tietoa. Tässä hallituksen esityksessä todetaan, että asuntona käytettävän kodin asemaa etsintäkohteena korostettaisiin edelleen. Paikkaan kohdistuva etsintä jakautuisi tämän esityksen mukaan yleiseen kotietsintään, erityiseen kotietsintään ja paikanetsintään. Läsnäoloa ja etsintämenettelyä koskevia säännöksiä tässä tarkennettaisiin ja täydennettäisiin.

Ennen tällaisen erityisen kotietsinnän suorittamista olisi määrättävä asiantunteva etsintävaltuutettu huolehtimaan siitä, että takavarikko tai asiakirjan jäljentäminen ei kohdistu tietoon, jota koskee salassapitovelvollisuus tai -oikeus. Tämän tyyppisestä erityisestä kotietsinnästä ja etsintävaltuutetun määräämisestä päättäisi pääsääntöisesti tuomioistuin.

Arvoisa puhemies! Tässä hallituksen esityksessä ei esitetä muutosta siihen, että jatkossakin poliisi päättäisi tästä yleisestä kotietsinnästä niin kuin nyt poliisi päättää kotietsinnästä, siis muun muassa asuntoihin tapahtuvasta kotietsinnästä.

Suomessa tehdään näitä kotietsintöjä tilastojen mukaan hyvinkin paljon, ja voidaan kysyä, onko Suomessa kotirauha turvattu perusoikeutena riittävän hyvin tällä hetkellä. Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisukäytäntö antaa vähän vihjettä siihen suuntaan, että jatkossa olisi itse asiassa tarpeen säätää kotietsinnästä päättäminen tuomioistuimen tai syyttäjän tehtäväksi. Tätä harkintaa nyt tässä yhteydessä ei ole ministeriössä tehty.

Jotta perustuslain 10 §:ssä turvattu kotirauhan suoja voitaisiin sovittaa hyväksyttävällä tavalla yhteen pakkokeinolain yleistä kotietsintää koskevien säännösten kanssa, tulisi yleisestä kotietsinnästä päättäminen mielestämme säätää tuomioistuimen tehtäväksi sen lisäksi, että tuomioistuin tämän esityksen mukaan päättää erityisestä kotietsinnästä ja etsintäasiamiehen määräämisestä. Kotirauhan suomia paikkojahan ovat asunnot, loma-asunnot, muut asumiseen tarkoitetut tilat kuten hotellihuoneet, teltat, asuntovaunut ja asuttavat alukset sekä asuintalojen porraskäytävät ja asukkaiden yksityisaluetta olevat pihat niihin välittömästi liittyvine rakennuksineen.

Euroopan ihmisoikeustuomioistuin edellyttää lisäksi, ja tämä on lakialoitteen toinen pointti, että kotietsinnän laillisuus tulisi voida saattaa tuomioistuimen arvioitavaksi vähintään jälkikäteen. Tällainen säännös tulee sisällyttää pakkokeinolakiin.

Hallituksen esityksessä ei kotietsinnän osalta mahdollisteta minkäänlaista muutoksenhakua etsinnän kohteelle. Tätä voidaan arvostella, koska lopulliset päätökset tehtäisiin silloin aina ainoastaan poliisin esittämillä tiedoilla. Jos nämä tiedot jostain syystä ovat olleet puutteellisia tai virheellisiä, ei etsinnän kohteella ole missään vaiheessa mahdollisuutta saada tuomioistuimen arvioitavaksi omaa kantaansa etsinnän puuttuvista edellytyksistä.

Arvoisa puhemies! Tämän lakialoitteen tavoitteena on siis aikaansaada muutos eduskunnan käsittelyssä olevaan hallituksen esitykseen esitutkinta- ja pakkokeinolainsäädännön uudistamisesta. Aloitteessa esitetään, että hallituksen esityksestä poiketen tuomioistuin päättäisi myös yleisestä kotietsinnästä. Kiireellisissä tilanteissa, esimerkiksi pakenevan kiinnisaamiseksi, poliisi voisi päättää kotietsinnästä. Siis tämä tuomioistuimen lupa tai päätös ei olisi aina ehdoton edellytys.

Lisäksi aloitteessa esitetään, että pakkokeinolaissa säädettäisiin mahdollisuudesta saattaa kotietsintää koskeva päätös tuomioistuimen tutkittavaksi ja muutoksenhausta yleistä ja erityistä kotietsintää koskevaan päätökseen.

Jacob  Söderman  /sd:

Arvoisa puhemies! Tämä nykyinen ongelmatilanne kotietsintöjen kanssa ilmenee aika hyvin Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomuksesta viime vuodelta, jossa hän kirjoittaa: "Kotietsinnät ja takavarikot ovat suhteellisen yleisiä kantelun aiheita. Tämä johtunee siitä, että varsinkin kotietsinnät koetaan usein syvänä puuttumisena yksilön oikeuksiin. Kotietsintöjä tehdään maassamme vuosittain yli 10 000 - -." Sitten hän kertoo, että tähän liittyy ei vain kotietsintä asunnossa vaan myös kaikissa kotipiirin tiloissa.

Tässä samassa kertomuksessa on useita tilanteita, joissa oikeusasiamies on huomauttanut poliiseille siitä, että kotietsintä on tapahtunut väärässä järjestyksessä. Yksi tapaus on sellainen, että kotietsintä on suoritettu, vaikka siellä ei ole ihmisiä ollut kotona ja se joka kotietsinnästä on päättänyt, ei ollut siihen oikeutettu. Ja vaikka hän olisi ollut oikeutettu, niin kotietsinnän edellytyksiä ei olisi ollut. Se on aika suuri fiasko poliisin kannalta. Sitten täällä on myös sivulla 54 lukuisia pikkurikkeitä kotietsinnän yhteydessä, että ei ole suoritettu sitä riittävällä vakavuudella, pohdittu edellytyksiä, tehty pöytäkirjoja jnp., mikä tietysti, kun ihmisen kotona liikutaan, on todella loukkaavaa.

Meillä on nyt sellainen tilanne kotietsintöjen suhteen eurooppalaisittain, että poliiseilla on hyvin laajat valtuudet ja käytäntö on se, että kotietsintöihin suhtaudutaan hieman yleisluontoisesti. Se tilanne, että joudutaan ajankohtaisen rikoksen vuoksi ajamaan rikollista takaa tai kiireellisesti suorittamaan kotietsintä, on tietysti sellainen, jonka kaikki hyväksyvät.

Oikeusasiamiehellä on kertomuksessaan myös luettelo siitä, mitkä asiat ovat kehittyneet hyvin tämän toimikauden aikana ja mitkä huonosti, ja yksi näistä on kotietsintä. Hän sanoo, että yksityisiin asuntoihin tehtäviin kotietsintöihin on vuosia kiinnitetty huomiota. Jatkuvasti tulee esiin tilanteita, joissa kotietsintä on toimitettu varaamatta paikan haltijalle tilaisuutta olla läsnä kotietsinnässä ja kutsua paikalle oma todistaja. Usein kotietsintä on toimitettu lakiin kirjatun pääsäännön vastaisesti ilman kirjallista määräystä. On kyllä syytä esitutkintapaketin yhteydessä pohtia tätä ja annetaan suomalaiselle kodille se riittävä suoja, joka sille kuuluu.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Yhdyn kunnioitetun edustajakollega Jacob Södermanin ajatukseen, että kodille pitää antaa se rauha ja suoja, mikä kodille kuuluu. Mutta toisaalta koen, että suomalainen poliisi tehtäviään täyttäessä turvaa juuri sitä, että kansalaisten kodit ovat turvallisia paikkoja. Poliisin toiminnalla estetään rikollisuutta, selvitetään rikollisuutta, turvataan turvallisuutta, ja sen takia minusta hallituksen esitys tässä asiassa on kyllä aivan hyvä.

Täällä ed. Söderman toi esille epäkohtia, joita on havaittu toimitetuissa kotietsinnöissä. Kun tällaisia epäkohtia on lakien mukaan havaittu, se osoittaa, että meillä lait ovat oikein, ja silloin on vain kysymys siitä, että kotietsinnät toimitettaisiin olemassa olevien lakien mukaan.

Pidän kyllä tarpeellisena, että poliisilla on valmiudet toimia kuten tähänkin asti ja kuten hallituksen esityksessä on esille tuotu, ja tätä en koe kotirauhaa loukkaavana. Yleensä suomalainen poliisi ei lähde, ellei ole jotain syytä olettaa, kenenkään kotiin, ja tämä nykyinen käytäntö turvaa mielestäni poliisin toiminnan.

En koe niitä ongelmia, joita aloitteeseen liittyvissä puheenvuoroissa on koettu. Ja nämä asiat, mitkä ovat olleet selviä puutteita kotietsinnän toimittamisessa nykyisten lakien mukaan, tietysti tulee voida korjata.

Jacob Söderman /sd:

Arvoisa puhemies! Tänäänkin on suoritettu noin 40 kotietsintää Suomessa, ja tämä kotietsintöjen määrä on todella korkea. Jostain syystä on tullut sitten vähän semmoinen huolimaton tapa suorittaa näitä kotietsintöjä, ja tietysti, kun niitä paljon tehdään, niin tapahtuu myös erehdyksiä.

Oikeusasiamieshän on tuonut esille lyhyessä luettelossaan, mikä ei hänen toimialallaan ole kehittynyt vuosien varrella: nimenomaan kotietsintä. Se ei estä poliisityötä, sen asiallista suorittamista, että siihen tulisi normaalit eurooppalaiset säännöt. Se on päinvastoin. Se olisi hyvinkin tarpeellista, koska kotietsinnässä tällä hetkellä virheet ovat sen verran yleisiä, että siihen pitää puuttua.

Ilkka Kantola /sd:

Arvoisa puhemies! Ed. Oinonen korosti täällä aivan oikein sitä, että suomalaiseen poliisiin noin keskimäärin yleensä voidaan luottaa eikä poliisia koeta uhaksi kotirauhalle. Juuri tämä ajatus taikka tämän kokemuksen säilyttäminen on taustana myös tällä lakialoitteella. Kun tiedetään, kuinka paljon näitä tapauksia, joita ed. Söderman esitteli äsken, tapahtuu, niin jos tätä päätöksentekoa nyt siirretään sinne tuomioistuimelle kotietsinnästä, silloin se rauhoittaa poliisin tilannetta ja poliisi on siinä sitten toimeenpaneva, operatiivinen toimija, kun päätös on tehty muualla. Uskon, että tämän kautta voidaan pikemminkin turvata ja säilyttää sitä poliisin osaksensa kokemaa suurta kansalaisten luottamusta.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Tässä tuomioistuimen mukaantulossa asian käsittelyprosessiin saattaa olla se käytännön vai- keus, että se saattaa jonkun verran käytännössä kuitenkin kestää, vaikka tiedän hyvin, että tuo-mioistuimelta kiireellisissä tapauksissa ratkaisu saadaan päivystysluonteisesti. Mutta helposti saattaa tulla kynnys, että poliisi ei välttämättä lähde tuomioistuinta vaivaamaan, ja saattaa olla, että jotkut rikokset eivät tule selvitettyä tai selvitystyö viivästyy, pahimmassa tapauksessa rikos jatkuu tai tulee toteutumaan. Tämän vuoksi en oikein ymmärrä, miksi tuomioistuin pitäisi tässä vetää mukaan. Näkisin, että käskyn kotietsintään tulisi olla kuitenkin sen verran korkealla poliisitasolla, että se olisi siellä operatiivisesti välittömästi kaikkina vuorokauden aikoina toteutettavissa. Tämän vuoksi näkisin, että nykyinen lainsäädäntö ja hallituksen esitys riittävät.