Pauli Kiuru /kok:

Arvoisa herra puhemies! Käsittelemme yleisradioverosta annetun lain muuttamista. Käytännössä on siis puhe indeksikorotuksesta.

Ylen rahoitusmalli on uusi ja kovalla työllä soviteltu. Laki hyväksyttiin vasta viime vuoden keväällä täällä eduskunnassa. Rahoitusmalliin leivottiin mukaan indeksisidonnaisuus, joka on nyt tiukassa taloudellisessa tilanteessa herättänyt aivan perusteellisesti tietysti keskustelua. Valtiovarainvaliokunnan käsityksen mukaan korotus on kuitenkin syytä tehdä, jotta ylipäätään nähdään mallin toimivuus. Yleisradiolle jatkuvat muutokset eivät olisi eduksi, ja tietty ennustettavuus on syytä säilyttää myös lainsäädännössä.

Tässä yhteydessä muutama sana kaupallisesta mediasta, joka elää erittäin suurta murrosta. Kaupallinen media ei voi nauttia ennustettavuudesta. Digitaalinen murros, arvonlisäveron mukaan tuominen ja taloudellinen matalapaine näkyvät kannattavuudessa. Viimeisen vuoden aikana on menetetty noin 1 500 henkilötyövuotta media-alalta.

Tulevaisuusselonteossa, jota käsiteltiin täällä jo joitakin viikkoja sitten, puhuttiin voimakkaasti digitalisoitumisen tuomista mahdollisuuksista Suomelle. Nyt olisi syytä selvittää digilehtien arvonlisäverokantaa. Tällä hetkellä veropohja on 24, kun paperilehdillä vastaava arvonlisävero on vain 10 prosenttia — sanoin sen 10 hieman lai-nausmerkeissä. Digimedian lopullisen läpilyönnin vauhdittamiseksi 10 prosentin arvonlisäverokanta olisi syytä selvittää. Vaarana voi toki olla, että digilehdet kannibalisoivat lisää perinteistä printtimediaa, ja sen takia en tässä ehdotonta kantaa itse uskalla ottaa. Hyödyt ja haitat on selvitettävä. Alalla on monia ristiinkytkentöjä ja ansaintalogiikat ovat monimuotoisia ja yhtiöstä riippuen erilaisia, eikä yhtä totuutta ole olemassa.

Arvoisa puhemies! Ylen ja kaupallisen median roolista lopuksi. On selvää, että Suomi tarvitsee molempia. Kilpailu pitää sekä Yleisradion että kaupalliset toimijat palveluhalukkaina ja kehitysmyönteisinä. Länsimaiseen yhteiskuntaan kuuluu monimuotoinen tiedonvälitys. Se on osa länsimaista demokratiaa. Se, mitä ehkä toivoisin alalta enemmän, on rohkea yhteistyö ja yhteistyö nimenomaan siinä mielessä, että Yleisradio ja kaupalliset toimijat voisivat halutessaan tehdä nykyistä enemmän yhteistyötä. Tämä olisi varmasti kansantalouden etu, yritysten etu mutta myös asiakkaiden, kuulijoiden ja lukijoiden etu.

Lea Mäkipää /ps:

Arvoisa puhemies! Tässä esityksessä on kysymys pienistä indeksikorotuksista, jotka eivät ole montaakaan euroa. Veron peruste ja kertymäprosentti eli 0,68 prosenttia säilyy ennallaan. Edelleen tämä korotus on suurempi noin 2,5 miljoonalla henkilöllä. Tämähän tarkoittaa sitä, että he, joiden vuositulot ovat alle 7 500 euroa, eivät joudu sitä maksamaan. Tämä verohan, joka aikanansa laadittiin, keventää useimpien maksurasitusta tai on sitten ennallaan, että mistään suuresta asiasta ei ole kysymys. Mutta aikanaan, kun tätä veroa viime vuonnakin käsiteltiin, monet ihmiset ainakin minulle soittivat, että on kohtuutonta, että he joutuvat ylipäätänsä maksamaan tällaista veroa, kun heillä ei ole näitä viestintävälineitä. Mutta tähän on tultu.

Meillä on täällä perussuomalaisilla kuitenkin vastalause, ja täällä sanotaan muun muassa seuraavaa: Maksuperusteiden muutokset ovat yhdelle henkilölle määrällisesti marginaalisia, mutta tämä asiahan on periaatteellisesti ristiriitainen. Yleisradioveron muutoksia perustellaan indeksikorotuksena. Syy olisikin pätevä, jos valtion taloustilanne olisi vakaampi. Perussuomalaiset haluaa muistuttaa, että hallitus on jo taloudellisiin syihin vedoten jäädyttänyt muun muassa lapsilisien indeksikorotukset.

Tulemme sitten tietysti toisessa käsittelyssä esittämään, että tämä lakiehdotus hylättäisiin.

Janne Sankelo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Kiuru otti puheenvuorossaan esille digilehtien arvonlisäverokannan alentamisen. Tässä yhteydessä on hyvä todeta, että asiasta on tekeillä eduskunnassa lakialoite ja siihen kerätään tällä hetkellä allekirjoituksia. Myös sektorin vastaava ministeri on suhtautunut tähän ajatukseen, sanoisinko, varovaisen suopeasti. Mutta ennen asian etenemistä on myös syytä selvittää, mikä on Euroopan unionissa näkemys sitten näitten verokantojen osalta. Eli tämä asia, jonka Kiuru toi esille, on etenemässä.

Ari Jalonen /ps:

Arvoisa puhemies! On totta, että tämä Yle-vero saatiin vasta parlamentaarisesti, sanotaanko, vaikeiden synnytystuskien kautta tehtyä, mutta minun mielestäni on syytä siihen, että tämä talo elää ajassa ja on ajan hermoilla. Siinä vaiheessa, kun täältä sanotaan, että lapsilisiin ei pistetä indeksikorotusta taloudellisen tilanteen takia, on ehkä arvovalintana kyseenalaista, että hallitus on sitä mieltä, että Yle saakoon rahansa tämän yhteisen parlamentaarisen päätöksen perusteella. Tämän talon on kyettävä avaamaan myös ikäviä ja vaikeita asioita uudelleen, ja jos on toisia asioita, mitkä pistetään toisten asioitten edelle, niin siinä kohtaa kyse on arvovalinnoista.

Tahdon kuitenkin muistuttaa siitä, että yksi iso ja merkittävä asia, mitä me valiokunnassa käsittelimme tämän asian kohdalla, on kotimainen tuotanto ja alueelliset uutiset ynnä muut alueelliset toiminnot. Mielestäni koko tämä indeksikorotus, minkä nyt hallitus haluaa joka tapauksessa vetää eteenpäin, pitäisi ohjata täydellisesti kotimaisen tuotannon lisäämiseen nykyisestään eikä antaa sitä sitten mihinkään muuhun rakenteiden kasvattamiseen.