Pirkko Mattila /ps(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Käsittelyssä on hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Tullin hallinnosta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi, josta hallintovaliokunta on antanut mietinnön. Nykyinen tullilaitoksesta annettu laki ehdotetaan kumottavaksi.

Nykyistä kaksiportaista tullilaitoksen organisaatiota uudistettaisiin siten, että Tullihallituksesta, sen alaisista viidestä tullipiiristä ja Tullilaboratoriosta muodostettaisiin valtiovarainministeriön hallinnonalalle Tulli-niminen viranomainen, jonka toimialueena olisi koko maa. Ehdotus mahdollistaisi sen, että Tullin tehtäviä voitaisiin järjestää valtakunnallisissa yksiköissä hoidettaviksi.

Tullia johtaisi pääjohtaja. Tullin organisaation yksiköistä ja niiden tehtävienjaosta säädettäisiin tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. Yksiköiden johtamisesta säädettäisiin kuitenkin laissa. Tullin sisäisestä organisaatiosta ja työnjaosta määrättäisiin Tullin ja sen yksiköiden työjärjestyksissä. Tullin työjärjestys julkaistaisiin säädöskokoelmassa.

Hallituksen esityksen liitteenä olevasta asetusluonnoksesta ilmenee tarkoituksena olevan, että Tullissa olisi kuusi yksikköä. Päätehtäviä varten olisi kolme yksikköä: ulkomaankauppa- ja verotusosasto, valvontaosasto ja toimipaikkaosasto. Sen lisäksi olisi Tullilaboratorio asiantuntijayksikkönä ja Tullin yleisiä tehtäviä varten hallinto-osasto ja esikuntaosasto. Valiokunta korostaa, että Tullin ja sen yksiköiden toimintaa järjestettäessä on huolehdittava palvelujen alueellisesta saatavuudesta ja kielellisten oikeuksien toteutumisesta.

Lakiehdotus sisältää nimenomaisen säädöksen, että Tullilla tulee olla tullitoimipaikka Ahvenanmaan maakunnassa. Valtakunnan maarajalla sijaitsevista tullitoimipaikoista säädetään esityksen mukaan valtioneuvoston asetuksella. Muista tullitoimipaikoista päättää Tulli.

Tullin tehtäviä ei ehdoteta muutettaviksi, vaan Tulli huolehtisi edelleen tulliverotuksesta, maahan tuotavien ja maasta vietävien tavaroiden ja ulkomaanliikenteen tullivalvonnasta ja muista tullitoimenpiteistä sekä ulkomaankaupan tilastoinnista ja tullirikosten tutkimisesta.

Esityksessä ehdotetaan, että tullilakiin ja erinäisiin verolakeihin ja muihin lakeihin tehdään Tullin hallinnosta annettavan lain edellyttämät teknisluonteiset muutokset siirtymäsäännöksineen. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan vuoden 2013 alusta.

Valiokunta toteaa saamansa selvityksen perusteella, että tullilaitoksen tavoitteet, toimintatavat ja resurssien mitoitus määräytyvät yhä vähemmän tullipiirirajojen mukaisesti. Kansainvälisen kaupan kehitys ja sähköisen kaupan yleistyminen ovat muuttaneet tullilaitoksen toimintaympäristöä ja asiakkaita kansainvälisemmiksi. Lisäksi internetkauppa kasvaa jatkuvasti ja asiointi sähköistyy siirtyen tietoverkkoihin. Tulliselvitys tapahtuukin jo nykyisin valtaosaltaan sähköisesti ja sähköiset ilmoitukset käsitellään sähköisissä palvelukeskuksissa.

Edellä lausutun lisäksi muun muassa tullivalvontaa, riskien arviointia ja rikostorjuntaa tehdään yhä enemmän valtakunnallisesti suunniteltuna ja toteutettuna. Valiokunta tähdentää hallituksen esitykseen viitaten, että rajallisia voimavaroja tulee kohdentaa ja käyttää valtakunnallisesti priorisoitujen tarpeiden mukaisesti aiempaa joustavammin.

Valiokunta pitää perusteltuna hallituksen esitykseen sisältyvää perusratkaisua, joka merkitsee, että nykyisen tullilaitoksen sijaan perustetaan yksiportainen Tulli-niminen viranomainen.

Valiokunta toteaa tyydytyksellä, että asiantuntijakuulemisessa henkilöstön edustajat ovat selkeästi ilmaisseet lakiehdotusten valmistelun sujuneen hyvässä yhteishengessä etenkin nykyisen tullilaitoksen pääjohtajan aikana. Valiokunta pitää tällaista valmistelua esimerkillisenä.

Valiokunta pitää tärkeänä, että henkilöstön asema turvataan muutoksessa niin, että tullilaitoksen palveluksessa olevilla henkilöillä säilyy uudessa Tulli-nimisessä virastossa kelpoisuus siihen virkaan, jossa henkilö työskentelee Tullin hallinnosta annettavan lain tullessa voimaan. Virat ovat jo nykyisin tullilaitoksen yhteisiä virkoja eivätkä tiettyyn yksikköön sijoitettuja. Tältä osin lainsäädännön muuttaminen ei muuta vallitsevaa tilannetta. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan organisaatiouudistus ei johda suoraan henkilöiden sijoituspaikan muutoksiin.

Rakenneuudistus on ennen kaikkea toimintatavan ja johtamismallin uudistus. Tällöin syntynee myös tarvetta tehtäväsisältömuutoksiin ja uusiin toimenkuviin. Tullihallituksen ilmoituksen mukaan periaatteena pidetään, että tehtävä julistetaan haettavaksi, jos sisällöstä muuttuu enemmän kuin puolet. Valiokunta pitää tärkeänä, ettei rakenneuudistuksesta aiheudu tarvetta henkilöstön irtisanomisiin tai lomauttamisiin. Tullilaitoksen henkilöstövähennyksiä on jo tehty aiemmin valtion tuottavuusohjelman mukaisesti.

Valiokunta kiinnittää tässä yhteydessä huomiota myös käytännön ptr-toiminnan tärkeyteen, koska poliisi, Tulli ja Rajavartiolaitos ovat keskeisiä sisäisen turvallisuuden viranomaisia. Voimavarojen mahdollisimman tehokas hyödyntäminen edellyttää myös tehokasta yhteistoimintaa.

Tullin hallintoa koskevassa ensimmäisessä lakiehdotuksessa ei ole säännöksiä tullimiehen oikeudellisesta asemasta ja kelpoisuudesta, toisin kuin esimerkiksi osin vastaavia tehtäviä hoitavasta poliisimiehestä on säädetty poliisilaissa tai rajavartiomiehestä on säädetty Rajavartiolaitoksen hallinnosta annetussa laissa. Tullimies käyttää tehtävässään merkittävää julkista valtaa ja on poliisimiehen ja rajavartiomiehen ohella yksi niistä harvoista virkamiehistä, jotka valtio kouluttaa tehtäväänsä. Valiokunta katsookin, että erillisen valmistelun pohjalta on tarpeen täydentää lainsäädäntöä tullimiestä ja tämän koulutusta koskevilla säännöksillä.

Jukka Kärnä /sd:

Arvoisa puhemies! Tullin organisaatio muuttuu mutta tehtävät eivät, ja erityisen tyytyväinen olen siihen, että tulliverotus ja tullimenettely säilyvät edelleen Tullilla sekä valmisteverojen ja autoveron sekä maahantuonnin arvonlisäveron kantaminen sekä totta kai, vaikkapa tuolla Kaakkois-Suomessa rajanylitysten lisääntyessä, myös tullirikosten torjunta ja niiden esitutkinta. Tulli osaa tämän verotuksen ja tienaa valtiolle sillä todella paljon ja hyvin niitä paljon kaivattuja veroeuroja.

Ihan muutama sana siitä, että Tulli pystyy hyvin sitten tehtävänsä hoitamaan: sehän tarkoittaa sitä, että resurssit on turvattava nyt ja jatkossa. Erityiskohteeksi kaakkoissuomalaisena kansanedustajana nostan tietenkin tuon itärajan. Siellä tapahtuu 11 miljoonaa rajanylitystä tänä vuonna, ja se meinaa sitä, että kyllä siellä myöskin Tullille niitä resursseja kaivataan lisää, että pystytään kunnolla ne Tullin tehtävät siellä hoitamaan.

Heikki Autto /kok:

Arvoisa herra puhemies! Valiokuntamme puheenjohtaja, edustaja Mattila erittäin hyvin tuossa kuvasikin mietinnön sisältöä, joten siihen ei liene tässä nyt tarvetta sen tarkemmin mennä. On erittäin tärkeää, että tämä merkittävä uudistus näin ministeri Virkkusen aikana on saatu eteenpäin.

Valiokunnan kuulemisessa on käynyt erittäin selväksi se, että kun suurta uudistusta tehdään, niin hyvä tiedonkulku johdon ja henkilöstön välillä on nimenomaan se avain uudistuksen onnistumiseen. Tämän teki selväksi sekä Tullin johdon että eri henkilöstöryhmien kuuleminen, ja kaikki vakuuttivat sitä, että kysymyksessä on hyvä ja tärkeä uudistus, joten tässäkin mielessä sali voi varmasti valiokunnan mietintöön yhtyä.

Haluan tässä yhteydessä korostaa sitä, että Tulli on valtion tuottavuusohjelman tavoitteista selviytynyt aiemmin erinomaisella, esimerkillisellä tavalla, ja siksi mielestäni tulevaisuudessa tämän uuden, entistä virtaviivaisemman Tullin organisaation puitteissa onkin syytä pohtia sitä, voitaisiinko nimenomaan Tullia lisäresursoimalla pystyä vaikuttamaan ennalta ehkäisevästi niiden ongelmien välttämisessä, jotka tällä hetkellä tulevat muulla tavalla poliisin ja oikeuslaitoksen ja ylipäätään sisäisestä turvallisuudestamme huolehtivien viranomaisten kontolle. Tulli tekee arvokasta, tärkeää työtä, ja on hyvä, että tällä lainmuutoksella Tullille saadaan myös hyvät hallinnolliset työkalut tämän tärkeän työn tekemiseen.

Jari Myllykoski /vas:

Arvoisa puhemies! Edustaja Kärnä toi esille tärkeän asian eli resurssit — mutta ei pelkästään niin, että resursseja suunnattaisiin Kaakkois-Suomeen, missä rajan-ylitykset tapahtuvat, sillä länsirannikon satamat ovat kuitenkin konttiliikenteen vuoksi se keskeinen maahantuonti- ja vientisektori, joten siellä pitää olla ne riittävät resurssit, jotta Kaakkois-Suomen ja Itä-Suomen rajanylitysasemilla joustavasti voi tämä rajanylitys tapahtua, mutta tullaaminen tapahtuu jo rannikolla.