Olavi Ala-Nissilä /kesk(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksessä, joka on nyt käsittelyssä, ehdotetaan, että juomapakkausten ympäristöohjaus hoidettaisiin edelleen verotukseen perustuvana siten, että verosta säädettäisiin laki eräiden juomapakkausten valmisteverosta.

Veronalaisia juomapakkauksia olisivat pakkaukset, jotka sisältävät tullitariffin ryhmään 22 kuuluvia juotavia juomia, joita olisivat kaikki alkoholijuomat, olut mukaan lukien, limonadit, vedet sekä muut alkoholittomat juomat. Veronalaisia olisivat eri materiaaleista valmistetut juomapakkaukset lukuun ottamatta nestepakkauskartongista valmistettuja pakkauksia.

Halutun ympäristöohjauksen saavuttamiseksi vero määrättäisiin toisaalta juomapakkauksia koskevan elinkaaritutkimuksen perusteella ja toisaalta poliittisten päätösten nojalla, huomioon ottaen myös sisämarkkinoiden toiminta. Verosta vapautettaisiin juomapakkaukset, jotka ovat uudelleentäytettäviä tai raaka-aineena hyödynnettäviä ja jotka kuuluvat panttiin perustuvaan palautusjärjestelmään. Raaka-aineena hyödynnettävien juomapakkausten verottomuus tulisi kuitenkin voimaan vasta siirtymäajan kuluttua, joka olisi kolme vuotta. Siihen saakka sanotuista juomapakkauksista kannettaisiin veroa, joka olisi noin puolet nykyisestä verosta. Samaa kolmen vuoden siirtymäaikaa sovellettaisiin verolain soveltamisalan piiriin säädettäviin uusiin tuotteisiin.

Puhemies! Valiokunta pitää tärkeänä sitä, että pitkään valmisteilla ollut esitys uudeksi laiksi eräiden juomapakkausten valmisteverosta on saatu valmiiksi ja tuotu eduskuntaan käsiteltäväksi. Lakiehdotus on myös tasapainoinen kokonaisuus, joka perustuu ympäristöön liittyvien verojen ja kannustimien käyttöön.

Näkemys siitä, että kierrätysjärjestelmät tulevat kehittymään nykyisestä, on myös vahvistunut valtiovarainvaliokunnan asiantuntijakuulemisessa. Esitystä on pidetty hyvänä uudistuksena myös kuntien jätehuollon kannalta. Uuden lain on katsottu yhdessä panttijärjestelmän, pakkaajille säädetyn tuottajavastuun ja kierrätysmaksujen kanssa ehkäisevän jäteveron ohella jätteiden syntyä ja edistävän jätteiden kierrätystä ja hyödyntämistä.

Ympäristövaliokunta on myös käsitellyt asiaa ja antanut siitä lausuntonsa. Hallituksen esitys perustuu ympäristövaliokunnan arvion mukaan rakenteellisesti EU:n ympäristöohjelman keskeisille periaatteille. Hyvin toimivan veroon ja panttimaksuun perustuvan palautusjärjestelmän säilyttäminen on ehdotuksen lähtökohtana. Vaikka juomapakkausten valmistevero on ympäristölähtöinen, sen tulee kuitenkin täyttää veroa koskevat EU:n perustamissopimuksen 90 artiklan edellytykset. Artikla kieltää yksiselitteisesti tuontituotteiden syrjinnän ja edellyttää neutraalia verokohtelua kotimaisten ja muiden jäsenvaltioiden tuotteiden kesken.

Hallituksen esitys perustuu edelleen vero-ohjaukselle. Verouhalla pyritään vaikuttamaan kuluttajien valintoihin niin, että mahdollisimman suuri osa kulutuksessa olevista juomapakkauksista palautuisi kiertoon joko uudelleentäyttöä tai raaka-aineena käyttöä varten. Vero säilyisi esityksen mukaan kertakäyttöisillä, pantilliseen järjestelmään kuulumattomilla juomapakkauksilla, mutta poistuisi sen sijaan raaka-ainehyödynnettäviltä juomapakkauksilta kokonaan kolmen vuoden siirtymäajan kuluttua. Verosta vapautetaan siis jatkossa juomapakkaukset, jotka ovat joko uudelleen täytettäviä tai raaka-aineena hyödynnettäviä ja jotka kuuluvat panttiin perustuvaan palautusjärjestelmään.

Veroa on tarkoitus kantaa ehdotuksen mukaan kaikista tullitariffiin 22 kuuluvien juotavien juomien pakkauksista, kun pakkauksen tilavuus on enintään 5 litraa. Lain piiriin kuuluisivat siten nykyisten juomapakkausten lisäksi myös pakkaukset, jotka sisältävät ryhmään 22 kuuluvia luonnosta saatavia vesiä sekä 0,5—1,2 tilavuusprosenttia alkoholia sisältäviä juomia.

Valiokuntamme pitää veropohjan laajentamista esitetyin tavoin perusteltuna ja hyvänä. Se selkeyttää järjestelmää ja saattaa erilaiset juomat verotuksellisesti yhdenvertaiseen asemaan. Veronalaiset juomat ovat lisäksi tyypillisiä volyymituotteita, joiden pakkauksista aiheutuu yleisesti ympäristöhaittaa. Esitystä on tuettu tältä osin yleisesti myös valiokunnan asiantuntijakuulemisessa.

Valiokunta puoltaa ympäristövaliokunnan tavoin hallituksen ehdottamaa 51 sentin veroa litralta kertakäyttöisille, palautusjärjestelmään kuulumattomille juomapakkauksille. Vero vastaisi sitä ympäristöhaittojen lisäystä, joka aiheutuu juomapakkauksen kertakäyttöisyydestä. Veron määrä perustuu esityksen mukaan ympäristökuormituksen eroihin ja arvioon riittävästä ohjausvaikutuksesta sekä pyrkimykseen varmistaa riittävä sisämarkkinoiden toiminta ja kilpailu. Veroon ei siten sisältyisi ylimääräistä taloudellista ohjausta.

Hallituksen esityksen vaikutuksista juomapakkausten määrään ja niistä syntyvän jätemäärän muutoksiin, juoma-alan kilpailutilanteeseen ja työllisyyteen on esitetty osin erisuuntaisia arvioita. Säännökset heijastuvat joka tapauksessa toimijoiden ja kuluttajien valintoihin ja sitä kautta ympäristön tilaan, juomien hintoihin ja myös alan työllisyyteen. Valiokunta uskoo kuitenkin, että nämä muutokset ovat hallittavia ja kokonaisuutena arvioiden myönteisiä, erityisesti, jos riittävän siirtymäajan turvin varataan toimijoille tilaisuus toimivan muovipullojen keruujärjestelmän luomiseen.

Tämä hallituksen esityksen kolmen vuoden siirtymäaika on kompromissi. Siinä on otettu huomioon lainmuutoksen vaikutukset eri tahoille. Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa vastakkain ovat olleet panimoalan mittavat investoinnit uudelleentäytettäviin pakkauksiin liittyviin järjestelmiin ja toisaalta päivittäistavarakaupan ja pienpanimoiden valmius muutokseen vuoden, puolentoista siirtymäajalla, siis nopeammalla aikavälillä. Siirtymäaika tarvitaan joka tapauksessa, jotta raaka-aineena hyödynnettävien muovipullojen keräysjärjestelmä ja sen edellyttämä logistiikka saadaan kuntoon.

Valtiovarainvaliokunnan mielestä on tärkeintä, että verokohtelultaan neutraali ja korkeatasoisen ympäristöhuollon mahdollistava lainmuutos saadaan aikaan. Koska laki pohjautuu taloudellisille kannusteille eikä hallinnollisille pakotteille, on tärkeää, että toimijoille varataan riittävä aika sopeutua muutoksiin, riittävä aika luoda keräysjärjestelmät, tehdä sopimukset ja riittävä aika suunnitella käytännöt tuontipakkausten osalta.

Valtiovarainvaliokunta onkin liittänyt mietintöön myös lausumaehdotuksen, jossa edellytetään, että hallitus huolehtii lainmuutosta koskevan tehokkaan tiedotuksen järjestämisestä ja seuraa tarkoin lain täytäntöönpanon ympäristövaikutuksia. Seuranta tulee kohdentaa erityisesti erilaisten pakkausten pakkausprosenttien kehitykseen. Hallituksen tulee ryhtyä toimenpiteisiin, jos ratkaisevaa heikennystä nykytilanteeseen nähden tapahtuu.

Arvoisa puhemies! Valiokunnan mietintöön on liitetty myös yksi vastalause, johon sekä vasemmistoliiton että vihreiden edustajat hyvässä valiokunnassamme ovat yhtyneet.

Anni Sinnemäki /vihr:

Arvoisa puhemies! Vihreän eduskuntaryhmän mielestä on jotakuinkin valitettavaa, että hallitus, jonka ohjelmaan on kirjattu ekologisen verouudistuksen periaate, lähtee toteuttamaan sitä heikentämällä yhtä jätepolitiikan osa-aluetta.

Mietintöön liitetty vastalause koskee materiaalina kierrätettäviä tölkkejä. Euroopan unionin ja siis myös Suomen jätepolitiikan hierarkia lähtee siitä, että ensisijaista on jätteen synnyn ehkäisy, sen jälkeen tulee asioiden käyttäminen uudelleen, kierrättäminen niiden entisessä tarkoituksessa, sen jälkeen tulee materiaalikierrätys ja tämän jälkeen käyttäminen energiana ja kaatopaikkasijoitukset.

Näistä jätepoliittisista periaatteista lähtien on ollut perusteltua pitää uudelleentäytettävien pullojen asema suhteessa materiaalina kierrätettäviin pakkauksiin sellaisena, että uudelleentäytettävät pullot on asetettu etusijalle. Niiden elinkaarianalyysien pohjalta, joita on tehty tämän lain valmistelun pohjaksi, uudelleentäytettävät pakkaukset voidaan asettaa materiaalikierrätettävien tölkkien edelle. Tutkimusten mukaan kierrätettävät alumiinitölkit ovat uudelleentäytettäviä pulloja huonompia kolmella eri kriteerillä: ilmastonmuutos, happamoituminen ja alailmakehän otsoni. Nämä kolme kriteeriä ovat olennaisempia kuin ne kaksi kriteeriä, joista toisessa alumiinitölkki asettuu hieman paremmaksi kuin uudelleentäytettävät pullot ja toisessa nämä kaksi pakkausmateriaalia voivat olla samanlaisia, eli perusteet sille, että alumiinitölkeille vieläkin jäisi tämän uudistuksen jälkeen lisävero, on. Tämän on tuonut esille myös ympäristövaliokunta omassa lausunnossaan. Ympäristövaliokunnan lausuntoon perustuen valtiovarainvaliokunnassa vihreiden ja vasemmistoliiton edustajat ovat harkinneet pykälämuutosehdotusten tekemisiä, joissa tämä ehdotus hyväksytään muuten mutta alumiinitölkkien osalta se ei ole sama.

Hyvänä tässä ehdotuksessa voi ehdottomasti pitää sitä, että tämän veron piiriin tulevat sellaiset pakkaukset, joita ei ole edes raaka-aineena kierrätetty. Valiokunnan mietinnössä on myös asiallisella tavalla pohdittu näiden järjestelmien syntymistä ja myös sitä erittäin vaikeaa ongelmaa, joka koskee Suomen rajojen ulkopuolelta tuotavia pakkauksia, joille toistaiseksi kukaan ei ole pitävää ratkaisua esittänyt.

Yksityiskohtaisessa käsittelyssä tulen esittämään pykälämuutokset siltä osalta, että Suomessa vieläkin pysyisi järjestelmä, jossa uudelleen täytettäviä pakkauksia voidaan suosia.

Lopuksi voisi vielä todeta, että valtiovarainministeriön työryhmä, joka tämän lakiesityksen pohjatyötä teki, oli oman esityksensä tehnyt juuri sellaisena kuin valiokunnassa tehty vastalause on, joten tällä vastalauseella on takanaan valtiovarainministeriön realismituki, jos nyt näin voidaan sanoa.

Iivo Polvi /vas:

Arvoisa herra puhemies! Valtiovarainvaliokunnan mietintöön hallituksen esityksestä laiksi eräiden juomapakkausten valmisteverosta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi sisältyvän esityksen tavoite sinänsä on oikea ja kannatettava. Se lähtee ajatuksesta säilyttää nykyisen kaltainen verotukseen perustuva juomapakkausten ympäristöohjausjärjestelmä ja myös korjata muutamia siinä olevia puutteita.

Vaikka hallituksen esitys pohjautuu, niin kuin edellinen puheenvuoron käyttäjä jo totesi, valtiovarainministeriön asettaman työryhmän muistioon juomapakkausten ympäristöohjausjärjestelmästä, poikkeaa se siitä olennaisesti eräiltä osiltaan. Työryhmän muistiossa oli lähtökohtana se, että raaka-aineena hyödynnettävän juomapakkauksen veroksi määrättäisiin 8,5 senttiä litralta. Hallituksen esitys kuitenkin, johonka myös valiokunta on päätynyt, lähtee siitä, että me mietinnössämme poistaisimme tämän kannustusveron uudelleenkäytettävien ja raaka-aineena hyödynnettävien pakkausten välillä kolmen vuoden siirtymäajan jälkeen kokonaan. Siltä osin hallituksen esitys ja myös valiokunnan oma ratkaisu poikkeavat tuosta työryhmän mietinnöstä. Veron poistaminen kolmen vuoden siirtymäajan jälkeen tölkeiltä ja muilta kierrätettäviltä pakkauksilta aiheuttaisi väistämättä kielteisiä ympäristövaikutuksia. Veron poistaminen todennäköisesti merkitsisi raaka-aineina hyödynnettävien pakkausten käytön lisääntymistä ja vastaavasti täyttöpakkausten käytön vähentämistä. Se samalla johtaisi jätemäärän lisäykseen. Tuo ajatus on myös selvästi todettu hallituksen esityksen perusteluissa. Niinpä tuo hallituksen esitys ei ole sopusoinnussa EU:n piirissä valmisteilla olevan jätestrategian kanssa.

Ympäristövaliokunta on omassa lausunnossaan katsonut myös, että valtiovarainministeriön työryhmän muistiossa mahdolliseksi esittämä ratkaisu säätää raaka-aineena hyödynnettäville, toimivaan panttijärjestelmään kuuluville juomapakkauksille siirtymäkaudeksi ehdotetun veron 8,5 senttiä litraa kohti pysyväksi ympäristösyistä. Vero kohdistuisi yhtä lailla niin kotimaisiin kuin ulkomaisiin tuotteisiin, jolloin sitä ei voitaisi pitää syrjivänä.

Elinkaari- ja ympäristövaikutuksia koskevien tutkimusten valossa on aivan perusteltua todeta, ettei uudelleenkäytettäviä ja raaka-aineina hyödynnettäviä kertapakkauksia ole perusteltua asettaa verotuksellisesti samaan asemaan. Niiden avulla voidaan eri pakkausjärjestelmät asettaa selvästi paremmuusjärjestykseen. Näin ollen raaka-aineena hyödynnettävän juomapakkauksen 8,5 sentin pysyvälle verotasolle löytyy selvät ympäristöperusteet.

Näin ollen yksityiskohtaisessa käsittelyssä tulen kannattamaan näitä muutosesityksiä, jotka vastalauseeseen sisältyvät, jotka täällä jo aikaisemmassa puheenvuorossa tavallaan esiteltiin.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa herra puhemies! Kun käsittelemme nyt hallituksen esitystä 149 näiltä valtiopäiviltä, voimme todeta, että valtiovarainvaliokunnan mietintö on varsin laaja, mutta niin on myös laaja ympäristövaliokunnan lausunto, jossa lähdetään todellakin Euroopan unionin pääperiaatteista siinä, mikä liittyy jätehuoltoon ja jätteiden synnyn estämiseen.

Arvoisa puhemies! Tässä on tärkeätä, että yhteisessä jätehuollossa on todella lähestymistapa, jonka ensisijainen tavoite on jätteen syntymisen ehkäiseminen, sitten jätteiden uudelleenkäyttö ja materiaalikierrätys ja viimeiseksi asianmukainen jätteiden käsittely.

Edelleenkin voi todeta, että ympäristövaliokunta painotti omassa lausunnossaan esityksen ympäristövaikutusten arviointia ja totesimme, että jätteiden syntymisen ehkäiseminen on todellakin ensisijainen EU:n jätelain tavoite. Toiseksi uudelleenkäytön kannustaminen on keskeinen yhteisön kuudennen ympäristöohjelman tavoite, samoin ekotehokkuuden lisääminen ja ympäristöön liittyvien verojen ja kannustimien käyttö sekä kumppanuuden ja yhteistyön lisääminen yritysten ja kuluttajien kanssa.

Tässä käsittelyssä myös oli esillä ja tekstissä on esillä se vaihtoehto, mikä valtiovarainvaliokunnan mietinnön vastalauseessa on esitetty, eli 8,5 sentin veron säilyttäminen litralta pakattua tuotetta, jos juomapakkaus ei ole uudelleentäytettävä ja nimenomaan ei kuulu tähän kierrätykseen. Näin ollen, kun Suomessa on toimiva pullopooli, sen tulevaisuus on tärkeätä myös valiokunnan näkökulmasta säilyttää. Sen tyyppiset rakenteet, jotka estävät uudelleentäytettävien pakkausten käyttöä, eivät ympäristövaliokunnan näkökulmasta ole oikein. Edelleenkin ympäristövaliokunta myöskin omassa keskustelussaan ja asiantuntijakuulemisessa totesi, että uudelleentäytettävät muoviset pakkaukset ovat myös tärkeä väline, jota voidaan jatkossa käyttää.

Myös kokemuksia Ruotsista on tuotu ympäristövaliokunnan tietoon. Yksi niistä on se, että palautusprosentti, joka koskee nimenomaan alumiinitölkkejä, on vahvasti vaillinainen. Se on siinä 80 prosentin kohdalla, eli koko joukko pakkauksista jää palauttamatta, jää luontoon ja muuhun ympäristöön. Näin ollen vielä on syytä näihin elinkaaritarkasteluihin paneutua, niin kuin on todettu. Asiaa selvittänyt työryhmä omassa mietinnössään totesi, että uudelleentäytettävät juomapakkaukset ovat ympäristön näkökulmasta ja kokonaisuuden kannalta paras vaihtoehto. Elinkaariarvioita on edelleen tarkasteltu ja niihin viitataan sekä tässä mietinnössä että myös lausunnossa. Kuitenkin jos verrataan alaotsonikerroksen näkökulmasta ilmastomuutoksen haitallisuutta rehevöitymiseen ja vesistöjen happikatoon, niin on aivan selkeästi kahdesta erilaatuisesta haittatuloksesta kyse. Edellisen, ilmastomuutokseen liittyvän haitan aiheuttaja on hiilidioksidi, ja sen kahlitseminen, talteenotto on vaikeata ja erityisen kallista. Rehevöitymiseen ja vesistöjen happikatoon vaikuttavia tekijöitä ovat useimmiten fosfaatit eli pesuaineista tulevat fosfori- ja typpiyhdisteet. Niiden talteenotto on mahdollista teknisesti ja kohtuullisen taloudellisesti. Näin ollen tämä elinkaariarvostelu jo tästäkin osittaisesta näkökulmasta on ikään kuin hiukan jäänyt painotusnäkökulman suhteen kesken.

Arvoisa puhemies! On joka tapauksessa myös todettava se asia, että sinänsä kokonaisuutena laajassa spektrissä tämä hallituksen esitys 149 on oikean suuntainen. Se tavoittaa mahdollisimman pitkälle kaiken tyyppiset juomapakkaukset, ja näin ollen siihen liittyy varsin vahva positiivinen viritys. Sitten näissä yksityiskohdissa — alumiinitölkki vastaan uudelleentäytettävä juomapakkaus — on ikään kuin tämä paikka, jossa on erilainen näkökulma.

Susanna Huovinen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Koska valiokunnan puheenjohtaja täällä käytti laajan ja kattavan esittelypuheenvuoron, niin nostan tässä omassa puheenvuorossani esiin vain muutamia näkökulmia.

Kuten täällä on todettu jo, niin tämä nyt käsissämme oleva asia on pitkän ja laajan valmistelun tulos. Tavoitteena on vähentää kaikkinensa kaatopaikalle päätyvän jätteen määrää, poistaa kilpailun esteitä, säilyttää myöskin pakkausten korkea palautusaste ja parantaa kierrätystä. Kuten ympäristövaliokunnan puheenjohtaja äsken käytti puheenvuoron, saimme ympäristövaliokunnan hyvän lausunnon, jota tässä valtiovarainvaliokunnan mietinnössä on useaan otteeseen lainattu. Lausunto on merkittävä tietenkin siitäkin syystä, että tämä vero ei ole niinkään fiskaalinen vero, vaan nimenomaan tavoitteena on ympäristönsuojelun tavoite ja jätteen määrän vähentäminen.

Siirtymäajasta valiokunnassa käytiin jonkin verran keskustelua. Itse olen edustanut sitä näkökulmaa, että kun kyseessä on laaja valmistelu ja on jouduttu ottamaan erilaisia näkökulmia jo siinä vaiheessa huomioon, niin ei pidä avata tässä vaiheessa sitten yhtä kulmaa tästä valmistelusta. Ehkä keskeisempi peruste on kuitenkin se, että nyt kun tämän lain jälkeen tulee voimaan myöskin se, että nämä niin sanotut pet-pullot, eli tällaiset muoviset pullot, jotka tänä päivänä päätyvät kaikki kaatopaikoille, tulevat tämän kierrätysjärjestelmän piiriin, niin on tärkeää se, että sitten kun tätä kierrätysjärjestelmää rakennetaan, siitä tehdään kerralla niin hyvä, että kuluttajat kokevat sen myöskin sellaiseksi, joka toimii. Eli jos tämä siirtymäaika olisi ollut lyhyempi, niin itse ainakin olisin pelännyt, että silloin siitä järjestelmästä olisi ehkä tullut sellainen, johon olisi jäänyt jotakin aukkoja, jolloin kuluttajan luottamus tavallaan siihen, miten se järjestelmä toimii, ei olisi ehkä niin hyvällä tolalla. Sen vuoksi pidän tärkeänä, että siirtymäaika pidettiin hallituksen esittämässä muodossa.

Kuitenkin on aivan selvää, että on tulossa iso muutos. Sen vuoksi valiokunta onkin esittämässä tätä lausumaehdotusta, jossa korostetaan tiedotuksen merkitystä sekä ympäristövaikutusten seurantaa ja nimenomaan tätä palautusprosenttien seurantaa. Valiokunnassa kyllä kovasti myös keskusteltiin näistä valtavista tuontitölkkimääristä ja siitä, että myös niille pitäisi jotakin saada tehtyä.

Arvoisa puhemies! Haluan lyhyesti kommentoida sitten tähän mietintöön sisältyvässä vastalauseessa olevia asioita. Tämä vastalause tuntuu nojaavan kovin vankasti niihin elinkaaritutkimuksiin, joita on toki tehty, mutta ilmeisesti tietoisesti jätetään kertomatta tai käsittelemättä se, että erilaisten pakkausten vertailu on tavattoman vaikeaa. Näissä elinkaaritutkimuksissa ei ole kyetty ottamaan suinkaan huomioon kaikkia tähän asiaan vaikuttavia näkökulmia. Otan nyt vain esimerkin Valtiontalouden tarkastusviraston selvityksestä, jossa todetaan muun muassa seuraavaa: "Elinkaaritutkimuksen lähtökohdista ja tuloksista on esitetty ristiriitaisia väitteitä eri toimijoiden taholta. Eri toimijat ovat tulkinneet tuloksia varsin vapaasti omista lähtökohdistaan käsin, kukin korostaen niitä ympäristövaikutuksia, joiden vertailu tuottaa omalta kannalta parhaan mahdollisen tuloksen." Eli tässä on kyse todella vaikeasta asiasta. On esitetty, että on jäänyt liian vähälle huomiolle näissä elinkaaritutkimuksissa muun muassa pakkausten jäähdytys vähittäiskaupoissa sekä näiden nykyisin hyvin hyvin suosittujen lasipullojen pahvikääreet, jotka eittämättä kuormittavat todella paljon luontoa, koska päätyvät lähes sellaisenaan ihmisten pihoille ja toreille ja sitten viime kädessä kaatopaikoille.

Nämä alumiinitölkkien kierrätysasteet on lisäksi tässä elinkaaritutkimuksessa. Lähtötiedot ovat vuodelta 2000, ja nyt eletään kuitenkin jo vuotta 2004. Tässä palautusasteessa on tapahtunut valiokunnan saaman selvityksen mukaan kyllä parannusta, joten siinäkin mielessä olisi ehkä hyvä, kun vastalause nojaa näin vahvasti elinkaaritutkimukseen, että kerrottaisiin myös nämä seikat, jotka ehkä hieman tekevät tästä elinkaaritutkimuksesta myöskin sellaisen, että se ei ole aivan niin ongelmaton kuin vastalauseessa esitetään.

Lisäksi valiokunnassa on keskusteltu siitä, että minkäänlaisia huomioita ei ole kiinnitetty siihen, mitä lasipulloista aiheutuvat terveysmenot aiheuttavat yhteiskunnallemme, ja jätemäärien huomiointi ei ole ehkä riittävällä tavalla ollut mukana, koska lasipullohan painaa noin kaksikymmentä kertaa enemmän kuin tölkki ja tämän vuoksi tämä kuljetus- ja muu käsittely on kalliimpaa kuin tölkin käsittely.

Vastalause ei ota kantaa myöskään tähän kilpailutilanteeseen, joka tällä hetkellä maassamme tämän nykylainsäädännön johdosta vallitsee, ja pelkäänpä, että se tulisi säilymään sellaisena, jos vastalauseen mukainen malli hyväksyttäisiin. On nimittäin arvioitu, että viime kädessä lasipullon suosimisesta oikeastaan laskun maksaa kuluttaja, koska ilmeisesti juomista noin jopa 10 prosentin luokkaa kaupan arvion mukaan — tosin kaupan arvion, en itsekään niihin nyt aivan näin sokeasti olisi luottamassa — myydään lasipulloissa, mutta silti tämä kilpailuasia on otettava huomioon. Olen aina ymmärtänyt niin, että niin vihreässä eduskuntaryhmässä kuin myös vasemmistoliiton eduskuntaryhmässä nämä kuluttaja-asiat ovat myös olleet keskeisessä roolissa, ja siksi hieman ihmettelen, miksei tämä näkökulma ole lainkaan tässä vastalauseessa esillä.

Vielä lopuksi, arvoisa puhemies: Vastalause antaa ikään kuin ymmärtää, että tätä tuontitölkkien isoa ongelmaa ei olla kyetty tässä riittävällä tavalla ratkaisemaan. Olisi ehkä syytä mainita se, että nämä ratkaisut eivät suinkaan ole sellaisia, joita Suomi yksinään voi tehdä, vaan ne ovat laajemmalla tavalla EU:n alueella ratkaistavia asioita.

Vielä lopuksi haluan korostaa sitä, että keskeistä tässä on se, että lausumme voimakkaasti siitä, että näitä palautusprosentteja tulee seurata ja ryhtyä sitten toimenpiteisiin, mikäli niissä näkyy jotain dramaattisia muutoksia.

Anni Sinnemäki /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Huoviselle haluaisin todeta, että olemme ottaneet kilpailu- ja kuluttajapoliittiset näkökulmat kyllä huomioon tässä vastalauseessa, mutta oikeastaan ne huomautukset, joita Euroopan unionin piiristä on annettu Suomea vastaan, eivät ole koskeneet tätä verorakennetta eivätkä vero-ohjausta sen suhteen, minkälaisia pakkauksia vero-ohjauksella suositaan. Olemme arvioineet tätä asiaa kilpailupoliittisesta näkökulmasta, mutta emme ole katsoneet, että tämä meidän esityksemme olisi kilpailupoliittinen ongelma, koska tässä kuitenkin kotimaiset ja ulkomaiset tuotteet tulevat samalle viivalle ja toisaalta tässä sitten on sopivan kokoisilla keinoilla myös varmistettu ympäristöohjaavuus. Vastalauseessa ei ole tarkoitettu sitä, etteikö tämä tuontitölkkien ongelma, niin kuin puheenvuorossanikin sanoin, olisi vakavasti otettava, ja siinä varmasti kaivataan kansainvälisiä ratkaisuja. Siitä olen samaa mieltä.

Oras Tynkkynen /vihr:

Arvoisa puhemies! Oikeastaan tämän puheenvuoron voisi laatia koosteena ympäristövaliokunnan lausuntoon sisältyvistä hyvistä huomioista. Se on sen verran tasapainoinen ja punnittu kokonaisuus, että sieltä löytyvät oikeastaan kaikki eväät tämän asian ratkaisemiseen. Kuitenkin tässä on jo aiemmin viitattu tähän valiokunnan lausuntoon sen verran taajaan, että nostan vain ihan muutaman poiminnon täältä esiin.

Ensinnäkin lausunnossa todetaan, että hallituksen esityksen ympäristövaikutuksia koskevassa arviossa esitetään, että osa uudelleen täytettäviä juomapakkauksia käyttävistä toimijoista saattaa siirtyä käyttämään raaka-aineena hyödynnettäviä juomapakkauksia. Tällaisen muutoksen seurauksena jätemäärä lisääntyisi, eli jo hallituksen esityksessä siis todetaan tämä perusongelma. Tämä esitys lisää ympäristön kuormitusta, se toimii kestävää kehitystä vastaan. Uhkana on siis tämän meidän nykyisen uudelleen täytettäviin pulloihin ja pakkauksiin perustuvan palautusjärjestelmämme, en ehkä nyt sanoisi romuttuminen, mutta ainakin osittainen rapautuminen. (Ed. Ala-Nissilä: Edustaja on nyt ymmärtänyt väärin lausuman! — Eduskunnasta: Antakaa nyt edustajan puhua!) — Niin, mielelläni, jos saan ensin puhua, sitten voidaan sen jälkeen keskustella.

Niin kuin varmaan hyvin tässä salissa tiedetään, Suomessahan on yksi voidaan sanoa maailman parhaita, EU:n parhaita nestepakkausjärjestelmiä. Täällä sen ansiosta hyvin pitkälle on läntisen EU:n alhaisin pakkausjätteen määrä asukasta kohti. Meillä 93 prosenttia juomateollisuuden tuotteista pakataan uudelleen täytettäviin pulloihin, ja virvoitusjuoma- ja olutpullojen palautusaste on 99 prosenttia. Tällaisiin lukuihin ei ihan kovin monessa maassa nykyään ylletä.

Tämä vastalauseeseen sisältyvä ehdotus tämän verokannustimen säilyttämisestä suosimaan edelleen uudelleen täytettäviä pakkauksia turvaisi tämän nykyjärjestelmän toimivuuden ja jatkuvuuden ja on sen takia kannatettava. Tässä valiokunnan puheenjohtaja ed. Ala-Nissilä, joka myös halusi äsken jo tässä kommentoida kesken puheenvuoroni, (Ed. Ala-Nissilä: Se on sallittua täällä!) viittasi siihen, että on tärkeää, että järjestelmän toimivuutta ja ympäristövaikutuksia seurataan. Sehän on hyvin tärkeä elementti ja on tullut näissä lausunnoissa ja mietinnöissä myös voimakkaasti esille. (Ed. Ala-Nissilä: Lausunnossa!) — Niin, kyllä. Kiitos tästä tarkennuksesta. — Toivon myös, että meillä on tässä päättäjinä ja lainsäätäjinä valmius käytännössä myös reagoida ja tarkastaa kantaa, jos se tulee tarpeeseen lähivuosina, jos havaitaan, että tämä hallituksen esitys ei johda haluttuun suuntaan vaan täysin päinvastaiseen suuntaan. Siihen voidaan sitten toivottavasti myös palata ja sitä korjata sen mukaisesti.

Tämän vero-ohjauksen ohella, johon ed. Sinnemäki täällä ja muutama muukin on ehtinyt jo viitata, tätä pakkausjärjestelmää voidaan kehittää itse asiassa monin muinkin tavoin, ja tässä myös ympäristövaliokunnan lausunto on erittäin hyvä tuki. Siellä todetaan muun muassa, että valtioneuvosto voi asettaa uudelleentäytölle ja -kierrätykselle prosenttitavoitteita, eli esimerkiksi voidaan niin haluttaessa asettaa näille alumiinitölkeille selkeä prosenttitavoite. Jos siihen ei päästä, sitten voidaan tarvita joitakin toisia toimenpiteitä. Toinen elementti on tämä pantin suuruus. Sillähän voidaan vaikuttaa palautusasteeseen, niin ikään myös tämän järjestelmän toimivuuteen.

Sitten se, mihin täällä on myös jo useaan otteeseen viitattu, on tämä tuontipakkausten ongelma. Sehän pitemmän päälle varmaankin edellyttää sitä, mihin valiokunta, siis ympäristövaliokunta tarkemmin sanottuna, omassa lausunnossaan viittaa, kun puhuu, että valiokunta pitää myös tärkeänä sitä, että EU:n laajuisten juomapakkausten panttijärjestelmien käyttöönottoa selvitetään siten kuin hallituksen esityksen valmistelun yhteydessä on sovittu. Se on varmaankin erittäin tärkeä elementti.

Tässä ed. Huovinen esitti koko tukun väitteitä, joihin nyt ei varmaankaan tämän puheenvuoron puitteissa pysty kaikkiin vastaamaan. Käyn nyt muutamia läpi.

Ensinnäkin hän totesi, että siis vero ei ole suinkaan mitenkään yksinomaan fiskaalinen eikä itse asiassa edes pääasiassa fiskaalinen, vaan sillä on lähinnä ympäristölliset tavoitteet. Kuitenkin itse asiassa tämä hallituksen esityksen mukainen veroratkaisu johtaa juuri päinvastaiseen suuntaan eli ympäristönsuojelun hankaloitumiseen ja kestävän kehityksen vastaiseen suuntaan. Tässä tietysti nämä elinkaarianalyysit ovat keskeisessä asemassa, ja niihin itse asiassa palaan ihan hetken päästä.

Hän myös totesi, että ei pidä avata yhtä kulmaa valmistelusta. No, periaatteessa tästä varmaankin voidaan olla yhtä mieltä. Tämä yksi kulma nyt vaan sattuu perustumaan valtiovarainministeriön työryhmän työlle, siis sille työlle, joka on itse asiassa koko tämän hallituksen esityksen pohjana. Eli se ei ole mikään tuulesta temmattu yksittäinen ratkaisu, vaan sillä on hyvin vankka pohja valtiovarainministeriön taustatyössä, johon tämä hallituksen esitys tosiaan perustuu.

Hän myös totesi, että elinkaarianalyyseissä ei ole otettu huomioon kaikkia näkökulmia. Tämä varmasti pitää paikkansa, mutta tämä väitehän voidaan esittää mistä tahansa tutkimuksesta. Aina voidaan sanoa, että kaikkia universumissa olevia mahdollisia näkökulmia ei ole tässä tutkimuksessa otettu huomioon. Esimerkiksi hän viittasi siihen, että paitsi että voidaan pakata niihin lasipulloihin, niitä pulloja vielä koota erinäisiin vaikka pahvipakkauksiin, joita nykyään on käytössä. Tämä pitää aivan oikein paikkansa. (Eduskunnasta: Niin voidaan tölkkejäkin!) — Niin voidaan tölkkejäkin. — Tätäkään ei ole otettu huomioon tässä elinkaarianalyysissä. Onko se vaikutus plussaa, onko se miinusta vai onko se plus miinus nolla, sitä ei tietysti voida tietää. Mutta kyllä näissä elinkaarianalyyseissä — luotan siihen, että ed. Huovinen on ne lukenut, niin kuin itse olen lukenut — kohtuullisen vankka perusta eri pakkausmuotojen ja pakkausjärjestelmien ympäristövaikutusten vertailulle on jo olemassa.

Tässä on myös viitattu siihen, että lasipullot luontoon joutuessaan saattavat aiheuttaa terveysongelmia, sirpaleet saattavat vaarantaa sekä ihmisten että eläinten terveyttä. Tähän on myös muita mahdollisia ratkaisuja kuin siis tämän nykyisen täytettävien pakkausten järjestelmän rapauttaminen, esimerkiksi niin, että tämän pakkausjärjestelmän sisällä suositaan uudelleen täytettäviä muovipulloja.

Vielä aivan viimeiseksi ed. Huoviselle kommentti kilpailutilanteesta, johon myös ed. Sinnemäki täällä jo äskeisessä vastauspuheenvuorossaan viittasi. Jälleen viittaisin oikeastaan tähän valtiovarainministeriön työryhmän raporttiin, koska siinä on myös tarkasteltu esitettyä veroratkaisua hyvin pitkälle yhteisölainsäädännön, yhteisöoikeuskäytännön kannalta ja todettu, että se ei ole kilpailun kannalta syrjivä eikä ongelmallinen. Tähän arvioon itsekin olen taipuvainen luottamaan.

Susanna Huovinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Aivan lyhyesti ed. Tynkkysen puheenvuoron johdosta. Tämä kilpailuasia, johon viittasin, on toki näin kuin täällä sekä ed. Sinnemäki että ed. Tynkkynen totesivat; siis yhteisöoikeuden kannalta sitä pitää pohtia. Mutta minä halusin myös tuoda sen kuluttajan näkökulman, jonka te olette vastalauseessanne ilmeisesti tietoisesti jättäneet huomioimatta, eli sen, että näiden arvioiden mukaan kuitenkin kuluttaja maksaa tänä päivänä, koska meillä on ikään kuin monopolistinen tilanne lasipulloasiassa tiettyjen suurten panimojen osalta. Tähän olisin toivonut ihan asiallisesti kommenttianne, koska minusta se on suuri asia ja vaikuttaa tässä asiassa hyvin paljon sen yksittäisen kansalaisen kannalta myöskin.

Anni Sinnemäki /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olemme pohtineet asiaa myös tältä kannalta, mutta käsittääkseni se asia ratkaistaan niissä säännöksissä ja siinä kohtaa, missä käsitellään kysymyksiä pullopoolista. On varmasti ollut perusteltua sanoa, että panimoilla on tässä saattanut olla monopoli, mutta sitä ei mielestäni ratkaista tässä kohtaa. Kuluttajan kannalta mielestäni on etu suosia uudelleen täytettäviä pakkauksia, ja taas tämän pullopoolia koskevan lainsäädännön pitää olla sellainen, että kuluttajan etu on turvattu monopolilta, mutta katson, että myös suomalaisen kuluttajan intresseissä on suosia sellaista jätepolitiikkaa, jossa uudelleen täytettävät pakkaukset asettuvat ympäristöllisesti heikompien pakkausten edelle.

Oras Tynkkynen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Jaan ihan täysin ed. Huovisen esittämän huolen mahdollisesta pakkausjärjestelmän syrjivyydestä, mutta viittaisin vaan tähän hallituksen esitykseen. Oikeastaan täällä nimittäin siihen on aika pitkälle vastattu. Sivulla 13 todetaan: "Edellä olevia ympäristöohjausjärjestelmiin liittyviä ongelmia" — tässä viitataan siis kilpailuongelmiin — "on pyritty poistamaan syyskuun alussa 2004 voimaan tulleella jätelain muutoksella." Eli näihin aivan aitoihin ja todella huomionarvoisiin ongelmiin, joihin ed. Huovinen tässä aiemmin viittasi, on jo etsitty ratkaisuja toisaalla. Eli tämä hallituksen esitys ei ole välttämätön tästä näkökulmasta. Eli uskon, että olemme tästä asiasta hyvin pitkälle ed. Huovisen kanssa samaa mieltä.

Arto Bryggare /sd:

Arvoisa puhemies! Täällä en enää toista niitä arvokkaita ajatuksia, joita tässä hallituksen esityksen ja valtiovarainvaliokunnan mietinnön pohjalta on tullut. Kaikki tiedämme, että Suomi on maailman parhaita maita, mitä tulee koulutukseen ja pullonkierrätykseen. Tärkeätä on, että se fakta ei nyt tämän esityksen kautta tuhoudu. Näin uskon, haluan uskoa siihen, että suomalaiset kuluttajat on opetettu kierrättämään erilaisia tuotteita. Itse asiassa totuushan on se, että tällä hetkellä kaikki ei-alkoholipitoiset juomat ovat jo kierrätettävissä muovipulloissa. Siellä ei tule tapahtumaan käytännössä suurempaa muutosta.

Oluen puolella meillä on tiedossa, meille jaostossa kerrottujen tietojen mukaan, että muovipullon materiaalirakenne on niin kallis, että se ei vielä toimi, mutta että kehitellään jatkuvasti sellaisia kierrätettäviä muovipulloja, jotka voisivat olla olutpakkauksinakin. Tässä se suuri taistelu ja keskustelu käydään, millä tavalla olut Suomessa kuljetetaan ja mikä on se lopputulos globaalina ja paikallisena vaikutuksena. Suoraan sanoen minä en ole aivan vakuuttunut siitä, että tässä nyt kummallakaan osapuolella on selkeätä eroa. Kummallakin on selkeitä hyviä ja huonoja puolia, ja ne käytiin tässä hyvin läpi.

Mutta nousin tänne, arvoisa puhemies, puhumaan lähinnä siitä paineesta ja huolesta, joka meille esitettiin todella aidosti Panimoliiton taholta ja johon ed. Sinnemäkikin osittain puuttui, ja joka on se, että tämän hetken markkinatilanne on sellainen, että Saksanmaalla on valtava määrä alumiinipurkkeja markkinoilla ja markkinapaine on sen suuntainen, että on vaara, että Suomeen rantautuu suuri määrä tätä kautta tuontiolutta. Saksan ja Itävallan välillä, kun tästä asiasta on keskusteltu, on päädytty siihen tulokseen, että hallitus on suosittanut toimijoille tarkkaa seurantaa, että näitä ei-kierrätettäviä tuontipurkkeja ei suuria määriä markkinoille rantaudu. Tässä kyllä toivoisi vähän samaa asiaa suomalaisilta markkinatoimijoilta eli sekä panimoteollisuudelta että yrittäjiltä, että me emme näkisi sellaista toista Viro-aaltoa täällä Suomessa, jossa näitä ei-kierrätettäviä purkkeja tänne tuodaan ja niitä löytyy joka paikasta.

Sitten on asia, josta olen kysynyt myös ministeri Hyssälältä monta kertaa: Miten on mahdollista, että saimme viime kesänä todistaa valtavaa olutrallia myös paikallisesti, paikallisissa marketeissa, kun tämä olutsota alkoi ei vain tuontina Virosta Suomeen vaan myös paikallisesti eri marketeissa? Olutta käytettiin sisäänvetotuotteena, ja niin kuin kaikki tiedämme, näin ei saisi olla lain ja asetuksen puitteissa. Tähän ei ole puututtu, ja minä toivoisin, että tähän puututaan jatkossa, koska se on ollut yksi osasyy siihen, että täällä tällä hetkellä pyörii suuria määriä olutta ja paineita suurien määrien tuomiselle tänne on. Eli ministeri Hyssälältä toivon toimenpiteitä sen suhteen, että näin ei jatkossa ole.

Lopuksi se, minkä ed. Huovinenkin täällä mainitsi: Näistä ympäristöanalyyseista puuttuu aina sellainen tavallisen ihmisen arkipäivän huoli. Tein kansalaiskokeen. Marssin lähikauppaan, kauppaan, josta käyn usein ostamassa tuotteita. Menin kassalle. Kysyin kassalta, mikä teidän mielestänne on suurin huoli tässä kierrätysproblematiikassa, joka ainakin siinä meidän kaupassamme on melkoinen ruljanssi. Se vie kaupan tilaa aika paljon. Pulloja on joka puolella, ja suomalaiset jaksavat tuoda niitä pulloja, kiitos suomalaisen sinnikkyyden. Hänen mielestään suuri ongelma on sirpaleet, sirpaleet kaupassa, sirpaleet kaupan ulkopuolella, sirpaleet metsässä, sirpaleet joka paikassa. Se ei tunnu aina niin isolta globaalilta murheelta hiilidioksidipäästöjen keskellä, mutta se tuntuu pienten lasten vanhemmista suurelta ongelmalta. Astuin viime kesänä pullonpohjaan, ja se myös tuntui.

Toivon mukaan markkinat siirtyvät siihen suuntaan, että näitä lasipulloja nähdään entistä vähemmän markkinoilla, mutta sen sijaan kierrätettäviä tuotteita entistä enemmän. Se 51 sentin maksu ei välttämättä ole vielä riittävä siihen, että voimme poistaa nämä ei-kierrätettävät tuotteet, kun tämän hallituksen esityksen yksi iso juttu on, että siirrytään laaja-alaisesti maksamaan ei-kierrätettävistä erilaisista muovipulloista hintaa. Sitä kautta olen hallituksen esityksen ponnen kannalla, että nyt on oltava tarkkana, on seurattava ja toimittava. Jos käy niin, että tämä meidän hieno kierrätysjärjestelmämme uhkaa tuhoutua, sitten on toimittava, katsottava, mitä sitten voidaan tehdä, ja tämä argumentointi kilpailunäkökohtien ja ekologisten näkökohtien välillä on arvioitava uudestaan. Tämä ei ole niin dramaattinen, suuri asia kuin täällä aina halutaan esiin nostaa. Suomalaiset tulevat jatkossakin tuomaan tyhjät purkkinsa ja pullonsa lähipisteisiin, kunhan sitä järjestelmää vielä siitä parannetaan. Olen sitä mieltä, että tässä esityksessä se iso juttu on, että kaikki kierrätettävät tuotteet tulevat kierrätyksen piiriin ja sitä kautta otamme taas pitkän askeleen kohti parempaa maailmaa.

Susanna Huovinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Bryggaren lailla minäkin suhtaudun hyvin luottavaisesti siihen, että tämä järjestelmämuutos ei ole niin dramaattinen kuin ehkä tässä nyt pelkäämme tai kuvittelemme. Samalla tavalla ajattelen, että kun olemme tottuneet kierrättämään niitä lasipulloja niin hyvin, niin vaikka ostamme sen tuotteen sitten erilaisessa pakkauksessa, silti yritämme kierrättää sen samalla tavalla kuin olemme tottuneet kierrättämään sen lasipullonkin. Siinä suhteessa luotan kyllä suomalaisten kierrätysintoon. Tiedämme senkin kaupan kertoman mukaan tuontitölkeistä, joista täällä olemme yhteisesti kantaneet huolta, että suuri osa kansalaisista uskollisesti vie niitä pantittomiakin tölkkejä kauppaan ihan vain sen vuoksi, että haluaa, että ne eivät päädy minnekään kaatopaikoille vaan tulevat kierrätykseen. Tässä mielessä toivon, että emme turhaan maalaile nyt uhkia taivaalle.

Anni Sinnemäki /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustajat Huovinen ja Bryggare ovat rauhallisia. Minä olin jo jossain vaiheessa luullut, että he olivat siirtyneet kannattamaan meidän pykälämuutosesityksiämme.

Mutta ettei jäisi väärää kuvaa, haluaisin tässä todeta ed. Bryggaren puheenvuoron johdosta, että myös me pidämme lasinsiruja erittäin suurena ongelmana, mutta itse asiassa tämä hallituksen esitys ei sinällään ole tähdätty siihen eikä vaikuta siltä, että se tulisi jollain ihmeellisellä tavalla poistamaan lasinsiruja. Katsoisin, että tässä suhteessa meidän pitäisi palata siihen keskusteluun, jota käytiin alkoholipolitiikasta viime keväänä. Luulen, että holtiton alkoholinkäyttö on se, mikä näitä lasinsiruja valtaosaltaan tuottaa sellaisiin paikkoihin, joissa ihmiset sitten satuttavat itsensä, mikä on surullista.

Arto Bryggare /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Siis suomeksi: Kyllähän totuus on se, että tämän lakiesityksen kautta olut juodaan entistä enemmän purkeista eikä pulloista, ja sitä kautta pullojen kierrätysmäärät todennäköisesti hieman vähenevät. Olen siinä samaa mieltä ed. Sinnemäen kanssa, että se rikkoutuminen usein johtuu muistakin kuin materiaaliseikoista, ja tässä meillä on paljon sarkaa. Mutta minä toivon, että siirtyisimme entistä enemmän sellaisiin tuotteisiin, jotka eivät mene rikki, ja lasipullo valitettavasti usein menee. Maailmalla kehitellään tuotteita, joissa on sen verran muitakin osia, että ne eivät mene niin helposti rikki. Toivon mukaan muissakin kuin oluessa tällaisiin tuotteisiin siirrytään, jotta lasi ei olisi niin iso ongelma kuin tällä hetkellä on.

Jari Koskinen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Pari sanaa muutamasta asiasta. Ensinnäkin, kun luin näitä elinkaaritutkimuksia ja katselin niitä, niin tulin sellaiseen lopputulokseen, ettei taida yhtään vedenpitävää tutkimusta ollakaan. Lopputulos riippuu siitä, mitä asioita painotetaan, painotetaanko paikallisia asioita vai globaaleja asioita. Hyvä asia tässä esityksessä on se, että todennäköisesti se johtaa siihen, että tuotteiden hinnat kaupoissa tulevat laskemaan kuluttajalle, kun kerran pakkausvero poistuu, ja se on tietysti aina hyvä asia.

Kolmas seikka on se, että ed. Sinnemäki kantoi huolta tölkeistä, niitä meille tuodaan ulkomailta. Se on totta, niitä varmaan tuodaan yhä enemmän ja on tuotu yhä enemmän. Samoin ed. Bryggare sanoi, että olutta on käytetty hinnoittelussa kaupan sisäänvetotuotteena. Sekin pitää paikkansa, mutta se johtuu pelkästään siitä, että Suomessa olutveron taso on edelleen liian korkea kansainvälisesti ottaen. Meidän on jossain vaiheessa pakko kuitenkin palata siihen olutveron tasoon, jos me haluamme ehkäistä ulkomailta tulevaa tuontia.

Lopuksi, herra puhemies, olennaista tässä on varmasti myös se, mikä on pantin suuruus eli millä hinnoilla suomalaiset niitä pantteja sinne kauppaan palauttavat. Toisaalta uskon, että kun kerran on opittu siihen, että niitä viedään sinne kaikesta huolimatta, niin ei se suuntaus kyllä mihinkään muutu tästä, vaikka hyväksymmekin tämän ihan kohtuullisen hyvän esityksen.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa herra puhemies! Kun asiaa käsiteltiin, aika vahvasti nousi esille myös Kilpailuviraston lausunto, ja ihan on syytä myös tässä kohdin todeta se, että hyvin vahvasti puhuttiin Euroopan unionin sisällä tapahtuvan kilpailun tasavertaisuudesta ja silloin nimenomaan uudelleen täytettävien pakkausten asema nousi Kilpailuviraston näkökulmasta kriittiseen tarkasteluun. Vedottiin esimerkiksi ranskalaisiin mineraalivesiin ja niiden pullojen kohteluun Suomessa.

Tässä hiukan on silloin jo unohdettu maantieteen merkitys siinä mielessä, että ei kilpailunäkökulmastakaan voida vaatia tasavertaista kohtelua, jos on matkaa 1 000 kilometriä kumipyörillä tai lentorahtina taikka niin, että kysymyksessä on todellakin ylellisyystuote, jolla ei ole esimerkiksi terveyden kannalta välttämätöntä käyttöä. Tähän myös ympäristövaliokunta omissa lausunnoissaan on viitannut, nimenomaan siihen, että meillä on voimassa Amsterdamin sopimus, joka kuitenkin asettaa ympäristönäkökulman ensisijaiseksi.

Puhemies! Täällä puhuttiin aika paljon lasinsirpaleista. Olen täsmälleen samaa mieltä, että pääasiallinen ongelma on tietysti yleensäkin alkoholin käyttötapa ja -tottumukset ja se, että nimenomaan väkevä viina myydään lasipulloissa pääosin. Näin ollen sirpalevaikutus jää edelleenkin voimaan huolimatta siitä, että alumiinitölkkeihin siirrytään.

Kun puhutaan globaaleista tai paikallisista vaikutuksista, niin kun sanotaan, ettei elinkaarivaikutuksia oikein voi tarkastella, tämä minusta on kaikkein virheellisin lähestymistapa, koska on selvää, että jos me tarkastelemme paikallisia vaikutuksia, ne ovat hallittavissa olevia vaikutuksia, koska näissä asiakirjoissa todetaan nimenomaan niiden luonne, siis vesistöjen rehevöityminen, happikato vedestä, joka on lähes sama asia. Ne voidaan hallita, Suomi on hallinnut niitä. Vesiä on puhdistettu, fosforia ja typpeä on otettu pois. Typpi tulee siis pesuaineista sekä ehkä liikenteestä, fosfori nimenomaan pesuaineista. Tässähän tämä uudelleen täytettävien pullojen ja pakkausten pesu on se, missä käytettävät pesuaineet tämän aiheuttavat osaltaan, osaltaan ehkä lisääntynyt liikenne.

Toisaalta niin sanotut globaalit vaikutukset, ilmaston lämpeneminen, happamoituminen ja ilmakehän otsoni, ovat toki sellaisia, joita on todella vaikea hallita ja jotka ovat ihan globaaleja ja paikallisia, lokaaleja, murheita meille kaikille. Tässä mielessä on kyllä kysymys aivan eri asteisista asioista. Tässä mielessä ei oikein voi sanoa, että elinkaaren näkökulmasta se on niin tai näin, vähän miten katsotaan. Voisi ottaa lääketieteestä esimerkin: On nuha taikka sitten esimerkiksi pahanlaatuinen kasvain vaikka peritoneumin takana, vatsaontelon takana, jota on vaikea hallita, hoitaa ja leikata ja diagnosoida. Nämä ovat aivan eri asteisia asioita, eikä niitä voi pisteyttää ikään kuin samanlaisina. Näin ollen elinkaarikeskustelu on kyllä jotenkin lähtökohtaisestikin kummallista.

Mutta lopuksi omalta puoleltani toteaisin kyllä sen, että askel on oikean suuntainen. Tässä on tämä eräs asia, joka tuli jo ympäristövaliokunnan lausuntokeskustelun osalta omalta puoleltani myös kerrotuksi ja joka on otettu vastalauseeseen mukaan, eli veron pysyvyys, niiltä pakkauksilta, joita ei uudelleen käytetä, mutta jotka menevät raaka-aineeksi uudelleen kierrätykseen, sillä tavalla. Se on siellä, ympäristövaliokunta työskenteli erittäin laajasti ja yksimielisesti oman lausuntonsa parissa. Se on tosiaan asiakirja, jota toivon voitavan jatkossakin katsoa silloin, kun katsotaan, mitä mieltä eduskunta on ja miten asia on tulevaisuuteen linjattu.

Lopuksi ikään kuin niin sanotun ponnen tavalla lausunnossa painotetaan sitä asiaa, että ympäristövaliokunta edellyttää jatkossa lainmuutosta koskevan tehokkaan tiedottamisen järjestämistä ja tarkkaa seurantaa lain täytäntöönpanon ympäristövaikutuksista. Tämä onkin meidän toiveemme mukaan todella otettu valtiovarainvaliokunnan mietintöön mukaan, mistä kiitos.