4) Laki asuntojen korjaus-, energia- ja terveyshaitta-avustuksista
annetun lain muuttamisesta
Merja Kuusisto /sd(esittelypuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Hyvät edustajat! Tämä laki-aloite
on ed. Kuusiston ja ed. Töllin yhteinen. Olemme molemmat
Säteilyturvakeskuksen neuvottelukunnan jäseniä,
ja siitä tämä yhteisaloite on saanut
alkunsa.
Sisäilman radon on merkittävä ongelma
Suomessa maaperän, rakennustekniikan ja ilmaston vuoksi.
Sisäilman radon aiheuttaa Suomessa vuodessa 300 keuhkosyöpäkuolemaa,
kun keuhkosyöpiä kaikkiaan on vuodessa 2 000.
Radon on tupakoinnin jälkeen toiseksi suurin keuhkosyövän
aiheuttaja.
Suositukset radonpitoisuuden enimmäisra-jaksi sisäilmassa
ovat Suomessa 200 becquereliä kuutiometrissä uusissa
asunnoissa ja 400 vanhoissa asunnoissa. Pohjoismaiset säteilyturval- lisuusviranomaiset
antoivat yhteisen radonsuo-situksen syyskuussa vuonna
2009. Sen mukaan radonsuosituksen ylärajan alentaminen
100 becquereliin alentaisi keuhkosyöpätapausten määrää Pohjoismaissa
360:llä vuodessa, kun kokonaismäärä on
nyt 1 300. Kaksi kolmasosaa radonkuolemista tulee olosuhteista,
joissa radonpitoisuus on alle 200 becquerelin rajan, koska tällaisiin
radonpitoisuuksiin altistuu niin suuri ihmisjoukko.
Suomessa selvitetään mahdollisuuksia alentaa
radonpitoisuuden enimmäisrajaa, ja uudeksi rajaksi tulee
todennäköisesti 200 becquereliä niin uusissa
kuin vanhoissakin asunnoissa. Tämän lisäksi
suositellaan, että radonpitoisuus alennettaisiin aina niin
alas kuin se kohtuullisin toimenpitein on mahdollista.
Säteilyturvakeskuksen mukaan Suomessa on noin 70 000
asuntoa, joissa sisäilman radonpitoisuus ylittää enimmäisarvon
eli 400 becquereliä kuutiometrissä, ja noin 200 000
asunnossa ylittyy arvo 200 becquereliä kuutiossa. Suurimmat todetut
radonpitoisuudet ovat asunnoissa olleet yli 30 000 becquereliä kuutiometrissä.
Alueilla, joissa maaperän radonpitoisuus on korkea,
huomioidaan radontorjunta uudisrakennuksissa nykyisin yleensä hyvin
valitsemalla radonturvallinen perustamistapa. Sen sijaan vanhemmissa
asuinrakennuksissa ilmenee mittausten perusteella usein korjaustarvetta.
Sisäilman radon ei haise eikä näy,
ja sen mahdollisesti aiheuttamat terveysongelmat syntyvät hitaasti.
Siksi radonmittauksia ja -korjauksia ei tehdä niin aktiivisesti
kuin pitäisi, vaikka radonkuolemien ehkäisy olisi
erittäin kustannustehokasta kansalaisten terveyden parannustyötä.
Arvoisa puhemies! Radonkorjauksen kohdalla nykyisen lainsäädännön
1184/2005 kriteerit eivät ole käytännöllisiä,
sillä radon ei aiheuta välittömästi
havaittavia ongelmia terveydelle tai rakenteelle esimerkiksi home-
ja kosteusongel-mien tapaan. Ilman yhteiskunnan ohjausvaikutusta
moni tarpeellinen radonkorjaus saattaa jäädä tekemättä riippumatta
kotitalouden varallisuudesta. Nykyisen lainsäädännön
aikana kor- jausavustuksia radontorjuntaan ei ole myönnetty ja
varsin todennäköisesti myös moni tarpeellinen
radonkorjaus on jäänyt tekemättä.
Radonturvallisuuden parantamisen mittaamisen, korjaustoiminnan,
uusien raja-arvojen määrittelyn ja viestinnän
avulla on tärkeää. Lisäksi radonturvallisuuden
parantamiseen tarvitaan yhteiskunnallisia toimia, mistä syystä ehdotamme erillisten
radonkorjausavustusten käyttöön ottamista
tekemällä asuntojen korjaus-, energia- ja terveyshaitta-avustuksista
annettuun lakiin asiaa koskevat lisäykset ja muutokset.
Useampaa lakikohtaa vanhasta laista esitetään
muutettavaksi, mutta perusajatus on se, että radonperuskorjaukseen
saa 2 500 euroon valtion avustusta.
Timo Heinonen /kok:
Arvoisa puhemies! Tässä edustajat Kuusisto
ja Tölli tekevät hyvän lakialoitteen,
jossa nostetaan hyvin tärkeä ongelma esille, ja
tämä toki on nyt tulossa juuri hyvinkin ajankohtaiseksi.
Tänä vuonnahan vielä tuohon korjausrakentamiseen
on saanut tuon 10 prosentin tuen ja sitä ei ole rajattu,
minkälaista korjausrakentamista kiinteistöissä on
pitänyt tehdä, mutta ensi vuonna tämä korjaustuki
tulee nousemaan 15 prosenttiin eli teemme siinä selkeän
parannuksen, mutta samalla teemme myös painopisteen muutoksen
niin, että tuo korjaustuki tulee kohdistumaan energiatehokkuutta
parantaviin ratkaisuihin eli vesiputkistoihin, veden mittaamiseen,
lämmitysratkaisuihin, energiatehokkuuteen muun muassa ikkunoiden
kautta, ja silloin tämä ongelma, jonka tässä edustajat
Kuusisto ja Tölli nostavat esille, muodostuu aivan aidoksi
ongelmaksi ja rajautuu pois tuosta 15 prosentin tukikokonaisuudesta.
En sitten tarkasti tästä nopeasti osaa tietää, onko
tällaisia muita mahdollisia haasteita ja tarpeita, joita
ehkä terveyden kannalta taloissa pitäisi huomioon
pystyä ottamaan, mutta tämä asia on varmasti
syytä selvittää ja tutkia ja olla sitten
valmis myös tekemään tarvittavia tarkennuksia
ja korjauksia, jos ja kun niihin tarve ilmenee.
Puhetta oli ryhtynyt johtamaan toinen
varapuhemies Johannes Koskinen.
Esko Ahonen /kesk:
Arvoisa herra puhemies! Kuten ed. Heinonen tuossa edellä totesi, edustajat
Kuusisto ja Tölli ovat tehneet todella hyvän lakialoitteen.
Meillähän tietysti Suomessa on rakennustekniikka
kehittynyt hyvin valtavasti muutaman vuoden aikana, ja meillä on
rakennuksia, jotka on rakennettu 1970-luvulla, joissa on sekä kosteusongelmia
että näitä radonongelmia. Itse kun olen
toiminut 22 vuotta erään kiinteistökeskuksen
toimitusjohtajana ja nuuskinut paljon asuntoja ja kiertänyt
katsoen niitä myyntiin ja isännöitsijän
tehtävissä niitä ongelmia, mitä asunnoissa
on ollut, kun on ollut tietynlaista sairastuvuutta, niin se täytyy
kyllä todeta, että tämä 30 000
becquerelin määrä kuutiossa saattaa kyllä olla
ihan mahdollinenkin. Tuossa muistuu mieleen muutamia kohteita maakunnasta,
jossa koko perhe on käytännössä sairastunut
tietyn tyyppiseen sairauteen.
Tällä rintamalla meillä on kyllä kehittämistä ja eteenpäin
menemistä, ja tietysti tätä korjausavustusrahaa,
mitä nyt tänä vuonna on ollut käytettävissä tämä 10
prosenttia, todella kyllä nyt jatketaan ensi vuonna hetken
matkaa maaliskuulle saakka tässä muodossaan ja
sitten menee tähän energiapuolelle. Tämä on
harkinnanvarainen asia, ja sitä kannattaa kyllä viedä ja
kehittää eteenpäin, koska terveys on
ihmisille elintärkeä.
Lauri Oinonen /kesk:
Arvoisa puhemies! Aivan kuten ed. Esko Ahonen edellä sanoi,
tämä on tärkeä asia. Aivan kuten
aloitteen ensimmäinen allekirjoittaja ja esittelijä täällä totesi,
radon on aine, jota ei voida aistia ja siinä suhteessa
vaarallinen ja petollinen. Toivon, että tämä aloite
saa valiokunnassa asianmukaisen, positiivisen huomion osakseen.
Petri Salo /kok:
Arvoisa herra puhemies! Luin oikein ajatuksella tämän
ed. Kuusiston aloitteen ja totesin, että tässä on
kustannus—hyöty-suhde todella tehokas. Yksi ongelma
tässä on tietenkin myöskin kaupungit
ja kunnat, jotka kaavoittavat eri alueita, ja meidän rakennusmääräyksemme.
Minun mielestäni radontorjunnan täytyisi olla
lähtökohta jo silloin, kun rakennuspaikkoja suunnitellaan
ja rakennuksia tehdään. Aina tuntuu, että nämä terveyshaitat
ja avustukset tulevat ikään kuin jälkikäteen
yllätyksenä. Sinänsä toivon
tietenkin tälle aloitteelle menestystä näitten
terveyshaittojen vähentämiseksi, jotka on tietenkin
yhteiskunnalle vielä paljon kalliimpia kuin ne avustukset,
joita tässä esitetään, mutta
toivoisin, että tällainen ennalta ehkäisevä toiminta
lähtisi jo rakennussuunnittelusta liikkeelle alusta asti,
jolloin kansalaiset tietäisivät, kun tekevät
elämänsä suurimman investoinnin, että tämä on
terveydelle vaarallinen rakennuspaikka.
Merja Kuusisto /sd:
Arvoisa puhemies! Kiitoksia edustajille Ahoselle, Heinoselle,
Oinoselle ja Salolle näistä hyvistä puheenvuoroista.
Nykyisin kyllä siinä vaiheessa, kun uusia asuntoja rakennetaan,
huomioidaan tämä maaperä ja radonpitoisuus
ja siinä rakennusvaiheessa sitten tehdään
riittävästi toimia, jotka estävät
radonin huoneilmaan pääsyn. Mutta tämä koskee
erittäin paljon kaikkia vanhoja, aiemmin rakennettuja asuntoja
ja myös kerrostaloja, ja sitten aivan selkeästi
on Suomessa alueita, missä nämä maaperän
radonpitoisuudet ovat suuria, esimerkiksi Itä-Uusimaa ja
Pirkkala.
Tämä on semmoinen ongelma kumminkin, että tämä ei
ole ihmisten tiedossa ollut kovin pitkää aikaa.
Se oli varmaan 1970—1980-luvulla, kun ensimmäisen
kerran ruvettiin puhumaan näistä radonpitoisuuksista.
Varmasti ei ollut oikein luotettavaa tapaa mitatakaan niitä silloin vuosikymmeniä
sitten,
mutta nykyisinhän on helpot, yksinkertaiset tavat. Saa
kotiin Stukilta mittarasiat ja niitä kuukausi kaksi pidetään
vähän niin kun kirjahyllyssä koriste-esineenä ja niistä saa
sitten selkeän tutkimustiedon, onko radonia ja mihin toimenpiteisiin
pitää mahdollisesti ryhtyä.
Tämä oli erittäin hyvä,
että tämä menee nyt ympäristövaliokuntaan.
Kun meitä on täällä useampi
ympäristövaliokunnan jäsen ja ed. Heinonenkin
on siellä jäsenenä, niin toivotaan, että asia siellä menee
mallikkaasti eteenpäin ja saadaan näitä terveyshaittoja
vähennettyä ja myös kustannuksia säästettyä.
Päivi Räsänen /kd:
Arvoisa herra puhemies! Pidän tätä edustajien
Kuusiston ja Töllin aloitetta kannatettavana, ja on hyvä,
että tämä myös keskustelunavauksena
tulee tässä vaiheessa. Sisäilman radonista
puhuttiin muutamia vuosia sitten aika paljon, mutta kyllä minulla
on sellainen tuntuma, että viime vuosina radonin terveyshaitat
ovat julkisesta keskustelusta jääneet syrjään, ja
luulen, että radonin aiheuttamia haittoja ei edes osata
varoa. Ehkä tässä on tullut näitä muita uhkakuvia,
muodikkaampia uhkakuvia, tilalle, minkä vuoksi tämä radonongelma
on jollakin lailla jäänyt taka-alalle. Mutta todellakin
tämä lakialoite ja siihen sisältyvä ratkaisu
tämän asian edistämiseksi vaikuttaa varsin
käyttökelpoiselta.
Tuula Peltonen /sd:
Arvoisa puhemies! Kaikki asumisterveyteen vaikuttavat ja sitä parantavat
esitykset ovat luonnollisesti hyviä ja eteenpäin
vietäviä. Parhaillaan on menossa Tutkaksen seminaari,
jossa käsitellään kosteusvaurioita ja rakennusvirheiden
aiheuttamia haittoja. Siellä asiantuntijoiden puheissa
tuli esille, että meillä ei edelleenkään
osata mitata oikeita asioita näissä rakennuksissa
elikkä tavallaan, kun tutkitaan näitä toksiinipitoisuuksia
ja muita, meillä ei mitata oikeita asioita. Se vie sitten
meitä virhetielle eikä löydetä hyviä ratkaisuja,
edes parantavia ratkaisuja näille rakennuksille. Elikkä kehittämistä löytyy
silläkin saralla ja kaikessa tässä asiassa.
Esko Ahonen /kesk:
Arvoisa herra puhemies! Ed. Peltonen totesi edellä,
että ei osata tiettyihin asioihin keskittyä. Meillä on
vain valitettava tosiseikka se, että rakennusala on hyvin
suhdanneherkkä ala. Siinä tapahtuu vaihteluita lama-aikana
ja nousukauden aikana. Nousukauden aikana, kun asuntojen kysyntä lähtee
voimakkaasti liikkeelle, valmistus ei pystykään
seuraamaan mukana ja tehdään hyvin paljon kiireellä.
Sen takia tämä hallituksen ohjelma on nyt ollut
erittäin hyvä siinä mielessä,
että me olemme pystyneet tämän laman
aikana myös työllistämään
rakennusmiehiä ja tekemään näitä töitä tavallansa
pankkoon jo valmiiksi.
Mutta ed. Salo edellä tuumasi ennalta ehkäisevästä toiminnasta.
Se on kyllä todella näin, että kun me
pystymme ennakoimaan asioita ja sijoitamme siihen ennakointiin yhden
euron, niin sen jälkeen, kun vahinko on tapahtunut, se
vastaa kolmea neljää euroa. Vanha totuus on se,
että tulipaloa on huomattavasti halvempi torjua kuin sitä sammuttaa
tai sen tulipalon jäljeltä korjata niitä vahinkoja.
Keskustelu päättyi.