2) Hallituksen esitys vuoden 2010 neljänneksi lisätalousarvioksi
Hannes Manninen /kesk(esittelypuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Suomen talous on kääntynyt
maltilliseen nousuun, ja kokonaistuotannon arvioidaan kasvavan tänä vuonna
runsaat 2 prosenttia. Suhdannetilanteen muutokset näkyvät
julkisessa taloudessa kuitenkin viiveellä, mistä johtuen
julkisen talouden alijäämä on edelleen
suuri.
Kansainvälisten rahoitusmarkkinoiden epävarmuus
jatkuu Irlantia koskevasta päätöksestä huolimatta,
joten myös reaalitalouden kehitys on epävarmaa
pitemmällä tähtäyksellä.
Tulevaisuuteen varautumista varten jätetäänkin
tässä lisätalousarviossa käyttämättä kuluvan
vuoden kehyksestä 262 miljoonaa euroa.
Vuoden 2010 neljäs lisätalousarvio pienentää tämän
vuoden verotuloennusteita 375 miljoonalla eurolla. Tämä sisältää puolen
miljardin euron vähennyksen ansio- ja pääomatuloveroihin,
mikä aiheutuu pääosin vuoden 2009 verotuksen
valmistumisesta saaduista ennakkotiedoista. Ne osoittavat, että talouskriisi
alensi valtion ansio- ja pääomatuloverojen tuottoa
verovuonna 2009 enemmän kuin aikaisemmin oli arvioitu.
Sen sijaan myönteisenä piirteenä näkyy
arvonlisä- ja autoverojen arvioidun tuoton korotus yli
200 miljoonalla eurolla. Kaiken kaikkiaan kuluvan vuoden budjettitalouden
menot vähenevät 0,7 miljardilla eurolla. Määrärahoja
vähentää erityisesti Suomen Vientiluotto
Oy:n jälleenrahoitustoimintaan varattujen maksatusmäärärahojen väheneminen.
Vuoden 2010 nettolainanottotarve on 11,3 miljardia euroa, joka on
selkeästi vähemmän kuin varsinaisessa
talousarviossa, ja valtion velan arvioidaan olevan vuoden lopussa noin
75 miljardia euroa. Se on 42,5 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.
Arvoisa puhemies! Lisätalousarviossa ehdotetuista määrärahoista
kannattaa mainita työllisyyden parantamiseksi osoitettava
yli 25 miljoonan euron lisäys eri ministeriöiden
hallinnonaloille sekä tuomioistuinten toimintamenoihin
ja poliisien työllisyyteen panostaminen. Korkeasti koulutettujen
työttömyyttä lievennetään
korkeakouluille ja ammattikorkeakouluille osoitettavalla 2 miljoonan
euron lisämäärärahalla. Kulttuurin kannalta
tärkeiden Olavinlinnan ja Urho Kekkosen museon, Tamminiemen,
korjauksiin esitetään 3,1 miljoonaa lisämäärärahaa,
ja lisäksi valtio satsaa myös designpääkaupunki-hankkeeseen.
Myös Selkämeren kansallispuiston perustamiseen
ehdotetaan puolen miljoonan euron määrärahaa.
Valtiovarainvaliokunta on mietinnössään
korostanut rakennemuutospaikkakunnille suunnattavien toimien ja
niiden monipuolisuuden tärkeyttä. Hallitus on
myös esittänyt ja valiokunta hyväksynyt,
että Suomen Teollisuussijoitus Oy:n riskisijoitusten vahvistamiseksi
lisätään 5 miljoonaa euroa muun muassa
innovaatioiden kaupallistamishankkeisiin. Valiokunta pitää hyvänä,
että innovaatioiden kaupallistamista pyritään parantamaan.
Valiokunta korostaa, että valtion riskisijoitustoimintaa
kehitettäessä on kuitenkin tärkeää huolehtia
siitä, että valtion riskirahoitusta hoitavien
tahojen rooli ja tehtävät säilyvät
riittävän selkeinä.
Valtiovarainvaliokunta on tyytyväinen talous- ja velkaneuvontaan
tehtävästä miljoonan euron lisäpanostuksesta
neuvonnan kysynnän voimakkaasta kasvusta johtuen. Siitä huolimatta voimavarat
ovat edelleen niukat tarpeeseen nähden. Koska neuvontatarpeen
kasvu johtuu etenkin helposti saatavista pikaluotoista, niin tämän toiminnan
sääntelyn toimivuutta on seurattava ja ryhdyttävä toimiin
lainsäädännön ja valvonnan tiukentamiseksi.
Valiokunta on myös muun muassa kuluvan vuoden talousarviota
koskevassa mietinnössään korostanut rakennemuutospaikkakunnille
suunnattavien toimien monipuolisuutta ja yritysten perustamista
ja kasvua lisääviä elementtejä.
Valiokunta pitää edelleen tärkeänä,
että rakennemuutospaikkakunnille suunnattavia toimia kehitetään
ja että rahoitusinstrumenttien riittävästä joustavuudesta
huolehditaan. Valiokunta korostaa myös toimia, jotka painottavat
ennakoivan rakennemuutoksen hoitamista.
Arvoisa puhemies! Edellä lausuttuun viitaten ja muilta
osin hallituksen esityksen perusteluihin yhtyen valtiovarainvaliokunta
ehdottaa, että ehdotus vuoden 2010 neljänneksi
lisätalousarvioksi hyväksytään
muutoin hallituksen esityksen mukaisena paitsi momentin 33.01.01
osalta muutettuna, että lisätalousarvioaloitteet
114—128 hylätään ja että lisätalousarviota
sovelletaan 7. päivästä joulukuuta 2010
alkaen.
Arvoisa puhemies! Mietintöön sisältyy
yksi vastalause, joka sisältää lausumaehdotuksen.
Mikko Kuoppa /vas:
Arvoisa herra puhemies! Hallituksen neljäs lisätalousarvio
on hyvin rutiininomainen, ja toisaalta se on ymmärrettävääkin,
koska on vain muutama viikko ennen kuin vuosi vaihtuu ja varsinainen
uusi talousarvio astuu voimaan ja eduskunnassa käsitellään
jo samanaikaisesti valtiovarainvaliokunnassa ensi vuoden varsinaista
talousarviota. Muutamia huomioita kuitenkin tästä lisätalousarviosta.
Ensinnäkin siellä on mielenkiintoista se,
että hallitus esittää 31:tä miljoonaa
euroa toimeentulotukimenoihin, koska toimeentulotukimenot ovat kunnissa
kasvaneet odotettua paljon enemmän ja tarvitaan lisää rahaa
valtionosuuksiin. Tämä taas johtuu tietenkin siitä,
että työllisyys on edelleenkin heikko, työttömyys
on varsin suurta. Näin ollen tarvitaan toimeentulotukea pienituloisten
ihmisten toimeentulon turvaamiseksi, koska työttömyys
on suurin köyhyyden aiheuttaja.
Lisäksi myöskin palkkaturvamenoihin tarvitaan
lisärahoitusta. Tämä tietenkin osoittaa
sen, että edelleenkin on ongelmia, ja erityisesti epäilen,
että on myöskin harmaata taloutta, jonka johdosta
myöskin palkkaturvamenoja joudutaan lisäämään.
Työttömyystilanteesta voi todeta sen, että työ- ja
elinkeinoministeriön virallisen tilaston mukaan lokakuun
lopussa oli 242 800 työtöntä työnhakijaa,
mikä on 26 800 henkilöä vähemmän kuin
edellisenä vuonna vastaavana aikana. Tietenkin tähän
nähden kehitystä voidaan pitää hyvänä,
mutta kun katsotaan näitä viimeisiä lukuja, niin
syyskuuhun verrattuna työttömien työnhakijoiden
määrä väheni 300 henkilöllä.
Elikkä työttömyyden vähentyminen
on käytännössä pysähtynyt.
Tämä on erittäin huolestuttava asia.
Meillä on liki 250 000 työtöntä,
jotka ovat avoimessa työttömyystilanteessa, ja
94 000 ihmistä on erilaisten toimenpiteiden kohteena työvoimahallinnon
erilaisilla toimenpiteillä. Heihin kuuluvat valtiolle,
kunnille ja yksityiselle sektorille sijoitetut työntekijät,
työvoimakoulutuksessa olevat, työharjoittelussa
olevat ja vuorottelupaikkaan työllistetyt. Suurin määrä ihmisiä on työvoimakoulutuksessa,
liki 40 000 työtöntä työnhakijaa.
Tämä osoittaa, että kaiken kaikkiaan
meillä työttömiä on 342 000,
jos lasketaan kaikki yhteen, joista siis 94 000 on toimenpiteiden
kohteena. Tästä puuttuvat työttömyyseläkkeellä olevat.
Antaa heidän olla rauhassa, koska työttömiä on
muutoinkin noin paljon.
Tämän johdosta olisi ollut perusteltua, että hallitus
olisi myöskin tässä lisäbudjetissa
antanut — tai sitten välittömästi,
koska varsinaiseen budjettiin ei tule riittävästi
työllisyysrahoja, ensi vuoden puolella antaa — lisätalousarvion,
joka on erityisesti työllisyyttä parantava lisätalousarvio.
Tämä työttömien määrä,
350 000, mikä on kaiken kaikkiaan, on kyllä kohtuuttoman
suuri.
Tämän johdosta, herra puhemies, esitän
vastalauseen mukaisesti seuraavaa lausumaa: "Eduskunta edellyttää,
että hallitus valmistelee tehostetun työllisyysohjelman
ja esittää siihen tarvittavan rahoituksen lisätalousarviona
eduskunnalle."
Matti Saarinen /sd:
Arvoisa herra puhemies! Heti alkuun on kyllä lausuttava
ilonsa siitä, että tällaisessa vapaassa
valtiontalouden velkaantumisessa, joka tässä on
jo toista vuotta meneillään — ajatelkaa,
että kahdessa vuodessa parikymmentä miljardia
valtio velkaantuu, onneksi on vahva tase, millä on lähdetty
liikkeelle, kiitos aikaisempien hallitusten — tällaista
700:n miljoonan euron luokkaa olevaa tuloerää voidaan
sitten käyttää siihen, että velkaantumisvauhti
aavistuksen verran hidastuu. 11,3 miljardia euroa on edelleen valtavan
suuri velanottomäärä, ja siinä mielessä onneksi
hiukan putoamisvauhti hidastuu. Jossakin vaiheessa on pakko saada
jotain kovempaa jalkojen alle.
Vertaan tätä velanoton määrää — kun
ei kukaan tässä salissa eikä tämän
ulkopuolellakaan tiedä, paljonko ensi vuonna velkaannutaan,
onko se 8 miljardia vai 8,2 vai 7,8 miljardia, hyvä jos siihen
toleranssiin mahtuu — tuomalla tähän
rinnalle liikenneministeriön määrärahatarpeet. Asiantuntijoiden
mukaan tällaisen tasokorotuksen pitäisi olla 100—200
miljoonaa euroa vuodessa. Siis tällaiseen velanoton marginaaliin mahtuisivat
liikenneministeriön tarpeet perusväylänpitoon
tarvittavien määrärahojen osalta. Siellä ollaan
tämmöisessä velanoton arviointivirheen
marginaalissa, että saataisiin ihan konkreettisia tuloksia,
joten kannattaisi ottaa tuottaviin investointeihin jopa velkaa.
Tämän vuoksi tuon esiin voimakkaasti talousarvioaloitteitani,
joissa esitän, että esimerkiksi Hangon ja läntisen
Uudenmaan suunnalla — Hankohan on nyt nimetty kriisikunnaksi — Hangon
satamaolosuhteita parannetaan ja parannetaan Valtatie 25:tä,
joka menee Hangosta Lohjan ja Vihdin kautta Hyvinkäälle.
(Ed. Rajamäki: Mehän siitä olemme huolen
kantaneet!) Näin luotaisiin edellytyksiä sille,
että esimerkiksi Hanko pääsisi pois kriisikuntastatuksestaan,
pääsisi siitä irti.
Samoin tämän ilmastonmuutoksen aikana ratainvestoinnit
ovat sellaisia, joita tulisi suosia. Olen tehnyt aloitteet sekä Hanko—Hyvinkää-radan
sähköistämisestä että kaupunkiradan
rakentamisen suunnittelun aloittamisesta Espoo—Vihti—Lohja-välillä.
Se on pitkässä kuusessa, mutta pitkäkin
matka alkaa joskus ensimmäisellä askeleella, ja
juuri tämä aika olisi sen väärtti.
Edelleen alueen kannalta Nurmijärven suunnalla liikenneturvallisuustilanne
on Klaukkalan suunnalla niin heikko, että ohitustien rakennustyöt
tulisi siellä pikaisesti voida aloittaa.
Aloitteista sen verran, että kun niitä kuvataan niin,
että aloitteen numero on esimerkiksi 118 ja sitten siellä on
vuosiluku perässä ja sitten aloitteen perässä on
vielä budjettimomentti, jossa on numeroita, kaipaan edelleen
sitä, kun korokkeella on paitsi herra puhemies myös
johtavia viranhaltijoita, että kun ihminen on käynyt
kuussakin, osaisiko ihminen laittaa tänne aloitteen perään sen
euromäärän, minkä hintainen
se aloite on. Jostain kumman syystä sitä ei voi
tähän kirjoittaa. Se havainnollistaisi aloitteitten
luetteloa ja luettavuutta niin toimittajien kannalta, edustajien
kannalta kuin myös hallinnon kannalta. Siitä ei
olisi kuin hyötyä. Ne voi esittää miljardeina
tai miljoonina, ei tarvitse niin monta numeroa sitten laittaa, jos
on siitä kiinni, mutta se olisi ihan hyvää hallintoa,
että se näkyisi.
Lopuksi vielä poliisien palkkausmäärärahoista.
Hyvä niin, 3 miljoonaa on tulossa, mutta poliisien työllisyystilanne
edellyttää kestävämpiä, pitkäkestoisempia
ja luotettavampia ratkaisuja. Nyt heitä koko ajan pidetään
epävarmuuden tilassa, työllistyykö vai
ei ja milloin työllistyy, ja ollaan niin kuin veitsi kurkulla
siellä työttömyys-uhan alla. Se ei motivoi
töihin, ja se on huonoa hallintoa. Toivon, että hallitus
tämän ratkaisisi paremmin.
Ihan pienenä kuriositeettina lopuksi: Tässä hallituksen
esityksessä sivulla Y 9 on tällainen hieno sana
kuin "bisnesenkelitoiminta". Varmaan sillä toiminnalla
tarkoitetaan ihan hyvää ja oikein puhutaan bisnesenkeliverkostosta.
Tämä mielestäni kuvaa nykyajan ajattelua,
että annetaan tämmöisiä taivaallisia
leimoja bisnekselle. Huomenna puhutaan vähän bisneksen
ulottuvuuksista, ja siihen toivoisi sopivampaa sanaa. Näillä tuntemuksilla
tämmöinen bisnesenkelitoiminta muistuttaa enemmän
bisnespaholaisen toimintaa.
Hannu Hoskonen /kesk:
Arvoisa herra puhemies! Tämän vuoden neljännen
lisätalousarvion sisältö on aikansa näköinen,
voisi sanoa. Nimittäin talouden taivaalla, vaikka siellä on
pieniä valonpilkahduksia nähtävissä,
on ihan selkeästi nähtävissä myös
selkeitä myrskyn merkkejä. Hallitus on onnistunut
meneillään olevan laman torjunnassa erittäin
hyvin. Tämän voi todeta jopa pienenä ihmeenä.
Nimittäin se työttömyyskehitys, mikä ennakoitiin
tämän laman alkaessa, oli paljon paljon synkempi
kuin se, mikä sitten toteutuikaan. (Ed. Kuoppa: Se on aivan
riittävän synkkä nytkin!) Se on totta,
että yksikin työtön lisää on
aina liikaa. Se on itsestäänselvyys, ja sitä vastaan
pitää taistella kaikin voimin. Mutta kun talouden
realiteetit ovat nämä, niin niiden kanssa meidän
on kuitenkin elettävä.
Lisätalousarvio, kuten sanoin, tehdään
lievästi positiivisissa tunnelmissa uhkaavien mustien pilvien
kerääntyessä taivaan toiselle reunalle. Vienti
on lähtenyt vetämään, ja viennin
kasvu loppuvuonna on ollut ilahduttavaa. Tämä on osaltaan
vaikuttanut siihen, että työllisyyskehitys on,
kuten sanoin, kohtalaisen hyvää tänä vuonna.
Työttömyys ei todellakaan ole päässyt kasvamaan
niihin valtaviin mittasuhteisiin, mitä pahimmat ennustajat
ovat ennustaneet. Työttömyysaste on kuitenkin
kohtuullinen, noin 7 prosenttia. Mutta kiinnittäisin huomiota
paljon enemmän siihen, että työllisyysaste
on kuitenkin erittäin matalalla tasolla, noin 67 prosenttia,
kun tavoiteltavan tason oikeasti pitäisi olla 75:n prosentin
luokkaa. Tästä muodostuu se julkisen talouden
kestävyysvajeen ongelma, joka on tämän yhteiskunnan
suurin ongelma tällä hetkellä. Jos me
haluamme tähän maahan esimerkiksi toimivia eläkejärjestelmiä,
toimivaa kunta- ja valtiontaloutta, yleensäkin hyvää koko
Suomelle, niin se tarkoittaa, että tuo työllisyysaste
on saatava nousemaan. Se on asia numero yksi tällä hetkellä ja
myös seuraavan hallituskauden aikana.
Talouden näkymät eivät tällä hetkellä ole
kuitenkaan vielä selkeät. Ne mustat pilvet, mitä taivaanrannalle
on kertynyt, ovat uhka, jota ei varmaan kukaan tällä hetkellä pysty
tarkkaan ennakoimaan. Euroopalle tärkeä Yhdysvaltain
talous on edelleenkin lamassa. Vaikka Yhdysvallatkin on elvyttänyt
dollarielvytyksellä erittäin tehokkaasti, toivottuja
tuloksia ei kuitenkaan ole vielä saavutettu. Elvytyspakettien
positiivinen vaikutus alkaa Euroopassakin olla loppuun syöty.
Uudet mittavat tukitoimet tässä tilanteessa ovat
sellaista keinovalikoimaa, johon hyvin harvalla valtiolla on edes
varaa.
Euroopan talousveturi Saksa menee hitaasti eteenpäin,
mutta voi sanoa, että vakaasti ja odotetusti. Saksa on
jo tehnyt ne leikkaustoimet ta-loudessaan, jotka ovat olleet vaatimattomia,
ja ne toimet ovat erittäin hyvin onnistuneet. Kriisimaat
Kreikka, Irlanti, Espanja ja Portugali eivät ole vielä edes
kuivilla, eivät sinnepäinkään,
ja niissä valtioissa olevista talousriskeistä voitaisiin
puhua ihan suoraan talouspommeina, joiden laukeamista kai koko Eurooppa
pelkää.
Aasian merkitys maailmantaloudessa ja myös Euroopan
taloudessa on erittäin merkittävä. Kiina
ja Intia toimivat Euroopan talousvetureina omalta osaltaan. Koko
Kaukoidän talous kasvaa hyvää vauhtia,
ja se on pitänyt niin Euroopan- kuin maailmanlaajuistakin
talouskasvua yllä.
Venäjän ennustetaan olevan lähivuosina
myös taloutemme kannalta erittäin merkittävä alue. Onkin
toivottava, että Suomen valtiojohto ja ministerit pitävät
erittäin hyvää huolta siitä,
että suhteet Venäjään ovat kunnossa
ja ennen kaikkea kauppasuhteet ja taloussuhteet pidetään
joka hetki mielessä. Venäjä on suurvalta
kaikilla mittareilla mitattuna, ja se on ollut meille aina myös suuri
kauppakumppani ja tulee sitä aina olemaan.
Kotitalouksien velkaantumistilanne Suomessa on huolestuttava,
vaikkakin tällä hetkellä kohtuullisen
hyvästä työllisyystilanteesta huolimatta
on selkeitä ongelmia muun muassa erilaisten velkaantumisongelmien
takia. Lisätalousarviossa on 1 miljoona euroa varattu velkaneuvontaan, mikä on
erittäin tarpeellinen rahasumma. Mutta ottaen huomioon
talousvaikeuksien suuruuden ei voi olla kuin neuvottomana seuraamassa
sitä tilannetta, mikä monessa kotitaloudessa tällä hetkellä Suomessa
on. Toivon mukaan sitten se paljon puhuttu asuntokupla, joka Euroopassa
jyllää tällä hetkellä,
ei pääsisi leviämään
Suomeen.
Velanottotarvetta tälle vuodelle on pienennetty 711
miljoonalla eurolla, mikä sinänsä kuvaa, että elvytystoimet
ovat kohtuullisen hyviä, mutta velkasummat ovat niin huikeita,
11,3 miljardia euroa, että niihin ei tietenkään
voi olla tyytyväinen. Mutta voi lopuksi, arvoisa puhemies,
todeta, että nämä valtavat velkasummat
kuvaavat sitä, että hallitus on pitänyt
linjansa ja ottanut vastaan sen maailmantalouden laman iskun, joka muuten
olisi kohdistunut veronmaksajiin kohtuuttoman kovilla seurauksilla.
Kari Rajamäki /sd:
Herra puhemies! Tässä neljännen
lisäbudjetin yhteydessä on syytä kyllä lyhyesti
luonnehtia koko talouden kehityskulkua ja aika lailla hallituksen
kohtalokasta ajelehtimista syksystä 2008 alkaen, kun oli
nähtävissä jo maailman tilanteessa vakava
syöksy. Hallitushan ei missään vaiheessa
lähtenyt vaikuttamaan meidän talous-, työllisyys-
ja kasvutekijöihimme vaan jatkoi hyvin kaavamaisesti puheilla,
että tämä kriisi ei kosketa Suomea. Jo
viime talvena monien vaiheiden jälkeen valtiovarainministeri etsi
eksittiä eli ulospääsyä tilanteessa,
jossa epävakaus päinvastoin kasvoi.
On muutamia asioita, jotka kannattaa huomioida, joilla on syvennetty
erityisesti vuoden 2009 ja nykyistäkin talous- ja työllisyyskriisiä,
nimenomaan esimerkiksi tuottavuusohjelman hyvin kaavamainen soveltaminen.
Sehän on ollut negatiivista alueellistamista. Se on koskenut
erittäin voimakkaasti Itä- ja Pohjois-Suomeen
alueviranomaisten, työsuojelun, rajavartioston, poliisin, hätäkeskuksen
ja monen muun osalta, yliopistojen toimintaan — näitä löytyy.
Se on ollut erittäin vakavaa toiminnalliselta kannalta,
mutta se on vaikuttanut myöskin nuorten korkeakoulusta valmistuvien
työttömyyttä kasvattavasti juuri tässä tilanteessa.
On syytä huomioida, että meidän keskeisen vientiteollisuutemme
rakenteiden ylläpidon osalta annettiin muun muassa Stora
Enson omistajaohjauksessa täydet vallat ratkaisuille, jotka
eivät ole tämänkään
päivän tarkastelussa hyväksyttäviä ja
onnistuneita: Kemijärven sellutehtaaseen ja yleensäkin
metsäteollisuuden alasajoon liittyvät asiat.
Sitten myöskin vielä rakennemuutospaikkakuntien
osalta tarvittaisiin kunnon työkalupakkia, oikealla tavalla
investointia vauhdittavia ratkaisuja. Hallitus oli täysin
reagoimaton muun muassa Portucelin, Portugalin ja Saksan vastaaviin
metsäteollisuusinvestointeihin, joissa EU:n ja kansallisella
tuella jopa 30 prosentilla tuettiin muun muassa Varkauden hienopaperitehtaan kanssa
kilpailevaa teollisuutta ja yritystoimintaa. Eli sanotaan, että hereillä ei
kyllä ole oltu.
On tehty hyvin kaavamaisia ratkaisuja. Keväällä huhtikuussa
2007 Säätytalossa, kun hallitusohjelma tehtiin,
oli ihan toinen maailma. Siellä rakennettiin veropohjaa
ohentavia tuloratkaisuja, veroratkaisuja, joita sitten tammikuussa 2009
Kataisen hutaisulla täydennettiin poistamalla työnantajien
kelamaksu. 1 100 miljoonaa euroa perusetuuksia siirrettiin
tässä vakavassa tilanteessa valtion talousarvion
kautta hoidettavaksi.
Hallitus varmistaa, että talousarvion kautta tämä pysyy
hallinnassa, koska viime viikolla Kansaneläkelaitoksen
valtuutetuissa hallituspuolueet veivät läpi sen,
että Kansaneläkelaitoksen hallituksen puheenjohtajaksi
valittiin valtiovarainministeri Kataisen poliittinen valtiosihteeri Veli-Pekka
Nummikoski. (Ed. Saarinen: Ei voi olla totta!) Onko kyseessä siis
eduskunnan alaisen Kansaneläkelaitoksen hallinto vai valtiovarainministeriön
ohjauksessa oleva taloudellinen toiminta? Tämä on
kyllä myös valtiosääntöoikeudellisesti
erittäin vakava ratkaisu, joka on käytävä läpi.
Myöskin energiaveroratkaisut syntyivät siitä, että mopo
karkasi ja piti ruveta miettimään, mistä saadaan
nyt niitä tuloja. Paitsi sisältäen 400 miljoonaa
euroa palkansaajien ja eläkeläisten energialaskua — 300
euroa per talous ensi vuonna, mitä hallitus ajaa eteenpäin — myöskin
metsäteollisuuden kilpailuedellytyksiä jopa vaikeutetaan
veronostoilla.
Sosialidemokraatit esittävät, että tämä energiaveroesitys
hylätään ja että Kelan työnantajamaksu
pitää palauttaa. Meillä ei ole tässä tilanteessa
varaa näihin ratkaisuihin. Me vetosimme monet kerrat täällä jo
2008 syksystä lähtien hallitukseen, että se
pysähtyisi miettimään tätä vakavaa
taloustilannetta ja ympäristön olennaista muutosta,
että käytäisiin nämä veroratkaisut
uudelleen läpi, mietittäisiin, mihin meidän
oikeasti pelivaraa pitää suunnata. Tätä ei
hallitus tehnyt. Sen sijaan se on jatkanut vakavasti tätä edellisen porvarihallituksen
1990-luvun alussa oppimaa vastikkeettoman pankkituen jakomallia
nyt Euroopan mittakaavassa: Kreikan 1,6 miljardia euroa — joka
menee Kankkulan kaivoon — tämän maan
vero- ja velkarahoja. Nyt sitä ollaan valmiit jatkamaan
muutoinkin, ja pahinta tässä on se, että tämän
hallituksen linja merkitsee meidän valtiontaloutemme kestävyyden,
meidän hyvinvointivaltiomme rahoitusperustan murenemista. Tässä on
nyt erittäin vakava viimeisen pysähtymisen paikka,
huomenna tästä käymme myös keskustelua.
Tässä lisäbudjetissa ei esitetä kriisin
sosiaalisten (Puhemies: 5 minuuttia!) vaikutusten pehmentämiseen
toimenpiteitä, ei pitkäaikaistyöttömyyteen
ja nuorten työttömyyden hoitamiseen. Sen takia
kannatan ed. Kuopan tekemää lausumaehdotusta siitä,
että hallituksen on tehtävä välittömästi
tehostettu työllisyysohjelma.
Timo V. Korhonen /kesk:
Arvoisa puhemies! Puutun tässä lisätalousarviossa
vain yhteen yksittäiseen asiaan tai osaan.
Kovasti arvostamani ed. Rajamäki tuossa totesi, ettei
hallitus ole ollut aivan edellä koko aikaa tai ainakaan
kaikissa asioissa. Mutta minun on kyllä todettava se, että nykyiselle
hallitukselle ja ainakin kahdelle edelliselle hallitukselle on jaettava
kiitosta erityisen vahvasta reagoinnista, nopeasta ja tehokkaasta
reagoinnista, maan eri vaikeitten rakennemuutosalueitten hoitamiseksi,
ja tietysti viittaan tässä nyt erityisesti kotimaakuntaani
Kainuuseen ja Kajaaniin. Siellähän UPM:n Kajaanin
tehtaan lopettamisen jälkeinen hallituksen erittäin
nopea reagointi yhdessä maakunnan ja Kajaanin omien toimijoitten
kanssa on tuottanut nyt erittäin vahvaa tulosta ja tuonut
monella tavalla valoa siihen tulevaisuuteen, mitä tuossa Kajaanin
seudulla nyt sitten eteenpäin nähdään.
Tähän liittyy myös tämä lisätalousarvio.
Siellä Kainuun kehittämisrahaan esitetään
lisättäväksi hiukan yli 1,8 miljoonaa
euroa, josta 1,7 miljoonaa käytetään
Kajaanin seutukunnan äkillisen rakennemuutoksen seurausten
lieventämiseen — kaikkien muitten jo aiemmin tehtyjen
talousarviopäätösten lisäksi äärettömän
tärkeä lisäys. Kun tähän
kokonaisuuteen vielä sitten lisätään,
muun muassa Kajaanin opettajankoulutuslaitoksen lakkauttamisen johdosta,
se, että Kajaanin seutukunnan nimeämistä äkillisen
rakennemuutoksen alueeksi jatketaan vielä vuoden 2011 loppuun,
niin tästä on kyllä oltava maakunnan
kansanedustajana tavattoman tyytyväinen ja tavattoman kiitollinen
hallituksen lisätalousarviolle.
Erkki Virtanen /vas:
Arvoisa puhemies! Lisätalousarviossa esitetään,
kuten ed. Kuoppa jo aiemmin totesi, 30 miljoonaa toimeentulotuen
lisämäärärahoja. Kannattaa aika
tarkasti miettiä, mistä tässä määrärahassa
on kysymys. Määrärahalisäys
on nimittäin äärimmäisen murheellinen ja
huolestuttava. Se ei ole tietenkään murheellinen
ja huolestuttava siksi, että valtio hoitaa omat velvoitteensa,
mutta se on huolestuttava ja murheellinen siksi, että nämä velvoitteet
ovat syntyneet sen vuoksi, että toimeentulotuen tarve on
lisääntynyt. Toimeentulotuki on viimesijainen etuus,
siis sellainen etuus, jota on mahdollista saada, kun mitenkään
muuten ei voi enää tulla toimeen.
Jos tässä yhteiskunnassa ne menot, jotka tarvitaan,
kun ei voi enää mitenkään muuten
tulla toimeen, kasvavat, niin pitäisi miettiä,
pitäisikö ehkä tehdä jotain
muutakin kuin lisätä määrärahoja
toimeentulotuen lisäämiseen, mikä sinänsä on
välttämätöntä. Mutta
meidän pyrkimyksemme pitäisi olla se, että toimeentulotuen
määrärahoja ei tarvittaisi ollenkaan.
Ei tarvittaisi viimesijaista tukea siksi, että ihmiset
olisivat työssä tai että ihmiset, jos
eivät ole työssä, saisivat ainakin riittäviä ensisijaisia
etuuksia — työttömyysturvaa, muuta sosiaaliturvaa — jotta
ei tarvitsisi tukeutua toimeentulotukeen. Siinä katsannossa tämä vastalauseen
johtopäätösvaatimus, joka siinä on
esitetty, on erittäin kannatettava. Toivon, että itse
asiassa tällaistakaan lausumaa ei enää jatkossa
tarvitsisi kirjoittaa, kun tulevat, hyvät hallitukset hoitavat
myöskin ensisijaiset etuudet, ennen kaikkea työmarkkinatuen,
kuntoon.
Pertti Hemmilä /kok:
Arvoisa puhemies! Mitä tulee toimeentulotukeen, niin
olen sen osalta kyllä täysin samaa mieltä ed.
Erkki Virtasen kanssa, että pitäisi olla erittäin
huolestunut siitä, että yhteiskunnassa ylipäätään
on niin suuri joukko ihmisiä, jotka joutuvat turvautumaan
toimeentulotukeen.
Otin tämän puheenvuoron oikeastaan siksi, että halusin
kiinnittää huomiota muutamaan positiiviseen asiaan,
mitä tästä lisäbudjetista ilmenee.
Ensimmäinen on se, että velanoton tarve on kuitenkin
jäämässä nyt tänä vuonna
arvioitua vähäisemmäksi ja myöskin
korkomenot ovat jäämässä arvioitua
vähäisemmiksi.
Yksi positiivinen asia on myöskin se, että näitä Kemera-rahoja
tässä lisätään 8 miljoonalla
eurolla, vaikkakin on syytä muistuttaa, että ne
riittävät vain noin kolmannekseen siitä tarpeesta, mikä tarvittaisiin
tämän valtavan isoksi paisuneen suman purkamiseen.
Tänään varmaan puhutaan vielä Kemera-rahoista
tässä istunnossa.
Haluan vielä kolmanneksi ottaa esille tämä sisäasianministeriön
hallinnonalan. Siinä on erittäin positiivista,
että poliisitoimen toimintamenoihin saadaan nyt lisäystä 4
miljoonaa euroa, mutta se ei nyt täysin kata sitä niin
sanottua, julkisuudessakin esillä ollutta it-mokaa, joka
maksoi 7 miljoonaa. Tämmöisiä mokia ei
pitäisi Suomessa päästä millään
hallinnonalalla syntymään.
Mutta nyt, arvoisa puhemies, kun tuli maa-hanmuuttoministeri
paikalle, kysyisin: mikä tässä poliisitoimen
määrärahakohdassa tämä 1 500 000
euron arviomäärärahalisäys maasta poistamis-
ja noutokuljetuksista aiheutuviin menoihin on?
Sirpa Asko-Seljavaara /kok:
Arvoisa puhemies! Oppositio jaksaa koko ajan motkottaa tästä kelamaksun
poistosta. Kehotan teitä lukemaan ministeri Sinnemäen
vastauksen kirjalliseen kysymykseen. Viime perjantaina se tuli tähän
meidän pöydällemme. Hän on suorittanut
tutkimuksen siitä, kuinka paljon uusia työpaikkoja
on saatu aikaa tällä kelamaksun poistolla, ja
siinä tutkimuksessa todettiin, että 10 000
työpaikkaa on saatu aikaan, uutta työpaikkaa,
lisäksi monia on myös säilytetty.
Ja lisäksi nämä työllisyyttä parantavat
toimenpiteet. Tällähän on 66 miljoonaa
euroa työllisyyden parantamiseksi ja nuorisotyöttömyyteen 23,8
miljoonaa euroa Veikkauksen voittovaroista, että kyllä työllisyyttä edelleenkin
on tässäkin budjetissa hoidettu.
Puhetta oli ryhtynyt johtamaan toinen
varapuhemies Tarja Filatov.
Lauri Kähkönen /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Ed. Asko-Seljavaaralle juuri käytettyyn
puheenvuoroon. Haluan todeta, että tämän
kelamaksun poiston myötä, niin kuin kaikki hyvin
tiedämme, energia- ja ympäristöverot nousevat.
Ja kun ajatellaan alueita, joissa on pitkät etäisyydet,
on aivan luonnollista, että siellä suhteellisesti
suurempi osa maksetaan tästä energiaverojen nostosta.
Näillä alueilla, esimerkiksi Itä- ja
Pohjois-Suomessa, myös tulotaso on alhaisempi, ja tämä tarkoittaa
sitä, että myös suhteellisesti enemmän
joutuvat kärsimään ne henkilöt, joitten
tulotaso on alhainen. Siinä mielessä myös on
todettava, että tämä kelamaksun poisto
ja sen kompensoituminen tällä tavalla eivät
ole onnistuneet.
Kyösti Karjula /kesk:
Arvoisa puhemies! Haluan muutaman ajatuksen nostaa esiin tähän työ-
ja elinkeinoministeriön hallinnonalaan liittyen. Nimittäin
tässä työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikan
osalta on erittäin merkittävä uudistus
se, että näitä rakennemuutosongelmia
pyritään hoitamaan toimialakohtaisella hoitomallilla,
joka merkitsee irtautumista tämmöisestä perinteisestä,
yksiselitteisestä, alueellisesta ajattelusta. Jos ajatellaan
nimenomaan näitä kansainvälistyviä verkostoja,
on äärimmäisen tärkeää,
että löydetään nimenomaan uusia
ja nykyistä tehokkaampia välineitä, joilla
vastataan hyvin rajuihinkin rakennemuutoksiin.
Toinen asia on se, että tähän sisältyy
tämä pääomasijoitustoiminnan
vahvistaminen, pääomalaina Suomen Teollisuussijoitus
Oy:lle. Jaostossa on keskusteltu hyvinkin paljon siitä,
miten näitten innovaatioiden kaupallistamista voidaan vahvistaa
ja voidaan löytää nykyistä parempia käytäntöjä tämän
innovaatiokuilun eliminoimiseksi. Siinä mielessä on
hyvä, että tämmöiseen lisämäärärahaan
on päädytty, mutta samalla halutaan korostaa sitä,
että näitten valtion riskirahoitusta hoitavien
tahojen roolit ja tehtävät tulee säilyttää riittävän
selkeinä, että tämä lisäarvo
varmistetaan.
Arvoisa puhemies! Ihan lyhyesti vielä kolmanteen havaintoon.
Nämä pikaluottoyritykset olivat meillä tuolla
jaoston keskustelussa paljon vahvemmin esillä kuin tämä mietinnön
kirjaus tuo esille. Nimittäin meidän saamamme
tiedon mukaan huippukorot ovat nousseet jopa 2 500 prosenttiin.
Tässä mielessä on äärimmäisen
tärkeää, että tähän
asiaan kiinnitetään huomiota eikä ajauduta
siihen tilanteeseen, että tämmöinen,
voisiko sanoa, hädänalaisen tilanteen hyväksikäyttö löytää Suomessa
uusia kanavia.
Kari Rajamäki /sd:
Arvoisa puhemies! Kelamaksun poisto oli hehtaariase tilanteessa,
jossa olisi tarvittu täsmäkeinoja työllisyyden
tukemiseen. On selvä, että kelamaksun poisto vaarantaa nyt
perusetuuksien rahoitusta. Sen myönteisiä puolia
toki oli muun muassa kuntatyönantajan aseman helpottuminen,
ja jos kelamaksu nyt palautetaan takaisin työnantajille,
niin pitää myös kuntien valtionosuuksissa
tehdä tietysti korjaus vastaavaan suuntaan.
Puhemies! Tähän fantastiseen energiauudistukseen
liittyy todella vakavia seuraamuksia paitsi inhimillisesti kotitalouksien
kustannusten kannalta niin muun muassa metsäteollisuuden toimintaedellytysten
vaikeutumisena. Myöskin puutalorakentamiseen ja puurakentamiseen
liittyy kielteisiä asioita, jotka täytyy käydä läpi.
Ed. Karjula otti esille valtiovarainvaliokunnan työ-
ja elinkeinojaostossa jälleen, nyt ehkä perusteellisemmin,
esillä olleen pikavippikysymyksen. Kyllä tämä on
inhimillinen ja sisäisen turvallisuuden vakava uhka ja
epäkohta tässä maassa. Kyllä nyt
pitää herätä siihen. Keitä suojellaan
valtiovarainministeriössä? Näitä toimijoita,
joiden perimät korot ovat sellaisia, että periaatteessa
jos satamassa perittäisiin sellaista korkoa, niin se olisi
ilman muuta poliisiasia. Miksi yhteiskunta suojelee tätä toimintaa?
Kävin eilen maistraatissa Varkaudessa, ja tapasin siellä velkaneuvojia
ja henkilökuntaa. Pienestäkin vipistä muodostuu
500 euroa perintäkustannuksia. Nämähän
ovat ihan käsittämättömiä.
Me ajamme meidän nuorisomme epätoivoiselle tielle
taloudellisten vaikeuksien takia. Kyllä tässä tarvitaan
nyt kerta kaikkiaan pysähtyminen. On kyllä häpeä koko
tälle eduskunnalle, että tämän
asian kanssa ei parempaan päästy tällä kaudella.
Sirpa Asko-Seljavaara /kok:
Arvoisa puhemies! Erittäin hyvä, että ed.
Rajamäki muisti sen, että myös kuntien
taloutta tuettiin tällä kelamaksun poistolla,
muistaakseni, olikos se, 250 miljoonaa, ja se tuli kyllä kaikkien
kuntien hyväksi. Ja se oli hyvään tarpeeseen
juuri silloin vuonna 2009, kun se tuli voimaan.
Ed. Kähköselle haluaisin sanoa, että valtionosuuksistahan,
joita myönnetään 11 miljardia euroa,
nimenomaan suurin osa tulee sinne teille päin, Itä-
ja Pohjois-Suomen pikkukuntiin. Niillä ovat valtionosuudet
kymmenen kertaa niin suuret kuin esimerkiksi Helsingillä.
(Ed. Kähkönen: Se on ihan oikein!) — No,
se on ihan oikein, että niillä on siellä rahaa.
Pertti Hemmilä /kok:
Arvoisa puhemies! Taitaa käydä niin, että tässäkin
keskustelussa saattaa syntyä vastakkainasettelu metropolin
ja maaseudun välillä, ja minä kyllä olen
sitten varmasti puolustamassa maaseutua yhdessä rintamassa.
(Ed. Erkki Virtanen: Erinomaista, edustaja!)
Täällä on vakavasti puhuttu myöskin
velkaantumiskehityksestä, ja monta kertaa keskitytään vaan
valtionvelkaan, mutta unohdetaan se, että kyllä suomalaisessa
yhteiskunnassa aika suuri velkataakka on nyt jo päällä.
Kun valtiolla on velkaa noin 73 miljardia, kunnilla on toistakymmentä miljardia
velkaa, kuntayhtymillä ja erilaisilla yhteisöillä on
muutama miljardi velkaa ja yksityisillä suomalaisilla on
reilusti yli 100 miljardia velkaa, kaiken kaikkiaan velkamäärä nousee
jo lähes 200 miljardiin euroon. Jos ajatellaan, että se
jaetaan kaikille maksukykyisille suomalaisille, niin tämä velkamäärä taitaa
olla 60 000—70 000 euroa per maksukykyinen
suomalainen. Olen ihmeissäni ollut tässä,
kun olen keskustellut ja kuullut puhuttavan siihen sävyyn, että Suomen
talous on hyvin vakaalla pohjalla ja meillä ei ole suhteellisesti
ottaen paljon velkaa. Meillä on erittäin paljon
velkaa, ja siihen on suhtauduttava erittäin vakavasti.
Erkki Virtanen /vas(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Ed. Hemmilä on periaatteellisesti
aivan oikeassa, mutta käytännössä on
semmoinen pieni ongelma, että valtiolla on kyllä kohtuullisen
paljon saataviakin. Itse asiassa tässä vielä pari
vuotta sitten valtion saatavat olivat suuremmat kuin valtionvelka,
ja se on kyllä tässä teidän
laskelmassanne otettava edelleenkin huomioon, että me olemme
pääosin kuitenkin velkaa toinen toisillemme.
Me emme enää, kun varallisuusvero poistettiin,
tarkasti tiedä, ketkä ovat velkaa kenellekin, ulkomaille
vai Suomeen, mutta valtaosa velastamme on kuitenkin keskinäistä velkaamme,
ja siinä on kysymys vain tulonjaosta, se ei ole niin huolestuttavaa.
Sitten, kun aletaan velkaantua ulkomaille, asia on vähän
vakavampi.
Maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thors
Arvoisa puhemies! Lyhyesti ed. Hemmilälle, joka kysyi
maastapoistamiskustannuksista: on luonnollista, kun Maahanmuuttovirasto
on pystynyt tekemään päätöksiä nopeammassa
tahdissa, että on syntynyt tätä kustannuspainetta,
mutta tämä koskee ihan siis pelkästään viranomaisten
kustannuksia muun muassa tähän menettelyyn liittyen — ei
muuta siihen liittyvää, esimerkiksi vapaaehtoisen
maasta poistumisen porkkanoita tai vastaavaa.
Pertti Hemmilä /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Tämä ministeri Thorsin
vastaus sangen tyydyttää, ja kuulostaa ilahduttavalta,
että maastapoistamis- ja noutokuljetuksista aiheutuviin
kuluihin nyt myönnetään lisämääräraha
eikä perusteluna tämän lisämäärärahan
myöntämiseen ole esimerkiksi maahanmuutto. Eli
nyt on suunta kääntynyt, kuten julkisessa keskustelussa
olemme saaneet havaita, että on tainnut suunta kääntyä.
Vai mitä sanoo ed. Rajamäki? Hän taitaa
olla toista mieltä asiasta.
Mauri Salo /kesk:
Arvoisa rouva puhemies! Valtion lisätalousarvio on
asiakirja, jolla päivitetään olemassa
olevaa tilannetta ja toisaalta myöskin siirretään
ministeriöissä rahaa pykälästä toiseen,
ja sitä kautta hoidetaan ministeriöiden maksuvalmiutta.
Erityisen merkittävä asia on ollut esimerkiksi
maa- ja metsätalousministeriön osalta.
Tässä yhteydessä täytyy
todeta, että työ- ja elinkeinoministeriö on
ollut hyvin aktiivinen ja siellä oli huolellisesti mietitty
sitä, mitä vakavassa rakennemuutosalueessa voidaan
kohdentaa ja mitä siellä pitää kohdentaa
esimerkiksi Varsinais-Suomen telakkateollisuuden osalta. Minä uskon,
että tässä on valmiuksia myöskin
sen kriisiytyvän tilanteen hoitamiseen.
Tämä Suomen Vientiluotto Oy:n jälleenrahoitustoimintaan
varattujen maksatusmäärärahojen alentaminen
on tietenkin viesti siitä, että meillä tällä hetkellä ei
ole riittävästi vientikauppoja, koska siellä on
ylimääräisiä valtuuksia. Sillä on taas
oma merkityksensä myöskin tähän
valtiontalouteen.
Tämä pääomalaina Suomen
Teollisuussijoitus Oy:lle on tervetullut asia. Se vaan tarvitsee asianmukaisen
ohjaamisen ja miettimisen niin, että se toimii myöskin
näiden pienempien kasvuyritysten osalta positiivisesti.
Riskiä pitää ottaa, mutta riskin ottamisessakin
on oma rajansa.
Outi Mäkelä /kok:
Arvoisa puhemies! Täällä ed. Hemmilä esitti,
että metropolin ja maaseudun välinen vastakkainasettelu
kukoistaa. Mutta haluaisin todeta kuitenkin, että metropolillakin on
maaseutua. Siinä mielessä katson erittäin
suurella ilolla sitä, että nyt valtio satsaa tässä lisätalousarviossa
perusväylänpitoon, minkä osalta toivon
todella, että nyt uskallettaisiin kohdentaa tätä rahaa
myös tänne kehyskuntiin Uudellemaalle. Kehyskunnathan
ovat tehneet valtion kanssa aiesopimuksen asuntorakentamisen tuotannosta,
ja sen toteutumiseksi olisi tärkeää,
että liikenneinfra saataisiin ajantasaiseksi. Se tarkoittaa
käytännössä erityisesti satsauksia
tieverkon turvallisuuteen, kevyen liikenteen väyliin sekä sitten
ihan liityntäpysäköintiin.
Uskon näin, että jos uskalletaan panostaa
näille alueille, jotka ovat nyt erityisen kasvun alueita,
niin voidaan opettaa ihmisiä käyttämään
kevyen liikenteen vaihtoehtoja ja vaihtamaan jopa autoa näihin
julkisiin liikennevälineisiin nykyistä tehokkaammin.
Uskon, että tämä raha on silloin erittäin
hyvin sijoitettua rahaa.
Anne Kalmari /kesk:
Arvoisa puhemies! Täällä ed. Erkki
Virtanen totesi, että ei sillä valtion velkaantumisella
niin ole väliä. (Ed. Erkki Virtanen: Höpö höpö!)
Haluaisin kyllä olla aivan toista mieltä. Sillä on
absoluuttinen merkitys tietenkin meidän koronmaksulle,
mutta myöskin, mitä velkaisempia olemme, sitä suuremmat ovat
riskipreemiot sitten, ja sen velan korolle on sitten nousupainetta
kansainvälisillä markkinoilla. Eli kyllä tällainen
menokuri on erittäin arvokas asia.
Olen siitä huolimatta erittäin iloinen, että moniin
tärkeisiin asioihin on löytynyt rahoitusta, ja käytänkin
nyt tilaisuutta hyväkseni, kun ministeri Pekkarinen on
täällä. Temmin alueella on monia positiivisia
asioita, joista tuossa ed. Mauri Salo jo mainitsikin. Mutta haluaisin,
että ministeri Pekkarinen kertoisi, mitä tämä sinänsä positiivinen
asia, talous- ja velkaneuvonnan miljoonan euron lisäys,
tarkoittaa. Tuoko se palveluja myös lähemmäksi
asiakasta?
Sitten tämä bisnesenkelitoiminta: Meillä suomalaisillahan
on nimenomaan heikkoutena se, että vaikka me osaisimme
tehdä, niin me emme jotenkin osaa markkinoille saattaa
näitä meidän tuotteitamme. Voisiko ministeri
kertoa tästä vähän tarkemmin?
Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen
Arvoisa puhemies! Tässä tuli monta asiaa,
ja yritän lyhyesti vastata ed. Asko-Seljavaaran puheenvuoron
johdosta siihen, minnekä ne valtionosuudet menee. Ehkä kannattaa
kuitenkin muistaa yksi asia: Kaikkiaan tilinpäätösten
mukaan viime vuonna valtionosuuksia maksettiin 6 896 miljoonaa
euroa: 6,896 miljardia euroa. Sataan pienimpään
kuntaan suunnattiin niitä valtionosuuksia 496 miljoonaa
euroa elikkä 7,2 prosenttia, kahteensataan pienimpään
kuntaan suunnattiin näitä valtionosuuksia 1,628
miljardia euroa eli 23,6 prosenttia kaikista valtionosuuksista,
ja Suomessa kuntia on kaikkiaan jonkun verran yli kolmesataa. (Min.Tölli:
340!) — 340, jotain sinne päin. — Elikkä kahdensadan
pienimmän, vielä kertaalleen, osuus kaikista valtionosuuksista on
kuitenkin tämä 23,6 prosenttia. Ehkä kannattaa
tämä muistaa. Monta kertaa jää se
käsitys, että juu, juu, että pienet kunnat,
nehän nyt vievät kaikki jnp. Vielä neljännen
kerran sanottuna: kaksisataa pienintä kuntaa vie 23,6 prosenttia kaikista
Suomessa maksettavista valtionosuuksista, ja sata pienintä vie
7,2 prosenttia. Tämä tästä.
Mitä tulee vielä näihin rakennemuutosalueisiin,
niin todella yritetään löytää semmoinen
toimintatapa, jolla perinteisesti ... Nämä perinteiset,
tällaiset äkilliset rakennemuutokset ovat kohdentuneet
johonkin maantieteelliseen alueeseen, niin kuin Perlos taikka metsäteollisuuden muut
ongelma-alueet, ne ovat olleet aina tällaisia maantieteellisesti
selvästi johonkin alueeseen kohdentuvia. Mutta se, mitä täällä meriteollisuuden
piirissä on tapahtunut, niin kuin ed. Karjula totesi, on
sitten asia, joka koskettaa ei jotain yhtä aluetta pelkästään,
toki se koskee tässä tapauksessa Turun aluetta
erittäin vankasti, vaan siellä saattaa olla tämän
lisäksi sellaisia paikkakuntia — yksittäisiä paikkakuntia
aika kaukanakin Turusta — joissa monet alihankkijat sattuvat
olemaan samoilla paikkakunnilla, jolloin se niihin kohdistuu aika
kovasti. Tästä syystä on mielestäni
aivan erinomainen asia, että jaosto on vähän täsmentänyt
tätä meidän budjettiesityksemme alkuperäistä sanamuotoa.
Tarkoitus on, että ylihuomenna torstaina meillä on
valtioneuvostossa esitys, jossa sitten tämä toimiala
nimetään äkillisten rakennemuutostoimenpiteitten
kohteeksi. Minä toivon, että me saamme sen tuolta
valtioneuvostosta nyt sitten vielä läpi.
Mitä vielä tulee siihen, kun täällä ed.
Mauri Salo toi esille tämän vientiluoton kehyksen
madaltamisen: Tosiaankaan niitä tarpeita ei ole nyt niin
paljon. Me varauduimme erittäin suuriin määriin
silloin, kun tämä lama alkoi kaatua päälle.
Kaiken varalta varauduttiin aika mittaviinkin vientiluoton ikään
kuin satsauksiin. Nyt se tarve ei ole niin suuri. Mutta se, mitä tässä nyt
samalla tapahtuu, ehkä jäi tässä huomaamatta:
Samalla kuitenkin vientiluoton ehtoja parannetaan, niin että vientiluotto
sen viejän kannalta on nyt suurin piirtein yhtä kilpailukykyistä rahaa.
Yhtä kilpailukykyiseen hintaan se pystyy sen rahan osoittamaan
viejälle kuin nämä Ruotsin ja Saksan
vastaavat instituutiot, jotka ovat lähinnä ne meidän
kanssamme kilpailevat. Tämän halusin lisäyksenä tähän
sanoa.
Minä en ymmärtänyt ed. Rajamäen
puheenvuoroa, että energiapaketti on jotenkin ongelmallinen
puurakentamisen kannalta. No, nyt kerkesi Rajamäki tästä lähteä.
Hän ehkä tulee nyt selittämään
sen, mitä hän tällä tarkoitti.
Minä en ymmärrä ollenkaan sellaista väitettä.
En tiedä, ymmärtääkö joku
muu tässä joukossa.
Ehkä uskallan sanoa senkin vielä tästä kelamaksun
poistosta, että minä näen, että yksin
sitä, jolla perusteella se poistettiin, voidaan vähän
kyseenalaistaa. Minullekin henkilökohtaisesti, voi sanoa,
oli vaikea asia se, että onkos periaatteessa muuten oikein
se, (Ed. Erkki Virtanen: Aivan!) että yritykset vapautuvat
kokonaan kansaneläkejärjestelmän rahoittamisesta.
No, nyt päädyttiin tähän ratkaisuun
ja sitten nostettiin energiaveroja, ja se oli se kokonaisuus. Olen
tämän esityksen takana, mutta siitä huolimatta
tunnustan, että periaatteessa voi tämän
kysymyksen esittää, minkä tässä äsken
esitin. Tämähän on nollasummapeliä sinänsä,
nyt maksajat ovat vähän eri väkeä jnp.
Sehän tässä tapahtui.
Aivan viimeiset kommentit ed. Kalmarin puheenvuoron johdosta:
Bisnesenkeleitten osalta me emme valitettavasti ole saaneet sellaista
ratkaisua aikaan, jossa valtiovalta tulisi vähän
aktiivisemmin, vähän mittavammin mukaan tavallaan
verotuksellisin keinoin edistämään sitä,
että ihmistä, joka sijoittaa omia pääomiaan,
voitaisiin sitten verotuksellisesti tulla vastaan. Täällä on
muun muassa ed. Lehti, joka on myöskin julkisuudessa vähän
kyseenalaistanut, onkos tämä edes oikein. Minun
mielestäni se olisi kyllä oikein. Tässä me
olemme ed. Lehden kanssa, minä olen huomannut julkisuudessa,
vähän eri mieltä. Minusta se olisi oikein.
Mutta me emme ole löytäneet vielä ratkaisua,
jolla verotuksellisesti voitaisiin tulla näitä bisnesenkeleitä vastaan.
Aiheellisesti voi kysyä, että, no, jos verotuksellisesti
tullaan sitä vastaan, joka sijoittaa toisen yhtiöön
rahaa, jos verottaja tulee sitä vastaan, niin miksei verottaja
tule samalla tavalla vastaan sitä, joka itse valmiiksi
omistaa sitä yritystä. Tässä on kieltämättä tämmöinen
neutraliteettikysymys. Mutta me tarvitsisimme paitsi lisää pääomia
moniin yrityksiin sitä ed. Kalmarin tarkoittamaa osaamispääomaa
lisää samalla kertaa. Osaamispääoma
sitoutuu yritykseen eri tavalla, jos sen osaamispääoman
tuoja samalla tuo paitsi sen osaamisensa myöskin omaa rahaa.
Hänellä on tavallaan ihan eri intressi toimia
sen yrityksen hallituksessa, jos hänellä on myöskin
omaa rahaa kiinni siinä kaikessa.
Aivan viimeinen kommentti tähän velkaneuvontaan:
nyt minä kuvittelen, luulen, että se parantaa
myöskin näitten palveluitten saatavuutta, mutta
en uskalla tästä kovin suuria vakuutuksia kuitenkaan
antaa.
Merja Kyllönen /vas:
Arvoisa rouva puhemies! En malta olla puuttumatta, vaikka välttämättä asia
asiakohtaan ei niin kuuluisikaan, mutta kun puhutaan rahasta, niin
Kajaanin opettajankoulutuksesta vielä kerran. Olemme saaneet
tällä viikolla tietoa, tai en tiedä,
kuinka moni on huomannut sen, että Jyväskylän
yliopisto satsaa opettajankoulutukseen. Siellä opettajankoulutuksen
paikkoja aiotaan lisätä ja erityisesti keskittää voimavaroja
yliopistokeskukseen Kokkolan alueella Chydenius-instituutissa. Tämä asettaa
kyllä Kajaanin opettajankoulutusyksikön lakkautuksen
aika erikoiseen valoon, kun opettajankoulutusyksikön lakkauttamista
perusteltiin erityisesti opetusministerin toimesta sillä tavoin, että opettajankoulutusta
täytyy vähentää, koska opettajien
tarve tulevaisuudessa pienenee, kun ikäluokat pienenevät.
Nyt ollaan kyllä Kainuussa mielenkiintoisessa tilanteessa,
kun seurataan toisen yliopiston toimintaa. Tietysti tämä on
lähellä ministerin kotiseutua, että todennäköisesti Kainuun
opettajankoulutusyksikön alasajo oli sitten välttämättömyys,
jotta Jyväskylän seutua voidaan kehittää.
Toisena asiana haluan nostaa keskusteluun vielä asian,
josta mielestäni tässä salissa puhutaan
liian vähän. Kun puhutaan talousarviosta, niin
pitäisi puhua joskus myös köyhyydestä, mutta
tässä huushollissa lapsi- ja perheköyhyyden
tunnustaminen ja tunnistaminen on jäänyt kyllä aika
köykäiseksi. Kun nyt valmistaudutaan joulun aikaan,
niin meillä on satojatuhansia perheitä, joilla
ei ole minkäänlaisia mahdollisuuksia järjestää joulua
perheilleen. Toki on hieno asia, että on yhdistyksiä,
järjestöjä ja seurakuntia, jotka auttavat,
mutta myös tässä talossa täytyy
tehdä päätöksiä lapsi-
ja perheköyhyyden poistamiseksi tästä hyvinvointivaltiosta.
Erkki Virtanen /vas:
Arvoisa puhemies! Kun ed. Kalmari moitti minua julkisen velan
tai ylipäätään velan väheksymisestä,
niin kehotan kyllä ed. Kalmaria kuuntelemaan hieman tarkemmin
jatkossa, mitä täällä puhutaan.
En suinkaan sanonut, että sillä ei ole merkitystä,
ovatko Suomen valtio tai suomalaiset velkaa. Kyllä sillä merkitystä on,
mutta siinä, olemmeko velkaa kotimaahan vai ulkomaille,
on merkittävä ero.
Valtiokonttorissa on muistaakseni noin 125 miljoonaa minun allekirjoittamiani
velkakirjoja, joilla kuopiolaiset vuokralaiset maksavat vuokrissaan
valtiolle korkoja ja lyhennyksiä vuosittain, ja valtio
saa ne rahat ja käyttää ne sitten näittenkin
asukkaitten hyväksi, jotka maksavat. Tältä kannalta
valtion taseen tai jopa Suomen kansantalouden taseen kannalta nämä velat
ja saatavat kumoavat toinen toisensa. (Ed. Hemmilä: Eivät
kumoa!)
Mutta sitten, kun me olemme velkaa ulkomaille, sinne me joudumme
maksamaan sekä sen velan pääoman että lyhennykset.
Tietenkin jos joudumme käyttämään
sitä ikään kuin kulutusvelkana eli syömme
enemmän kuin tienaamme, niin silloin se on, totta kai,
huolestuttavaa ja se aiheuttaa ongelmia. Mutta kyllä sillä on
myöskin se merkitys, mikä kotimaisella velalla
on. On nimenomaan kyse tulonjaosta. Koska toiset ihmiset joutuvat — ja
yleensä pienituloisimmat joutuvat — maksamaan
enemmän korkoja ja lyhennyksiä kuin ne, jotka
niitä myöntävät, eli hyvätuloiset,
niin silläkin on tulonjakovaikutuksia.
Aivan sama vaikutus on ministeri Pekkarisen viittaamalla kelamaksun
poistolla periaatteelliselta kannalta. Siinäkin yhteiskunnan
tulonjakosuhteita muutettiin huonoon suuntaan.
Eero Lehti /kok:
Arvoisa puhemies! Tästä ministeri Pekkarisen
kommentista. Pyysin puheenvuoron sen takia, etten ole varma, onko
tämä ajatus, millä on päätetty
tukea innovatiivisia ratkaisuja tai tuotekehitystä, niin
selkeä käytännössä,
ettei synny tulkintaepäselvyyttä, kenelle kuuluu,
kenelle ei. Varsinkin palvelualalla usein tuotekehitys- tai palvelun
kehittäminen tapahtuu niin normaalin työn yhteydessä,
että on vaikea määritellä, mikä se
osuus siitä kokonaisuudesta on. Suuryritykset, Nokia ehkä tyypillisimpänä, ovat
voineet nämä eriyttää, tai ainakin
osan eriyttää, niin selkeästi, että epäselvyyttä ei
synny. Tekisi mieli epäillä, että Tekesin
määrärahojen korottaminen, jos se voidaan
kohdentaa ja jokainen tapaus käsitellä erikseen,
kohdistuu tehokkaammin valtion kannalta tuotekehitykseen, jos nyt sitä vaihetta
erityisesti halutaan vauhdittaa.
Toinen asia on se, että pitäisi ehkä saada
kasvuyrityksiä enemmän, jolloin ehkä nykyinen
yritysverotus, joka tulee vaalien jälkeen uudelleen tai
ainakin hallitusohjelmassa esille, voisi olla paremmin se keino,
jolla vauhditetaan koko suomalaista yrityskenttää enemmän
kasvuhakuiseksi. Mielestäni nykyinen verojärjestelmä johtaa sen
jälkeen, kun yrityksessä alkaa olla miljoona euroa
omavaraisuutta, uudelleen harkintaan, kannattaako kasvattaa vai
kannattaako sijoittaa esimerkiksi kiinteistöihin, mikä riskien
voiton suhteen on selkeästi usein edullisempaa kuin oman
liiketoiminnan kasvattaminen.
Kyösti Karjula /kesk:
Arvoisa puhemies! Vielä tähän hyvin
tärkeään teemaan, mitä ministeri
Pekkarinen ja ed. Lehti tässä pohtivat. Jotenkin
ajattelen nimenomaan seuraavaa hallitusohjelmaa silmällä pitäen,
vieläkö tähän ehdittäisiin iskeytymään
lujemmin, mihinkä sitä painopistettä siirretään,
koska nyt, jos ajatellaan kuitenkin kuluneita vuosia, me olemme
pitkään puhuneet nimenomaan kansainvälistymisen
ja kasvuyrittäjyyden vahvistamisesta ja joutuu toteamaan,
että semmoista löydöstä, joka
toisi huomattavaa lisäarvoa, ei ole onnistuttu tekemään.
Siinä mielessä ajattelen myös näin,
että kyllä meidän pitää myös sanoa
auki se, että tällä alueella on myös
ihan selviä osaamiskapeikkoja edelleen.
Toisena asiana, mihinkä ed. Lehti tuli, on tärkeää,
että säilytetään myös
riittävät verokannusteet elikkä kimmoke
siihen, että ollaan valmiit ottamaan riskiä ja
etenemään.
Yleiskeskustelu päättyi.