Jaana Pelkonen /kok:

Arvoisa puhemies! Alkoholiveroa ollaan siis nostamassa ensi vuoden alusta jo viidennen kerran vuoden 2008 jälkeen. Jokainen veronkorotus lisää yksityistä maahantuontia. Matkustajatuonnin takia Viroon jää arvioiden mukaan jo nyt vuosittain yli 300 miljoonaa euroa mahdollisia verotuottoja, mutta kaikki alkoholin aiheuttamat haitat kuitenkin hoidetaan täällä kotimaassa.

Elokuussa hallitukselle selvisi, että viime vuoden aikana suomalaiset ovat tuoneet maahan lähes 12 prosenttia enemmän alkoholia verrattuna vastaavaan jaksoon vuotta aiemmin. Runsaasti kasvaneen maahantuonnin ja pienentyneen veropohjan vuoksi hallitus onkin nyt päättänyt puolittaa alkoholiveroon alun perin suunnitellun korotuksen. Perinteisesti hallituksen linja on ollut tiukkoina aikoina korottaa alkoholiveroa niin paljon kuin mahdollista ilman, että maahantuonti merkittävästi kasvaa. Tämä raja on kuitenkin ylitetty jo aikaa sitten. Veronkorotus alkoholin osalta ei yksinkertaisesti enää toimi Suomen tilanteessa.

Arvoisa puhemies! Puuttumalla nimenomaan alkoholin ongelmakäyttöön tehokkaasti saadaan myös valtiontaloudellisia säästöjä. Alkoholinkulutus jakautuu väestössämme hyvin epätasaisesti. Viimeisimmän juomatapatutkimuksen mukaan eniten juova 10 prosenttia juo 50 prosenttia kaikesta alkoholista. Suurkäyttäjät ovat ikääntyneiden ikäluokkien joukossa. Suomalaisnuorten alkoholinkäyttö on sen sijaan vähentynyt jo 15 vuoden ajan. Tämä on erittäin hieno ja tärkeä kehityskulku, jota tuskin on saavutettu luomalla yhä uusia rajoituksia alkoholinkäyttöön.

Suomessa nautitaan keskimäärin saman verran alkoholia vuodessa kuin Länsi-Euroopassakin. Tutkimusten mukaan suomalainen juomatapa on kuitenkin humalahakuisempaa ja vähemmän ruokasidonnaista. Matkustajatuonti johtaa hallitsemattomaan alkoholin hamstraukseen, eikä se koskaan voi olla alkoholinkulutuksen kannalta hillitsevä tekijä. Suomalaisen juomakulttuurin kehittyminen entistä fiksumman nuoren sukupolven mukana vaarantuu kuluttajien hamstratessa alkoholia kohtuuttomia määriä niin sanottuun omaan käyttöön. Alkoholin demonisoinnin sijaan tulisikin pyrkiä kohti eurooppalaisia juomatapoja vaikuttamalla ensisijaisesti alkoholikulttuuriin.

Alaikäisten alkoholinkulutusta hillitään valistuksen lisäksi tehokkaasti myös valvotulla ikärajoituksella. Päivittäistavarakauppa on tämän vuoden alusta aloittanut vastuullisen ja kannatettavan kampanjan tarkastamalla kaikkien alle 30-vuotiaalta näyttävien asiakkaiden henkilöllisyyspaperit. Valitettavasti samaan aikaan matkustajatuonti rehottaa ja alaikäisten on yhä helpompi päästä käsiksi trokarien eteenpäin välittämään alkoholiin, trokarit kun eivät henkkareita kysele.

Arvoisa puhemies! Suomalainen alkoholipolitiikka on ottanut aimo harppauksia kieltolain jälkeen, mutta valitettavasti rajoitusten runsas määrä on edelleen alkoholipolitiikallemme tunnusomaista. Meillä on monopolisoitu alkoholin myynti kaikkein miedoimpia juomia lukuun ottamatta, ja meillä on huomattava määrä lisäkustannuksia aiheuttavia rasitteita ravintoloilla sekä muun muassa EU-maiden korkein olutvero. Alkoholipolitiikkaa verotus sen merkittävänä osana olisi käsiteltävä kokonaisuutena.

Hallituksen toimet toisaalta kokonaisuudistukseen liittyvien esitysten osalta ja toisaalta veronkorotusten painotusten osalta ovat ristiriidassa keskenään. Lisärajoitukset kohdennetaan mietoihin alkoholijuomiin, ja veronkiristykset suosivat puolestaan väkeviä juomia. Syksyn mittaan esillä olleet ideat, kuten kauppojen aukioloaikojen muuttaminen, yökerhotuntien vähentäminen tai oluen laimentaminen, ovat toisarvoisia esityksiä matkustajatuontiongelman rinnalla. Maltillisella tasolla olevalla alkoholiverotuksella ja -sääntelyllä on, totta kai, paikkansa, mutta niiden rinnalla tavoitteeksi tulisi asettaa vastuullisten juomatapojen omaksuminen. Jos ongelmat olisivat rajoituksilla hoidettavissa, niin alkoholihaitatkin olisivat varmasti Suomessa minimissään. Ainoa pysyvä ratkaisu on mielestäni alkoholiveron asteittainen alentaminen riittävän kilpailukykyiselle tasolle.

Arvoisa puhemies! Viinaralli on vaikuttanut suoraan erityisesti ravintoloidemme kannattavuuteen. Suomen alkoholijuomien ravintolakulutus on tällä hetkellä ennätysalhainen. Kiristyvä veropolitiikka nostaa entisestään kuluttajahintoja ravintoloissa ja johtaa matkustajatuonnin kautta lisääntyneeseen kotikulutukseen. Julkiset paikat muuttuvat yksityisiksi anniskelualueiksi, ja tämä on alkoholipoliittisesti vastuutonta kehitystä, jonka korjaaminen lisärajoituksilla ei ole kestävä ratkaisu. Lisärajoitusten sijaan pitäisi ottaa käyttöön ne keinot, joilla voidaan nopeasti parantaa ravintoloiden asemaa. Kysyntä ohjaa: ellei asiakkaita ole, ei ravintolan aukiolo myöskään kannata. Tärkeimpänä ja ensisijaisena keinona asiakaskatoon tulisi käyttää ravintoloissa nautitun alkoholin arvonlisäveron laskua ruuan arvonlisäveron tasolle, ja tästä ja tähän liittyen olen tehnyt lakialoitteen.

Haluamme tai emme, alkoholi on osa arkitodellisuutta eikä sen poistaminen kulttuuristamme ole mahdollista. Vastuullista alkoholipolitiikkaa olisi ohjata kulutusta valvomattomista paikoista ravintoloihin.

Aino-Kaisa  Pekonen  /vas:

Arvoisa puhemies! Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi alkoholi- ja alkoholijuomaverosta annettua lakia siten, että alkoholijuomien veroa korotettaisiin. Valtiovarainvaliokunta toteaa mietinnössään, että matkustajatuontia ja muuta tilastoimattoman kulutuksen kasvua pidetään isompana ongelma kuin viralliset seurantatiedot antavat ymmärtää. Tuonti on alalla toimivien kotimaisten yritysten mukaan niin suurta, että se uhkaa koko alan työllisyyttä.

Olen kiinnittänyt asiaan jo aiemminkin huomiota ja tuonut esiin Viron viinaralliin kohdistuvia ongelmia ja näkökulmia. Suomelle aiheutuu jo nyt voin 300 miljoonan euron menetykset vuosittain ulkomailta haetuista alkoholijuomista. Samalla kun veroeurot katoavat lahden taakse, liiallisen alkoholinjuonnin aiheuttamat haitat kaatuvat suomalaisille veronmaksajille ja kotimainen alkoholin myynti laskee entisestään ja aiheuttaa myös työpaikkojen menetyksiä.

Me kaikki tiedämme, että osa muualta haetuista juomista myydään tuttaville, ja varmasti osa menee jälleenmyyntiinkin. Määriä ei tiedetä, ja niitä on todella vaikea arvioida. Se, että yksityisten matkustajien tuomia määriä ei seurata, on ongelmallista, sillä yksi ja sama henkilö voi vähän väliä hakea suuria määriä juotavaa.

Onkin hyvä, että hallituksen on tarkoitus keväällä antaa valmisteverotusta koskeva esitys, joka sisältää myös ohjeelliset tasot verovapaalle matkustajatuonnille. Sen myötä, jos tuontimäärä ylittäisi ohjetason, tulisi ylittävältä osin maahantuojalle näyttövelvollisuus omasta käytöstä. Jäin kuitenkin miettimään, onko tässä olemassa jo jotain tarkempaa ajatusta, millainen tuo ohjetaso sitten olisi, ja vaikuttaako tämä nyt sitten kuitenkaan matkustajatuonnin hillitsemiseen, jos kuitenkin yksi ja sama ihminen voi hakea ohjeellisen tason verran vaikka joka päivä. Tullin resurssit onkin turvattava tai niitä on jatkossa vielä mielestäni lisättävä, jotta tuontimääriä voidaan todella valvoa.

Arvoisa puhemies! Matkustajatuonnin lisäksi kasvava ongelma, jonka kanssa on pitänyt olla hereillä, on viinan tilaaminen netistä. Tuoreen selvityksen mukaan vuonna 2010 esimerkiksi olutta tilattiin netistä noin 0,4 miljoonaa litraa, mutta viime vuonna määrä oli jo 3,2 miljoonaa litraa. Kahdessa vuodessa pelkästään oluen nettitilaaminen on siis kahdeksankertaistunut. Myös muiden juomien tuonti on moninkertaistunut, ja nettiostoksien kokonaismäärä vastaa nyt noin kymmenestä matkustajatuonnista.

Nämäkään eivät ole tarkkoja lukuja, ja on hyvin todennäköistä, että todelliset luvut ovat suuremmat, sillä EU:n sisältä meille tulevat paketit virtaavat muun kansainvälisen postin joukossa ilman tiukkaa valvontaa. Valvira ei valvo nettikauppaa, koska liikkeet ovat ulkomailla. Valvira on kyllä ohjeistanut, että sen, joka tilaa alkoholia verkosta, tulee itse hoitaa valmiste- ja juomapakkausverojen maksaminen. Valvonta on puutteellista, joten tällä hetkellä on täysin mahdotonta sanoa, kuinka moni nettitilaaja jättää nämä lakisääteiset maksut maksamatta.

Arvoisa puhemies! Edustaja Pelkonen on jättämässä lakialoitetta siitä, että ravintolassa myytävän alkoholin veroa laskettaisiin ruuan tasolle. Tämä olisi hyvä, sillä tällä hetkellä ravintolajuomien hinnat ohjaavat kulutusta koteihin. Valtaosa suomalaisista ottaa niin sanotusti pohjat kotona ja siirtyy ravintolaan vasta myöhemmin, jotta rahaa ei ravintolassa kulu niin paljon. Olisi hyvä kuulla, onko arvioita siitä, miten ravintoloiden alkoholianniskelun arvonlisäverotuksen laskeminen ruuan kanssa samalle tasolle vaikuttaisi alkoholin ravintolakulutukseen ja sitä kautta muun muassa työllisyyteen ravintola-alalla.

Antti Kaikkonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Tässä sinänsä hallituksella varmaan on veronkorotuksessa hyvät tavoitteet, kansanterveys ja kansantalous, mutta pelkään kyllä, että ei tämä veronkorotus kumpaakaan tule edistämään. Ehkä hallituksessa se huomattiinkin jo joitakin viikkoja sitten, kun puolitettiin tuo suunniteltu korotus, mutta itse asiassa se joutaisi jäädä tekemättä kokonaan. Pelkään, että veronkorotus johtaa käytännössä vain siihen, että alkoholin maahantuonti lisääntyy. Se on nyt jo korkealla tasolla, taitaa olla viidenneksen luokkaa kaikesta alkoholin kulutuksesta se tuotu alkoholi. Sen näkee tuolla satamassa: viinakärryä menee, eikä ihan pieniä kärryjä menekään, vaan pakettiautokaupalla useita kertoja vuodessa monet hakevat alkoholia, jonka pitäisi tulla omaan käyttöön, mutta on selvää, että ei se kaikki omaan käyttöön päädy, vaan sitä trokataan eteenpäin.

Tämä tuonti on kaikki pois kotimaisesta veronmaksusta. Kaikki on pois kotimaisesta työllisyydestä myöskin. Alan toimijat kertovat, että tämä veronkorotus uhkaa jo kotimaista työllisyyttäkin. Esimerkiksi panimoteollisuus koko raaka-aineketjuineen on merkittävä työllistäjä Suomessa, ja tämä heikentää tuon alan teollisuutta.

Eli, arvoisa puhemies, halusin tuoda tässä esille, että suhtaudun nihkeästi tähän veronkorotukseen ja pidän tätä huonona ratkaisuna, mutta ilmeisesti on niin, ettei ole mielekästä viedä tätä äänestykseen, kun salin selvä enemmistö taitaa kuitenkin tätä hanketta tukea. Mutta halusin nyt kuitenkin tuoda mielipiteeni esiin, ja oletan, että kun tämän veronkorotuksen seurauksia ehkäpä ensi vuonna katsotaan, niin todetaan, että ei tämä niin hyvä idea sitten tainnut ollakaan. Se ei edistä kansanterveyttä eikä paranna kansantaloutta, vaan johtaa yhä kiihtyvään viinaralliin, valitettavasti.

Laila Koskela /ps:

Arvoisa puhemies! Tämän lakiesityksen tavoitteena on lisätä valtion verotuloja. Panimoteollisuus kerryttää valtion kassaan tuloja vuosittain 1,3 miljardia, josta 300 miljoonaa tulee työpaikkojen kautta. Panimoteollisuus työllistää suoraan 2 300 henkeä ja välillisesti noin 30 000 henkilöä.

Alkoholiveroa on korotettu vuoden 2008 jälkeen neljästi, ja tämä korotus olisi viides. Jokainen veronkorotus on lisännyt matkustajatuontia. Kattavaa arviota matkustajatuonnin laajuudesta tai sen vaikutuksista ei ole käytettävissä, mutta Tullin näkemyksen mukaan matkustajatuonti on selvästi kasvanut keväästä 2013 lähtien. TNS Gallupin tutkimuksen mukaan alkoholin matkustajatuonti lisääntyi vuoden seurannassa 11,5 prosenttia. Lisäys näytti tulleen suurista lasteista erityisesti kesäkuussa. Tutkijan mukaan matkustajien vuosittainen alkoholin tuonti on ollut massiivista, sillä se vastaa noin 150 Alkon myymälän vuosimyyntiä.

Hallituksen esityksen perusteluissa todetaan se tunnettu asia, että monet alkoholihaitat näyttävät keskittyneen suurkuluttajien ryhmään. Näin on myös kohtuukäyttäjien parissa runsaasti esiintyviä alkoholihaittoja. Viroon jää alkoholiverona ja LVN-tuottoina noin 300 miljoonaa euroa, mutta haitat hoidetaan tällä puolen lahtea.

Markku  Eestilä  /kok:

Arvoisa puhemies! Luen tässä aluksi pienen otteen viime kesänä kirjoittamastani kolumnista.

"30-luvulla Suomessa oli lama ja valtion kassa tyhjä. Kieltolaki kumottiin 1932 yksinkertaisesti siitä syystä, että valtio tarvitsi rahaa. Kiel-tolain aikana annettiin alioikeuksissa lähes 240 000 tuomiota kieltolakirikkomuksista.

Kieltolaista ei siis ollut raittiuden edistäjäksi. Sen sijaan rikollisuus ja piilojuopottelu lisääntyivät merkittävästi ja alkoholinkäyttöön liittyi kielloista johtuvaa jännitystä. Siitä lähtien alkoholin juomisessa on ollut kielletyn hedelmän maukas maku.

Jos alkoholin verotusta nostetaan budjettisyistä jatkuvasti, niin seurauksena on lisääntynyt tuonti halvan verotuksen maista, kotipoltto sekä rikollisuuden lisääntyminen. Juuri näin on valitettavasti tapahtunut, eli historia toistaa tietyllä tavalla itseään.

On myös todennäköistä, että viranomaiset arvioivat esimerkiksi Virosta tuotavan alkoholimäärän alakanttiin, sillä niin systemaattista ja massiivista se on. Tätä kehitystä ei kannata enää vauhdittaa kotimaisilla alkoholiveron korotuksilla, vaikka alkoholista johtuvat haitat ovat kiistattomia. Onneksi nuorten alkoholinkulutus on laskussa ja asenteet muuttumassa."

Arvoisa puhemies! Suomessa alkoholista aiheutuu erittäin merkittävä määrä terveydenhuollon menoja erityisesti erikoissairaanhoitoon, ja ylivoimaisesti suurin osa tehdyistä rikoksista ja annetuista tuomioista on jollain tavalla yhteydessä alkoholiin.

Me äsken pidimme edustaja Suutarin kanssa tuossa pienen alkoholiveropoliittisen paneelin ja totesimme, että Suomessa pitäisi alkoholiverotusta muuttaa. Esittelen tässä edustaja Suutarin kanssa valmistelemamme uuden veroehdotuksen: kun tällä hetkellä Suomessa alkoholituotannosta maksetaan valmisteveroa, joka on erittäin paljon suurempi kuin esimerkiksi Virossa, niin jos se olisi mahdollista, että Suomessa tämä vero lasketaan Viron tasolle mutta se palikka, mikä tästä verosta ja valtion budjettituloista lähtee pois, korvattaisiin terveydenhuoltomaksulla, koska kiistattomasti alkoholi aiheuttaa terveydenhuollolle kustannuksia, silloin tämä valmistevero sinänsä pysyisi ennallaan, mutta se suurempi palikka olisi terveydenhuoltomaksu, ja kaikesta siitä alkoholista, mitä Suomeen tuodaan, pitäisi periä terveydenhuoltomaksu.

Suomen valtiovarainministeriöllä on aika paljon kokemusta autoverosta ja niistä kiemuroista, mitä siihen liittyy. Tässä olisi uusi pähkinä purtavaksi, ja tällä tavalla me saisimme tämän systemaattisen ja massiivisen tuonnin loppumaan ja saisimme saman verotuoton tavallaan erilaisella tavalla, joka kuitenkaan ei olisi vero ja sitä kautta EU-direktiivien vastainen.

Eero Suutari /kok:

Arvoisa herra puhemies! Uskon, että alkoholiveron korotus ei ratkaise sen enempää valtiontaloutta kuin alkoholihaittojen pienenemistä. Sen sijaan kannatan edustaja Eestilän esittämää innovaatiota. Se olisi ratkaisu molempiin tarpeisiimme. Tietenkin EU saattaa kritisoida mahdollista päätöstämme, mutta se taistelu kannattaisi, koska sille on kestävät perusteet.

Juho Eerola /ps:

Arvoisa puhemies! Oli erittäin mielenkiintoinen tämä edustaja Eestilän esitys. En ihan tarkkaan päässyt kiinni siihen, mikä oli tämä terveydenhoitomaksu, mikä ulkomailta tulevalle alkoholille sitten mahdollisesti olisi. Täytyisi selvittää, onko tämmöinen EU:ssa mahdollinen, ja jos on, niin tämä on erittäin kannatettava idea.

Mutta tosiaan tämä hallitus on nostanut monenlaisia veroja, muun muassa kotiin tilattavien lehtien arvonlisäveroa, autoveroja, monia muitakin veroja, ja nyt on sitten jälleen kerran vuorossa alkoholi. Tuo mainitsemani lehtien ja autojen verottaminen ei ole tuonut valtion kassaan sitä, mitä valtiovarainministeriö oli alkuun laskenut, kun kävi niin, että lehtien tilaukset laskivat ja autokauppa tyrehtyi. Suomalainen työ ja yrittäjyys kärsivät.

Näitä alkoholihaittoja ei saada pois korottamalla veroja. Tämän EU:n ansiosta Viron puolelta saa tuoda vaikka kuinka paljon viinaa. Suomalaisista tuli — Eestilä taisi olla, joka totesi senkin — tämmöinen juoppo kansakunta aikanaan 1919—1932, kun oli kieltolaki, ja silloin ei Suomessa saanut laillisesti ostaa viinaa yhtään mistään, mutta kävikö näin? Meillä Kotkankin seudulla tämmöinen liikennöitsijä Onni Vilkas jopa koko myöhemmän imperiuminsa perusti sille, että oli tullut pirtua sinne meidän saaristoon ja se sillä tienasi. Nyt sen voi ehkä jo kertoa näin.

Mutta tätä alkoholin käyttöä, kuten tässä monet puhujat aikaisemminkin ovat sanoneet, pitäisi enemmän ohjata tukemaan suomalaista työtä ja yrittäjyyttä eli ohjata tätä kulutusta enemmän ravintoloihin — nyt tehdään just päinvastoin — ja omiin kauppoihimme. Moni kauppa maaseudulla käytännössä elää sillä ja pysyy pystyssä sillä, että siellä myydään olutta kesämökkiasukkaille ja monille muillekin, ja sitten se palvelee myöskin muita, näitä mummoja, jotka ostavat sieltä mahdollisesti joitain muitakin tuotteita kuin olutta. Jos tätä oluenmyyntiä hankaloitetaan, niin sitten loppuu se kauppa mahdollisesti muuten kokonaankin. Sitten myös tätä omaa panimoteollisuutta ja sen mahdollisuuksia, mitä olisi kasvuyrityksenä, pitäisi myöskin enemmän tukea kuin kurittaa, niin kuin nyt tehdään.

Nuorten juominen Suomessa, niin kuin totesi edustaja Pelkonen, joka ensimmäisen puheen piti, on vähentynyt viimeiset 15 vuotta, eli koko tämän vuosituhannen on nuorten juopottelu vähentynyt. Suurempi ongelma ovatkin tosiaan nämä suuret ikäluokat eli kosteat ikäluokat. 10 prosenttia suomalaisista juo puolet siitä alkoholista, mitä täällä juodaan, ja tämä veronkorotus, mitä nyt suunnitellaan, ei tätä porukkaa kyllä millään lailla kuivata, vaan tämä rankaisee enemmänkin tämmöistä satunnaista olutharrastajaa ja kohtuukäyttäjää sekä suomalaista yrittäjää ja työllisyyttä.

Antti Kaikkonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Tätä alkoholin maahantuontiahan seurataan tämmöisillä kyselytutkimuksilla eli kysytään, paljonko toitte viinaksia. Sen verran minäkin kansalaisia tunnen, semmoinen tuntuma on kansalaisiin, että aivan kaikki eivät välttämättä ihan sitä aitoa määrää kerro, vaikka nimettömänä vastattaisiinkin, vaan kyllä se helposti on alakanttiin, varsinkin jos sitä alkoholia tuodaan peräkärrykaupalla useita kertoja vuodessa tai pakettiautokaupalla useita kertoja vuodessa, niin kuin osa kuitenkin tekee. Eivät nämä tule esille näissä kyselytutkimuksissa. Kyllä se, mitä tuolta satamasta kuulee ihmisiltä, jotka ovat töissä siellä, on, että ne ovat aika huikeita määriä, mitä sieltä koko ajan virtaa varsinkin Virosta Suomeen.

Tämä alkoholi on tietysti vaikea aihe keskustella, koska se herättää aina intohimoja suuntaan ja toiseen, mutta yhdyn niihin puheenvuoroihin, joissa puhuttiin alkoholikulttuurista ja sen kehittämisestä. Siinä meillä varmaan on työtä vielä, eikä se tietenkään aivan helppoa ole. Mutta totta kai paitsi raittiuteen, meidän pitää kannustaa alkoholin kohtuukäyttöön, ja ei tämä nykyinen politiikka, joka itse asiassa juurikin kannustaa siihen, että tuodaan isoja lasteja ulkomailta, ainakaan kohtuukäyttöön kannusta, vaan tuodaan iso satsi ja kun ruvetaan kiskomaan, niin kiskotaan sitten myös kunnolla. Näinhän se valitettavan usein menee.

Mutta ei tälle nähtävästi nyt tässä kohtaa mitään voi. Tähän aiheeseen varmaan palataan sitten jossain kohtaa. Tätä alkoholiveroahan on venkslattu edestakaisin tässä viimeiset kymmenen vuotta ja etsitty sitä oikeaa tasoa, ja nähtävästi se oikean tason hakeminen jatkuu.

Jaana Pelkonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Kaikkonen tässä hyvin nosti esiin nämä kyselytutkimukset, joilla siis tilastoimatonta kulutusta arvioidaan. Totuushan on se, että tilastoimattoman kulutuksen määrää ei kukaan tarkalleen pysty arvioimaan, ja epärelevanttien lukujen varaan ei koskaan saisi perustaa päätöksentekoa. Olisikin tarpeellista kyseenalaistaa koko tilastoinnin järkevyys.

Outi Mäkelä /kok:

Arvoisa puhemies! Tuen edustaja Kaikkosen näkemystä siitä, että Tullin tarkkailua ja kontrollointia näiden alkoholimäärien osalta on syytä nykyisestä tehostaa, ja tämän veron osalta varmasti on syytä tarkkailla, mihin suuntaan tämä ulkomailta tuonti tässä elää.

Mutta samalla, kun puhutaan tästä kotimaisesta alkoholin myynnistä ja myös mahdollisesti kotimaisesta valmistustoiminnasta, haluaisin tuoda esiin tässä yhteydessä myös tämän suomalaisen, kotimaisen, tilaviinien ja liköörien valmistuksen. Toivon, että tässä suhteessa suomalainen matkailu, turismi ja mahdollisesti tämmöinen tilamyynti huomioidaan jatkossa paremmin ja myös voitaisiin meidän lainsäädäntöä kehittää alkoholin tuotannon suhteen. Kun Suomessa on hienot marjat ja puhdas luonto, niin meillä on varmasti aineksia siihen, että meillä voidaan hyviä tuotteita myös kotimaisesti tehdä, ja sen myynnin edistämiseksi olisi hyvä, että myyntiaikoja muun muassa katsottaisiin jatkossa vähän sallivammiksi.

Markku  Eestilä  /kok:

Arvoisa puhemies! Edustaja Mäkelä nosti tärkeän asian esille, juuri nämä tilaviinit ja myynnin tiloilta. Se on sitä elinkeinovapautta, ja tällä tavalla juuri täytyy laatuun kannustaa ihmisiä, että he tekevät mielenkiintoisia tuotteita, joita kuluttajat haluavat.

Mutta samaan hengenvetoon täytyy todeta, että ainakaan itselleni ei ole vielä auennut lainsäädäntö sen takia, että miksi sitten kielletään pienpanimoilta, että he eivät voi tuottaa olutta tietyllä promillemäärällä ja myydä samaan tapaan kuin tilaviinejä myydään sitten näiltä tiloilta, koska kyseessä on aivan vastaavanlainen toiminta. Minusta tätä pitäisi lainsäädännöllä viedä eteenpäin, ja toivon, että joku tekee lakialoitteen, niin että saadaan asia edes lähetekeskusteluun tänne. Ja mikä siinä on toinen puoli: jotenkin tuntuu, että jos alkoholiliikkeen monopolia perustellaan sillä, että ei voi antaa pikkusormea näille pienpanimoille, kun nythän se on jo annettu tilaviineille, niin se ei ole pitävä peruste.