Tuija Brax /vihr(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kyseessä on Valtiontalouden tarkastusviraston erilliskertomus eduskunnalle koskien finanssipolitiikan tarkastuksen ja valvonnan raporttia vuodelta 2014. Tässä uudessa EU:n talouskuritodellisuudessa tulette näkemään näitä raportteja seuraavissakin eduskunnissa ja tarkastusvaliokunnan mietintöjä niistä raporteista. Nyt jo hallitus on itse asiassa kehys- tai viimeistään budjettipäätöksensä yhteydessä kertonut, että EU:n osalta näissä talouskuriasioissa olemme tilanteessa, jossa valtiovarainministeriön taloudellisen katsauksen mukaankin rakenteellisen alijäämän on oletettu olevan yli prosentin vielä vuonna 2016 mutta vakausohjelman keskipitkän 0,5:n tavoitteen osalta saattaa tulla vaikeuksia. Ei ole siis poissuljettua, että Suomi saattaa tulevaisuudessa olla jopa niiden maiden joukossa, jotka näitten uusien vakaussopimusinstrumenttien avulla joutuvat paitsi tarkkailuun myös mahdollisten sakkomaksujen kohteeksi. Mutta toivottavasti arvio on väärä, toivottavasti Suomi saa taloutensa kuntoon.

Tässä mietinnössä kuitenkin tarkastusvaliokunta joutuu toteamaan muun muassa, että rakennepoliittisen ohjelman toimeenpano, siis se hallituksen keskeinen instrumentti saattaa Suomen talous kuntoon, on edennyt hitaasti ja lisäksi toteutuneet säästöt ovat olleet suunniteltuja vähäisempiä. On erittäin tärkeätä, että tästä asiasta on laajempikin keskustelu herännyt nyt yhteiskunnassa, mutta tarkastusvaliokunnan asiantuntijakuulemisten jäljiltä viesti on selvä. Toistan: rakennepoliittiset uudistukset ovat edenneet hitaasti, ja ne säästöt, mitä väitetään toteutetun tai on saatu aikaan, eivät ole niin suuria kuin on väitetty.

Erittäin tärkeä instrumentti tai käsite tässä keskustelussa on potentiaalinen eli suhdanteista korjattu kasvu. Se kertoo kunkin kansantalouden osalta hyvin pitkälle sen, miten bruttokansantuote ja sen mukana julkisen talouden tila kehittyvät. Tarkastusviraston mukaan on syytä olla huolissaan potentiaalista kasvua tuottavien tekijöiden kehityksestä. Myös hallitus omissa kertomuksissaan toteaa, että potentiaalisen kasvun tekijät ovat heikentyneet dramaattisesti. Mutta hallitus ikään kuin väittää, että ne ovat heikentyneet hallituksen toimista riippumatta tai että niihin ei voi vaikuttaa.

Valiokunta mietinnössään kertoo, kuinka näihin keskeisiin potentiaalin tekijöihin voi vaikuttaa: Työvoiman tarjontaan voi vaikuttaa, kilpailukyvyn muihinkin elementteihin voi vaikuttaa. Hyvin lyhyellä aikavälillä ei toki meidän ikärakenneongelmaan voi vaikuttaa, mutta siinäkin voisi tehdä paljon aktiivisempia toimia. Ja ennen kaikkea tuottavuutta tässä yhteiskunnassa voidaan ja on syytä lisätä. Joten passiivinen heittäytyminen sen varaan, että voi voi, potentiaalimme näyttää heikkenevän, ei ole oikea ratkaisu, ja siitä tarkastusvaliokunta mietinnössä kertoo enemmän.

Arvoisa puhemies! Kerromme myös mietinnössä, että hallituksen rakennepoliittisista päätöksistä ja asiakirjoista on vaikea nähdä, milloin on kyse hallituksen tavoitteesta ja milloin sellaisesta ennusteesta, jonka hallitus arvioi kykenevänsä toteuttamaan sopivasti valituilla uudistuksilla. Eli ei käy selväksi, mikä on wishful thinking, toiveajattelua, ja mikä on ihan tosissaan laitettu suunnitelma rakenteellisten muutosten aikaansaamiseksi.

Valiokunta toteaa, että parempi menettelytapa on, että hallitus esittää Suomelle tulevaisuuden kasvu-uran nykyisten rakenteiden nojalla ja sitten vaihtoehtoisen kasvu-uran, joka toteutuu, jos joukko rakenneuudistuksia tehdään. Tällöin myös kunkin uudistuksen vaikutus on syytä erikseen esittää, niin että nykyuran ja tavoiteuran välisen todellisuuden pystyy näyttämään selväksi. Nyt ei ole aina selvää, milloin on kysymys hallituksen tavoitteesta ja milloin taas ennusteesta. Tältä osin valiokunta nostaa esimerkiksi hallituksen rakennepoliittiseen ohjelmaan sisältyvän tavoitteen rakenteellisen työttömyyden alentamisesta yhdellä prosentilla. Teistä monet, arvoisat kollegat, ovat varmasti kuulleet tämän tavoitteen tällä vaalikaudella aika monta kertaa. Tarkastusvaliokunta kysyy: onko se toive, vai onko se aidosti tavoite, ja onko näkyvissä toimenpiteet, millä siihen tavoitteeseen päästään?

Kauko Tuupainen /ps:

Arvoisa puhemies! Samalla perusteella kuin millä edustaja Ruohonen-Lerner pyysi edellistä asiaa pöydälle, minä pyydän, että tämäkin asia jää pöydälle ensi tiistain, 9. päivä joulukuuta, käsittelyyn.