Susanna Rahkonen /sd:
Arvoisa puhemies! Haluaisin palata viimeviikkoiseen keskusteluun Anne
Brunilan johtaman ohjausryhmän valmistelemasta Suomi maailmantaloudessa
-selvityshankkeen loppuraportista.
Raportin vaikutus yhteiskuntapolitiikan suuntaan on mitä luultavimmin
merkittävä, ja ainakin se määrää sen
agendan, jonka pohjalta keskustelua käydään
ja tulevaa valmistelua tehdään. Suomalaisen yhteiskunnan
tasa-arvoisuutta ja tasa-arvon edistämistä ei
ole juurikaan huomioitu puhuttaessa kilpailukykyämme parantavista
tekijöistä. Sen sijaan tarkastelunäkökulma
ymmärtää hyvin ahtaasti taloudellisuuden
ja kilpailukyvyn osatekijät. Kysyisinkin pääministeriltä:
Miksi ohjausryhmän jäseniksi ei ole valittu
tasapuolisemmin myös naispuolisia asiantuntijoita? Miksi
tässä kohtaa tasa-arvolakia ei ole sovellettu
tai sitten hallituksen omia tavoitteita siitä, että kaikkia
toimenpiteitä olisi arvioitava myös sukupuolten
välisen tasa-arvon näkökulmasta?
Pääministeri Matti Vanhanen
Arvoisa puhemies! En muista täsmälleen nyt
ohjausryhmän koko kokoonpanoa, mutta raportin valmistelun jälkimmäisen
puoliskon johdossa oli nainen, joka teki tehtävänsä hyvin.
Susanna Rahkonen /sd:
Arvoisa puhemies! Ohjausryhmässä oli kaksi
naista ja miehiä oli todella pitkä rivi. Tässä raportissa
oli silmiinpistävä käsitys julkisista
hyvinvointipalveluista tuotteistettavina markkinahyödykkeinä ja
siellä peräänkuulutettiin yksityisiä hyvinvointipalveluita ja
katsottiin, että juuri julkiset hyvinvointipalvelut jarruttavat
näiden yksityisten yritysten syntyä, eli oli aika
negatiivinen käsitys julkisista hyvinvointipalveluista
mielestäni. Heikosti toteutettuna tällainen ulkoistaminenhan
voi tapahtua työntekijöiden työehtojen
tai palkkauksen kustannuksella, ja usein tämän
kaltaiset seuraukset heijastuvat juuri naisiin myös palveluiden
käyttäjinä, palvelujen laatuun. Olisinkin
kysynyt:
Miten nyt sitten raportin sukupuolivaikutuksia on aiottu jatkossa
arvioida, koska se on hallituksen itsensä linjaama tavoite,
että näin tullaan toimimaan?
Pääministeri Matti Vanhanen
Arvoisa puhemies! Raportti ei vielä päätä mitään
hallituksen puolesta. Luonnollisesti sitten hallituksen työskentelyssä,
kun päätöksiä tehdään,
otetaan säädösten mukaan sukupuolivaikutusten
arviointi huomioon. Raportti ei ole mikään hallituksen päätös.
Siinä on esitetty lukuisia ideoita, ja hallitus tulee,
niin kuin viime viikolla kerroin, eri tavoin myös hyödyntämään
tätä raporttia omassa työssään.
Mikko Kuoppa /vas:
Herra puhemies! Brunilan ja Evan raportit olivat sisällöltään
hyvin saman suuntaisia. Ne esittivät joustoja lähes kaikkiin
työntekijöitä ja työelämää koskeviin kohtiin.
Tässä Evan raportissa todettiin suoraan: "- -
Suomesta voidaan luoda työnantajien paratiisi — jos
niin halutaan." Vaihtoehtona kysyn:
Onko hallitus luomassa, jos se toteuttaa nämä raportit,
työntekijöiden helvetin?
Pääministeri Matti Vanhanen
Arvoisa puhemies! Hallitus ei tilannut eikä pyytänyt
Evan raporttia. Se on Evan raportti, eivätkä nämä raportit
ole identtiset toistensa kanssa.
Ulla Anttila /vihr:
Arvoisa puhemies! Viime viikollahan tätä aihepiiriä käsiteltiin
ja oli esillä myös se, että hallitus
tuo eduskuntaan, ainakin sen ulkoasiainvaliokuntaan, globalisaatiopolitiikkaa
käsittelevän selvityksen. Sen näkökulma
ilmeisestikin liittyy globaalin demokratian kehitykseen, jota tasavallan
presidentti myös on korostanut toimiessaan Ilon työryhmän
toisena puheenjohtajana ja vaatinut sitä, että globaalidemokratiaa
kehitetään. Tämä Anne Brunilan johtaman
työryhmän raportti taas liittyy enemmän
Suomen kansantalouden ja suomalaisen yhteiskunnan sopeuttamiseen
kasvavaan kilpailuun. Olennaista tietenkin tässä tilanteessa
olisi, että Suomi pystyy harjoittamaan yhtenäistä globalisaatiopolitiikkaa,
että nämä eri näkökulmat voidaan
yhdistää tarkoituksenmukaiseksi globalisaatiopolitiikaksi.
Tiedustelenkin:
Miten hallitus aikoo yhdistää nämä toisistaan poikkeavat
näkökulmat globalisaatioon omassa toiminnassaan?
Pääministeri Matti Vanhanen
Arvoisa puhemies! Totta kai yhdistämme ne, mutta on
nähtävä, että siinä on
kyse myös erityyppisistä asioista. Siinä,
missä me haemme strategiaa sille, millä Suomi
pärjää tässä maapalloistumisessa
ja avoimessa kilpailussa, me teemme esimerkiksi omia toimenpiteitä suomalaisen
osaamisen parantamiseksi. Sitten on tästä erillinen
kysymys eikä ristiriidassa tämän kysymyksen
kanssa se kysymys, miten me pystymme vaikuttamaan sitten globalisaation
maailmanmittakaavan hallintaan niin, että se veisi maailmaa
oikeudenmukaisempaan, sosiaalisempaan ja demokraattisempaan suuntaan.
Eivät nämä ole ristiriidassa toistensa
kanssa. Nämä pystytään yhteensovittamaan,
ja sen takia meillä on hyvä hallitus, että se tekee
tämän yhteensovituksen.
Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja
Herra puhemies! Edellä todettiin, että kysymyksessä on
erilainen näkökulma. Se pitää paikkansa,
ja toimenpide-ehdotukset tulevat tietysti kohdistumaan niihin asioihin,
joita Suomi Euroopan unionin jäsenenä ja kansainvälisenä toimijana
voi tehdä globalisaation paremman hallinnan hyväksi,
mutta mitään ristiriitaa näiden välillä ei
ole.