Mikko Elo /sd:

Puhemies! Eduskunnan ulkoasiainvaliokunta on tehnyt hyvän mietinnön koskien Etyjin Suomen valtuuskunnan toimintaa viime vuodelta. Haluan tässä puheenvuorossa lyhyesti käsitellä paria kolmea kohtaa, jotka myös sivuavat Euroopan neuvoston toimintaa, ja erityisesti kiinnittäisin eduskunnan huomiota tähän viimeiseen kappaleeseen ulkoasiainvaliokunnan mietinnössä.

Puhemies! Valiokunta aivan oikein toteaa, että Euroopan neuvoston ja Etyjin toiminnassa on päällekkäisyyksiä, joita järjestöjen kehittämisessä olisi syytä pohtia. Mutta ulkoasiainvaliokunnan jäsenten tiedossa varmasti on ollut myös se, että Euroopan neuvoston ja Etyjin yhteisellä päätöksellä tätä päällekkäisyyttä selvitetään ja yritetään mahdollisuuksien mukaan poistaa. On aivan selvä, että Etyjillä on merkittävä rooli vaalitarkkailussa, ja oma käsitykseni on, että Etyjin olisi syytä erityisesti keskittyä ehkä nykyistäkin enemmän vaalitarkkailuun. Se, että Etyj ottaa esille esimerkiksi ihmisoikeuskysymyksiä ja muuta, ei sinänsä ole ehkä pahasta, mutta toisaalta se on päällekkäistyötä Euroopan neuvoston kanssa, eli Etyjin vaalitarkkailutoiminta on todella merkittävää, se on hyväksyttävää, mutta muutoin Etyjin ehkä ei kannattaisi lähteä samoille aloille kuin Euroopan neuvoston.

Puhemies! Me tiedämme myös, että Etyj on tietyllä tavalla ollut kriisissä viime vuodesta alkaen. Niin kuin tässä valiokunnan mietinnössä todetaan, se on ollut enemmän hallitustason kriisiä, mutta se heijastuu myös parlamentaarisen yleiskokouksen toimintaan.

Puhemies! Nyt tulen tähän ehkä eduskunnan kannalta ratkaisevaan kappaleeseen, jossa ulkoasiainvaliokunta on jonkin verran loiventanut kantaansa siihen nähden, mikä oli Euroopan neuvoston kertomuksen yhteydessä. Siinähän ehdotettiin, että näitä toimintakertomuksia ei enää käsiteltäisi täällä eduskunnan suuressa salissa vaan meillä olisi ajankohtaiskeskusteluja. Nythän tässä todetaan: "Valiokunta tukee pyrkimyksiä kehittää kansainvälisten asioiden käsittelyä eduskunnassa niin, että nykyistä kertomusmenettelyä uudistettaisiin ja painopiste siirrettäisiin parlamentaaristen yleiskokousten istuntokohtaiseen raportointijärjestelmään ja ajankohtaisiin täysistuntokeskusteluihin."

Puhemies! On myös ollut keskustelua siitä, että esimerkiksi Euroopan neuvoston ja Etyjin kertomukset olisivat samanaikaisesti täällä salissa. Minusta siinä on varmasti järkeä. Mitä sitten tulee myös ehdotukseen siitä, että Pohjoismaiden neuvoston toimintakertomus käsiteltäisiin samassa yhteydessä, se ei ehkä ole enää yhtä relevanttia. Sen takia oma käsitykseni on, että näin ei pitäisi menetellä vaan Euroopan neuvoston ja Etyjin kertomukset olisivat samaan aikaan käsittelyssä. Mutta ehdottomasti lähden siitä, että molempien valtuuskuntien kertomukset ovat tarpeellisia, välttämättömiä, ja toivottavaa olisi tosiaan, että kansanedustajilla, muillakin kuin valtuuskuntien jäsenillä, olisi mielenkiintoa tutustua näihin kertomuksiin ja myöskin osallistua tähän keskusteluun. Jos katsoo esimerkiksi tällä hetkellä ulkoasiainvaliokunnan jäseniä, niin ei täällä kovin monta ole paikalla. (Eduskunnasta: Parhaat ovat paikalla!) — Parhaat voivat olla paikalla.

Puhemies! Myöskin herätän ulkoasiainvaliokunnan mietittäväksi sen, onko edes mahdollista se, että ulkoasiainvaliokunta seuraisi näitten valtuuskuntien toimintaa ja näitten järjestöjen toimintaa siinä määrin kuin nyt ilmeisesti ulkoasiainvaliokunnalla on kunnianhimoa. Kunnianhimo on sinänsä hyvä, mutta väitän, että tehtävä on mahdoton. Olen nyt ollut Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan puheenjohtajana kymmenen vuotta, olen itse kahden komitean jäsen. Meillä on kymmenen komiteaa — sehän toimii, niin kuin Suomen eduskunta toimii — eli valiokuntaa, ja hyvä on, kun pysyy omien valiokuntien asialistasta täysin perillä. Se johtuu tietysti Euroopan neuvoston ja Etyjinkin tavasta tuoda vasta valmiit raportit sitten kokouspaikalle, mutta se on taas meidän sisäinen asiamme Euroopan neuvostossa ja Etyjissä. Minun suuri epäilykseni on se, ettei ulkoasiainvaliokunta todella pysty nykyistä parempaan seurantaan. Toivon, että voisin olla väärässä, mutta en usko siihen.

Kimmo  Kiljunen  /sd:

Arvoisa puhemies! Meillä on keskustelussa Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen toimintakertomus, ja kyllähän tämän salin tämänhetkinen tilanne kertoo siitä, että tämän muotoinen kertomuskäytäntö ei ole tästä ajasta. Siinä mielessä ulkoasiainvaliokunta pohdiskellessaan niitä tapoja, joilla näiden valtuuskuntien raportteja täällä käsitellään, on ihan oikeassa.

Arvoisa puhemies! Minä Suomen valtuuskunnan varapuheenjohtajana mielelläni käyttäisin perusteellisemman puheenvuoron Etyjistä ja siitä keskustelusta, mitä Etyjin puitteissa on käyty Euroopan turvallisuustilanteesta, vaalivalvonnasta ja Etyjin kriiseistä muun muassa, mutta ei ole kovin tarkoituksenmukaista käydä tätä keskustelua näin muutaman kansanedustajan kanssa siinä tilanteessa, jossa meidän pitäisi itse asiassa pystyä keskustelemaan näistä asioista laveammin. Yksi ehdotus, joka on esitetty, on se, että me lopettaisimme tällaisten kertomusten tuomisen tähän saliin ja jättäisimme ikään kuin valiokuntien varaan tämän raportin teon.

Olen ed. Elon kanssa kuitenkin samaa mieltä ja siksi yhdyn siihen kantaan, minkä ulkoasiainvaliokunta nyt on ottanutkin, että tätä kertomuskäytäntöä tulisi uudistaa. Minusta on tarpeellista ja tähdellistä, että täysistunto voi myöskin käydä keskusteluja näiden parlamentaaristen yleiskokousten vuosikertomusten yhteydessä, mutta kun meillä on tämä käytäntö, että meillä sattumanvaraisesti täällä on Pohjoismaiden neuvosto tänään, ylihuomenna Euroopan neuvosto, sitä seuraavana päivänä sitten Etyj jne., jolloin meitä on kourallinen kansanedustajia käymässä tätä keskustelua parin vuoden takaisista asiakirjoista ja tapahtumista, eihän tämä ole tietenkään luonteva tilanne.

Minun ehdotukseni konkreettisesti olisi seuraavan kaltainen: Jos jatkossa ja kun jatkossa näitä kertomuksia täällä käsitellään, pyrittäisiin ne ryhmittelemään sillä tavalla, että meillä olisi kolme erillistä kertomussessiota tässä täysistuntotasossa siten, että yksi kertomusosa-alue olisi nimenomaan lähialueet, niin sanottuun pohjoiseen ulottuvuuteen liittyvät erilaiset parlamentaariset elimet, jossa olisivat silloin mukana Itämeri-neuvoston parlamentaarikkokonferenssi, Barentsin neuvosto, arktisen parlamentaarisen ulottuvuuden yhteistyöjärjestely, ja Pohjoismaiden neuvosto. Niiden vuosikertomukset olisivat samanaikaisesti tässä salissa, jolloin kävisimme tämän pohjoiseen ulottuvuuteen liittyvän keskustelun laajasti ja reflektoisimme sitä keskustelua, mitä näissä erillisissä parlamentaarisissa elimissä on käyty.

Toisena teemana olisi sitten eurooppalainen turvarakenne ja eurooppalainen kehikko, jossa olisivat silloin Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen raportti, Euroopan neuvoston raportti ja sitten myöskin Naton ja Weu:n Assemblyn, johon myöskin me suomalaiset parlamentaarikot osallistumme, raportti, jolloin me kävisimme tämmöisen eurooppalaisen turvallisuuskeskustelun näiden raporttien pohjalta, jolloin meillä olisi heti välittömästi useita edustajia, jotka itsekin ovat olleet mukana näissä prosesseissa käymässä tätä keskustelua, ja voisimme vakavasti vertailla sitä, tarvitaanko Etyjiä, mitä tehtäviä siltä siirrettäisiin Euroopan neuvostolle tai päinvastoin, ja nähtäisiin näitä työnjako-ongelmiakin, joita tässä on.

Kolmantena ulottuvuutena olisi sitten globaalitaso, arvoisa puhemies. Globaalitason osalta meillä on muun muassa nyt YK:n puitteisiin syntymässä tämä vuosittain käytävä parlamentaarikkokokous, jota Ipu on muun muassa hoitanut. Siellä on muitakin suunnitelmia ottaa tätä parlamentaarista ulottuvuutta, ulkoasiainvaliokunta seuraa sitä tiiviisti. Mutta sitten siellä on tämä Maailmanpankin parlamentaarikkoverkosto, sen raportointi, laajemminkin Bretton Woods -järjestelmä, ja siihen sitten vielä kolmantena ulottuvuutena tulee kansainvälinen kauppajärjestö, jolla on vuosittaiset parlamentaarikkokonferenssit, muun muassa nyt Hongkongissa parin viikon päästä. Tällöin meillä olisi tämä globaalitason keskustelu niiden raporttien pohjalta, joita me saamme Maailmanpankin parlamentaarikkoverkostolta Wto:n puolelta ja sitten YK:n puolelta.

Tällöin tulisi mieltä tätä keskustelua tässä salissa käydä, ja olen samaa mieltä ed. Elon kanssa, että olisi vahinko, jos me häivyttäisimme tämäntapaisen otteen täysistunnolta ja siirtäisimme nämä asiat vain valiokuntiin.