Liikenne- ja viestintäministeri Leena Luhtanen

Arvoisa puhemies! Väylämaksuepäselvyyksien selvittely on jatkunut ainakin eduskunnan, hallituksen, tarkastusviraston ja myös oikeusviranomaisten toimesta, kuten me kaikki tiedämme, jo useamman vuoden ajan. Tänä aikana väylämaksulakia on kertaalleen uudistettu, ja parhaillaan istuu liikenne- ja viestintäministeriön työryhmä valmistelemassa seuraavaa lainsäädäntöä.

Nyt eduskunnan käsittelyssä on hallituksen esitys uudeksi 12 a §:ksi väylämaksulakiin. Tämä esitys perustuu väylämaksutyöryhmän syyskuun lopussa luovuttamaan välimietintöön. Uuden säännöksen nojalla Merenkulkulaitos voisi muun muassa vahvistaa yksittäiselle alukselle paremman jääluokan kuin mihin alus jääluokkamääräysten perusteella kuuluisi, silloin kun kysymys on vähäisestä poikkeuksesta jääluokkamääräyksien vaatimuksista. Tämän lisäksi edellytetään sitä, että alus on liikennöinyt vaikeuksitta jääolosuhteissa tai aluksen jäissäkulkukyvyn voidaan muutoin arvioida olevan hyvä.

Tämän esityksen taustalla vaikuttavat viime syksyn tapahtumat. Kun jääluokkatodistuksia tuolloin uusittiin, tuli esille lukuisia tapauksia, joissa aluksilla, niin suomalaisilla kuin ulkomaalaisilla, oli vähäisiä poikkeamia jääluokkamääräyksistä. Nämä vähäiset poikkeamat johtivat kuitenkin useissa tapauksissa jääluokan alenemiseen, väylämaksun huomattavaan nousuun sekä korotetun väylämaksun takautuvaan takaisinperintään useammalta vuodelta.

Ensi alkuun meillä ministeriössä ja Merenkulkulaitoksessa lähdettiin siitä, että nämä alukset on saatettava vastaamaan jääluokkamääräyksiä. Sittemmin asiaa koskevista jääluokkamääräyksistä paljastui kieli- ja käännösvirhe. Suomenkielinen ja ruotsinkielinen määräys eivät vastanneet toisiaan. Suomenkielisen määräyksen mukaan aluksen jäävahvistuksen ei tarvitse ulottua yhtä korkealle kuin muiden kieliversioiden mukaan — siis vielä tämä virhe kaiken lisäksi, siis menneitä tapahtumia. Kun oikeudellisten asiantuntijalausuntojen perusteella oli käynyt selväksi se, että vilpittömässä mielessä olleiden maksuvelvollisten tulee voida luottaa suomenkieliseen määräykseen, ryhtyy Merenkulkulaitos ministeriön kannanoton mukaisesti kohtuullistamaan näitä vähäisiä virheestä johtuneita väylämaksuseuraamuksia.

Vaihtoehdot asiassa alkoivat käydä todella vähiin. Merenkulkulaitos on sidottu erisisältöisiin määräyksiinsä eikä kohtuullistamistakaan ole mahdollista jatkaa loputtomasti. Tämän syntyneen ongelman ratkaisemiseksi ministeriö pyysi väylämaksulainsäädännön uudistamista pohtivalta työryhmältä esitystä asiasta. Asian ratkaisemiseksi työryhmä päätyi esittämään tehtäväksi nyt käsiteltävänä olevaa lainmuutosta. Pysyvä ratkaisu tilanteeseen voidaankin löytää ainoastaan lakia muuttamalla. Lainmuutoksella vältyttäisiin väylämaksujen ja niiden jälkimaksatuksen kohtuullistamismenettelyltä, joka on sekä hallinnollisesti raskas että maksuvelvollisten varoja sitova prosessi.

Tämä esitys on rajattu vain vähäisiin poikkeamiin jääluokkamääräyksissä. Tätä rajausta on esityksen jatkovalmistelussa edelleen tiukennettu ja täsmennetty siitä, mitä työryhmä alun perin esitti. Oikeat, todelliset väärinkäytöstapaukset tulevat lainmuutoksen jälkeenkin arvioitavaksi aivan samalla tavalla kuin nykyisinkin. On myös huomattava, että esityksessä käsitellään jääluokan vahvistamiseen liittyvää teknistä säätelyä, ei väylämaksun oikeudelliseen luonteeseen vaikuttavia maksuperusteita.

Arvoisa puhemies! Haluan lopuksi painottaa sitä, että tässä yhteydessä työryhmä ei ole vielä käsitellyt muilta osin lainkaan sen toimeksiantoon kuuluvia julkisuudessakin esillä olleita väylämaksuihin ja lainsäädäntöön liittyviä ongelmia, vaan näiltä osin; muilta osin siis työryhmä jatkaa edelleen tätä työtään. Työryhmän määräaika päättyy ensi vuoden toukokuussa.

Tähän käsillä olevaan ongelmaan liittyy se erityisesti lausuntokierroksella esiin noussut seikka, että nyt omaksutusta käytännöstä saattaa kohdistua vahingonkorvausvaatimuksia Merenkulkulaitokseen siltä osin kuin aluksiin on tehty korjaustoimenpiteitä taikka lastiviivamuutoksia. Tällaisten asiasta mahdollisesti seuraavien vahingonkorvauskanteiden lukumäärää, suuruutta sekä vastuun kohdentamista on kuitenkin tässä vaiheessa täysin mahdoton arvioida. Merenkulkulaitos selvittää erikseen alusten korjauksiin liittyvät korvauskysymykset sekä raportoi tilanteesta erikseen ministeriölle. Tulen seuraamaan tätä työtä erityisen kiinteästi, koska pidän välttämättömänä, että ministeriöllä on myös tästä asiasta ajankohtaista ja selkeää tietoa.

Arvoisa puhemies! Tämä on siis nyt yksi osa sitä toimenpidettä, jolla yritämme korjata koko tätä sotkua ja näissä asioissa esiintyviä, niin täällä kaikki tiedämme, epäkohtia. Tällä tavalla pääsemme — uskon niin — eteenpäin. Kun vielä lähden siitä, että valiokunta tapansa mukaan tulee avoimesti kuulemaan monipuolisesti asiantuntijoita, niin uskon, että tämä asia on yksi askel eteenpäin ja hyvään suuntaan tässä erittäin vaikeassa, monimuotoisessa vyyhdessä. Koko väylämaksu-uudistukseen pääsemme sen jälkeen, kun työryhmä on antanut työnsä. Siis tämä on vasta todella yksi, ensimmäinen, askel, jolla yritämme pysäyttää ja mennä eteenpäin tästä tilanteesta.

Reijo Kallio /sd:

Herra puhemies! Kuten ministeri Luhtanenkin totesi, väylämaksut ovat viime vuosina olleet näkyvästi esillä niin julkisuudessa kuin täällä eduskunnassakin. Kirjallisia kysymyksiä on tehty koko joukko, tutkintapyyntöjä myöskin. Liikenne- ja viestintävaliokunta on ilmeisesti useammankin kerran asiaan paneutunut. Tämä on tietenkin johtunut siitä, että väylämaksuja on joidenkin varustamojen toimesta selkeästi ja systemaattisesti kierretty jo pidemmän aikaa. En ole voinutkaan välttyä vaikutelmalta, että erityisesti eräät ulkomaiset varustamot ovat suunnitelmallisesti huijanneet Suomen valtiota jo pidemmän aikaa.

Kyse on kymmenistä miljoonista euroista, ehkä suuremmistakin määristä, saamatta jääneitä väylämaksuja. Tämä väylämaksujen kiertäminen on tapahtunut vääriä jäämaksuluokkia ja vääriä konetehoja ilmoittamalla, jolloin on saatu parempi jäämaksuluokka ja sitä kautta alemmat väylämaksut. Vaikuttaisi myös siltä, että eräät luokituslaitokset ovat virheellisin dokumentein olleet myötävaikuttamassa väylämaksujen kiertoon. Tällä hetkelläkin väylämaksuja on perinnässä mittavat summat, ja tärkeää mielestäni olisikin hoitaa perintätoimet nopeasti, sillä maksamattomat väylämaksut pitää periä kolmen vuoden kuluessa taannehtivasti, muuten ne vanhenevat.

Edellä olevan väylämaksuja koskevan historian tuntien luin tätä hallituksen esitystä enemmän tai vähemmän hämmentyneenä. Ehdotuksessahan lähdetään siitä, että Merenkulkuhallitukselle annettaisiin väylämaksulain muutoksella lisää harkinta- ja tulkintavaltaa jääluokkamääräysten suhteen. Sinänsä joustavuus, nopeus ja terveen järjen käyttö ovat hallinnossakin perusteltuja, mutta mielestäni jääluokkamääräykset ovat luonteeltaan sellaisia, että niissä virkamiestoiminnan on yksiselitteisesti ja ilman tulkinnallisuutta perustuttava lakiin ja muihin määräyksiin. Vain se takaa tasapuolisen kohtelun väylämaksujen maksajille. Voidaankin kysyä, onko tämä lakiesitys perusteltu.

Mielestäni selkeänä lähtökohtana tulee jatkossakin olla, että jos joku alus ei ole oikeassa jääluokassa, niin tilanne täytyy korjata todellista tilannetta vastaavaksi. Tämä onnistuu aluksen rakennetta vahvistamalla ja konetehoa lisäämällä, aluksen lastimerkkiä siirtämällä tai siirtämällä alus alempaan jääluokkaan. Jokainen varustamo voi helposti toteuttaa tämäntapaisia toimenpiteitä.

Väylämaksuja koskevat ongelmat ovat mielestäni johtuneet Merenkulkulaitoksen heikosta valvonnasta. Valvonnan puutteellisuus on tarjonnut varustamoille ja luokituslaitoksille tilaisuuden asettaa jääluokkamääräykset alittavia aluksia liikenteeseen.

Hallituksen esityksessä annetaan ymmärtää, että väylämaksujen jälkimaksatus on suuri ongelma, koska jääluokkamääräysten rikkojia on ollut niin paljon. Mutta voidaan tietysti kysyä, paraneeko tilanne sillä, että jääluokkamääräyksiä ryhdytään tulkitsemaan nykyistä väljemmin. Päinvastoin, tämä saattaa johtaa entistä huonompaankin tilanteeseen, ja minun mielestäni tällainen olisi erityisen väärin niitä kohtaan, jotka ovat hoitaneet asiansa kunnolla ja asianmukaisesti.

Hallituksen esityksessä annetaan myös ymmärtää, että aluksen turvallisuus ei kärsi, vaikka rakenne olisi vähän heikompikin. Tässä käytetään perusteena alusten selviytymistä vaikeuksitta viimeisimmistä talvista. Alusten rakenteiden on kuitenkin kestettävä normaalia ankarampienkin talvien olosuhteita. Ympäristöriskit tältä osin ovat niin suuria, että mielestäni alusten rakenneasioissa ei pitäisi fuskata vähääkään. Juuri jääluokkajärjestelmän porrastuksilla on tarkoitus kannustaa varustamoja hankkimaan paremmin jäissä kulkevia aluksia.

Arvoisa puhemies! Ministeri Luhtanen piti tätä esitystä perusteltuna ja tarpeellisena askeleena siihen suuntaan, että näitä epäkohtia ja väylämaksuihin liittyviä väärinkäsityksiä voidaan korjata. Toivon, että näin todellakin on, että tällä päästäisiin edes pieni askel oikeaan suuntaan. Mutta uskoakseni tämän jälkeenkin tältä osin korjattavaa jää vielä kyllä kohtuullisen paljon.

Erkki Pulliainen  /vihr:

Arvoisa puhemies! Ministeri Luhtanen esittelypuheenvuorossaan totesi, että tässä on kysymys rakenteellisesta asiasta. Tietysti erittäin paikallaan on se, että liikenne- ja viestintäministeriö kohtelee eri liikennemuotoja samalla tavalla, samoilla perusteilla. Pyytäisin, että ministeri Luhtanen käyttäisi pikkuisen mielikuvitusta ja tarjotun 12 a §:n mukaan luotaisiin autokatsastuksessa käytettävät periaatteet. Julkisuudessakin on jo siitä keritty irvailla aika perusteellisesti. Arvoisa ministeri, tämä on äärimmäisen vaarallista. Siis kun meillä eletään sellaisissa arktisissa olosuhteissa kuin talvella eletään, kun nyt meriliikenne lisääntyy suorastaan geometrisen sarjan tavoin, Suomenlahdella erikoisesti, nyt ei ole pienintäkään mahdollisuutta lähettää maailmalle signaalia siitä, että höllennetään otetta ja siirrytään hiukan niin kuin hällä väliä -kulttuuriin. Tämä on minusta aivan ehdoton vaatimus tässä tilanteessa.

Sitten muutenkin tästä säädöksestä, jota tarjotaan arvioitavaksi. Meille on tähdennetty tarkkarajaisuutta ja täsmällisyyttä uuden perustuslain mukaan. On mielenkiintoista tässä yhteydessä saada palaute perustuslakivaliokunnalta ja kuunnella, mitä siellä tästä asiasta ollaan mieltä.

Tasapuolisuusvaatimuksen ed. Kallio jo erittäin hyvin perusteli, siihen en puutu, kun se on jo käyty tässä läpi.

Ministeri käytävällä totesi: "Mitäs sitten?" Arvoisa ministeri, laivat rakennetaan sellaiseen jäissäkulkemiskuntoon, että ne ovat rakennepiirustusten mukaiset ja rakennepiirustukset ovat sellaiset, että jäissä liikkuminen on turvallista, ja edelleen jääluokka määrätään rakennepiirustusten ja konetehon mukaan. Ei se sen ihmeellisempi tämä asia ole, ei sen ihmeellisempi.

Arvoisa ministeri, ei ole sen ihmeellisempää sekään, että kun on merenkulun tarkastaja, niin hän ei hyväksy mitä tahansa postikorttia dokumentiksi jääluokasta vaan hän edellyttää, että asiat ovat kunnossa, rakennepiirustukset ovat laivalla mukana ja ne esitetään. Näitä jääluokkatodistuksiahan saa ostaa vapailta markkinoilta juuri sellaisia kuin haluaa. Meillähän on ollut täällä eduskunnassakin yleisesti jaossa kirje eräältä saksalaiselta luokituslaitokselta, jossa ilmoitetaan selvästi, että tämä on liiketaloudellista toimintaa, meiltä saa ostella kaikenlaisia todistuksia. Sillä tavalla tietysti kannattaa olla pikkuinen kontrolli siinä, mitä hyväksyy tarkastuksessa, tai muutenhan tämmöisellä merenkulun tarkastajan tehtävällä ei ole minkäänlaista roolia eikä merkitystä.

Jo totesinkin, että tämä luokituslaitosten toiminta on ollut suorastaan luokatonta. Äärimmäisen epämiellyttävää tässä tilanteessa on se, että sinä aikana, kun tämä homma on ollut meneillään, niin kuin ministeri aivan oikein kuvasi sen, mitä on viime vuosien aikana tapahtunut, samanaikaisesti meidän satamissamme hyväksytään laivalle ensin II luokan jääluokka ja sitten sille annetaan yhden kuukauden kuluttua luokaksi I A Super. Sitten toinen tapaus II luokasta, edelleen kuuden kuukauden kuluttua I A luokka, ja edelleen II luokka, kymmenen vuorokauden kuluttua I A. Eihän tässä ole mitään tolkkua. Tämähän on farssi suorastaan, ja valvonnassa kukaan ei puutu millään tavalla tähän, ei millään tavalla.

Kun me olimme arvoisan ministerin tilaisuudessa äskettäin, pääjohtaja ei maininnut lainkaan sitä, että näitä jääluokkatodistuksia voi laivalla olla kaksi tai kolme sopivaa tilaisuutta varten. Kun miehityksestä on kysymys, otetaan yksi, jossa koneteho on yhdenlainen, ja sitten toista tarkoitusta varten taas toisenlainen jne. Siis tässä on kerta kaikkiaan pallo karannut täydellisesti valvonnan käsistä.

Syksy 2003, johonka arvoisa ministeri viittasi äsken, on todella aika ikävä asia kaiken kaikkiaan. Ensin tulee yksi kirje, joka kumotaan sen jälkeen. Vuodenvaihteessa 2003—2004 oli suorastaan henkisesti vaikeata olla Radio Suomea kuuntelemassa, kun jatkuvasti tuli tiedotuksia, että jääluokista ei tarvitse nyt yhtään mitään välittää, että nyt kaikki on muuttunut uudella joulun aatonaattona annetulla määräyksellä, elikkä siis toitotettiin maailmalle, että mitään väliä ei millään ole olemassakaan. Tätä tulee radiosta aivan muutaman tunnin väliajoin. Tämä on kiusallista, arvoisa ministeri.

Siis kaiken kaikkiaan tämä lakiesitys, kun sitä lukee ihan noin vaan, on Merenkulkulaitoksen sairauskertomus. Sehän on sitä, siinähän tunnustetaan suorastaan, että mikään valvonta ei millään tavalla toimi, ei edes, kun Merenkulkulaitos saa yli 70 miljoonaa euroa vuodessa — tulee nyt tämänkin ensi vuoden talousarvioesityksen perusteella — perusasiakirjaa ole tarkistettu, mitä siinä lukee. Onhan tämä aika uskomaton juttu, kerta kaikkiaan. Nyt siis 100 miljoonaa euroa viimeisen arvion mukaan, edellisen pääjohtajan mukaan, on valtio menettänyt tässä operaatiossa ja samanaikaisesti on vielä käynyt sillä tavalla, että tarkoituksellisesti on viivytetty Tullille näitten asiakirjojen toimittamisia, niin että vanhentuminen on vuodenvaihteessa tapahtunut ja sillä tavalla menetykset ovat vaan kasvaneet edelleenkin.

Kun jouduin silloisen liikennevaliokunnan vetäjän rooliin, silloin vaan ihan muussa yhteydessä kiinnitettiin huomiota siihen, että on jätetty keskusrikospoliisille tutkintapyyntö näistä asioista, alan yhdistys on jättänyt sellaisen, mutta se ei ole antanut aihetta toimenpiteisiin. Sen jälkeen meille toimitettiin liikennevaliokuntaan anonyymisti muutama tämmöinen räikein tapaus dokumenteista. Me katsoimme ne, käsittelimme asian sillä tavalla, pitäisikö tässä tehdä jotakin vai ei, ja päädyimme sitten melkoisen keskustelun jälkeen siihen, että kutsutaan nyt Merenkulkulaitoksen ja ministeriön edustajat kuultavaksi. Näin tapahtui. Silloin erikoisesti lakimies Makkosen toimesta ilmoitettiin ja johtaja Häkämiehen toimesta — siis ei sukulaisia näille meidän Häkämiehillemme täällä eduskunnassa — että mitään vikaa ei ole missään, ei yhtään mitään, ei pienintäkään riskua ole missään olemassa. Sen jälkeen kysyttiin, kun tuli jotakin muuta aineistoa, onko nyt jotakin, ja sitten tuli, että juu, kolmessa—viidessä aluksessa saattaa olla jotakin häikkää. Nyt, niin kuin ministerikin totesi, oliko se täällä vai siellä Smolnassa, niitä on satoja ja taas satoja aluksia, toisissa on pienempiä ja toisissa suurempia häikkiä. Ei tässä tilanteessa ollut mitään muuta mahdollisuutta kuin uusia keskusrikospoliisille tutkintapyyntö. Erikoisesti siinä on se, että tämä jälkiperintämääräys on lainsäädännössä yksiselitteisen selvä. Siinä ei ole mitään ehtoja, se on tehtävä ja sillä sipuli. Sitten kuusitoista valiokunnan seitsemästätoista jäsenestä jätti Valtiontalouden tarkastusvirastolle niin ikään tutkintapyynnön.

Arvoisa puhemies! Onpa tässä aineksia valiokuntakäsittelyyn.

Liikenne- ja viestintäministeri Leena Luhtanen

Arvoisa puhemies! Ed. Pulliainen on aivan oikeassa siinä, että tämä on todellakin pitkä ja perusteellinen sairauskertomus, mutta asianlaita on niin, edustaja, että sairaus täytyy ensin tunnistaa ja dokumentoida, ennen kuin voidaan lähteä tekemään minkäänlaisia parannustoimenpiteitä.

Yhteen asiaan kiinnitän huomiota, näihin lehtiartikkeleihin. Minusta olisi paikallaan, ennen kuin niihin viitataan, että ne kirjoittajat ja ne naureskelijat tulisivat omalla nimellään esiin, niin että voitaisiin keskustella, mistä on kysymys. Näin ei ollut.

Mutta kun ed. Pulliainen viittasi näihin kaksiin ohjeisiin, ensin minun antamiini, joissa vaadin tiukasti kaikenlaista ja perusteellista selvitystä, ja sitten hiukan myöhemmin meidän kansliapäällikkömme antamiin ohjeisiin, tällä välillä paljastui juuri, ikävä kyllä, mihinkä myös puheessani viittasin, niin sanottu kielivirheongelma, ja tästä johtuen Merenkulkulaitos joutui nimenomaan kohtuullistamaan näitä väylämaksuja, jos oli virhe tapahtunut kielivirheen takia. (Puhemies koputtaa) Tätä kohtuullistamista joudutaan tekemään niin kauan, kunnes jääluokka-asia on ratkaistu lainsäädännöllä. Tällä lainmuutoksella vältyttäisiin juuri tältä kohtuullistamismenettelyltä, joka on hyvin raskas ja sitoo myös erittäin paljon näitten maksuvelvollisten omia varoja. Tästä nyt haluttaisiin pois ja (Puhemies koputtaa) mennä eteenpäin siltä osin, että tehdään sairaudelle pieniä parannuksia kerta kerran jälkeen, iso leikkaus sitten myöhemmin.

Erkki Pulliainen  /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tähän on hyvin yksinkertainen resepti, arvoisa ministeri. Se resepti on se, että jos tilanne on ajettu jopa tarkoituksella tällaiseksi elikkä on tavallaan luotu sellainen konsti, että tämän varjolla ei koskaan joudu mihinkään, elikkä tämä on tarkoituksellisesti rakennettu loukku, niin tästä selvitään sillä, että annetaanpa esimerkiksi viisi kuukautta aikaa panna alukset kuntoon ja sillä siisti. Tämä on niin yksinkertaista.

Lyly Rajala /kok:

Arvoisa herra puhemies! Tästä on hyvä jatkaa. Näillä aiemmilla määräyksillähän myöskin kompensoitiin huomattavan runsaasti ulkomaista merenkulkua. Kuten tiedämme, suomalainen merenkulku on vähenemään päin ollut viimeisinä vuosina. Se, että näitä jäämaksuluokkia ja muita annettiin anteeksi ulkolaisille varustamoille ja laivoille mutta samaan aikaan suomalaiset varustamot tekivät kymmenien, jopa satojen miljoonien eurojen parannukset omiin aluksiinsa ollakseen määräystensä mukaisessa kunnossa, ei kuulosta ainakaan suomalaisen merenkulun tulevaisuuden kannalta järin järkevältä toiminnalta.

Arvoisa herra puhemies! Hallituksen esitys väylämaksulain muuttamisesta tuleekin aika mielenkiintoiseen aikaan. Eilisessä Iltalehdessähän kerrottiin, että valtiolta on huijattu satoja miljoonia väylämaksuissa ja että keskusrikospoliisi on harkinnut esitutkintaa. Joidenkin luokituslaitosten epäillään antaneen laivojen jäänkestävyydestä tahallisesti vääriä tietoja väylämaksujen alentamiseksi. Nuo väylämaksujen alentamiset eivät ole ihan pienoisia summia. Epäily kohdistuu myös siihen, onko Merenkulkulaitos laiminlyönyt virkavelvollisuuden ilmoittaa vilpillisestä toiminnasta.

Kauppa-alusten jääluokitusten epäselvyydet ja ilmeiset väärinkäytökset ovat olleet tiedossa jo pitkään, niin kuin mekin kaikki tiedämme. Määräyksiä tiukennettiin pari vuotta sitten. Hallituksen nyt antamassa lakiesityksessä annetaan ymmärtää, että jääluokitussotkut johtuvatkin oikeastaan määräysten epäselvyydestä ja jäykkyydestä. Esityksessä katsotaan, että nykyinen normisto on liian yksityiskohtainen ja joustamaton toimiakseen rationaalisen laivanrakentamisen ja väylämaksun määräämisen perustana. Siksi lakiakin pitää taas muuttaa. Lain perusteluissa kerrotaan, että vähäisetkin tekniset puutteet tai poikkeamat jääluokkamääräyksissä johtavat aluksen jääluokan heikkenemiseen ja sitä kautta korkeampaan väylämaksuun. Vähäinen poikkeama saattaa johtaa väylämaksun viisinkertaistumiseen. Sama alus siis voi olla sekä lähellä parasta A-luokkaa että samanaikaisesti toiseksi heikointa kastia. Pienien puutteiden vuoksi aluksen jääluokka alenee, kuten ed. Pulliainenkin täällä kertoi, I A Superista jääluokkaan II, uskokoon tämän ken tahtoo. Joka tapauksessa tosiasia on se, että Suomen jäisiä vesiä on kyntänyt vuosikausia aluksia, joiden rakenne ja koneteho eivät ole vastanneet luokituslaitoksen antamaa todistusta. Vielä vuosi sitten ministeri Luhtanen vaati, että Merenkulkulaitoksen tulee ryhtyä asianmukaisiin toimenpiteisiin esitutkimuksen käynnistämiseksi tapauksissa, joissa vilpillisyyttä ilmenee.

Olen kysynyt väylämaksujen oikeudenmukaisuuden perään jo useamman kerran kirjallisissa kysymyksissäni, joista viimeisen jätin tänään kello 15. Viimeksi lokakuussa 2004 kysyin, mihin toimenpiteisiin hallitus ryhtyy, mikäli ilmenee, ettei Merenkulkulaitos olekaan ilmoittanut havaitsemiaan epäiltyjä luokituslaitosten vilpillisyyksiä poliisille esitutkinnan käynnistämistä varten. Ministeri Luhtasen mukaan Merenkulkulaitos ei ole tehnyt luokituslaitoksia koskevia tutkintapyyntöjä, koska siihen ei ole ollut aihetta.

Arvoisa herra puhemies! Lakiesityksen mukaan Merenkulkuhallitus voi hyväksyä jääluokkamääräyksistä poikkeamisen, mikäli alus on rakennettuna teknisesti saman arvoinen jäissäliikkumiskyvyltään kuin määräysten mukainen alus. Parempaan jääluokkaan pääsee hakemuksesta myös, jos siihen on erityisiä syitä ja jos alus poikkeaa vain vähäisessä määrin jääluokkaa koskevista määräyksistä. Lisäksi aluksen tulee olla liikennöinyt vaikeuksitta jääolosuhteissa tai aluksen jäissäkulkukyvyn voi ominaisuuksien perusteella muutoin arvioida olevan hyvä. Edelleen siteerauksia: jäissäkulkukyvyn samanarvoisuutta, erityisiä syitä, vähäisiä poikkeamia, liikennöintiä vaikeuksitta jääolosuhteissa ja ominaisuuksien muuta hyvyyttä. Näitä ei tarkemmin määritellä lakitekstissä. Jäisikö lakiin tässä muodossa jäämaksuluokan mentäviä aukkoja? Esimerkiksi Rahtialusyhdistys pitää lakitekstiä epätarkkana.

Lain perusteluista ja ministerin kirjalliseen kysymykseeni muutama viikko sitten antamasta vastauksesta ilmenee, että esimerkiksi vähäisessä määrin poikkeamiset tarkoittavat pääsääntöisesti alle 5 prosentin suuruista poikkeamaa määräyksistä. Olisiko sen prosenttimäärän kenties voinut vaikka sisällyttää itse lakitekstiin? Lain perusteluista ja ministerin kysymykseeni antamasta vastauksesta käy myös selville, että vaikeuksitta liikennöinti jääolosuhteissa tarkoittaa liikennöintiä jääoloissa Itämerellä. Itämerihän on ollut monena talvena jäätön Helsingin edustalla; olosuhteet Perämerellä ovat ihan toiset kuin Helsingin vesillä tai Tanskan salmissa, vaikka Itämertahan Perämerikin on, sen tietää varmasti myöskin tuore Merenkulkulaitoksen pääjohtaja, joka sattuu olemaan rippikoulukaverini Oulusta.

Toivon, että lakiteksti muuttuu täsmällisemmäksi valiokuntakäsittelyssä, jotta jääluokituksessa päästäisiin vihdoinkin selkeään käytäntöön. Jääluokituksilla kikkailu saa jo loppua.

Reijo Paajanen /kok:

Arvoisa puhemies! Ed. Rajala toi tuossa niitä asioita esiin, mitä itse olin ajatellut tulla sanomaan, joten en käytä tämän pitempää puheenvuoroa.

Martin Saarikangas /kok:

Arvoisa herra puhemies! Tämä lakiesitys on todella tarpeen, ja pidän sitä perusteltuna ja hyvänä alkuna sille, mitä jäämaksuluokista tulisi säätää ja mitä väylämaksuista tulisi kertoa. Pikkuisen taustaa tälle, koska menneessä elämässäni nuorena jouduin itse asiassa tekemään näitä jäämaksusäännöksiä.

Aina vuoteen 71 saakka ei löytynyt mitään kirjallisia säännöksiä, vaan ainoastaan Venäjän rekisterillä, Venäjän luokituslaitoksella sekä meidän telakallamme oli niin sanotut nyrkkisäännöt. Nyt kun tässä puhutaan tästä kielivirheestä, niin minullekin se on tullut suurena yllätyksenä jälkeenpäin, koska näitä asioita käsiteltäessä emme koskaan käsitelleet suomenkielistä versiota, arvoisa puhemies, koska nämä käytiin kansainvälisellä tasolla, Imossa ja muualla, joissa vallitseva kieli ei ole suomen kieli. Sen takia tämä virhe on todellinen lapsus. Kun muualla puhutaan siitä, että "kevyen lastiviivan mukaan" tehdään tämä, ja meillä sitten Suomessa sanotaan, että "makeassa vedessä", niin riippuen meren suolapitoisuudesta se antaa 4,5 prosentin maksimaalisen eron. Eli noin 5 prosentin ero on englanninkielisen version mukaan rakannetun ja suomenkielisen version mukaan rakennetun välillä. Tämä ei ole huomattava virhe, koska yleensähän näissä laskennoissa on varmuuskerroin 2—2,5.

Oleellista on, että tämä korjataan nyt. Minun mielestäni tämä menettelytapa on oikea, mutta tässä ei saisi menetellä niin, että lähdetään taannehtivasti rankaisemaan näitä, jotka ovat rakentaneet, joko suomalaiset tai ulkolaiset varustamot, sen tekstin mukaan, joka heillä on ollut oikein. Nyt en puhu näistä niin sanotuista kikkailuista, joista eilinenkin Iltalehti kertoi. Minullekin tämä asiaankuuluva taho on yrittänyt monia illallisia, lounaita tarjota, jotta toisin asian julki. Tämä ei liity tähän asiaan lainkaan, tämä on aivan toinen asia. Olen myös ollut kahden luokituslaitoksen johdossa ja teknisessä valiokunnassa, ja on aika kohtuutonta syyttää arvovaltaisia luokituslaitoksia tällaisesta petoksesta. Ehkä näitä papereita saa syntymään muutenkin kuin luokituslaitoksen leimalla.

Mitä tulee tähän joustoon, niin toinen asia, joka puoltaa sitä, on että nämä jääsäännöt laahaavat pahasti perässä. Ne on aikoinaan kokemusperäisesti lähdetty tekemään, ja ne yleensä ovat koskeneet paljon pienempiä aluksia kuin mitä ne suuret tankkialukset ovat, jotka nyt tulevat tänne; niihin eivät nämä normaalit jääsäännöt sovellu. Sen takia oikeastaan ainoastaan Venäjän rekisterillä on tähän sopiva säännöstö. He eivät lähde näistä prosenttilisäyksistä, vaan jääpaineista eli siitä, kuinka suuri on se jään puristava paine, joka kohdistuu runkoon, ja sen mukaan sitten määritellään tämä vahvistus. Tämä vahvistus voidaan määritellä monella tavalla, joko tehdään suuria kaaria tai paksu pelti, ja näitä voidaan käyttää riippuen tuotantotavasta eri tavalla ja sitä kautta saada yhtä vahva rakenne. Se, mihin pyritään, on yleensä tuotantoteknisesti halvin rakenne, ja se saattaa olla meillä Suomessa toinen kuin Koreassa, ja se on pienessä laivassa erilainen kuin se on suuressa laivassa. Näin ollen ymmärrän ja haluaisin ymmärtää niin ja ehkä sitä voidaan tässä tekstissä täsmentää, että kun puhutaan tästä harkinnasta, niin voitaisiin ottaa käyttöön nimenomaan se kuormitus, jonka esimerkiksi I A Super tai I A määritellään. Se venäläinen määritelmä on paljon parempi. Sitä mekin käytimme omissa laskelmissamme.

Vielä toistan sen, että näitten vanhojen laivojen kohdalla ei tulisi rangaista tämän kielivirheen takia, koska jos ne on rakennettu sen mukaan, miten se sääntö sillä kielellä on sanottu, jota asianomaiset käyttävät, niin silloin he ovat toimineet rehellisesti, toimineet sen mukaan. Jos esiintyy tällaista vilpillistä toimintaa, niin sitä luonnollisesti en puolusta, mutta nämä säännöt sellaisinaan eivät anna sille tilaa.

Erkki Pulliainen  /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ymmärsinkö nyt oikein ed. Saarikankaan äskeisestä puheenvuorosta, että täällä voisi olla väärennettyjä jääluokkatodistuksia liikenteessä? Tämä on aivan kokonaan uusi asia, ja tämmöistä ei ole kukaan vihjaissutkaan missään yhteydessä. En ole kuullutkaan tämän väylämaksukeskustelun aikana, viiden vuoden aikana, sellaista tapausta lausuttavankaan, että joku saksalainen luokituslaitos olisi ilmoittanut, että heidän nimissään on olemassa väärennettyjä asiakirjoja liikenteessä. Tämä oli kova lisä tähän keskusteluun.

Martin Saarikangas /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Sellaisen paperinipun, joka minulle on lyöty kouraan ja jota olen tutkinut, voi kyllä tuottaa missä tahansa. Haluaisin nähdä sellaiset dokumentit, joissa on luokituslaitoksen leima alla, virallinen leima, eikä ole vaan konekirjoitettu paperi.

Raimo Vistbacka /ps:

Arvoisa herra puhemies! Ihan lyhyesti joitakin omia kannanottoja näin lähetekeskustelussa. En halua vielä lähteä syvemmin ruotimaan, lähinnä sen johdosta, että haluan tietysti kuulla myöskin tämän asian suhteen asiantuntijoita. Odotan jälleen kerran sitä samaa, mitä neljän viiden vuoden aikana on tapahtunut, eli kun jotakin uutta on saatu näytettyä ikään kuin melkein toteen, sen jälkeen Merenkulkulaitoksen osalta myönnetään tämä ja sanotaan, että nyt tällainenkin on kyllä toteutunut näköjään jossakin vaiheessa, mutta on se kumma, että me emme ole aikaisemmin tienneet sitä. Niin kuin täällä on todettu, itse olen ollut paikalla liikennevaliokunnassa, kun ed. Pulliaisen mainitsemat kaksi henkilöä ovat muun muassa olleet paikalla. Heitä oli useampiakin samalla kertaa siinä penkillä istumassa ennen erästä joulua, kun yritimme saada selville muun muassa sitä, kuinka paljon mahdollisesti asia ehtii vanhentua, kun ei viranomaistaho ehtinyt valmistelemaan perintäasiakirjoja riittävän ajoissa.

Alussa ei ollut mitään ongelmia, sen jälkeen myönnettiin, että muutaman laivan kohdalla, jotka tänne ovat tulleet, on ollut ongelmia, mutta nyt, niin kuin tässä hallituksen esityksessä todetaan, niitähän on jo satakunta: yli sadan aluksen tiedot jälkimaksatustoimenpiteitä varten on nyt tavallaan vuosien 2002 ja 2004 välisenä aikana ilmoitettu.

Mutta, arvoisa puhemies, se on ainakin hyvä, että ministeri totesi sen, että tämä on yksi askel, ehkäpä ensimmäinen askel, oikeaan ja hyvään suuntaan, mikäli ymmärsin oikein. Tietysti se on hyvä asia, että näin on. Mutta jotenkin minulle on jäänyt hämärän peittoon tämä luokituslaitos, mihin ed. Saarikangas viittasi, kun en ole asiantuntija enkä perehtynyt siinä elämänvaiheessa, kun varsinaista palkkatyötä tein, en tätä palkkiotyötä. Liikennevaliokunnalle valitettavasti on tullut sellainen käsitys, tai ainakin minulle liikennevaliokunnan jäsenenä, että luokituslaitokset eivät enää olisi sillä tavoin kaikki yhtä luotettavia siitä huolimatta, että periaatteessa ne paperit, jotka luokituslaitos antaa, ovat yhtä päteviä sitten käytännössä. Näin minä itse olen ymmärtänyt, ja on esitetty eräänlaisia väitteitä sitten, vähän eri suuntaankin meneviä väitteitä.

Ministeri Luhtanen totesi, että joku olisi esiintynyt omalla nimellään. Minun käsittääkseni ainakin Rahtialusyhdistyksen toiminnanjohtaja Widén on esiintynyt myös näissä lehtiartikkeleissa omalla nimellään siltä osin, mitä siltä edunvalvontajärjestöltä on tullut julkisuuteen, ja myöskin sekä liikennevaliokunnassa että näissä tämänkin syksyn palavereissa, joissa muun muassa uusi pääjohtaja oli läsnä. Samansuuntaisia ajatuksia toiminnanjohtaja Widén on esittänyt minun mielestäni myös lehdissä, mitä hänen haastattelulausunnoissaan on ilmennyt ja myös mitä hän on valiokunnalle esittänyt ja myös näissä yhteispalavereissa Merenkulkulaitoksen edustajien kanssa.

Arvoisa puhemies! Kun täällä hallituksen esityksessä hyvin pitkästi, ja varmasti voi sanoa, että ansiokkaastikin, yritetään selittää ja selvittää tätä kieliversioeroavaisuutta, tässä syksyn palaverissa minulle jäi vaan — haluan korostaa, että minulle jäi — se käsitys, että eri kieliversiot ovat olleet joittenkin henkilöitten tiedossa Merenkulkulaitoksessa. Näin minä ymmärsin siinä tilaisuudessa. Tämä on jättänyt ainakin minulle sellaisen ikävän varjon, jos joku henkilö on Merenkulkulaitoksessa tiennyt tämän ja sen jälkeen jos varustamoissa on tiedetty taikka varustamojen edustajat — en tiedä sitä järjestelmää — ovat tienneet tämän, että suomalaisen version mukaan aavistuksen verran helpommin ja mahdollisesti halvemmalla pystyy rakentamaan sellaisen aluksen, joka täyttää ne määrätyt luokituskriteerit, ja jos pitää paikkansa se väite, että tämän jälkeen yhä laajemmin ryhdyttiin käyttämään suomalaista versiota pohjana.

Arvoisa puhemies! Esitän hyvin varauksellisesti näitä ajatuksia sen johdosta, että, niin kuin äsken totesin, en ole aivan sisäistänyt koko laivanrakennustoimintaa ja kaikkia niitä eri versioita, jotka siihen liittyvät, mutta näiden kielieroavaisuuksien johdosta tapahtuneet liikkeet ovat minun käsitykseni mukaan ainakin osittain ehkä vaikuttaneet tähän koko sotkuun. Erittäin ikävänä pidän ja jopa valtiontaloudellisesti vahingollisena sitä, että jos Merenkulkulaitoksessa on ollut yksi, kaksi tai muutama virkamies, jotka ovat tienneet tästä, siitä huolimatta asian on annettu olla näin eivätkä ministeriö ja muut tahot siitä tienneet mitään. Se on minun mielestäni jo hyvin lähellä sellaista toimintaa, johonka rikosoikeudellisesti minun mielestäni olisi pitänyt puuttua. Jos he tällä hetkellä eivät enää ole virassa — ja riippuen siitä, koska viimeksi tällaisia tilanteita on käytetty — niin onko asia sitten vanhentunut, siihen en halua ottaa kantaa.

Hallituksen esityksen sivulla 7 korostetaan varustamojen vilpittömyyttä asiassa. Jotenkin minulle vaan näitten neljän vuoden aikana on tullut sellainen käsitys, etteivät ehkä kaikki varustamot ihan vilpittömässä mielessä ole liikkuneet.

Mutta sitten tämä, mihin arvoisa ministerikin puuttui, syksyn 2003 tapahtumat. Kun muistaakseni kuusi alusta vahvisti sen ministerin allekirjoittaman kirjeen mukaisesti aluksiaan, sen jälkeen joulukuun 22. päivä tuli uusi kirje, jossa sitten todettiin, että kielieroavuuksien johdosta voi saada toistaiseksi erivapauden liikennerajoituksesta ja jatkaa liikennöintiä aikaisemman jääluokan perusteella — se puutteen vähäisyys varmistetaan aina tapauskohtaisesti ennen erivapauden myöntämistä.

Arvoisa puhemies! Nyt minä kysyisin ministeriltä sivusta 8. Myönnän sen, että en ole syvällisesti analysoinut, vaan lukenut tekstin kursorisesti läpi, mutta miten tämä kohta voi olla yhteneväinen verrattuna saman sivun tavoitteisiin, siihen loppuun? Onko nyt joku asia jäänyt välistä, kun on yritetty karsia? Täällä sanotaan se, mitä joulukuun 22. päivä 2003 on määritelty ministeriön osalta, eli voi saada toistaiseksi erivapauden liikennerajoituksesta ja jatkaa liikennöintiä aikaisemman jääluokan perusteella. Nyt on hallituksen esityksessä kohdassa "Esityksen tavoitteet ja keskeiset ehdotukset" kohdassa "2.1. Tavoitteet" toisen kappaleen lopussa: "Ellei jääluokkamääräysten joustavampaa soveltamista mahdollisteta lakiehdotuksen mukaisella tavalla, samalle alukselle joudutaan tekemään vuosittain kyseisen vuoden maksuja koskeva kohtuullistamispäätös." En pysty sisäistämään, minkä takia sen jälkeen vielä pitää tehdä kohtuullistamispäätöksiä, kun ministerin kirjeen mukaisesti voi saada toistaiseksi erivapauden liikennerajoituksista, mutta ehkäpä tämä, arvoisa herra puhemies, selviää liikennevaliokunnan asiantuntijakuulemisessa ja myöskin, kun ministeriön edustajat tulevat sinne. Itseäni jäi vaan hieman häiritsemään tämä ainakin nopeasti lukien erilainen tulkinta.

Risto Kuisma /sd:

Arvoisa puhemies! Lyhyesti: Kyllähän harvoin hallituksen esitykset saavat niin paljon ja niin voimakasta kritiikkiä kuin tämä esitys on saanut. Asiahan on kaiken kaikkiaan lisäksi hyvin monimutkainen, niin kuin varmaan tämäkin keskustelu osaltaan on osoittanut. Valiokunta tietysti kuulee asiantuntijoita, ja varmaan totuus, sikäli kuin tässä totuutta on, siellä paljastuu. Ongelmathan ovat pitkältä aikaväliltä, niin kuin täällä on kuvattu. Jo viime eduskunnan aikana liikennevaliokunta niitä selvitti. Kyllähän tässä taustalla myöskin on tämmöinen epäluulo, sillä kyllähän liikenneministeriön ja Merenkulkulaitoksen käyttäytyminen tämän asian selvityksessä silloin, kun tämä rupesi selviämään, oli erittäin epäjohdonmukaista ja semmoista, joka ei ole herättänyt luottamusta.

Myöskin ainakin itselleni on tullut epäily. Vaikka kunnioittamani ed. Saarikangas on luokituslaitosten johtokunnassa, niin siitä huolimatta rohkenen sanoa, että kyllä minä ihmettelen, jos joku viranomainen näitä luokituslaitoksen päätöksiä panee viranomaispäätösten pohjaksi, niin epätarkkoja ne ovat. Johtuneeko se tahallisuudesta vai huolimattomuudesta, mutta eivät paperit voi olla niin sotkuisia, vaan kyllä viranomaispäätösten pitää olla luotettavia ja ne pitää arvioida erikseen. Nythän on ollut tilanne se, että tavallaan se luokituslaitoksen määräys on otettu sellaisenaan ja sitä ei ole edes millään tavalla harkittu, niin että siinä mielessä tämän täytyy muuttua.

Sitten myöskin on selvää, että joudutaan — varmaan tämä työryhmä jatkaa — harkitsemaan näitä muita epäkohtia, joita tähän liittyy. Mutta varmasti joudutaan myös harkitsemaan se seikka, joka on herättänyt ihmetystä ainakin minun osaltani, miksi Suomessa tiettävästi ainoana maana maailmassa väylämaksut on kytketty laivojen jääluokkaan, näin epäolennaiseen seikkaan ja näin teknisesti vaikeaan asiaan.

Martin Saarikangas /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tähän viimeiseen kohtaan totean, että mitä korkeampi jääluokka, sitä vähemmän alus tarvitsee jäänmurtoavustusta, ja sen kautta se on ihan perusteltua.

Mitä tulee tähän ensimmäiseen osaan eli näihin todistuksiin, aivan kuten auton katsastuksessa lyödään leima ja siinä saadaan sertifikaatti, että nyt autolla saa ajaa, luokituslaitos antaa tällaisen leimatun sertifikaatin: näillä arvoilla saa toimia. Voin kuvitella, että tämän sotkun taustalla on sellainen tilanne, että kun joku laiva normaalisti kulkee ei-jääpeitteisillä alueilla, niin sille voidaan hakea sen alueen mukainen luokitustodistus, jolloin esimerkiksi konetehoa ei tarvitse saada suuremmaksi, mutta kun se tulee tänne ylös, sen tulee täyttää jäävahvistus, ja silloin sille vaaditaan sen jäävahvistuksen mukainen koneteho. Tätä ymmärtääkseni on käytetty väärin, ja jos on, sehän on rangaistava teko.

Liikenne- ja viestintäministeri Leena Luhtanen

Arvoisa puhemies! Täältä ed. Vistbacka lähti jo pois. Olisin vaan todennut, että minä puheenvuorossani, kun sanoin, että olisi iltapäivälehdissä hyvä kirjoitella omilla nimillään, kun kritisoidaan, en viitannut mihinkään tahoon enkä kehenkään yksittäiseen henkilöön. Totesin vaan, että siinä artikkelissa todettiin, että asiantuntijatahot jne. pitävät esitystä jopa naurettavana. Silloin on tarpeen, että esitetään omilla nimillä, jos on niin paljon kritiikkiä esitettävänä, mutta tulipa selväksi, mikä se taho nyt sitten on. Mutta sehän ei ole meille vierasta, koska me olemme saaneet erittäin laajat lausunnot asioista. Kyllä heidän käsityksensä ovat täysin tulleet meille selviksi.

Nyt kun tämä menee valiokuntaan ja valiokunnalla on pitkä perspektiivi näihin asioihin, huomaan, ja monella täällä paikalla olleilla puheiden käyttäjillä huomattavasti pidempi kuin minulla, niin toivon, että valiokunta käyttää todella sitä kokemusta hyväkseen ja myös tutkii sitä, miksi sitten minkäänlainen normaali hallinnon valvonta tai menettelytapa ei ole aiemmin ottanut kouraansa kiinni näistä epäkohdista.

Minun tavoitteeni on se, että katkaistaan jollakin tavalla edes tätä menettelyä, ennen kuin saadaan aikaan kokonaisvaltainen laki, jonka tulee todella pohjautua perusteelliseen ja huolelliseen valmisteluun. Korostan vielä, että työryhmä tekee parhaillaan siis tätä työtä, ja siltä pohjalta sitten esitämme kokonaisvaltaisen lakiesityksen. Tämä katkaisisi nyt tämän rankan kohtuullistamismenettelyn, joka todella sitoo hallinnollisia ja myös aineellisia resursseja, meidän näkemyksemme mukaan kohtuuttomasti. Tässä on siis kyse yhden pykälän muutoksesta. Toivon, että kun valiokunta tätä käsittelee, valiokunnalla on sitten mahdollisesti kättä pitempää esityksessä asian korjaamiseksi. Asiahan pitää jollakin tavalla pysäyttää edes niiltä kohdin, joista tiedämme, että näin voidaan tehdä.

Unto Valpas /vas:

Arvoisa puhemies! Minusta jotain kummallista tässä väylämaksuasiassa on ollut, koska se nousee aika ajoin varsin vahvasti pinnalle. Vastaukset ja selvitykset antavat lähes aina aihetta uusiin kyselyihin. Minäkin olen yhden kirjallisen kysymyksen tehnyt, ja silloisen ministerin vastaus oli varsin ympäripyöreä.

Arvoisa puhemies! Toivoisin, että arvoisa ministeri Luhtanen voisi kertoa tarkemmin käsityksensä siitä, mikä on näiden jatkuvien kyselyjen ja epäilyjen taustalla ja onko niihin hänen mielestään ollut aihetta. Tuoko uusi laki toisaalta sitten uusia ongelmia, niin kuin täällä on epäilty? Ainakin täällä on hyvin epäileväinen kanta ollut tähän esitykseen. Sitten vielä: Onko tarvetta periä maksuja taannehtivasti, jos niillä on todella pystytty kikkailemaan, niin kuin on myös annettu ymmärtää?

Liikenne- ja viestintäministeri Leena Luhtanen

Arvoisa puhemies! Vastaukseni ed. Valppaalle on, että kyselyihin on aivan varmasti ollut aihetta. Ne ovat osoittaneet minulle sen, että tämä ongelma on ollut jo pitkään, ja kyselyt pulppuavat sitä mukaa ja aivan aiheellisesti, kun asioita yritetään selvittää. Tästähän on kysymys.

Reino Ojala /sd:

Arvoisa puhemies! Ei oikeastaan näihin yksityiskohtiin enää mitään. Tässä on keskustelu ollut hyvin värikästä ja laajaa. On erinomaisen hyvä asia, että ministeri Luhtanen on tuonut tämän asian nyt eduskuntaan käsiteltäväksi ja että se työryhmä jatkaa tehtäväänsä kevääseen asti ja tekee tätä ongelmaa poistavaa ja parantavaa todellista työtä, koska tämä on selvästi olemassa. Suomessa on ihmeen suuri epäluottamus tässä asiassa varustamoiden, luokituslaitoksen, Merenkulkulaitoksen ja merenkulkijoiden eli Merimies-Unionin välillä. On hämmästyttävää, että se on jatkunut näin kauan ja sitä ei ole saatu korjattua.

Tähän asiaan täytyy tämänkin lain käsittelyn jälkeen pistää painoa, koska tällä on nyt hyvin lyhyt käsittelyaika. Kun lain on tarkoitus tulla tammikuun alusta voimaan, niin tässä ei varmaan kuukauden aikana kaikkia ongelmia pystytä löytämään, mutta sitten kun tulee se laajempi laki, niin sen pitää todella olla semmoinen, että ilma myöskin tällä alalla puhdistuu.

Markku Laukkanen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Tässähän on kyseessä todella nyt jäävuoren huippu — sanottakoon nyt näin, kun on kyse jääluokituksesta. Oli kuitenkin tavattoman tärkeätä, niin kuin ministeri muotoili, että tällä tavoitellaan tilannetta, että katkaistaan todellakin se pitkäksi venynyt ja tavattoman laaja kohtuullistamismenettely, joka maksaa, sitoo paljon hallinnon voimavaroja ja tulee todella kalliiksi. On hyvä, että koko tätä väylämaksu- ja jääluokitusproblematiikkaa analysoidaan työryhmässä. Tuodaan sitten aikanaan se kokonaisvaltainen lakiesityts. Se on iso möhkäle, ja se vaatii tavattoman paljon huolellista perehtymistä.

Mutta mitä, herra puhemies, nyt tarvitaan tämänkin käsittelyssä, niin tarvitaan nimenomaan sitä uskottavuuden palauttamista. Nyt on otettava niitä askeleita, että koko järjestelmän uskottavuus palautetaan; tarvitaan osittain myöskin Merenkulkulaitoksen uskottavuuden palauttamista, samoin luokituslaitosten osalta. Kaikki väärinkäytösepäilyt on otettava vakavasti, niin kuin täällä kaikki puheenvuoroissa ovat todenneet. Sen takia tämän pykälän käyttöönotto nyt on kaikin tavoin paikallaan.

Sama koskee nyt tätä kielivirhekysymystä ja siitä seuraavia selkeitä, aivan aiheellisiakin korvausvaateita. Tämäkin kivi on nyt vaan käännettävä. Henkilökohtaisesti epäilen hieman ed. Reino Ojalan tavoin tätä aikataulua. Tässä on oikeastaan pari viikkoa aikaa siihen, kun mietinnön pitäisi olla takaisin palautekeskustelussa salissa, ja se käy siinä välissä vielä perustuslakivaliokunnassa, jonka puheenjohtajalla on, niin kuin on nähty, kaikenlaisia harrastuksia, enkä ole lainkaan varma, että perustus pystyy tällä aikataululla ylipäätään kantaansa tähän muotoilemaan. (Min. Luhtanen: Hän saattaa tuntea tämän asian!)

Mutta, puhemies, jääluokitukseen, joka määrää viime kädessä väylämaksun suuruuden, sisältyy tavattoman suuria taloudellisia arvoja varustamojen ja laivanrakennuksen kannalta. Sen takia on päivänselvää, että mitä nopeammin nämä epäselvyydet ja tällainen vellova tilanne, jossa ei oikein tiedetä huomisesta, saadaan lopetettua, sen parempi koko tälle arvoketjulle. (Puhemies koputtaa)

Ja turvallisuus on, puhemies, lopuksi totean vaan, a ja o. Ei tässä saa painaa se, pystyykö joku korealainen hitsausrobotti tekemään turvallisia laivoja vai ei. Tehdään sitten laivat siellä, missä pystytään.

Matti  Kangas  /vas:

Arvoisa puhemies! Tämä on hyvä lakiesitys, jos tämä selventää näitä asioita. Mutta kyllä tässä sellainenkin kuva vähän jää, olisiko tällaista lakiesitystä tarvittu. Tässä on enemmänkin valvonnasta ja valvonnan puutteesta ollut kyse, ei niinkään siitä, että on huono lainsäädäntö ollut tähän asti. Mutta toivottavasti tämä nyt tuo parannusta, ja niin kuin ministeri täällä totesi, niitä isoja väärinkäytöksiä ei saa haudata, vaan ne perataan loppuun asti, että tästä asiasta päästään eteenpäin. Tämä on ollut valitettava prosessi ja vienyt uskottavuutta.