Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Tarkistettu versio 2.0
Olli Immonen /ps:
Arvoisa herra puhemies! Ilta on jo pitkällä, mutta ajattelin käyttää vielä puheenvuoron tähän asiakohtaan 3).
Tämän hallituksen esityksen mukaan valtioneuvosto säätää kunnan kaksikieliseksi, jos tietyt raja-arvot ylittyvät. Tällainen raja-arvo on se, että kunnassa on sekä suomen- että ruotsinkielisiä asukkaita ja vähemmistö on vähintään 8 prosenttia asukkaista tai vähintään 3 000 asukasta. Valtioneuvosto voi kuitenkin myös säätää raja-arvot alittavan kunnan kaksikieliseksi, jos kunnanvaltuusto tätä esittää.
Arvoisa puhemies! Kyseisestä hallituksen esityksestä on vaarassa aiheutua suuret lisämenot valtiolle. Yhteiskuntamme huono taloudellinen tilanne ulottuu myös kuntatasolle, jolloin vaarana on se, että monet kunnat saattavat pelkkien lisävaltionosuuksien toivossa säätää kuntansa kaksikieliseksi, mikäli hallituksen esitys kielilain muuttamisesta hyväksytään. Esimerkiksi När-piön valtuusto on päättänyt puoltaa kunnan kaksikielisyystavoitetta, jolloin tavoite astunee voimaan ensi vuoden puolella. Päätöksen myötä Närpiön kunta tulee saamaan valtiolta 2,1 miljoonan euron tuen kaksikielisten palvelujen järjestämiseen. Närpiön kaupunginjohtajan mukaan kaksikielisyyden kustannukset vuositasolla tulevat kuitenkin todellisuudessa olemaan paljon valtiolta saatavaa tukea pienemmät eli noin 100 000 euroa, johon tulee vielä lisäksi päälle 200 000 euroa kaksikielisten katukylttien hankkimiseen. Närpiön lisäksi Luodon kunnanjohtajan laskelmien mukaan Luoto tulee menettämään noin miljoona euroa valtionosuuksia, jos kunta jatkaa yksikielisenä. Näiden edellä mainittujen kuntien lisäksi Lohjan talousjohtajan mukaan kaksikielisyys tuo valtionosuuksina tulopuolelle noin 2 miljoonaa euroa. Todellisuudessa kaksikielisyyden kustannukset ovat vuositasolla Lohjankin kohdalla 100 000—300 000 euroa, jolloin nettotuotoksi muodostuu vuosittain noin 1,5 miljoonaa euroa.
Jos kaikki kunnat Suomessa päättäisivät jatkossa valtuuston päätöksellä, talousvaikeuksiensa kourissa muuttua kaksikielisiksi ja liittyä mukaan tähän rahanjaon piiriin, tästä laista koituisi valtiolle valtavat kustannukset. Nämä kustannukset olisivat yhteensä 1,5 miljardin euron luokkaa joka vuosi, siis joka ikinen vuosi. Se on paljon rahaa.
Arvoisa puhemies! Näihin edellä mainittuihin tosiasioihin vedoten esitän, että tämä hallituksen esitys hylätään, eli teen tähän loppuun hylkäysesityksen.
Maria Lohela /ps:
Herra puhemies! Täällä on tänä iltana puhuttu erittäin paljon, mutta minulla on helppo tehtävä vain kannattaa tätä edustaja Immosen tekemää esitystä. Kannatan.
Keskustelu päättyi.