Ben Zyskowicz /kok:

Arvoisa herra puhemies! Tässä on verosopimuksesta Kyproksen kanssa kyse, ja sopimus on varmasti perusteltu. Mutta kun tämä on esillä juuri nyt, kun Euroopan unionin valtiovarainministerit pohtivat myös Kyproksen talouden tilannetta ja Euroopan unionin niin sanottujen hätäkassojen mahdollista tukea Kyprokselle, jotta se selviäisi niistä suurista taloudellisista vaikeuksista, joihin se on joutunut, haluan tässä yhteydessä vain sanoa, että toivottavasti tässä Eurooppa-tason Kypros-käsittelyssä asianmukaisesti otetaan huomioon Kyproksen pankkijärjestelmän arveluttava maine harmaan rahan paikkana ja rahanpesun paikkana. Tällaista paljon väitetään, ja siitä aika paljon evidenssiä ilmeisesti on olemassa, joten toivoisin, että tässä suhteessa Eurooppa olisi nyt tiukkana Kyprokselle.

Mauri  Pekkarinen  /kesk:

Arvoisa puhemies! On hyvä, että tämä sopimus saadaan nyt sitten vihdoin viimein aikaiseksi. Kernaasti haluan yhtyä siihen kaikkeen, mitä edustaja Zyskowicz edellä sanoi.

Olisi tärkeää, että kansainvälisen yhteisön eri yhteyksissä, sekä EU:n että myöskin OECD:n, kerta kaikkiaan, voisiko nyt sanoa, kaikin tavoin edistettäisiin sitä, että Kyproksen ja muidenkin maiden kesken tämä OECD:n mallisopimusten mukainen verosopimusmenettely voisi edetä.

Miksi se on tärkeää? Kaksi yksityiskohtaa. Kyproksen pankkisektori on ollut näihin saakka noin 9—10 kertaa tuon maan kansantalouden koko. Mistä se kertoo? Siitäkö, että Kyproksen talous on niin elinvoimainen, että siellä pyörät pyörivät tällaista vauhtia? No, ei tietystikään, eikä sinnepäinkään. Jotain on pahasti ollut pilalla ja vialla. Ja vielä, jos katsotaan, minnekä suoria sijoituksia on tehty Kyprokselta kaikista eniten: erääseen maahan tuonne Itä-Eurooppaan. Sinne suurin määrä sijoituksia, mitä mistään muusta maasta oli tehty, oli vielä kaksi vuotta sitten tehty nimenomaan Kyprokselta. Tämä vain kertoo, että meidän EU-perheessämme on maita, joiden järjestelmät kerta kaikkiaan eivät toimi niiden pelisääntöjen mukaan, mitkä me olemme asettaneet kaikille EU-maille ja joihinka me nyt ainakin jollakin tavalla olemme luottaneet ja joista olemme uskoneet, että ne myöskin niin toimisivat. Siis eri kansainvälisissä yhteisöissä on kiinnitettävä huomiota, niin kuin edustaja Zyskowicz täällä myöskin toi esille, tähän maahan, sen toimintaan osana tätä Euroopan unionia.

Kari Rajamäki /sd:

Herra puhemies! Edustaja Zyskowiczin puheenvuoro liittyen Kyproksen ja yleensäkin harmaan talouden ja osin järjestäytyneen rikollisuuden rooliin liittyy nyt aika voimakkaasti muun muassa sosialidemokraattien ja valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen käynnistämään ja myös Saksan aika voimakkaasti käynnistämään harmaan talouden ja veroparatiisien vastaiseen toimintaan. Nyt tietysti toivoisi, että edustaja Zyskowicz toivomisen ja tällaisten sopimusten sijaan näkisi pitemmälle: määrätietoisen työn ja oikean tahdon puuttua tähän kasinokapitalismiin ja rahavaltaan, jotka nujertavat kansanvaltaa ja joista sadat miljoonat syyttömät maksavat nyt Euroopassa nuorisotyöttömyytenä ja vakavana sosiaalisena kriisinä ja epävarmuutena.

Miksi tässä tilanteessa sitten ei olla valmiita rahoitusmarkkinaveroon? Sen seurauksena muun muassa rahansiirrot ja juuri nämä edustaja Zyskowiczin mainitsemat Kyprokseenkin liittyvät harmaat rahaerät olisivat tarkasteltavissa, se, mitä ne ovat. Kyllä tässä suojellaan valitettavasti sitten taas toisella kädellä — tietyillä poliittisilla kannanotoilla, kun rahoitusmarkkinaveroa halutaan vastustaa — juuri näitä harmaita toimijoita, joista sadat miljoonat syyttömät nyt maksavat Euroopassa.

Antti Kaikkonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Rahoitusmarkkinaverossa on ajatusta, ja jos sille olisi laajempi kattavuus saatavissa, niin sitten sitä voisi jo vakavasti harkita. Mutta kun näyttää siltä, että heti naapuri Ruotsi jää pois siitä, niin on siinä melkoisia riskejä kotimaiselle näkymälle, joten parempi, että siihen ei ainakaan alkuvaiheessa lähdetä mukaan näissä olosuhteissa.

Mutta, arvoisa puhemies, kun tässä Kyproksesta puhutaan ja kun seuraa kansainvälistä lehdistöä ja pitää silmät ja korvat auki, niin merkit ovat sellaisia, että Kypros on hyvin pian kolkuttelemassa lainahanojen ovia, ja jonkinnäköinen pelastuspaketti on tarpeellista rakentaa myöskin Kyprokselle.

Itse tästä esityksestä yhdyn siihen, mitä edustaja Pekkarinen sanoi tässä aikaisemmin, mutta itseäni kiinnostaisi kuulla, kun Kyproksesta puhutaan, onko hallituksella joku suhtautuminen olemassa siihen, lähdetäänkö seuraavaksi Kyproksen pelastamistalkoisiin, onko edessä vakuusneuvottelut Kyproksen kanssa, ja miten tämän asian kanssa on tarkoitus edetä. Tämä saattaa nimittäin ihan lähiviikkojen aikana olla meillä käsissä.

Ben Zyskowicz /kok:

Herra puhemies! Verosopimus on varmasti paikallaan, mutta kuten edellisessäkin puheenvuorossa sanoin, niin jos ja kun eurooppalaisissa pöydissä ja euroryhmän pöydissä joudutaan arvioimaan Kyproksen talouden tilaa ja mahdollista tukea Kyprokselle tai sen pankkijärjestelmälle, pidän kyllä hyvin tärkeänä ja välttämättömänä sitä, että tässä yhteydessä euromaat ja Suomi ovat hyvin tiukkoina Kyproksen suuntaan niiden hyvin perustelluilta tuntuvien epäilyjen suhteen, joita esitetään Kyproksen pankkijärjestelmän osallisuudesta harmaaseen talouteen tai suoranaiseen rahanpesuun, joka liittyy esimerkiksi venäläiseen rahaan — sanotaan se maa nyt ihan ääneen — niin että näissä suhteissa Kyproksen ja sen pankkijärjestelmän tulisi parantaa tapansa ja saattaa asiat sellaiselle tolalle, että Kypros ei voisi olla tällainen Välimeressä kelluva rahanpesupaikka.

Mitä, edustaja Rajamäki, tulee rahoitusmarkkinaveroon, niin siitä vain lyhyesti — se on vähän kaukana tästä aiheesta: meillä kokoomuksessa on tämä työlinja, ja me emme halua ehdoin tahdoin säätää lakeja, jotka merkitsisivät finanssisektorin työpaikkojen vähentymistä Suomessa, kun tiedämme, että Ruotsi joka tapauksessa ainakin tässä vaiheessa on jäämässä tämän rahoitusmarkkinaveron ulkopuolelle. Kuten hallitusohjelmassakin on todettu: jos se hyvin kattavana voitaisiin toteuttaa, niin siinä varmasti olisi oma mielekkyytensä.

Pertti Virtanen /ps:

Arvoisa puhemies! Yhdyn edelliseen edustajaan siinä, että sopimus on paikallaan. Mutta kun juuri viikonloppuna saksalainen johtava talousasiantuntija sanoi, että ainoa Kreikkaan vertailukelpoinen maa, kun Kreikan annettaisiin nyt mennä devalvoitumaan, olisi Turkki, niin Kyproshan on meille nyt EU:n sisällä tämmöinen oiva koekenttä, kun tunnetusti Turkki ja Kreikka hallitsevat Kyprosta.

Kun ajatellaan sitä, että RKP:ssä virkamiehiksi muututtuaan poliitikotkin muuttuvat rehellisiksi, niin Ole Norrback, vanha Kreikan-suurlähettiläs, loppukesän aikaan kertoi meille aivan sen, mitä täällä jotkut perussuomalaisetkin ovat sanoneet, niin että kun me Pohjoismaat olemme olleet viisaita ja fiksuja ja sivistyneitä, me kaikki tiesimme, mikä on Välimeren maiden moraali ja varsinkin Kreikan, kaikessa korruptiossa. Ole Norrback vanhana suurlähettiläänä sanoi kaiken tämän ääneen — että kaikki se on totta, mitä me pahimmissa kuvitelmissamme olemme täällä epäilleet. Ja nyt kun otetaan tähän Venäjä mukaan vielä, niin me saavutamme oikein todellisen mallioppilaan tason siinä, että nyt Suomen hallituskin voi oppia, mitä on todellinen korruptio: Välimeri ja itämafia yhtyvät.

Minä todella olen iloinen tästä sopimuksesta, mutta en usko pätkääkään siihen, että tämä toteutuu, ellei sekä EU ryhdistäydy että meidän oma hallituksemme avaa silmiään tässä uskomattomassa ruusunpunasinisessä, voisiko sanoa — ei sitä sanaa saa sanoa — jotenkin epäloogisessa hölmöydessään. Mutta paikallaan tämä sopimus on.

Mauri  Pekkarinen  /kesk:

Arvoisa puhemies! Puhemiehen peräänkuuluttama keskustelun ydin, tavallaan siihen verosopimukseen liittyvä, on ihan tärkeä näkökohta ja se pääasia tässä, ja voisi vielä pohdiskella sitä, minkälaisia ovat nämä traditiot, nämä verosopimusneuvottelutraditiot, ja miten ne neuvottelut käydään. Onko niin, että maa, joka valmistelee verosopimusta toisen maan kanssa, keskittää huomionsa vain siihen näiden kahden maan väliseen tilanteeseen eikä siinä yhteydessä jää tilaisuutta arvioida ollenkaan esimerkiksi sitä, kuinka paljon harmaata taloutta on tuossa partnerimaassa, jonka kanssa tätä verosopimusta tehdään? Nythän mekin olemme tekemässä verosopimusta maan kanssa, jossa taatusti on harmaata taloutta ainakin ollut — nythän siellä ovat käyneet kovat tuulet — valtava määrä.

Minä vielä toistan: jos minä oikein muistan, Suomen kohdalla meidän pankkisektorimme koko on 2—3-kertainen kansantuotteeseen verrattuna, Kyproksen kohdalla se on ollut 9—10-kertainen tuon maan kansantuotteeseen verrattuna. Tai muutama vuosi sitten Venäjälle tehtiin koko Euroopasta eniten suoria sijoituksia ei Saksasta, ei Italiasta, vaan maasta nimeltä Kypros.

Minä ymmärrän, että näissä verosopimuksissa ei ehkä näihin seikkoihin kovin tarkasti pysty pureutumaan, mutta mekanismeja ja välineitä ja keskusteluyhteyksiä, joissa pitäisi voida, pitäisi pystyä, totisesti tarvitaan. Joku transaktiovero voi olla hyvä silloin, kun se koskee esimerkiksi koko Eurooppaa nyt vähintään, mutta ei silläkään siihen pystytä, jos kerta kaikkiaan harmaalle taloudelle siinä talousjärjestelmässä ja rakenteessa on sijaa: ei ole sitä kohdetta, mihinkä sitä transaktioveroa sitten kohdennettaisiin. Se veropohja ei tule verottajan silmiin, ainakaan ei ole tullut viime vuosien aikaan, valitettavasti.

Kimmo  Tiilikainen  /kesk:

Arvoisa puhemies! Esitys tuloverotuksen kaksinkertaisuuden estämisestä Suomen ja Kyproksen välillä on tervetullut. Näin kuuluukin toimia. Jotta tämänkaltaiset verosopimukset kahden erilaisen maan välillä voisivat toimia, tietenkin siinä olisi tarpeen se, että muutenkin yhteiskunnissa olisi suunnilleen samanlainen ajattelutapa ja järjestys ja meininki olemassa.

Ihmettelen sitä, että tässä SDP:n ja kokoomuksen edustajat lähtivät laventamaan tätä keskustelua ja moittimaan nyt voimakkaasti Kyproksen pankkisektoria ja siellä olevia epäkohtia. Niissä onkin moitittavaa, mutta miksi ette saman tien pohdi sitä, aiotteko te nyt sitten pelastaa tämän Kyproksen pankkisektorin? Onko se parin viikon vai parin kuukauden päästä kun tänne tulee esitys, missä huudetaan sitten apuun, että tervetuloa pelastamaan tämä epäkelpo pankkisektori, jota nyt arvostelette. Vastatkaa tähänkin kysymykseen samalla.

Jukka Kärnä /sd:

Arvoisa puhemies! Aika kaukaa haettu ajatus, jos ymmärsin sen oikein, edustaja Tiilikaisella, että tuloverosopimus, joka on sinällään kannatettava, aikaansaisi sen, että ne pankit ovat ensi viikolla täällä rahaa pyytämässä. Voivathan ne olla, mistä häntä tietää.

Mielenkiintoista tässä koko sopimuksessa ja sen neuvotteluissa on, että neuvottelut on käyty 2006 ja sopimus on allekirjoitettu Nikosiassa tänä vuonna 15. päivä marraskuuta. Kun tässä on peräänkuulutettu myöskin tätä harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjuntaa, niin kyllähän tässä nyt aikaa olisi varmaan ollut niitäkin asioita katsoa. En tiedä, miten laajalti niitä siellä on katsottu, mutta kuten totesin, aikaa tässä nyt kyllä, herra nähköön, sillekin asialle olisi varmaan ollut.

Pia Viitanen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Kyllä minä edustaja Zyskowiczin tavoin näen tärkeäksi sen, että tiukalla sihdillä katsotaan tätä Kyproksen tilannetta. Keskustaa voin rauhoittaa sillä, että varmasti tämän hallituksen kaikki nämä tukipakettipäätökset, mitä nyt on nähty, ovat huomattavasti tiukemmalla linjalla kuin aiemmin keskustan ollessa hallituksessa, (Välihuutoja keskustan ryhmästä) jolloin todellakin vakuudettomasti näitä lainoja annettiin. Nyt olemme nähneet tämän paikan tullen, mikä merkitys on ollut tällä tiukentuneella vakuuslinjalla ministeri Urpilaisen johdolla. Se on hyvin tärkeä asia. Sitä ei pidä aliarvioida, muuten.

Mitä tulee tähän harmaan talouden torjuntaan, puhemies, niin kyllä minusta on hyvin tärkeää, että tämä hallitus nyt ottaa sen tosissaan. Hihat on kääritty, ja nyt tehdään vakavasti työtä sen eteen. Yhtenä esimerkkinähän meillä on täällä eduskunnassa tänään, muuten, valtiovarainvaliokunnassa edennyt laki siitä, että pistetään näitä kansainvälisiä pörssiyhtiöitä kuriin, muun muassa näitä terveyspalveluja tuottavia hoivayhtiöitä, niin että enää ei sitten voittoja kääräistä ulkomaiden veroparatiisien kautta. Se ei ole ollut oikein, kerta kaikkiaan, että näitä voittoja on sitten ulkomaille viety, ja nyt tälle pistetään rajoja. Samoin myös budjetissa on lisävaroja harmaan talouden torjuntaan kaikkinensa. Siinä mielessä minä pidän kyllä tätä linjaa tärkeänä, ja erityisesti tässä tilanteessa, kun muutenkin talous on tiukalla, on syytä harmaaseen talouteen puuttua täysillä.

Arvoisa puhemies! Ymmärrän hyvin, että ei ole tarpeen laajentaa keskustelua tähän rahoitusmarkkinaveroon. Totean sen osalta ainoastaan sen, että tietenkin sillä osaltaan pystytään rajoittamaan näitä rahansiirtoja, aivan kuten edustaja Rajamäki totesi. Sillä pystytään hillitsemään spekulaatiota ja ehkäisemään tulevia finanssikriisejä. Jokainen meistä on nähnyt, mitä näistä finanssikriiseistä seuraa. Kyllä meidän täytyy tosissamme tehdä työtä niiden ehkäisemiseksi, ja tässä tapauksessa nimenomaan tämän avulla voitaisiin paljastaa näitä harmaita rahaeriä ja tulisi lisää läpinäkyvyyttä, avoimuutta, ja se olisi kyllä hyvin tervetullut tavoite.

Kari Rajamäki /sd:

Herra puhemies! Harmaa talous ja pimeä ulkomainen työ syövät työn ja turvallisuuden. Eurooppa on heräämässä. Jopa Saksan ja Ranskan niin vasemmisto- kuin konservatiivipuolueet yhdessä lähtevät liikkeelle, mutta siinä pöydässä ei Suomi halua olla kokoomuksen, KD:n ja ehkä ilmeisesti keskustankin halusta. Se kuitenkin olisi tärkeätä, jos veroparatiiseihin ja nimenomaan tähän syöpään, mikä työhön ja turvallisuuteen kohdistuu, oikeasti halutaan puuttua.

Edustaja Tiilikaiselle voinee vastata, että nimenomaan Kyproksen kohdalla ei voida enää jatkaa teidän kolkkapoikatyyliänne, sitä, mitä te Kreikan osalta teitte. Keskustan johdolla toukokuussa 2010 tässä salissa myönnettiin 1 600 miljoonaa euroa vastikkeetta Kreikalle lainaa. SDP:n vielä minun nimissäni ollut hylkäysesitys kaatui täällä äänestyksessä. Nyt teidän kolkkapoikaratkaisustanne seuraa yli 1 000 miljoonan euron todennäköiset menetykset suomalaisille. Silloin teidän esityksessänne todettiin, että tämä laina on jopa kannattava ja on epätodennäköistä, että sitä tarvitaan — eduskunnan pöytäkirjoista toukokuulta 2010.

Antti Kaikkonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Ei tarvitse kaivaa edes vuoteen 2010. Riittää, että katsoo viime viikonvaihteen lehdistä, mitä tässä Kreikka-asiassa viimeksi on tapahtunut, kun teidän ministerinne Urpilainen neuvotteli uudelleen tätä vanhaa Kreikka-pakettia. (Kari Rajamäki: Meillä on pitempi lähimuisti!) Sitä neuvoteltiin uudelleen. Tiukennettiinko sitä? Ei. Löystyikö se? Kyllä. Korkotuottoja menetetään nyt vanhaan, neuvoteltuun sopimukseen nähden 10 miljoonaa euroa vuodessa. Euroopan keskuspankin ja sitä kautta Suomen Pankin voittoja menetetään enemmän kuin 100 miljoonaa kokonaisuutena. Joka tapauksessa: yhteismenetykset ovat satoja miljoonia euroja, ja te sanoitte, että linja on tiukentunut! (Pia Viitasen välihuuto.)

Mauri Pekkarinen /kesk:

Arvoisa puhemies! Kyllä se nyt oli vain niin, että diskontattuna tähän hetkeen se taakka on lähes 100 miljoonaa, mikä syntyi nyt siitä viimeviikkoisesta päätöksestä. Ja se on ihan uusi päätös, se ei ole se aikanaan tehty lainapäätös. Kaiken lisäksi Suomen Pankin menetykset tulevat olemaan 100—200 miljoonan euron välillä. Tähän päivään diskontattuna kysymys on todella, niin kuin edustaja Kaikkonen sanoi, sadoista miljoonista euroista.

Mitä tulee vielä siihen Kreikka-päätökseen: Juuri näin, se oli ensiapupäätös. Se oli hätäapupäätös siinä tilanteessa. Jos se olisi pantu poikki silloin, kun kävi selväksi, että Kreikka ei selviä niistä velvoitteistaan, ne menetykset eivät olisi kovin suuria olleet. Te olette jatkaneet ja jatkaneet rahan myöntämistä, ja näiden kuukausien, tämän vajaan puolentoista vuoden aikaan yksityinen raha on lähtenyt Kreikasta pois ja jäljelle on jäänyt meidän julkinen rahamme. Ja kun tulee sitten velkasaneeraus, kyllä siinä nyt käy niin, että sitten siellä menee suomalaistenkin raha. Jos olisi pantu poikki silloin, kun kävi selväksi, että Kreikka ei selviä, niin silloin yksityiset sijoittajat olisivat olleet ne, jotka olisivat pääasiassa menettäneet, ja yksittäiset valtiot olisivat menettäneet toissijaisesti. Nyt tämä on muuttunut ihan toisennäköiseksi. Nyt valtiot menettävät ilman muuta, kun saneeraus tapahtuu.

Pia Viitanen /sd:

Arvoisa puhemies! Ei sitä selittämällä pois voi selittää, vaikka kuinka taitavia sanakäänteitä keskustalla olisi. Yhtäkään niin löysää pakettia kuin keskusta teki 2010 ei tämä hallitus ole tehnyt eikä varmasti tule tekemään. (Antti Kaikkosen välihuuto.) Se oli, arvoisa keskusta, 1 000 miljoonaa, yksi miljardi, minkä te annoitte edustaja Pekkarisen mukaan hätäapuna. (Mauri Pekkarinen: Eipä annettu sitä! Te irrotitte myöhemmin!) Ei tullut mieleen kysyä silloin vakuuksia. Kyllä me esimerkiksi eilen kuulimme ajankohtaisohjelmassa, kun merkittävä taloustuntija Sixten Korkman kertoi siitä, että riski tulee tähän keskustan vakuudetta sopimaan erään 2010 ja nyt tämä toinen, Kreikka kakkonen, mitä tämä hallitus on tehnyt Urpilaisen johdolla, on turvallisempi veronmaksajille juuri näiden vakuuksien kautta.

Kyllä minä muistan, kun aikanaan ison tappelun kautta vakuudet saatiin. Kun ministeri Urpilainen palasi tänne, niin siellä Kaikkonen kertoi, että emme me täällä serpentiiniä heiluttele. Toivottavasti emme joudu serpentiiniä heiluttelemaan negatiivisissa ja surullisissa merkeissä sitten todellakin, jos siellä Kreikassa jotain tapahtuu. Tämä on vakava asia. Kukaan ei toivo, että menetyksiä tulee, mutta jos tulee, niin valitettavasti vakuudettomista lainoista.

Kimmo Tiilikainen /kesk:

Arvoisa puhemies! Mielihyvin palaan Kyprokseen, mistä puhuin. On valitettavaa, että muut haluavat laajentaa asian Kreikkaan. (Kari Rajamäki: Kuka se kysyi juuri Kreikasta?) Tässä on yksimielisesti todettu se, että Kyproksen pankkisektorilla on vuosien varrella ollut vakavia ongelmia. Se ei ole toiminut kuten kuuluu. Siellä on paljon esimerkiksi Venäjältä peräisin olevia pääomia, joita käytetään edelleen sijoituksiin esimerkiksi Venäjälle.

Esitin teille kysymyksen, miten aiotte toimia, jos Kyproksen pankkisektorin takia aletaan lähestyä muun muassa Suomea. Pitääkö meidän lähteä tukemaan venäläisten, sanotaan nyt suoraan, rahanpesun jälkiä? Kyse on tulevaisuudesta eikä menneisyydestä. Kyse on Kyproksesta ja siitä, miten sen pankkisektorin sotkuihin suhtaudutaan jatkossa.