Jouko Skinnari /sd(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Talousvaliokunnassa käsiteltiin yhtäaikaisesti näitä hallituksen esityksiä 208, 209, 210 ja 211. Tässä esityksessä 208 vienti- ja alusluottojen korontasauksesta annetun lain muuttamisesta on hallituksen esitys, joka valiokunnassa hyväksyttiin täällä myöhemmin tehtävin ponsin. — Anteeksi?

Ahaa, okei.

Arvoisa puhemies! Kyllä siihenkin löytyy.

Arvoisa puhemies! Tämä asiahan oli talousvaliokunnassa laajan tarkastelun kohteena, ja siinä yhteydessä erityisesti kiinnitettiin huomiota Suomen yrittäjien näkökulmaan sen osalta, että nämä valmistajat voivat olla ympäri maailmaa ja kun tuotteet tulevat Euroopan unionin alueelle, niin maahantuojat yhdessä valmistajien kanssa ovat vastuussa siitä, että tuote vastaa sitä, mitä siinä tuotteessa käytännössä esitetään näistä ekologisista näkökulmista.

Mutta erityisesti haluan korostaa sitä, mikä tässä talousvaliokunnan mietinnössä tuodaan esille, nimittäin että yritysten näkökulmasta järjestettäisiin tarvittavaa koulutusta, se on ennen kaikkea yhteiskunnan asia, mutta myös sitten niin, että tämä palveluverkosto pienyritysten näkökulmasta olisi sellainen, että pienyrittäjät näissä pärjäisivät, koska tuotteet monesti tulevat erilaisista kulttuureista erilaisilla kielillä, ja sen takia tiedon saanti näistä on hyvinkin hankalaa.

Sitten toteaisin myös valiokunnan mietinnöstä ilmenevän asian, että tämä on Suomelle suuri mahdollisuus, jos me pyrimme näissä ympäristöosaamiseen liittyvissä tuotteissa siihen, että meillä olisi se tietotaito, jota tällä hetkellä kyllä on — mutta onko sitä riittävästi ja kuinka me pystymme näihin tuotteisiin sitä viemään? Tämä oli esillä, ja eri ministeriöitten taholta tähän valiokunnan asettamaan tavoitteeseen kyllä yhdyttiin ja sitä pidettiin tärkeänä. Kysymys on nyt sitten siitä, millä tavoin käytännössä elinkeinoministeriö, Tekes ja monet muut tähän asiaryhmään liittyvät organisaatiot pystyvät tähän vastaamaan.

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Halusin sanoa ihan pari sanaa tämän esityksen tiimoilta. Ensinnäkin otan ihan kiitoksella vastaan sen valiokunnan huomion, että tämä asia vaatii paljon informaatiota Suomen sisällä, ei vain näille yrityksille vaan myöskin kansalaisille informaatiota.

Tässä salissa, kun on puhuttu ilmasto- ja energiakysymyksistä, on monta kertaa kyselty sen perään ihan oikeutetusti ja perustellusti, mitä on energiatehokkuus, millä tavalla energiatehokkuutta parannetaan, siis saadaan energiansäästöä aikaiseksi. Minunkin toimestani ja joidenkin muidenkin toimesta täällä on tullut myöskin sanottua se monta kertaa, että osa niistä toimista, mitä tarvitaan tuon energiatehokkuuden parantamiseksi, on luonteeltaan unioninlaajuisia. Ratkaisut pitää tehdä unioninlaajuisesti, koska silloin kun on yhteisistä markkinoista kysymys, ei voida joillekin tuotteille yhdessä maassa laittaa toisenlaisia ehtoja markkinoille pääsyyn kuin koko unionin alueella.

Nyt tässä tämän ekodesigndirektiivin ensinnäkin valmistaminen ja sitten sen toimeenpanon alkaminen tuo juuri tällaisen tilanteen, oikeastaan tästä alkaa sellainen esitysten sarja, mikä tulee jatkumaan tässä lähivuosien aikaan. Komissio valmistelee tämän jälkeen asiaa, nyt ollaan laajentamassa tätä direktiivin sovellusalaa, se on seuraava esitys, ja on kohta sieltä tulossa. Sitä rataa esityksiä tulee tänne vähitellen likimain kaikkien niitten tuotteitten osalta, jotka käyttävät sähköä, ja vähitellen myöskin niitten tuotteitten osalta, jotka liittyvät sähkön käyttöön. Myös niille tullaan antamaan entistä enemmän tällaisia energiatehokkuutta parantavia normeja, niitten suunnittelulle ja suunnittelun kautta sille, millä ehdoin nämä tuotteet voivat päästä markkinoille.

Tämän asian osalta ihan pari kommenttia vielä, mitä tämä käytännössä merkitsee. Voiko nyt olla sitten niin, että esimerkiksi katu- ja toimistovalaistusta, stand by -valoja ja kotitalouslamppuja ja vastaavia koskevat uudet normit, joita tässä ollaan nyt asettamassa, voivat todellakin koko unionin alueella merkitä noin 120 terawattitunnin vuotuista kulutusta vastaavaa energiansäästöä? Jos minä nyt oikein muistan, niin tämä on noin 4 prosenttia, kun energiankulutus koko EU:ssa on reilusti alle 3 000 terawattituntia — anteeksi, nyt minä sanoin vähän väärin, no, puhutaan useammasta prosentista joka tapauksessa. Tämä 121 terawattituntia on se ihan oikea luku joka tapauksessa, sen verran EU:n alueella arvioidaan tällä saatavan säästöjä aikaiseksi.

Kun koko Suomen sähkönkulutus on tällä hetkellä noin 88—89 terawattituntia, niin tällä saadaan runsaasti enemmän säästöä kuin yhden maailman eniten sähköä kuluttavan maan, Suomen, sähkönkulutuksen kokonaismäärä vuoden mittaan on. Elikkä haluan tällä alleviivata sen seikan merkitystä, että pienelläkin marjalla, vaikka tämä nyt tietysti on aika pieni marja, kuitenkin saadaan aika merkittäviä säästöjä aikaiseksi.

Toisaalta sitä haluan korostaa, että tämä on avaus sille tielle, joka asteittain imaisee mukaansa monet muut, itse asiassa likipitäen kaikki sellaiset asiat, jotka joko kuluttavat sähköä tai jotka liittyvät sähkönkulutukseen, ikkunan karmeja myöten ja ikkunoista puhumattakaan. Ikkunoilla sinänsä ei ole merkitystä, nehän eivät kuluta sähköä, mutta se, ovatko ne huonot tai hyvät, vaikuttaa sähkönkulutukseen. Nyt kun ollaan tätä direktiiviä esimerkiksi niihin asioihin laajentamassa, jatkossa eurooppalaisille markkinoille eivät esimerkiksi pääse mitkä tahansa ikkunat, vaan niiltä edellytetään tällaisia ja tällaisia energiatehokkuusnormeja.

Näiden toimien yhteisvaikutuksena Eurooppa nyt pyrkii energiatehokkuuden parantamiseen 20 prosentilla vuoteen 2020 mennessä. Tämä on yksi osa sitä pyrkimysten kokonaisuutta.

Timo Kaunisto /kesk:

Arvoisa puhemies! Myös ympäristövaliokunta antoi tästä lausunnon talousvaliokunnalle ja piti lähtökohtaisesti tätä hyvin myönteisenä asiana ja edistysaskeleena, mutta kiinnitti huomiota siihen, että meillä on Pohjoismaissa ollut käytössä jo aika pitkään tällainen joutsenmerkki, yhteisesti hyväksytty, standardoitu joutsenmerkki, jolla näitä mainittuja ministerinkin esittelemiä asioita on jo standardisoitu muun muassa astianpesukoneissa, pyykinpesukoneissa, kopiokoneissa, tulostimissa, lämpöpumpuissa jne.

Nyt kun tätä EU-harmonisointia tehdään, niin saattaa käydä niin, että näiden kriteerien asettaminen kestää kovin pitkään ja harmonisointi vie aikansa. On tulossa tämä EU:n kukkamerkki, ja voi olla, että joutsenmerkki nyt jää sitten tämän jalkoihin ja myöskin tämä merkitseminen sinällään voi siirtymävaiheen ajaksi jäädä aika huonolle pohjalle. Todennäköisesti joutsenmerkki jossain vaiheessa harmonisoituu kokonaan EU-kukan kanssa, mutta meille Pohjoismaissa tämä ei ole tässä vaiheessa ilmeisesti kovin hyvä edistysaskel, mutta se riippuu siitä, kuinka pitkään tuo EU-harmonisointi kestää.

Myös ympäristövaliokunta kiinnitti huomiota tähän kuluttajainformaation tärkeyteen, aivan kuten talousvaliokuntakin.

Jouko Skinnari /sd:

Arvoisa puhemies! Ed. Kauniston puheenvuoro ja ympäristövaliokunnan kannanotto tässä olivat erittäin tärkeitä. Vaikka tämä joutsenmerkki nyt sitten heikoimmassa tapauksessa häviää, niin sen tavoitteet toivottavasti eivät häviä, ja samaten tämä CE-merkintä ja energiamerkintä ovat tällaisia tärkeitä tavoitteita tämän asiaryhmän osalta.

Mutta kuten tässä talousvaliokunnan ponnessa sanatarkasti sanotaan, niin viranomaistoimin on valmisteltava "erityisesti pienille ja keskisuurille yrityksille suunnatut selkeät, ymmärrettävät ja tuoteryhmäkohtaiset konkreettiset ohjeet siitä, mitä ekologiset suunnittelun yleiset ja erityiset vaatimukset yrityksiltä edellyttävät. Ohjeet tulee olla keskitetysti saatavissa ja helposti löydettävissä". Tämä olisi minusta erittäin tärkeä myös ministerin ottaa huomioon.