Arvoisa puhemies! Suomen kansallisomaisuutta, Metsähallitusta, ollaan yhtiöittämässä. Syyksi sanotaan EU-vaatimukset, mikä ei pidä paikkaansa. Metsähallitus hallinnoi kansallisomaisuuttamme, metsiä, vesialueita ja kansallispuistoja, kolmatta osaa maamme pinta-alasta. Se on merkittävä työllistäjä erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomessa. Valtiovarainministeriö suunnitteli Metsähallituksen pilkkomista, luonnonsuojelun ja kansallispuistojen kannalta tärkeiden tehtävien hajottamista. Nyt Metsähallitukselle valmistellaan katto-organisaatiota, joka johtaa koko toimintaa. Näin ympäristöministeriön suora ohjaus kansallisomaisuutemme luonnonsuojelun, kansallispuistojen ja laillisuusvalvonnan turvaamiseksi katkeaa.

Ministerit Lehtomäki ja Anttila, teettekö mitään, jotta ympäristöministeriön suora ohjaus luontopalveluihin eli luonnonsuojeluun, kansallispuistoihin, laillisuusvalvontaan, erävalvontaan säilyy?

Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin tässä oli sen verran väärää tietoa, että me emme ole muuta yhtiöittämässä kuin sen metsätalouden liiketoiminnan. Ympäristöministeriön ohjaus Metsähallitukseen säilyy aivan samana kuin mikä se on tällä hetkellä — ministerikollega voi sen vahvistaa. Mitään muutosta tältä osin ei olla kerta kaikkiaan tekemässä.

Arvoisa puhemies! Ministerit Sirkka-Liisa Anttila ja Paula Lehtomäki, neuvottelette huomenna Metsähallituksen tulevaisuudesta kollegojenne kanssa.

Pystyttekö säilyttämään suomalaisen kansallisomaisuuden, metsät ja järvet, tuottamassa yhteistä hyvää suomalaisille, niin että ne eivät joudu kauppamiesten myyntilistoille?

Yhtiöittäminen on asia, jonka te, ministeri Anttila, sanotte johtuvan EU:sta. Kuitenkin asiantuntijakuulemisissa on käynyt selville, että mitään pakonomaista yhtiöittämistä ei olisi tehtävä ja näin olisi liikelaitosmalli edelleenkin mahdollinen.

Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin eduskunta on kumonnut liikelaitoslain, ja se on jäänyt voimaan ainoastaan Senaatti-kiinteistöjen tyyppisessä tapauksessa. Tästä syystä Metsähallituksen organisaatiota pitää uudistaa.

Kun ed. Tiusanen aivan oikein kantoi huolta tästä omaisuudesta, niin siinä ei ole mitään huolen häivää, koska se jää valtion omaisuudeksi, mitä todennäköisimmin maa- ja metsätalousministeriön taseeseen. Se on varma asia.

Arvoisa puhemies! Kansallispuistojen kävijämäärät ovat olleet rajussa kasvussa, ja puistojen monipuolisen ja laajan virkistyskäytön uhkana ovat puistosta vastaavan Metsähallituksen luontopalvelujen rahapula ja tuottavuusohjelman vaikutukset. Rahapula pakottaa nykyisellään ajamaan alas nykyisen kaltaisen retkeilyn palvelurakenteen, ja lisäksi luontopalveluihin kohdistuvat hallituksen säästösuunnitelmat kohdistuvat pahiten juuri syrjäseuduille, joilla luontopalvelut työllistävät suoraan ja välillisesti kymmeniä ihmisiä. Samalla Metsähallitus menettää mahdollisuuden käyttää työllisyysmäärärahoja lomautusten ja irtisanomisten aikana. Kysynkin ministeri Anttilalta:

Miten kansallispuistojen palvelut pystytään turvaamaan kävijämäärän kasvaessa tuottavuusohjelmasta ja Metsähallituksen luontopalvelujen rahapulasta huolimatta?

Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila

Arvoisa puhemies! Olen täällä jo yhdellä kyselytunnilla todennut, että tässä taloudellisessa tilanteessa vaan, jotta budjetti saatiin tasapainoon, tiettyjä toimenpiteitä määrärahojen osalta oli pakko tehdä. Nyt tiedän, että asiaa eduskunnassa yritetään selvittää. Mutta meidän on jossain vaiheessa myöskin käytävä se keskustelu. En ole ollenkaan jokamiehenoikeuksia enkä näitä ilmaisia palveluja pistämässä maksullisiksi, mutta siellä varmasti on myöskin sen tyyppistä toimintaa, joka kannattaa selvittää, olisiko se jatkossa mahdollisesti sellaista, että se voisi olla vastikkeellista. Mutta me olemme samanlaisten haasteiden edessä muun muassa Metsäntutkimuslaitoksen osalta, 60 htv:tä pitää vähentää. Eli ei tämä koske yksin Metsähallitusta. Minun hallinnonalallani on paljon muitakin samantyyppisiä asioita.

Arvoisa puhemies! Metsähallitus hallinnoi 12:ta miljoonaa hehtaaria valtion omistamista maa- ja vesialueista, ja Metsähallituksen työllistävä vaikutus on 2 600 henkilötyövuotta. Tähän omistukseen liittyy hyvin paljon ei-aineellisia oikeuksia. Metsähallituksen tuloista yli neljä viidesosaa tulee puunmyyntituloista, ja sitä osaa te olette nyt yhtiöittämässä, tätä metsätalouspuolta.

Mikä takaa sen, että vaalien jälkeen tätä yhtiötä ei muuteta toisenlaiseksi yhtiöksi, ettei siihen voi tulla lisää muita omistajia ja ettei valtion maa- ja vesiomaisuutta laiteta myyntiin joko kokonaan tai osaksi sen vuoksi, että valtio velkaantuu niin hirvittävää vauhtia? Minkä takeen te pystytte siitä antamaan vaalien jälkeiselle ajalle, että tämä kehitys ei olisi mahdollinen?

Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila

Arvoisa puhemies! Todellakin huomenna on neuvottelu ministereiden kesken, jossa tämä suunniteltu malli toivon mukaan hyväksytään, sellainen käsitys ainakin itsellä jo on. Sen jälkeen me viemme sitä uudistusta eteenpäin, ed. Mustajärvi, hyvin tietoisena siitä, että yritetään löytää niitä lukkoja, jotka turvaisivat sen, että tämä säilyy myöskin vaalien jälkeen. (Ed. Mustajärven välihuuto) — Me yritämme niitä löytää.

Arvoisa puhemies! Kysymys ministeri Lehtomäelle:

Monille suomalaisille kansallispuistot ja luonnonsuojelualueet ovat hyvin tärkeitä lähivirkistysalueita ja heidän elämässään laatutekijöitä. Me tietysti tiedämme, että suuri osa valtion metsistä ja metsäalueista on Pohjois-Suomessa. Monia huolestuttaa Etelä-Suomen vanhojen metsien kohtalo ja myöskin se, saadaanko luonnonsuojelualueita Etelä-Suomeen.

Mitä uutta ministeri ja ministeriö voisi tässä tarjota? Millä tavalla saataisiin yhä useammalle suomalaiselle mahdollisuus päästä lähialueillaan suojelualueille, metsiin? Mitä ministeriö voi tässä asiassa tehdä?

Ympäristöministeri Paula Lehtomäki

Arvoisa puhemies! Meillähän on kohtuullisen hyvä resursointi nyt paraikaa ja tästä vuosiksi eteenkinpäin Etelä-Suomen metsien suojeluohjelman puitteissa turvata monimuotoisuuden ja sen suojelun piiriin entistä enemmän nimenomaan eteläisen Suomen luontokohteita ja nimenomaan metsäisen luonnon kohteita.

Sitten tietysti, kun puhutaan lähivirkistyksestä, erityisen suuren suomalaisjoukon ulottuvilla on Sipoonkorven luonnonsuojelualue. Me pinnistelemme tällä hetkellä ministeriössä sen eteen, että me saisimme eduskunnalle vielä ennen joulua lakiesityksen Sipoonkorven kansallispuiston perustamisesta ja siihen yhteyteen liitettyä myöskin suuntaviivat siitä, miten sitä aluetta voidaan valtion omistuksen ulkopuolellekin mahdollisesti tulevaisuudessa laajentaa.

Arvoisa puhemies! Metsähallituksella on ollut tärkeä merkitys Pohjois- ja Itä-Suomessa ja on edelleenkin. Esimerkiksi Luontopalveluitten tehtävänä on ollut edistää matkailuelinkeinoa ja sen edellytyksiä, ja sen takia on tärkeää, että eduskunnassa löytyy ratkaisu, jolla lopullisesti varmistetaan se, että tämä tukipalvelutoiminta ei millään tavalla vaarannu. Minusta on hyvä, että ministereitten kesken on nyt löytynyt hyvä ratkaisu tähän kokonaisuuteen, ja luotan itse siihen, että tämä etenee oikealla tavalla. Kysyisin ministeri Anttilalta vielä tarkemmin tätä aikataulua:

Missä aikataulussa tämän uuden järjestelyn on tarkoitus tulla voimaan?

Lopuksi ed. Mustajärvelle: Kyselitte, miten varmistetaan, että kaikki säilyy hyvin myös vaalien jälkeen. No, siihen on yksi vastaus: keskustalle mahdollisimman hyvä vaalitulos ja vaalivoitto. (Välihuutoja)

Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila

Arvoisa puhemies! Eduskuntahan on laittanut takarajaksi uusille lainsäädäntöhankkeille, jotka halutaan tällä vaalikaudella vielä hyväksyttävän, 3. päivä joulukuuta. Tähän me emme millään tässä yhteydessä yllä. Meillä on kyllä olemassa tiettyä lainsäädäntövalmistelua tuolla ministeriössä, ja huomisen jälkeen, kun ministerit ovat kokoontuneet, asian valmistelu jatkuu ja yritetään sitten katsoa, mikä se aikataulu on. Totta kai haluaisin sen tällä vaalikaudella vielä hyväksytyksi, mutta en voi sitä luvata.