Maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thors

Arvoisa puhemies! Ihan lyhyesti todettakoon, että tämä esitys on loogista jatkoa sille, että me olemme esittäneet kotouttamislain uudistuksen, joka ilmeisesti juuri tänään on hyväksytty hallintovaliokunnassa ja jonka mukaan erotettaisiin vastaanotto ja kotouttaminen. Siksi tämä laki on välttämätön sen kotouttamislain rinnalle.

Todettakoon myöskin, että tämän lakihankkeen yhteydessä on jo muutettu kaksi erillistä säädöstä. Muistutettakoon siitä, että toimeentulotukea koskevalla sisäministeriön asetuksella, joka tuli voimaan helmikuussa tänä vuonna, muutettiin rahana maksettavan tuen osuutta, joka koskee turvapaikanhakijoita. Sitten tätä lainsäädännön mukaista säädöstä, joka koski unionin kansalaisten oikeutta vastaanottoon elikkä EU-kansalaisten oikeutta vastaanottoon, rajoitettiin heinäkuussa 2010 silloisen kotouttamislain muutoksella. Tällä on muun muassa ollut sellainen vaikutus, minkä me olemme nähneet, että ei ole meillä näkynyt EU-kansalaisia suuremmassa määrin, ihan vain yksittäiset henkilöt sen jälkeen ovat hakeneet turvapaikkaa.

Mutta itse tähän lain tarkoitukseen todettakoon vaan, että tällä on tarkoitus turvata suojelua hakevien ja tilapäistä suojelua saavien sekä ihmiskaupan uhrien välttämätön toimeentulo ja huolenpito. Tämän lain mukaan saatamme säädökset vastaamaan perustuslakia, ja ne voivat toisaalta selkiyttää sitä sääntelyä, mikä meillä on, ja edistää vastaanottopalveluiden yhdenmukaisuutta eri vastaanottokeskuksissa, että ne eri puolilla Suomea ovat mahdollisimman samanlaisia.

Ehdotus sisältää myöskin säännöksen ihan normaaliin tapaan viranomaisten tehtävistä, vastaanottopalvelujen järjestämisestä, kustannusten korvaamisesta ja sitten lasten edustamisesta ja myöskin henkilörekisteristä.

Yksi merkittävistä muutoksista koskee sitä, että laissa tulisi säätää nyt tarkasti rahana maksettavista etuuksista, ja ehdotetaan, että turvapaikanhakijoille maksettaisiin vastaanottoraha, jonka suuruus ilmenee laista, ja alaikäisille käyttöraha. Näiden suuruudet ilmenevät tästä lainsäädännöstä.

Myöskin on hyvä noteerata, millä tavalla me otamme tässä esiin lapsen edun. Me olemme joitakin vuosia sitten aloittaneet käytännön, jonka mukaan 16—17-vuotiaita turvapaikanhakijoita ohjataan erityisiin tukiasuntoloihin. Tämä on osoittautunut hyväksi ja erittäin kustannustehokkaaksi, ja tästä ehdotetaan nyt säädettäväksi laissa. Tietysti on sellaisia esityksiä, että olisi ehkä pitänyt lasten vastaanotosta siirtää säädöksiä sosiaali- ja terveysministeriön alaisuuteen tai kuntien vastuulle, mutta se ei ollut tässä yhteydessä mahdollista.

Paljon on keskusteltu siitä, onko kaikilla Suomessa oleskelevilla lapsilla oikeus päästä perus- tai valmistavaan opetukseen. Kunnilla ei ole velvollisuutta järjestää tätä, ja käytännöt vaihtelevat jossain määrin riippuen sijaintipaikkakunnasta. Tilastot osoittavat kuitenkin, että melkein kaikki lapset ovat nyt opetuksessa tai jonkinlaisessa valmistavassa opetuksessa. Voi sanoa, että valitamme hallituksen puolesta, että Kuntaliiton kanssa ei saatu yksimielisyyttä, että tämä olisi selkeästi säädetty laissa tässä yhteydessä.

Hyvät edustajat, bästa riksdagsledamöter! I utredningen framgår också att kostnaderna och de ersättningar som asylsökande får, till exempel i de nordiska länderna, är i direkt proportion till levnadskostnaderna i de olika länderna. Man kan väl säga att det land som har den minsta ersättningen, dvs. Sverige, som också har de lägsta levnadskostnaderna, ändå har det största antalet asylsökanden.

On selvitetty tämä, miten suuri vastaanottoraha tai vastaava on eri Pohjoismaissa, ja ne seuraavat aika tarkkaan elinkustannusindeksiä. Maassa, jossa vastaanotosta saa pienimmän kustannuksen, elikkä Ruotsissa on kuitenkin tällä hetkellä kaikista suurin turvapaikanhakijoiden määrä, eli suoraa verrannollisuutta siihen ei esityksemme mukaan ole.