Erkki  Virtanen  /vas:

Arvoisa puhemies! Olen käyttänyt tämän saman puheenvuoron jo kolmena edellisenä syksynä, ja tämä jatkuu. Saa nähdä, miten käy ensi syksynä.

Kun täällä aiemmin keskusteltiin tuosta vammaisyrittäjien arvonlisäveron alennuksesta, sitä koskevasta lakiesityksestä, niin aloin ymmärtää lopultakin, mistä tässäkin on kysymys. Siinähän yksivuotinen laki säädettiin 12. kerran. Tämä laki säädetään 15. kerran, ja joka kerta eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta mietinnössään on todennut, että tämän — lainaan mietintöä — sosiaali- ja terveysvaliokunta on todennut joka kerta, että sosiaali- ja terveysvaliokunta viittaa aiempiin kannanottoihinsa, joissa "valiokunta on pitänyt välttämättömänä, että päivärahojen määräytymisperusteista säädetään pysyvällä lainsäädännöllä". Siitä huolimatta siitä ei nytkään säädetä pysyvällä lainsäädännöllä. Valiokunnassa varsinaiset syylliset eli kolmikanta ilmoitti yksimielisesti, että heidänkin mielestä tästä pitäisi säätää pysyvällä lainsäädännöllä. Siis tässäkään asiassa tässä talossa ei ole esiintynyt sellaista tahoa, joka ei olisi ollut sitä mieltä, että pitäisi säätää pysyvä laki. Siitä huolimatta säädetään yksivuotinen laki. Kysehän on tietysti siitä, että kolmikanta ei ole tässä asiassa päässyt yksimielisyyteen tämän eduskunnan tahdon perusteella, kun he ovat kyllä yrittäneet ja ministeriö tietysti siinä "väljvouhkana" mukana, että olisi tässäkään asiassa löydetty pysyvä ratkaisu. Tässä se olisi ollut paljon helpompaa. Kysymys tässä on vain siitä, kuka maksaa.

Työnantajien mukaan vakuutettujen tai itse asiassa siis tässä tapauksessa niitten vakuutettujen, jotka ovat tulleet sairaiksi, niin että saavat päivärahaa, ovat tulleet äideiksi, niin että ovat saaneet lapsen ja saavat päivärahaa, vammautuneiden, jotka saavat päivärahaa, tai työttömien, jotka saavat päivärahaa, pitää maksaa, jotta työssä olevien ei tarvitsisi maksaa. Siis tässä on nyt tällaisesta solidaarisuudesta kysymys. Todellakin tätä lakiesitystä perustellaan eräänlaisella solidaarisuudella, siis sillä, että näiden työnsä menettäneiden tai terveytensä ainakin tilapäisesti menettäneiden pitäisi olla solidaarisia niitä kohtaan, jotka eivät ole tulleet sairaiksi tai jotka eivät ole jääneet työttömiksi. Kyllä nyt jokainen ymmärtää, että tällainen perustelu on täysin "sailasta", eikä minulla nyt ole ärrävikaa. Siis tämä on peräisin Esko Ahon hallituksen ajoilta, jolloin Raimo Sailas taisi jo silloin olla asialla, ja silloin tämä säädettiin, ja siitä asti tämä on tällaisena pysynyt.

En minä nyt tästä viitsi enää sanoa muuta, kun kolmena edellisenä syksynä olen omasta mielestäni kaiken sanonut. Tämä lakiesitys pitää hylätä ja viimeistään ensi vuonna sitten päästä sellaiseen pysyvään ratkaisuun, jossa työttömiä, pitkäaikaissairaita, vammautuneita, äitejä kohdellaan oikeudenmukaisesti. Tästä syystä tulemme lakiesityksen toisessa käsittelyssä esittämään tämän lakiesityksen hylkäämistä.