Tuija Brax /vihr(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Heti alkuun esitän tarkastusvaliokunnan ponnet.

"Edellä esitetyn perusteella tarkastusvaliokunta ehdottaa, että eduskunta hyväksyy kertomuksen johdosta seuraavan kannanoton:

1. Eduskunta edellyttää, että hallitus arvioi merkittävien ict-hankkeiden tuloksia, kustannuksia ja tuottavuushyötyjä osana hankesalkun seurantaa ja raportoi tuloksista eduskunnalle." Palaan tähän myöhemmin.

"2. Eduskunta edellyttää, että hallitus ottaa asianmukaisesti huomioon sekä tähän mietintöön että sen liitteinä oleviin erikoisvaliokuntien lausuntoihin sisältyvät eduskunnan aikaisempia lausumia ja muitakin seikkoja koskevat kannanotot."

Lähden liikkeelle tästä kakkosponnesta ja siitä prosessista. Siitä kiitos vain kaikille erikoisvaliokunnillekin. Olette tarkastusvaliokunnan toiveiden mukaisesti pyrkineet karsimaan vanhoja ponsia pois ja olleet aiempaa tarkempia sen suhteen, mitkä ponnet todellakin on syytä jättää voimaan ja mitkä on syytä niin sanotusti tappaa — anteeksi militaristinen kielenkäyttöni, mutta se on se sana, mitä täällä on käytetty.

Nyt puhemiesneuvostokin — ja siitä kiitos muun muassa puhemiehistölle — yksimielisesti linjasi, että jatkossakin valiokuntien ja eduskunnan on syytä olla tarkkana siitä, että vain semmoisten ponsien, jotka ovat yhä ajankohtaisia ja joidenka uskotaan toteutuvan, on syytä jäädä henkiin. Muuten me käytämme aivan turhaan veronmaksajien rahaa tässä koko byrokratiatalkoiden keskellä — vanhimmat ponnet ovat jopa vuodelta 90 ja jotakin — pyörittämällä näitä ponsia vuosi toisensa jälkeen täällä.

Jos valiokunta oikeasti on sitä mieltä, että joku ponsi, joka on vuodelta 95, on syytä jättää yhä voimaan, niin kyllä silloin valiokunnan pitää pystyä tekemään asiasta myös välikysymys tai hallituskysymys tai jotain muuta. Ratkaisu ei ole, että se laitetaan byrokratian rattaisiin uudelleen ministeriöön, jossa useat virkamiehet tekevät monta samankaltaista raporttia kuin edellisenäkin vuonna. Tilanne ei muutu miksikään, ja taas kerran valiokunta ylläpitää pontta. Tältä osin suuret kiitokset tästä ryhtiliikkeestä, johon olemme tällä vaalikaudella teitä kehottaneet ja johon moni, moni valiokunta omissa lausunnoissaan on yhtynyt. Tarkastusvaliokunnan mietinnöstä näette tästä historian kehityksestä tällä kertaa kattavamman näkymän.

Mutta sitten tähän ensimmäiseen ponteen, arvoisa puhemies, koskien ict-hankkeita. Valiokunta on pitkin vaalikautta tarkastanut ict-hankkeita. Valitettavasti niissä on tarkastamista riittänyt ja tulokset ovat olleet eriasteisen masentavia järjestään.

Tällä kertaa tarkastusvaliokunta katsoi erityisen tärkeäksi sen, että eduskunnalle jatkossa raportoidaan paremmin siitä, mitä ongelmia ja hyötyjä käynnissä olevissa hankkeissa tai lopetetuissa tai keskeytetyissä hankkeissa on ollut, koska näyttää siltä, että kaikissa OECD-maissa, niin EU:n jäsenmaissa kuin myös EU:ssa itsessään, on herätty siihen, että hallinnossa on vielä paljon osaamattomuutta ja sen kautta veronmaksajien rahojen tuhlailua siinä, mitä tapahtuu ict-maailmassa.

Kerrottakoon, että uudessa komissiossa on päädytty siihen, että toinen tai ensimmäinen varapuheenjohtaja — yksi tärkeimmistä komissaarisalkuista — erikseen keskittyy nytten EU-tasolla vain ja ainoastaan ict- ja tuottavuuskysymyksiin. Sielläkin on herätty samaan asiaan kuin mitä tarkastusvaliokunta nyt raportissaan kertoo. Tarkoitus olisi, että eduskunta jatkossa kertoisi paremmin näistä asioista.

Jos teillä on mahdollisuus, katsokaa meidän mietinnöstämme sivulta 15 taulukko — tämä olkoon nyt esimerkkinä laajemmistakin asioista. Tarkastusvaliokunta halusi hallituksen kertovan meille, mitä pitää sisällään se 120 miljoonan euron rahamäärä, jonka hallitus on laittanut kehyksiin vuosille 2014—2017 koskien valtakunnallista palveluväylää. Valiokunnan kokousta edeltävänä päivänä joukko valtiovarainministeriön virkamiehiä — he kertoivat tämän itse ensin suullisesti ja sitten vielä erikseen kirjallisesti — kokoontui jälkikäteen, syyskuussa, kun kehykset oli tehty alkuvuodesta, tekemään mietinnössä näkyvän taulukon, joka on ylimalkaisuudessaan ennennäkemätön ja siis jälkeenpäin rakennettu siitä, mihin aboutsikarallaa se 120 miljoonaa, ehkä, noin, on tarkoitus käyttää. Ne 120 miljoonaa ovat kuitenkin oikeasti sinne kehyksiin lisättyä rahaa kaikkien näiden säästötoimien keskellä, ja sitten jälkikäteen, kun tarkastusvaliokunta vaatii selvitystä aikatauluista ja suunnitelmista, syntyy taulukko — katsokaa sivulta 15, minkänäköinen — edellisenä päivänä, eikä mitään muuta tietoa. Tämänkaltaista suunnittelua muualla valtionhallinnossa en ole nähnyt. Ict-maailma on selvästi aivan omansa. Valiokunnan mietintö kertoo tästä esimerkkejä poliisi- ja oikeushallinnon osalta tällä kertaa, aiemmin olemme raportoineet tarkastuksista koskien sosiaali- ja terveydenhuollon hankkeita.

Arvoisa puhemies! Näistä ict-asioista on paljon syytä puhua, mutta ilta on niin pitkällä ja täällä on monia tärkeitä asioita odottamassa, joten jos haluatte, niin tarvittaessa vastaamme sitten kysymyksiin.

Kauko Tuupainen /ps:

Arvoisa herra puhemies! Aluksi esitän julkisen kiitoksen tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja Tuija Braxille sekä koko valiokunnalle. Se 37 sivua, joka teidän mietinnössänne on, on mielestäni kaikki täyttä asiaa.

Muutamia kommentteja tästä valiokunnan mietinnöstä:

Tarkastusvaliokunnan perushavainto on, että tekstissä on paljon sanasta sanaan samoja kappaleita kuin vuoden takaisessa hallituksen vuosikertomuksessa, ainoastaan vuosiluku ja jokin numerotieto on päivitetty. Valiokunta ei ole myöskään tyytyväinen tapaan, jolla valtionyhtiöitä on vuosikertomuksessa käsitelty. Tarkastusvaliokunta toivoo, että raportoinnissa on saatava aikaan nykyistä vahvempi ote talousarviotavoitteiden ja määrärahojen sekä niistä raportoinnin välillä. Valitettavasti on myös kiire, jolla vuosikertomus valmistellaan. Tällöin tavoitteiden saavuttamisen arvioinnin sijaan päädytään nykyhetken toiminnan kuvailuun.

Tarkastusvaliokunnan mielestä vuosikertomusta tulee uudistaa siten, että sitä on kiinnostavaa lukea ja se antaa kansanedustajille ja muille lukijoille mahdollisuuden arvioida julkisen talouden tilaa, talousarvion toteutumista, hallinnonalojen toiminnan tuloksellisuutta sekä hallitusohjelman tavoitteiden toteutumista. Kertomuksesta tulisi myös ilmetä, miltä osin asetettuja tavoitteita ei ole saavutettu.

Arvoisa puhemies! Hallituksen vuosikertomus muodostuu neljästä eri osiosta, jotka ovat hallituksen vaikuttavuusselvitys, ministeriöiden tuloksellisuusselvitys, tilinpäätöslaskelmat ja toimenpiteet eduskunnan lausumien ja kannanottojen johdosta. Sivumäärä vaihtelee yksittäisissä osissa noin 150:stä 260 sivuun. Olisikin syytä harkita, että nykyisestä neljästä erillisestä kertomuksen osasta päästäisiin yhtenäisempään raportointiin, ja myös kertomusten sivumäärää tulisi vähentää. Vain tilinpäätöslaskelmat voisivat edelleen olla omana kokonaisuutenaan. Valiokunnan ehdotus perustuu siihen, että kun kertomuksen sisällön tarkoituksena on mahdollistaa aito vuoropuhelu hallituksen ja eduskunnan välillä, niin nykykäytäntö, eli toimintakertomustyyppiset tekstit, ei sovellu tähän tarkoitukseen.

Pirkko Ruohonen-Lerner /ps:

Arvoisa puhemies! Kiitän näin aluksi tarkastusvaliokuntaa ja sen ahkeria virkamiehiä, jotka ovat tehneet perusteellista ja hyvää työtä jälleen, että saimme tämän mietinnön valmiiksi.

Me käsittelemme hyvin merkittäviä asioita, ja ennen kaikkea haluan ottaa omassa puheenvuorossani esille nämä valtionhallinnon ict-hankkeet. Julkisen ict-puolen epäonninen historia alkoi jo 90-luvulla, kun valtio luopui omista palveluistaan ja osaamisestaan pikkuhiljaa. Valtion tietokonekeskus tarjosi valtiolle tietotekniikkapalveluja omakustannushintaan. Sen myynti 90-luvun puolivälissä oli alku julkiseen sektoriin keskittyvien it-konsulttien nousulle. Valtion tietokonekeskus fuusioitiin aluksi Tietotehdas Oy:n ja Unic Oy:n kanssa TT Tieto Oy:ksi, joka tunnetaan nykyisin nimellä Tieto Oyj. Tietokonekeskuksen mukana valtio luopui suuresta osasta it-toimintaansa ja ulkoisti samalla myös alan asiantuntemuksen.

Uudistuksen jälkeen valtion tietohallinnon kustannukset lähtivät huimaan nousuun. Tietohallintomenot ovat kasvaneet tasaisesti koko 2000-luvun, kunnat — Kela mukaan luettuna — käyttävät yli miljardin vuosittain. Jossakin on ollut arvioita todella siitä, että nämä kustannukset ovat huikeita. Sitten keskeneräisten kustannusarviot ovat myös huikeita. Valiokunnan puheenjohtaja Brax otti esille puheenvuorossaan hyvin ne 120 miljoonan suunnitelmat, jotka olivat ylimalkaisuudessaan ennennäkemättömiä, ja sitten ne yksilöitiin jälkikäteen pikavauhdilla.

Itse olen osallistunut poliittiseen toimintaan yli 30 vuoden ajan ja olen aina ajatellut, että julkiset rakennushankkeet ovat näitä suurimpia ongelman aiheuttajia eli rakennetaan vähän semmoista sekundalaatua, jota sitten huolletaan ja käytetään vähän miten sattuu julkisella puolella, toisin kuin yksityisellä, joka yrittää parhaansa mukaan pitää kiinteistöt kunnossa. Olen aina aikaisemmin ajatellut, että rakennushankkeissa on näitä suurimpia ongelmia julkisella puolella, mutta nyt olen vakuuttunut siitä, että ict-puolella me kaipaamme todella suurta valtakunnallista ryhtiliikettä.

Itse työskentelin 80-luvun alussa Verohallinnon palveluksessa, ja silloin pystyimme aina luottamaan siihen, että Valtion tietokonekeskuksen kautta saimme erilaisia verotuspäätöksiä ja listauksia luotettavasti, turvallisesti ja kohtuullisella hinnalla. Mutta nykyään nämä konsultit ovat myös Verohallinnon järjestelmiä päässeet suunnittelemaan, ja hinnat ovat olleet valtaisia.

Toivoisinkin, että jatkossa, kun näitä valtion ict-hankkeita kehitetään, kaikki, jotka osallistuvat tavalla tai toisella päätöksentekoon, vaativat tarkat selvitykset siitä, mitä ollaan hankkimassa ja mikä on hinta ja voitaisiinko saada halvemmalla, jos yritetään sitä osaamista palauttaa omaan organisaatioon.

Arvoisa puhemies! Nyt kun tänään on hankala ajankohta useille tarkastusvaliokunnan jäsenille, jotka eivät ole päässeet osallistumaan tähän käsittelyyn, niin pyytäisin, että tämä meidän mietintömme pantaisiin pöydälle ja sitä käsiteltäisiin esimerkiksi tiistaina 9. joulukuuta pidettävässä täysistunnossa.

Maria  Tolppanen /ps:

Arvoisa puheenjohtaja! Kannatan edustaja Ruohonen-Lernerin tekemää esitystä.