Täysistunnon pöytäkirja 123/2004 vp

PTK 123/2004 vp

123. TORSTAINA 18. MARRASKUUTA 2004 kello 16.30

Tarkistettu versio 2.0

Opintolainavähennys verotuksessa

Janina Andersson /vihr:

Arvoisa puhemies, ärade herr talman! Hallituksen ainoa kädenojennus maamme opiskelijoille on oikeus opintolainan vähennykseen veroista valmistumisen jälkeen, jos opiskelija täyttää useamman ehdon, joista tärkein on määräajassa valmistuminen. Tätä uutta mallia kohtaan on tullut paljon kritiikkiä muun muassa Kelan suunnalta ja verohallinnon suunnalta: se on byrokraattinen ja hankala. Etenkin opiskelijat itse ovat erittäin kriittisiä. Näin sanoo muun muassa SYL.

Järjestelmä on monimutkainen ja vaikeaselkoinen ja byrokraattinen suo, josta hyötyvät vain pankit. Lainajärjestelmä ei lisää lainan houkuttelevuutta tai paranna opiskelijoiden opintososiaalista asemaa. Opiskelunaikainen työnteko ei tule vähentymään, kukaan ei tule nostamaan lainaa nykyistä enempää.

Haluaisin kysyä hallitukselta: Mikä on teidän vastauksenne tähän kritiikkiin? Onko tämä oikeastaan paras tapa tulla vastaan opiskelijan ahdinkoa nyky-Suomessa?

Kulttuuriministeri Tanja  Karpela

Arvoisa herra puhemies! Tällä hetkellä tilanne on se, että työryhmä on saanut esityksensä valmiiksi. Tämä työryhmän esitys koskee opintolainan verosubventiota, johon kansanedustaja viittasikin. Tämä esitys on tällä hetkellä lausuntokierroksella. Haluan tällä hetkellä rauhassa odottaa niitä lausuntoja, joita meille tämän lausuntokierroksen aikana tulee. Tämän jälkeen teemme yhteenvetoa siitä, minkälaista palautetta tämä työryhmän esitys on saanut osakseen.

Janina Andersson /vihr:

Arvoisa puhemies! Hallitusohjelmassa on päätetty parantaa opiskelijoiden opintososiaalista asemaa. Tämä malli on sillä tavalla kätevä nykyhallitukselle, että mitään kuluja ei tule tällä hallituskaudella vasta sen jälkeen. Onko tämä tärkein syy, miksi mieluummin tämä malli eikä muun muassa vuokrakaton nostaminen, joka olisi kaikkein tehokkain ja selkein tapa auttaa opiskelijoita? Sama vuokrakatto on ollut voimassa jo siitä asti, kun minä opiskelin kymmenen vuotta sitten. Vuokrakehitys on todella ollut huimaa sen jälkeen. Opiskelijan oikea elämäntilanne on aika paljon karumpi nyt kuin kymmenen vuotta sitten. Haluammeko todellakin odottaa, että joku toinen hallitus kantaa vastuun, vai tehdäänkö tässä ja nyt heti parannuksia?

Kulttuuriministeri Tanja Karpela

Arvoisa herra puhemies! Näistä muista toimenpide-ehdotuksista on keskusteltu, niistä on keskusteltu niin hallituksen piirissä kuin julkisestikin. Toinen koskee tätä vuokrakattoesitystä, johon edustaja viittasi. Viime kevään kehysriihessä näitä kahta muuta toimenpide-esitystä käytiin läpi. Toinen koski toisen asteen opiskelijoita ja toinen tätä vuokrakattoesitystä. Tämä kolmas eli lainasubventio meni eteenpäin. Kysymys on toki myös taloudellisesta realiteetista ja niistä kehyksistä, joihin tämä hallitus on sitoutunut ja myös koko eduskunta on sitoutunut. Kehyksen puitteissa tässä on elettävä.

Kaarina  Dromberg /kok:

Arvoisa puhemies! Todellakin asumislisä on ollut se, mitä opiskelijat ovat ensisijaisesti halunneet, koska me tiedämme niiden vuokrakustannusten nousun, mikä on tapahtunut viime vuosien aikana. Siinä mielessä vielä eri alueillakin ovat nämä vuokrat hyvin erilaisia. Se yksi asia eli opintoraha ei ole yli kymmeneen vuoteen noussut. Haluaisinkin kysyä, miten sen opintorahan käy, koska elinkustannukset ovat huomattavasti nousseet näiden kymmenen vuoden aikana.

Kulttuuriministeri Tanja  Karpela

Arvoisa herra puhemies! Tällä hetkellä etenemme siten, että kehitämme opintolainan verosubventiomallia. Tällä mallilla on tietysti se etu puolellansa, että se niin ikään kannustaa nopeaan valmistumiseen. Tällä tavalla on tarkoitus edetä.

Sari Essayah /kd:

Arvoisa puhemies! Ministeri Karpela sanoi, että hän haluaa odottaa, kunnes lausuntokierros on käyty loppuun. Kuitenkin Helsingin Sanomissa 10.11. hän kolumnissaan kirjoittaa, että nyt luotu opintotukimalli on sosiaalisesti oikeudenmukainen, valmistumista jouduttava. Hän ihmettelee, miksi opiskelijat pelkäävät lainaa eivätkä uskalla velkaantua, kun nyt siihen on hyvä mahdollisuus. Opiskelijajärjestöt ovat laskeneet, että jos opiskelija ottaa viiden kuuden vuoden aikana noin 650 euroa per vuosi lainaa, niin tämä suunniteltu malli antaa mahdollisuuden tällä verosubventiolla ainoastaan korkojen vähentämiseen verotuksessa. Pidättekö, ministeri Karpela, tätä todellakin sosiaalisesti oikeudenmukaisena mallina?

Kulttuuriministeri Tanja  Karpela

Arvoisa puhemies! Minusta on hyvä, että tästä opintolainan verosubventiosta on nyt saatu työryhmän esitys. Kuten sanoin, siinä on tällä hetkellä lausuntokierros. Varmasti usein käy lausuntokierroksen aikana siten, että esitys vielä hioutuu, jolloin aivan lopullinen versio meille valkenee lausuntokierroksen päätyttyä, jolloin on yhteenvetojen aika. Tämä on ensimmäinen askel eteenpäin ja hyvä sellainen.

Outi Ojala /vas:

Arvoisa puhemies! Tuntuu siltä, että kulttuuriministeri on nyt alistunut jotenkin hallituksen menokehyksiin ja valtiovarainministeriön tiukkaan linjaan. Kuitenkin hallitusohjelmassa hyvin selkeästi on annettu lupauksia opiskelijoille. Kuten me tiedämme, opiskelijoita ei suinkaan tyydytä nyt se esitys, mitä ministeri täällä puolustaa. Lausuntokierros on meneillään, mutta te tiedätte aivan hyvin, että ongelma säilyy. Opiskelijat ovat tätä vastaan, ja jos ainoa, mikä nyt sitten opiskelijoille tarjotaan on tämä verovähennysoikeus, niin voidaan katsoa, että hallitus on pettänyt lupauksensa.

Lupaatteko, ministeri Karpela, että te seuraavassa budjettiriihessä tulette todellakin nyt taistelemaan hallitusohjelman sen kohdan puolesta, joka aidosti auttaisi opiskelijoita? Tämä verovähennys ei ole sosiaalinen, ja se saattaa pahimmillaan vaikuttaa myöskin opiskeluihin hakeutumiseen, koska tällä hetkellä ei ole (Puhemies koputtaa) suinkaan varmaa, että valmistuttuaan saa työtä.

Kulttuuriministeri Tanja  Karpela

Arvoisa puhemies! Tähän työllisyyskysymykseen: Kannattaa muistaa, että Suomen väestön ikääntyessä ja suurten ikäpolvien siirtyessä työelämästä pois eläkkeelle varmasti tilanne työllistymisen kohdalla on toisenlainen tulevina vuosina ja hyvin todennäköisesti jopa sen luonteinen, että työllistymismahdollisuudet ovat paremmat kuin ne ovat tänä päivänä. Kannattaa myös muistaa, että tuo työryhmän esitys, joka siis on lausunnolla tällä hetkellä, pitää sisällään myös tämän opintolainan kuukausimäärän korottamisen 80 eurolla, joka tuo kyllä taloudellista tukea myös opintojen aikana ja opintojen päätyttyä taloudellista tukea siten, että osan lainasta saa verosubventiomuotoisesti anteeksi. Tämä on askel eteenpäin, mutta on varmasti sekin tosiasia otettava huomioon, että taloudellisten realiteettien puitteissa näitä asioita on tarkoitus askel askelelta viedä eteenpäin.

Suvi Lindén /kok:

Arvoisa puhemies! Hallituksen kehysriihen jälkeen näimme sen, että tämä hallitus ainakin sumuttaa opiskelijoita. Hallitusohjelmassa selvästi todetaan, että opintososiaalista asemaa parannetaan, mutta kehysriihessä nähtiin, että siihen ei haluta varata kuitenkaan yhtään ainutta euroa. Jollakin tavalla tietysti tämä verovähennysoikeus hyödyttää tulevia opiskelijoita. Tällä hetkellä keskimäärin 5 000 euroa opiskelija ottaa lainaa, kun sitä ottaa, ja tämä verohyöty olisi 750 euroa sitten tähän 5 000 euroon, mikä nyt ei ole kovin suuri sosiaalisen aseman hyöty tästä verovähennyksestä. Ministeri Karpela, kysyisin:

Millä tavoin te parannatte tällä hetkellä opiskelevien opiskelijoiden opintososiaalista asemaa, koska nämä tulevat muutokset koskevat ensi syksynä aloittavia opiskelijoita? Tällä hetkellä on kymmeniä-, satojatuhansia opiskelijoita, jotka opiskelevat ja (Puhemies koputtaa) joitten opintososiaalinen asema tällä hetkellä on hyvin heikko ja jotka eivät tule saamaan mitään verovähennysoikeuksia.

Kulttuuriministeri Tanja  Karpela

Arvoisa herra puhemies! Jotta tästä keskustelusta ei nyt kuitenkaan syntyisi sellaista käsitystä, että tätä esitystä ei haluttaisi ottaa ollenkaan käyttöön, niin sellaisia terveisiä en ole saanut kuullakseni. Myös olen tulkinnut sitä käytyä keskustelua täällä eduskunnassa niin, että ei kai täällä kukaan kuitenkaan vastusta, että osan opintolainasta anteeksi saisi. Kyllä se silti askel eteenpäin on.

Mutta toinen asia, mihin edustaja viittasi, se, että opintolainaa ei ole riittävästi käytetty, on aivan tosiasia. Opintolainaa ei ole riittävästi hyödynnetty. Sitä ei ole riittävästi ymmärretty kenties osana tätä opintotukea, mutta uskon, että tämä esitys, joka varmasti vielä hioutuu matkan varrella, omalta osaltaan lisää opintolainan houkuttelevuutta. Ja tämä uudistus tulee koskemaan niitä opiskelijoita, jotka aloittavat opintonsa ensi syksynä.

Petri Neittaanmäki /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Jos tämä työryhmän esitys toteutuu, niin todellakin opintolainan määrä ja valtion takaus nousee ja osa näistä koroista tulee verovähennyksen piiriin. Jos nostaa opintolainaa, niin täysipäiväinen opiskelu on mahdollista. Mielestäni tämä on merkittävä parannus nykyiseen tilanteeseen. Täällä esille otettuun asumislisän vuokrakaton korottamiseen voidaan palata myöhemminkin, mutta oma kantani on se, että jollakin aikavälillä tulisi päästä yhteen yhtenäiseen asumistukijärjestelmään, jolloin opiskelijatkin tulisivat yleisen asumistuen piiriin. Näin ollen kaikki kansalaiset olisivat tässä suhteessa samassa asemassa, ja tämä olisi mielestäni tavoiteltavaa. Kysynkin:

Onko ministeriössä tämän suuntaisia ajatuksia valmisteilla?

Kulttuuriministeri Tanja  Karpela

Arvoisa herra puhemies! Tällä hetkellä ei ole.

Arja Alho /sd:

Arvoisa puhemies! Kun nyt selvästi näyttää siltä, että myötätuulessa on pelkästään tämä verosubventio, niin olisin kysynyt valtiovarainministeri Antti Kalliomäeltä, mitä mieltä hän on seuraavasta asiasta: Kun aikanaan niin kutsutun suuren verouudistuksen idea oli tehdä verotuksesta läpinäkyvä, päästä pois erilaisista vähennyksistä, niin onko tämä nyt päänavaus sille, että itse asiassa verotuksen kautta ryhdytään hoitamaan yhteiskunnallisia uudistuksia, muun muassa välttämättömiä opiskelijoiden taloudellisen tilanteen parantamisia? Mitä tämä tulee aiheuttamaan verotuksen oikeudenmukaisuudelle ja tälle läpinäkyvyydelle vastaisuudessa?

Valtiovarainministeri Antti Kalliomäki

Puhemies! Tämän uudistuksen avainsana on se, joka ilmeisesti ainoana tässä salissa ed. Ojalalta tuli viimeisenä sanana, ja se on työllisyys. Joka ikinen tässä salissa joutuu katsomaan suoraan silmiin aikanaan sitä tosiasiaa, että meidän on saatava työllisyys paremmalle tolalle kuin tällä hetkellä. Se tarkoittaa muun muassa työurien pidentämistä molemmista päistä, sekä sieltä loppupäästä että, niin kuin tässä esityksessä, alkupäästä. Kannattaa nyt muistaa, että tällä esityksellä kuitenkin kannustetaan opiskelijoita suorittamaan opintonsa ripeämmin loppuun kuin aikaisemmin ja siirtymään työelämään aikaisemmin. Se on tämän perusasia.

Ensimmäinen varapuhemies:

Kysymys on loppuun käsitelty.