Jouko  Skinnari  /sd(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ihan muutamalla sanalla tästä esityksestä ja erityisesti sen takia, että tulen tässä esittämään pienen täsmennyksen lakiehdotuksen 10 §:ään. Ensinnäkin tämä kosmeettisista valmisteista annettu lainmuutos säätää niistä perusteista, joilla asiakkaan ja tuotteitten käyttäjien tuoteturvallisuus tulee nykyistä paremmaksi. Tällä lailla pannaan myös kansallisesti täytäntöön kosmetiikkadirektiivin seitsemäs muutos. Käytännössä nämä valmisteet eivät ole niinkään meikkejä, vaikka aluksi luulisi. Alle 15 prosenttia tästä koskee asiantuntijoitten selvitysten mukaan meikkejä, ja suuri ryhmä on hammastahna ja saippuat.

Tästä hallituksen esityksestä kuultiin laajasti asiantuntijoita, kuten valiokunnan mietinnöstä käy ilmi: Myrkytystietokeskuksesta, Allergia- ja Astmaliitosta, Animalia-eläinsuojeluliitosta ja Suomen Kosmetologien Yhdistyksestä mutta myös Kuntien terveystarkastajat ry:stä tavanmukaisten asiantuntijatahojen lisäksi. Tarkoituksena on se, että lainsäädännöllä ja kauppa- ja teollisuusministeriön tarkemmin antamalla asetuksella pystyttäisiin tekemään sellaiset säännökset, että kosmeettisten valmisteitten käyttämisestä ei aiheutuisi vaaraa ihmisen terveydelle. Samaten tässä puututaan eläinkokeilla tapahtuvaan testaamiseen ja se kiellettäisiin.

Samaten tässä asetuksessa, joka tämän nojalla tullaan antamaan, valiokunnalle toimitetun luonnoksen mukaan käsiteltäisiin kosmeettisten valmisteiden koostumusta koskevia kieltoja, kosmeettisten valmisteiden koostumusta koskevia rajoituksia, varoitusmerkintöjä, säilytysajan ilmoittamista, ainesosien ilmoittamista, pakollisia merkintöjä, pakkaamattomana myytäviä kosmeettisia valmisteita ja muita, yleensä elinkeinoelämään liittyviä ja liikesalaisuutta koskevia, säännöksiä.

Arvoisa puhemies! Kuten sanottu, pyysin tämän puheenvuoron ennen kaikkea siksi, että vaikka ympäristövaliokunnan lausunnossa jo kyllä kiinnitettiin erääseen asiaan huomiota, se on jäänyt kuitenkin lainvalmistelussa ja kauppa- ja teollisuusministeriön asiantuntijoitten kuulemisenkin jälkeen huomaamatta: se että 10 §:n 2 momentissa voisi olla tarkempi asetuksenantovaltuutus. Sen takia täällä on nimelläni jaettu tätä koskeva 10 §:n 2 momentin täsmennysehdotus.

Paitsi ympäristövaliokunnan lausunto tähän valiokunnan mietintöön sisältyy vastalause, jonka ed. Tynkkynen tulee täällä tarkemmin esittelemään.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Talousvaliokunnan puheenjohtaja sanoi, että jotain on jäänyt huomaamatta. Kuitenkin ympäristövaliokunnan lausunnossa nimenomaan kehotettiin kiinnittämään huomio tähän asiaan. Kun luin talousvaliokunnan mietinnön, niin siinä useammassa kappaleessa käsitellään tätä asiaa, 10 §:ää, ja todetaan, että ei olisi tarpeen kuitenkaan tuoda lain tasolle asetuksenantovelvollisuutta. Mutta mehän olemme tietoisia uudesta perustuslaista, joka edellyttää tätä, ja tämä asiahan on esillä monien muidenkin lainsäädäntötoimien yhteydessä, tällä hetkellä muun muassa kansallispuistojen kohdalla, ja tähän perustuslakivaliokuntakin on ottanut kantaa. Tässä mielessä on tietysti hyvä ja parempi kuin ei milloinkaan, että vähän myöhässä, mutta kuitenkin korjaus täytyy ikään kuin perustuslain näkökulmasta olla eikä niin, että se voisi olla.

Mutta, arvoisa puhemies, kysymys, mikä kaiken kaikkiaan on noussut ympäristövaliokunnassa keskeiseksi asiaksi, on kosmetiikkatuotteiden ja myöskin niiden valmistamiseen käytettävien ainesosien testaaminen eläimillä. On varsin hyvä, että talousvaliokunnan mietintöön liittyy eriävä mielipide, ja kannatan sitä ja tulen osoittamaan kannatukseni sen jälkeen, kun ehdotus on täällä esitelty, niin kuin talousvaliokunnan puheenjohtaja totesi tehtävän. Asia oli esillä myös ympäristövaliokunnassa hyvin tarkoin, ja toteamme omassa lausunnossamme, että tällä hetkellä Suomessa ei todellakaan tehdä myöskään ainesosien testausta eläimillä. Sitä ei ole suoritettu eikä suoriteta. Olisi tietysti aivan järkevää, että laki myöskin toteaisi tämän ja kieltäisi sellaisen.

Kun kuuntelimme asiantuntijoiden käsityksiä, niin aina talouselämän suunnalta ne olivat vähän liberalistisia: jos tarvitaan, niin pitäisi kuitenkin avata tämä mahdollisuus eikä saisi kieltää kokonaisuudessaan kosmetiikkatuotteiden testaamista eläinkokeilla. Kuitenkin kosmetiikkatuotteet huolimatta siitä, että niihin kuuluvat myös muun muassa hammastahnat, ovat toki sellainen ylellisyystuote, että niiden testaaminen eläimillä ei ole eettisesti ikään kuin perusteltua, ei yleensä ihmisen terveydenhoidon kannalta, ei lasten terveydenhoidon kannalta eikä muuten. Tässä on viitattu erilaisiin vaippoihin, joita sekä aikuiset joutuvat jossain elämänsä vaiheessa että etenkin lapset käyttämään, mutta en näe todellakaan perusteluja tällaisen asian aukipitämiselle.

Suomessa on hyvä tilanne, jonka ympäristövaliokunta omassa kannanotossaan toteaa, että näitä ainesosia ei testata eikä ole testattu. In vitro -kokeet, joissa laboratorio-olosuhteissa todetaan eri kemikaalien vaikutus soluviljelmiin, ovat asia, jota Tampereella erityisesti on tutkittu, hyvä asia, ja Suomen pitäisi näitä positiivisia asioita nimenomaan kehittää ja myös käyttää. Tämä on palvelujen vientiä, tiedon vientiä, jos näitä voidaan laajemmin EU:n sisällä myös toteuttaa.

Puhemies! Tietokonemalleja on otettu käyttöön, ettei eläinkokeita tarvita, ja se on ikävä ja todellakin surullinen kuva, kun kaniinin silmää ja sen konjunktiivaa eli limakalvoa silmällä käytetään kemikaalien testaukseen ja kani on muuten kahlehdittu koppiin ja sellaiseen kaulapantaan, ettei päätä voi liikuttaa eikä silmää raapia. Sehän on tietysti eettisesti täysin kestämätöntä. Painotan, että tällaista tutkimusta kuitenkin edelleen käytetään, ja Suomen pitäisi myös omalla lainsäädännöllään osoittaa vaihtoehto, ja vaihtoehto ovat nimenomaan uudet in vitro -kokeet ja myös tietokonemallit, joihin ympäristövaliokunta omassa lausunnossaan viittaa.

Mitä yleensä tulee kemikaalien tutkimukseen, muun muassa terveydenhoidossa käytettävien lääkkeiden molekyylien tutkimukseen, niin on viime aikoina kansainvälisesti hyvinkin arvovaltaisesti todettu, että siinä on suuria puutteita. Wall Street Journal julkaisi vastikään artikkelin amerikkalaisen Merck-lääketehtaan tuotteen, joka on Suomessakin paljon käytetty Vioxx, testaukseen liittyvistä ongelmista ja siitä, että tiedettiin jo etukäteen, että siihen liittyy sivuvaikutuksia, mutta taloudellisista syistä näitä ei ole tuotu kuitenkaan julkisuuteen.

Näin ollen yleensäkin, mitä tulee kemikaalien testaukseen, mitä tämä hallituksen esitys 105 koskee, niin siinä pitäisi muiden kuin kvartaalikapitalismin nopean voiton tavoitteiden olla ensisijaisia. Wall Street Journal, joka todellakaan ei ole mikään vasemmiston julkaisu, kysyykin, onko esimerkiksi lääkkeiden kohdalla niiden testauksessa, niiden markkinoilletulon mekanismeissa, jotakin vääristymää, ja toteaa edelleen, että ilmeisesti — tämän lehden mukaan — eivät kvartaalikapitalismi ja sen periaatteet sovi oikein lääketeollisuuden pohjaksi.

Arvoisa puhemies! Ilmeisesti on myös niin, että kun Reach-asetus saadaan lopulta jossakin vaiheessa myös tänne eduskuntaan käsittelyyn, sehän on ollut U-asiana täällä, mutta kun se saadaan varsinaiseen eteenpäinmenoon mukaan, niin siinä vaiheessa on myös muistettava, että Reach-asetusehdotuksen toteutuminen on hyvin vahvasti kytköksissä Kemikaaliviraston sijoittumiseen Suomeen. Mehän tiedämme, että Suomi on saanut nyt kemikaalivirastolupauksen taikka -päätöksen, näin pääministeri on asiaa jo luonnehtinut, se on tehty käytännössä, mutta ennen kuin Reach-asetus on edennyt ja hyväksytty, niin on hyvin epätodennäköistä, että tämä mainittu virasto sijoittuisi mihinkään tai ainakaan Suomeen. Tässä mielessä voi todeta, että Reach-asetus on merkittävä myös muusta kuin vain kemikaalien testauksen näkökulmasta nimenomaan Suomen kansallisesta katsannosta asiaa tarkastellen.

Puhemies! EU on varmasti edelläkävijä yleensä kemikaalilainsäädännössä ja ainakin sen implementoinnissa. Euroopan unionissa on toistaiseksi hyväksytty vain kaksi in vitro -testiä virallisesti, mutta näiden ihon syövyttävyyttä ja kemikaalin fototoksisuutta eli valon kanssa yhteisvaikutuksena syntyvää ärsytystä lukuun ottamatta muita ei ole hyväksytty. Suomen on varmasti syytä jatkaa hyvin alkanutta omaa in vitro -testausmenetelmien kehittämistä Tampereella ja muuallakin.

Totean lopuksi, että ympäristövaliokunnan lausunto, jota myös tässä hiukan esittelin, on yksimielinen, ja on myöskin hyvä, että talousvaliokunnan puheenjohtaja tässä vaiheessa toi vielä tämän meidän esittämämme lisäyksen 10 §:ään, jotta tämä mietintö saadaan myös perustuslain edellyttämälle tasolle.

Oras  Tynkkynen  /vihr:

Arvoisa puhemies! Nyt käsiteltävänä oleva hallituksen esitys on aivan oikean suuntainen. Siinähän on tarkoitus kieltää valmiiden kosmeettisten valmisteiden testaaminen eläinkokeilla välittömästi lain tultua voimaan ja ainesosien testaaminen eläinkokeilla vuoteen 2009 mennessä lukuun ottamatta kolmea erikseen nimettyä testiä, joiden eläinkokeilla testaaminen kiellettäisiin viimeistään vuoteen 2013 mennessä.

Ainesosien eläinkoekiellon lykkääntyminen on kuitenkin monella tavalla ongelmallista ja harmillista, ja siihen tässä ympäristövaliokunnan puheenjohtaja ed. Tiusanen jo monelta osin viittasikin. Ensinnäkin kosmetiikan testaamista eläinkokeilla voidaan aivan yleensä ottaen pitää lähtökohtaisesti eettisesti arveluttavana ja ongelmallisena. Suomikin on monin eri tavoin monilla eri tasoilla sitoutunut tarpeettomien eläinkokeiden vähentämiseen. Toiseksi, niin kuin ed. Tiusanen totesi, Suomessa ei testata eikä ole näköpiirissä, että vastaisuudessakaan testattaisiin, kosmetiikan ainesosia eläinkokeilla, joten mitään estettä tällaiselle välittömälle eläinkoekiellolle ei Suomessa ole olemassa. Kotimainen teollisuus ei siitä kärsisi, siitä ei olisi taloudellista haittaa, siitä ei olisi kilpailukykyhaittaa. Se ei tulisi maksamaan meille mitään.

Se, mikä ei ilmeisesti vielä ole tässä keskustelussa, jos oikein olen kuunnellut, tullut esiin, on se, että kosmetiikkateollisuudella on jo nykyään käytössä tiettävästi 8 000 erilaista kosmetiikan ainesosaa ja näistä ainesosista voidaan valmistaa turvallista, riittävän monipuolista kosmetiikkaa kyllä kaikkien tarpeisiin. Uusia eläinkokeita ei sen takia enää tarvita.

Itse koen, että nyt tässä kosmetiikkalain käsittelyn yhteydessä Suomelle olisi tarjolla ilmainen edelläkävijän asema, siis ilman mitään erityisiä kustannuksia, ilman erityistä mainittavaa vaivaa, Suomi voisi esittäytyä eläinten suojelun ja eläinten oikeuksien edistämisen edelläkävijänä. Sitä ei kauhean usein ehkä tapahdu, joten sen takia tilaisuudesta kannattaisi nyt pitää hyvin kiinni. Se olisi samalla moraalinen kannanotto eläinten oikeuksien edistämisen ja paremman aseman puolesta. Sen takia tulenkin yksityiskohtaisessa käsittelyssä esittämään, että lakiehdotuksen 7 § saa vastalauseen mukaisen muodon, ja siihen siis palataan myöhemmin.

Talousvaliokunnan puheenjohtaja ed. Skinnari kiinnitti huomiota myös 10 §:ään, mutta ymmärsin tosiaan, että pykälämuutokset käsitellään tuonnempana. Pidän kuitenkin ed. Skinnarin tekemää lisäystä tai tarkennusta tarpeellisena ja olen myös sen kannalla.

Sari Essayah /kd:

Arvoisa puhemies! Niin kuin ed. Skinnarin suulla jo kuultiin, niin tosiaankin kysymys tässä hallituksen esityksessä on siitä, että sen pohjalla on Euroopan unionin kosmetiikkadirektiivin 7. muutos, joka näin saatetaan Suomen lainsäädäntöön. Tosiaankin pääosiltaan hallituksen esitys on ehdottomasti hyvä ja perusteltu. Meillä ei aikaisemmin ole ollut varsinaista kosmetiikkalainsäädäntöä. Meillä esimerkiksi eläinkokeitten käyttöä on säädelty eläinsuojelulain puolella.

Hallituksen esityksen tavoitteena on lopettaa valmiitten kosmeettisten valmisteiden ja tietyllä aikavälillä myös niitten ainesosien testaaminen eläinkokeilla. Valmisteitten testaus eläinkokeilla kiellettäisiin heti tämän lain tultua voimaan, mutta ainesosien testaaminen vasta sen jälkeen, kun kyseiset eläinkokeet korvaavat vaihtoehtoiset menetelmät on hyväksytty. Kiellolla on kuitenkin se takaraja, että ne tulisivat voimaan viimeistään vuonna 2009 lukuun ottamatta näitä jo täällä esille tulleita kolmea erillistä testiä, jotka kiellettäisiin vuonna 2013.

Niin kuin valiokunnan mietinnössä jo todetaan, Suomessa kosmetiikan aineosia ei testata tälläkään hetkellä eläinkokeilla. Liike-elämän edustajien mukaan ei ole myöskään nähtävissä, että kokeita alettaisiin tehdä. Voimassa olevassa kosmetiikka-asetuksessa säädetään, että kosmeettisissa valmisteissa ei saa olla ainesosia tai niiden yhdistelmiä, jotka on testattu eläinkokeilla 30.6.2002 jälkeen. Suomessa ei tosiaankaan sen tähden olisi mitään esteitä kosmeettisten valmisteiden ainesosien ja ainesosayhdistelmien testaamisen eläinkoekiellon nopealle voimaansaattamiselle.

Eläinkoekielto ei vaikuttaisi kosmetiikan turvallisuuteen tai saatavuuteen. Ihan niin kuin ed. Tynkkynen toi esille, todellakin jo yli 8 000 ainesosaa on valmiiksi testattuna. Eikä se myöskään vaarantaisi kotimaisen teollisuuden kilpailukykyä, vaan todellakin päinvastoin. Tänä päivänä kuluttajat arvostavat sitä, että kosmetiikka on testattu jotenkin muutoin kuin eläinkokeilla, ja se saattaa toimia todellakin päinvastoin myyntivalttina.

Tuntemattomien aineitten ja voimakkaasti ärsyttävien kemikaalien alkutestaukseen on tänä päivänä lääketiede kehitellyt monenlaisia erilaisia muita menetelmiä ja teollisuus on ottanut vapaaehtoisesti näitä vaihtoehtoisia menetelmiä seulontatesteikseen. Aika usein olen kuullut tai lukenut lehtiartikkeleista, että ne ovat jopa nopeampia ja halvempia kuin koe-eläinkokeet, todellakin puhumattakaan siitä imagohyödystä, joka kosmetiikkayrityksille on aivan ilmeinen. Näkyy varmastikin myyntiluvuissa, kun voidaan kertoa, että näitä ainesosia tai tätä tuotetta ei ole testattu eläinkokein.

Viime syksynä jätin eläinsuojelulain 31 §:ään lakialoitteen, jossa kosmetiikkateollisuuden koe-eläinkielto olisi silloisen asetuksen puolelta siirretty eläinsuojelulain puolelle, koska silloin tällaista kosmetiikkalakia ei tosiaankaan vielä ollut olemassa. Mutta nyt, kun tämä asia on täällä omassa laissaan, asiantuntijakuulemisten jälkeen tulin tosiaankin siihen tulokseen, että kosmetiikkateollisuuden eläinkoekiellon tulisi tulla koskemaan myös teollisuuden raaka-aineiden ainesosia.

Ed. Tiusanen toi täällä esille, että nyt, kun tämä Reach-asetus jossakin vaiheessa astuu voimaan, on kyllä vaara, että tällainen kemikaalien testaus lisääntyy eläinkokeitten avulla, ja sen tähden tuntuu myöskin tärkeältä, etenkin kun sitä Kemikaalivirastoa tänne Suomeen on oltu tuomassa, ettei todellakaan meille jäisi lakiin mitään porsaanreikiä tai olisivatko ne tässä tapauksessa koe-eläinkanin kokoisia reikiä, jottei tätä koe-eläinkäytäntöä voitaisi aloittaa uudelleen edes näitten ainesosien kohdalla.

Suomessa yleisellä tasolla tosiaankin koe-eläinten käyttöä sääntelee eläinsuojelulaki ja sen perusteella annettu asetus koe-eläintoiminnasta. Siellä yksityiskohtaisissa säännöksissä otetaan kantaa siihen, mihin tarkoituksiin eläinkokeita saa käyttää ja mihin niitä tulee käyttää tai miten eläimiä tulee hoitaa ja millä tavalla niistä eläimistä, joita käytetään testeihin, testien aikana tulee pitää huolta, joten koe-eläintoiminta sinällänsä on kyllä säännelty sillä puolella lakia. Eikä koe-eläintoimintaan oteta tässä kosmetiikka-asetuksessa muutoin kantaa kuin ainoastaan siltä osin, että kyse on sen kieltämisestä niin, ettei kosmetiikkaa todellakaan enää koe-eläimillä testattaisi, ei sen ainesosia eikä varsinaista kosmetiikkatuotetta.

Olen toinen tämän talousvaliokunnan vastalauseen allekirjoittaja ja tosiaankin toivon, että tämän salin enemmistö asettuisi myös sille kannalle, että voisimme jo tämän ainesosien testauksen kieltää nopeammassa aikataulussa.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Ed. Essayah kiinnitti huomiota todella vielä tähän Reach-asetukseen ja sitten toisaalta Kemikaaliviraston saapumiseen, sijoittamiseen, Suomeen. Ympäristövaliokunta nimenomaan tässä kohtaa totesikin, että kaiken kaikkiaan kemikaalien testaamista voidaan enemmän siirtää eläinkokeiden suhteen in vitro -menetelmiin, jolloin käytetään esimerkiksi soluviljelmiä. Painotan sitä, että tässähän on kysymys lähinnä vain kosmetiikkateollisuudesta.

Sitten on tämä laaja kysymys, miten paljon kaiken kaikkiaan kemikaaleja joudutaan testaamaan entistä enemmän sen jälkeen, kun Reach-asetus, joka sinänsä on erittäin kannatettava, astuu voimaan. Se on meille suuri haaste. Kuitenkin kehittämällä testausmenetelmiä me lisäämme tietotaitoa, jota voimme käyttää Euroopan unionissa ja viedä myös maasta ulos eli se on tuollainen vientiartikkeli.