Merja Kuusisto /sd(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hyvät edustajat! Tämä laki-aloite on ed. Kuusiston ja ed. Töllin yhteinen. Olemme molemmat Säteilyturvakeskuksen neuvottelukunnan jäseniä, ja siitä tämä yhteisaloite on saanut alkunsa.

Sisäilman radon on merkittävä ongelma Suomessa maaperän, rakennustekniikan ja ilmaston vuoksi. Sisäilman radon aiheuttaa Suomessa vuodessa 300 keuhkosyöpäkuolemaa, kun keuhkosyöpiä kaikkiaan on vuodessa 2 000. Radon on tupakoinnin jälkeen toiseksi suurin keuhkosyövän aiheuttaja.

Suositukset radonpitoisuuden enimmäisra-jaksi sisäilmassa ovat Suomessa 200 becquereliä kuutiometrissä uusissa asunnoissa ja 400 vanhoissa asunnoissa. Pohjoismaiset säteilyturval- lisuusviranomaiset antoivat yhteisen radonsuo-situksen syyskuussa vuonna 2009. Sen mukaan radonsuosituksen ylärajan alentaminen 100 becquereliin alentaisi keuhkosyöpätapausten määrää Pohjoismaissa 360:llä vuodessa, kun kokonaismäärä on nyt 1 300. Kaksi kolmasosaa radonkuolemista tulee olosuhteista, joissa radonpitoisuus on alle 200 becquerelin rajan, koska tällaisiin radonpitoisuuksiin altistuu niin suuri ihmisjoukko.

Suomessa selvitetään mahdollisuuksia alentaa radonpitoisuuden enimmäisrajaa, ja uudeksi rajaksi tulee todennäköisesti 200 becquereliä niin uusissa kuin vanhoissakin asunnoissa. Tämän lisäksi suositellaan, että radonpitoisuus alennettaisiin aina niin alas kuin se kohtuullisin toimenpitein on mahdollista.

Säteilyturvakeskuksen mukaan Suomessa on noin 70 000 asuntoa, joissa sisäilman radonpitoisuus ylittää enimmäisarvon eli 400 becquereliä kuutiometrissä, ja noin 200 000 asunnossa ylittyy arvo 200 becquereliä kuutiossa. Suurimmat todetut radonpitoisuudet ovat asunnoissa olleet yli 30 000 becquereliä kuutiometrissä.

Alueilla, joissa maaperän radonpitoisuus on korkea, huomioidaan radontorjunta uudisrakennuksissa nykyisin yleensä hyvin valitsemalla radonturvallinen perustamistapa. Sen sijaan vanhemmissa asuinrakennuksissa ilmenee mittausten perusteella usein korjaustarvetta.

Sisäilman radon ei haise eikä näy, ja sen mahdollisesti aiheuttamat terveysongelmat syntyvät hitaasti. Siksi radonmittauksia ja -korjauksia ei tehdä niin aktiivisesti kuin pitäisi, vaikka radonkuolemien ehkäisy olisi erittäin kustannustehokasta kansalaisten terveyden parannustyötä.

Arvoisa puhemies! Radonkorjauksen kohdalla nykyisen lainsäädännön 1184/2005 kriteerit eivät ole käytännöllisiä, sillä radon ei aiheuta välittömästi havaittavia ongelmia terveydelle tai rakenteelle esimerkiksi home- ja kosteusongel-mien tapaan. Ilman yhteiskunnan ohjausvaikutusta moni tarpeellinen radonkorjaus saattaa jäädä tekemättä riippumatta kotitalouden varallisuudesta. Nykyisen lainsäädännön aikana kor- jausavustuksia radontorjuntaan ei ole myönnetty ja varsin todennäköisesti myös moni tarpeellinen radonkorjaus on jäänyt tekemättä.

Radonturvallisuuden parantamisen mittaamisen, korjaustoiminnan, uusien raja-arvojen määrittelyn ja viestinnän avulla on tärkeää. Lisäksi radonturvallisuuden parantamiseen tarvitaan yhteiskunnallisia toimia, mistä syystä ehdotamme erillisten radonkorjausavustusten käyttöön ottamista tekemällä asuntojen korjaus-, energia- ja terveyshaitta-avustuksista annettuun lakiin asiaa koskevat lisäykset ja muutokset. Useampaa lakikohtaa vanhasta laista esitetään muutettavaksi, mutta perusajatus on se, että radonperuskorjaukseen saa 2 500 euroon valtion avustusta.

Timo Heinonen /kok:

Arvoisa puhemies! Tässä edustajat Kuusisto ja Tölli tekevät hyvän lakialoitteen, jossa nostetaan hyvin tärkeä ongelma esille, ja tämä toki on nyt tulossa juuri hyvinkin ajankohtaiseksi. Tänä vuonnahan vielä tuohon korjausrakentamiseen on saanut tuon 10 prosentin tuen ja sitä ei ole rajattu, minkälaista korjausrakentamista kiinteistöissä on pitänyt tehdä, mutta ensi vuonna tämä korjaustuki tulee nousemaan 15 prosenttiin eli teemme siinä selkeän parannuksen, mutta samalla teemme myös painopisteen muutoksen niin, että tuo korjaustuki tulee kohdistumaan energiatehokkuutta parantaviin ratkaisuihin eli vesiputkistoihin, veden mittaamiseen, lämmitysratkaisuihin, energiatehokkuuteen muun muassa ikkunoiden kautta, ja silloin tämä ongelma, jonka tässä edustajat Kuusisto ja Tölli nostavat esille, muodostuu aivan aidoksi ongelmaksi ja rajautuu pois tuosta 15 prosentin tukikokonaisuudesta.

En sitten tarkasti tästä nopeasti osaa tietää, onko tällaisia muita mahdollisia haasteita ja tarpeita, joita ehkä terveyden kannalta taloissa pitäisi huomioon pystyä ottamaan, mutta tämä asia on varmasti syytä selvittää ja tutkia ja olla sitten valmis myös tekemään tarvittavia tarkennuksia ja korjauksia, jos ja kun niihin tarve ilmenee.

Esko Ahonen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Kuten ed. Heinonen tuossa edellä totesi, edustajat Kuusisto ja Tölli ovat tehneet todella hyvän lakialoitteen. Meillähän tietysti Suomessa on rakennustekniikka kehittynyt hyvin valtavasti muutaman vuoden aikana, ja meillä on rakennuksia, jotka on rakennettu 1970-luvulla, joissa on sekä kosteusongelmia että näitä radonongelmia. Itse kun olen toiminut 22 vuotta erään kiinteistökeskuksen toimitusjohtajana ja nuuskinut paljon asuntoja ja kiertänyt katsoen niitä myyntiin ja isännöitsijän tehtävissä niitä ongelmia, mitä asunnoissa on ollut, kun on ollut tietynlaista sairastuvuutta, niin se täytyy kyllä todeta, että tämä 30 000 becquerelin määrä kuutiossa saattaa kyllä olla ihan mahdollinenkin. Tuossa muistuu mieleen muutamia kohteita maakunnasta, jossa koko perhe on käytännössä sairastunut tietyn tyyppiseen sairauteen.

Tällä rintamalla meillä on kyllä kehittämistä ja eteenpäin menemistä, ja tietysti tätä korjausavustusrahaa, mitä nyt tänä vuonna on ollut käytettävissä tämä 10 prosenttia, todella kyllä nyt jatketaan ensi vuonna hetken matkaa maaliskuulle saakka tässä muodossaan ja sitten menee tähän energiapuolelle. Tämä on harkinnanvarainen asia, ja sitä kannattaa kyllä viedä ja kehittää eteenpäin, koska terveys on ihmisille elintärkeä.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Aivan kuten ed. Esko Ahonen edellä sanoi, tämä on tärkeä asia. Aivan kuten aloitteen ensimmäinen allekirjoittaja ja esittelijä täällä totesi, radon on aine, jota ei voida aistia ja siinä suhteessa vaarallinen ja petollinen. Toivon, että tämä aloite saa valiokunnassa asianmukaisen, positiivisen huomion osakseen.

Petri Salo /kok:

Arvoisa herra puhemies! Luin oikein ajatuksella tämän ed. Kuusiston aloitteen ja totesin, että tässä on kustannus—hyöty-suhde todella tehokas. Yksi ongelma tässä on tietenkin myöskin kaupungit ja kunnat, jotka kaavoittavat eri alueita, ja meidän rakennusmääräyksemme. Minun mielestäni radontorjunnan täytyisi olla lähtökohta jo silloin, kun rakennuspaikkoja suunnitellaan ja rakennuksia tehdään. Aina tuntuu, että nämä terveyshaitat ja avustukset tulevat ikään kuin jälkikäteen yllätyksenä. Sinänsä toivon tietenkin tälle aloitteelle menestystä näitten terveyshaittojen vähentämiseksi, jotka on tietenkin yhteiskunnalle vielä paljon kalliimpia kuin ne avustukset, joita tässä esitetään, mutta toivoisin, että tällainen ennalta ehkäisevä toiminta lähtisi jo rakennussuunnittelusta liikkeelle alusta asti, jolloin kansalaiset tietäisivät, kun tekevät elämänsä suurimman investoinnin, että tämä on terveydelle vaarallinen rakennuspaikka.

Merja Kuusisto /sd:

Arvoisa puhemies! Kiitoksia edustajille Ahoselle, Heinoselle, Oinoselle ja Salolle näistä hyvistä puheenvuoroista. Nykyisin kyllä siinä vaiheessa, kun uusia asuntoja rakennetaan, huomioidaan tämä maaperä ja radonpitoisuus ja siinä rakennusvaiheessa sitten tehdään riittävästi toimia, jotka estävät radonin huoneilmaan pääsyn. Mutta tämä koskee erittäin paljon kaikkia vanhoja, aiemmin rakennettuja asuntoja ja myös kerrostaloja, ja sitten aivan selkeästi on Suomessa alueita, missä nämä maaperän radonpitoisuudet ovat suuria, esimerkiksi Itä-Uusimaa ja Pirkkala.

Tämä on semmoinen ongelma kumminkin, että tämä ei ole ihmisten tiedossa ollut kovin pitkää aikaa. Se oli varmaan 1970—1980-luvulla, kun ensimmäisen kerran ruvettiin puhumaan näistä radonpitoisuuksista. Varmasti ei ollut oikein luotettavaa tapaa mitatakaan niitä silloin vuosikymmeniä sitten, mutta nykyisinhän on helpot, yksinkertaiset tavat. Saa kotiin Stukilta mittarasiat ja niitä kuukausi kaksi pidetään vähän niin kun kirjahyllyssä koriste-esineenä ja niistä saa sitten selkeän tutkimustiedon, onko radonia ja mihin toimenpiteisiin pitää mahdollisesti ryhtyä.

Tämä oli erittäin hyvä, että tämä menee nyt ympäristövaliokuntaan. Kun meitä on täällä useampi ympäristövaliokunnan jäsen ja ed. Heinonenkin on siellä jäsenenä, niin toivotaan, että asia siellä menee mallikkaasti eteenpäin ja saadaan näitä terveyshaittoja vähennettyä ja myös kustannuksia säästettyä.

Päivi Räsänen /kd:

Arvoisa herra puhemies! Pidän tätä edustajien Kuusiston ja Töllin aloitetta kannatettavana, ja on hyvä, että tämä myös keskustelunavauksena tulee tässä vaiheessa. Sisäilman radonista puhuttiin muutamia vuosia sitten aika paljon, mutta kyllä minulla on sellainen tuntuma, että viime vuosina radonin terveyshaitat ovat julkisesta keskustelusta jääneet syrjään, ja luulen, että radonin aiheuttamia haittoja ei edes osata varoa. Ehkä tässä on tullut näitä muita uhkakuvia, muodikkaampia uhkakuvia, tilalle, minkä vuoksi tämä radonongelma on jollakin lailla jäänyt taka-alalle. Mutta todellakin tämä lakialoite ja siihen sisältyvä ratkaisu tämän asian edistämiseksi vaikuttaa varsin käyttökelpoiselta.

Tuula Peltonen /sd:

Arvoisa puhemies! Kaikki asumisterveyteen vaikuttavat ja sitä parantavat esitykset ovat luonnollisesti hyviä ja eteenpäin vietäviä. Parhaillaan on menossa Tutkaksen seminaari, jossa käsitellään kosteusvaurioita ja rakennusvirheiden aiheuttamia haittoja. Siellä asiantuntijoiden puheissa tuli esille, että meillä ei edelleenkään osata mitata oikeita asioita näissä rakennuksissa elikkä tavallaan, kun tutkitaan näitä toksiinipitoisuuksia ja muita, meillä ei mitata oikeita asioita. Se vie sitten meitä virhetielle eikä löydetä hyviä ratkaisuja, edes parantavia ratkaisuja näille rakennuksille. Elikkä kehittämistä löytyy silläkin saralla ja kaikessa tässä asiassa.

Esko Ahonen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Peltonen totesi edellä, että ei osata tiettyihin asioihin keskittyä. Meillä on vain valitettava tosiseikka se, että rakennusala on hyvin suhdanneherkkä ala. Siinä tapahtuu vaihteluita lama-aikana ja nousukauden aikana. Nousukauden aikana, kun asuntojen kysyntä lähtee voimakkaasti liikkeelle, valmistus ei pystykään seuraamaan mukana ja tehdään hyvin paljon kiireellä. Sen takia tämä hallituksen ohjelma on nyt ollut erittäin hyvä siinä mielessä, että me olemme pystyneet tämän laman aikana myös työllistämään rakennusmiehiä ja tekemään näitä töitä tavallansa pankkoon jo valmiiksi.

Mutta ed. Salo edellä tuumasi ennalta ehkäisevästä toiminnasta. Se on kyllä todella näin, että kun me pystymme ennakoimaan asioita ja sijoitamme siihen ennakointiin yhden euron, niin sen jälkeen, kun vahinko on tapahtunut, se vastaa kolmea neljää euroa. Vanha totuus on se, että tulipaloa on huomattavasti halvempi torjua kuin sitä sammuttaa tai sen tulipalon jäljeltä korjata niitä vahinkoja.