Herra puhemies! Ensi vuonna joka kolmas Suomen kunnista nostaa tuloveroprosenttia. Se on suomenennätys — onneksi olkoon, hallitus! Jo tälle vuodelle lähes sama määrä kuntia nosti tuloveroprosenttia. Edelleen kuntien velkamäärät ovat kasvamassa samaan aikaan, kun korkotaso on nousemassa. Puolet Suomen kunnista hakee harkinnanvaraista avustusta. Suomen kunnat ovat konkurssissa — oliko, ministeri Manninen, vuonna 2009 se teidän ennustuksenne, vai oletteko aientanut sitä? Edelleen kunta- ja palvelurakennetyöryhmä tekee työtään, mutta siltä työltä sekä puheenjohtaja, valtiovarainministeri Heinäluoma että pääministeri Vanhanen vetävät omalla tahollaan mattoa pois, tai sitten kyseessä ovat sosialidemokraattien puheenjohtaja Heinäluoma ja keskustan puheenjohtaja Vanhanen.

Kysymys: Samaan aikaan toisaalla valtio pidättää itselleen kunnille kuuluvia rahoja ja kurjistaa tilannetta entisestään. Pakkolainaa on otettu kunnilta liki 300 miljoonaa euroa (Puhemies koputtaa) jo ennestään rästissä olevia valtionosuuksia. Aikooko valtio jatkaa tätä peliä vai palauttaa nuo rahat kunnille, tuon pakkolainan, kuntien taloustilanteen parantamiseksi?

Alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen

Arvoisa puhemies! Eduskunta on säätänyt lain, mitenkä nuo rahat maksetaan. Ellei uutta lakia säädetä, niin tietysti hallitus elää lakien mukaan.

Arvoisa puhemies! Kun ette näytä ymmärtävän, mistä on kyse, saanen esittää vertauksen. Jos teillä on sähkösopimus ja se on arviolaskutettu ja käykin niin, että olette maksanut liikaa ja mittarilaskennassa osoittautuu, että olette maksanut liikaa, ja yhtiö ilmoittaa palauttavansa ne joskus hamassa tulevaisuudessa, oletteko tyytyväinen ja pidättekö tätä oikeana? Teen uuden kysymyksen, koska kiersitte tuon äskeisen:

Aikooko hallitus tuoda eduskunnalle esityksen tämän pakkolainan nopeutetusta maksamisesta?

Alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen

Arvoisa puhemies! Tällä hetkellä sellaisia päätöksiä hallituksella ei ole.

Mitä tulee yleensä kuntatalouden tilanteeseen, niin haluan vain muistuttaa, että siellä kokoomuslaisen valtiovarainministerin kaudelta ovat vielä (Välihuutoja) 800 miljoonan euron ansiotulovähennykset korvaamatta. Se on kyllä yksi keskeinen syy tähän taloudelliseen tilanteeseen.

Arvoisa herra puhemies! Kuntaministeri Manninen suhtautuu kyllä aivan älyttömän ylimielisesti siihen ahdinkoon, joka kunnissa tällä hetkellä on. Hänen kautenaan 330 kuntaa on joutunut nostamaan tai joutuu nostamaan nyt veroprosenttiaan. Se on maailmanennätys Suomen mittakaavassa tai suomenennätys, mitenpäin te haluatte sen, mutta te pidätte nyt hallussanne sitä. Kyläkoulut tapetaan, kunnat nostavat veroprosenttiaan.

Herra valtiovarainministeri — minä kysyn valtiovarainministeri Heinäluomalta: Valtio tekee 3 miljardia ylijäämää tänä vuonna ennusteiden mukaan suuruusluokaltaan. Kunnat tarvitsevat nyt rahoitusta. Siellä on todellinen hätä. Eikö nyt pikkuisen voisi sitä lompakon nyöriä löysätä? Sosialidemokraatit ovat nyt siinä avainasemassa. Keskusta ei välitä niistä heikosti menevistä kunnista. He eivät välitä kuntalaisista. He eivät välitä peruspalveluista. Mutta minä luotan siihen, että sosialidemokraatit heräävät vihdoin ja viimein.

Valtiovarainministeri Eero Heinäluoma

Arvoisa puhemies! Vihdoinkin ed. Korhonen on tullut järkeville linjoille. Hän luottaa demareihin. Tällä linjalla kannattaa jatkaa, ed. Korhonen, niin tulee hyvää jälkeä. (Välihuutoja)

Kuntien valtionapujen osalta ollaan siis tilanteessa, että on jaksotettu näiden kustannusten korvausten maksatus. Se vastaa täysin sitä menettelyä, joka oli silloin, kun ed. Korhonen oli hallituksessa, (Eduskunnasta: Ei vastaa!) ja silloin, kun ed. Ollilan puolue oli hallituksessa. Tämä keskustelu käytiin viimeksi syyskuussa erittäin ansiokkaalla tavalla. Mitään uutta sen jälkeen ei ole oikeastaan tapahtunut. Toivoisin vaan, että kokoomuksenkin eduskuntaryhmä voisi kysyä nykyiseltä presidenttiehdokkaaltaan Sauli Niinistöltä, minkä takia näitä aikoinaan on jaksotettu. (Välihuutoja)

Arvoisa herra puhemies! Ed. Ollila asetti saman kysymyksen kahdesti ministeri Manniselle. Ensimmäisessä vastauksessa ministeri Manninen syytti eduskuntaa, että eduskunta on säätänyt lain ja sen takia ei voi menetellä niin kuin ed. Ollila toivoi. Toisessa vastauksessa ministeri Manninen syytti entistä valtiovarainministeriä. Nyt minä asetan kolmannen kerran tämän kysymyksen ministeri Manniselle ja kysyn:

Ketä te nyt syytätte? (Naurua — Välihuutoja))

Alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen

Arvoisa puhemies! En syytä ketään. Hallitus on määritellyt ne raamit, minkä puitteissa kuntien valtionosuuksia nostetaan. Tämän hallituksen aikana niitä nostetaan noin 1,6 miljardilla eurolla, josta ansiotulovähennyksen kompensaatioita on noin 700 miljoonaa, elikkä tuollainen absoluuttinen valtionosuuksien määrä kasvaa 941 miljoonaa euroa, jos tarkasti sanotaan.

Arvoisa puhemies! Löytyykö tästä hallituksesta vastuunkantajia? Jos ei löydy, niin ilmoittakaa selvästi, niin eduskunta ottaa sen vallan, koska kunnat ovat todella isoissa ongelmissa, kun te ministerit ette keskustele ministeriöiden välillä silloin, kun te teette kuntia kohtaavia leikkauksia. Ministeri Karpela leikkaa kuntaeuroa, joka on merkittävä huononnus kuntien palveluihin, kulttuuripalveluihin. Sosiaali- ja terveysministeriö esittää hoitotakuuseen, joka on kaikkien kuntalaisten lähellä oleva palvelu, että päästään jonoista pois, 50 miljoonaa euroa kahden seuraavan vuoden aikana. Liikenneministeri esittää kevyen liikenteen väyliä. Oppilaat kulkevat piennarta pitkin ...

Arvoisa puhemies! Esitän kysymyksen. Nouskaa ylös ne ministerit, jotka haluavat kantaa vastuun tämän maan tärkeästä yksiköstä elikkä kunnasta. (Eduskunnasta: Istukaa kaikki vaan! — Välihuutoja)

Arvoisa puhemies! Kunnilla on mahdollisuus tässä tilanteessa joko nostaa veroprosenttia tai tehdä lisää velkaa. Nyt on käynyt selville, että eräitten kuntien kohdalla on himppusen vaikeaa saada sitä luottoa enää lisää, elikkä lähennellään Lex Karkkila -tilannetta hyvin selvästi. Tästä seuraa automaattisesti kysymys:

Onko hallituksen piirissä mietitty, että kun julkisen hallinnon reittausluokka on riippuvainen siitä, että kunnilla on maksukykyä, varaudutte siihen, että lexkarkkiloita tulee lisää hallituksen esityksenä eduskunnan käsittelyyn? Aikoinaanhan tähän menettelyyn ajauduttiin.

Alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen

Arvoisa puhemies! Kyllä sitä on mietitty ja sitä varten noin toista vuotta sitten asetettiin jo työryhmä, joka on antanut ehdotuksensa siitä, millä tavalla kuntien alijäämän kattamisvelvollisuutta koskevaa säännöstöä muutetaan. Tämä laki, kuntalain muutos, jossa on mukana tämä, on nyt viimeisellä lausuntokierroksella ja annetaan viimeistään ensi vuoden alussa, elikkä tämä on vakava kysymys ja tätä asiaa on kyllä pohdittu. Jos — niin kuin tiedetään — eräillä kunnilla taloudellinen tilanne on todella tässä suhteessa hyvin huonolla tolalla, niin tietysti siellä kunnankin puitteissa täytyy miettiä erilaisia vaihtoehtoja, mitä siinä tilanteessa on tehtävissä.

Arvoisa puhemies! Tämä vertailu velkojen maksuun aikaisemmilla vaalikausilla ei kyllä ole ihan näin kuin valtiovarainministeri totesi. Aiemmin ei ole seuraavan hallituksen harteille siirretty tätä velanmaksua, vaikka sitä on seuraaville vuosille siirretty. Kyllä tämä on ennenkuulumatonta. Päätökset on siitä, että seuraava hallitus vasta osittain näitä kunnille sitten palauttaa.

Mutta mitä tulee kuntatalouteen muuten, niin hallitushan pyrkii kuntataloutta vahvistamaan muun muassa kiinteistöveroa nostamalla, mutta nyt on edessä se — kunnat ovat jo huomioineet tulevissa budjeteissa sen — että terveydenhoidon maksuja aiotaan nostaa ensi vuoden alusta työryhmän esityksen mukaan keskimäärin 9,2 prosenttia.

Onko tämä oikeudenmukainen tapa paikata kuntataloutta, vai olisiko oikeudenmukaisempi tapa antaa valtiolta kunnille rahaa nyt, kun velanmaksua tämän vuoden kolmannen, huomenna tulevan lisätalousarvion mukaan pystytään lyhentämään 3,7 miljardia euroa ja kunnat samaan aikaan velkaantuvat? Kyllä nyt olisi todellakin rahansiirron vuoro kuntien suuntaan.

Alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen

Arvoisa puhemies! Kun edellisen kerran lykättiin näitä maksuja nelivuotistarkistuksessa, silloinhan ensin annettiin lakiesitys, että ne maksetaan kolmena vuotena. Sen jälkeen tuporatkaisuun liittyen korvauksena tietyistä korotuksista päätettiin, että ne maksetaankin kahtena vuotena. Sehän ei ollut mitään todellista korvausta, vaan ainoastaan aikaistettiin yhdellä vuodella jo velvoitteena olevia rahoja.

Mutta mitä tulee siihen, että jätetään toiselle hallitukselle maksettavaksi, minusta sekin on parempi kuin se, mitä monet hallitukset ovat tehneet, että ovat leikanneet rahoja eivätkä ole maksaneet ollenkaan niitä koskaan.

Arvoisa puhemies! Eduskunnan lisätalousarviossa on esityksiä teiden rakentamiseen 12 miljoonaa, rautateiden 12 miljoonaa ja päästökauppojen osalta 30 miljoonaa euroa. Tämä kuvaa sitä päätöstä, mikä on päästökauppojen osalta tässä eduskunnassa aikaisemmin tehty. Ilmaa ostetaan eikä rahoja panna sinne, missä ne todella työllistäisivät, kehittäisivät kuntia. Minä kysyisin, kun kunnissa on paitsi velkaongelma ja talousongelma kaiken kaikkiaan myös investointiongelma:

Mitä hallitus aikoo tehdä sen osalta, että kuntien investointitoiminta elpyisi ja lisääntyisi, ja toisaalta mitä valtio aikoo tehdä, että esimerkiksi maanrakennuksen osalta teiden rakentamiseen saataisiin niin paljon määrärahoja, että työllisyys elpyisi esimerkiksi Keski-Suomessa? Näillä kahdella asialla te voisitte hyvin nopeassa tahdissa parantaa tilannetta huomattavasti.

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Mitä investointeihin tulee, niin tarkoitus on, ed. Vielma, toimia juuri sillä tavalla, että nyt, kun päästöoikeuksia voidaan näillä Kioton mekanismeilla hankkia todella edullisesti, niitä hankitaan. Se edesauttaa sitä, että yritykset esimerkiksi siellä Keski-Suomessa pystyvät investoimaan ja sitä kautta tarjoamaan ihmisille työtä ja sitä kautta tuottamaan verotuloja myöskin kuntien kannalta ja muiden veronsaajien kannalta. Tähän tähtää tämä esitys näiltä osin. Ministeri Manninen jatkaa ehkä muilta osin.

Alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen

Arvoisa puhemies! Tietysti voi sanoa kuntien investoinneista, että ne ovat pysyneet viime vuosina ja niiden arvioidaan pysyvän aika tavalla vakaalla tasolla, nettoinvestoinnit noin 2,4 miljardia euroa vuodessa. Viimeksi tämmöinen investointibuumihan oli vuonna 2003 oikeastaan. Yleensä on käynyt niin, että jos kunnille on tullut parempi vuosi, seuraavana vuonna on ollut valtavat investoinnit ja kunnat ovat velkaantuneet vielä enemmän kuin ne vaikeina aikoina ovat velkaantuneet.

Voi sanoa, että tämä investointitaso, mikä nyt on, useimmissa kunnissa vastaa vähintään korvausinvestointien tasoa, kasvavissa kunnissa myöskin palvelurakennetta, mutta on kieltämättä tietysti sellaisiakin kuntia, joissa riittävästi korvausinvestointeja ei pystytä hoitamaan. Mutta tämän investoinnin, kuntien oman investoinnin, kautta kyllä kuntataloutta ei kuntoon voida panna.

Arvoisa puhemies! Ministeri Manninen, oikeasti kunnissa joudutaan tekemään todella ikäviä ratkaisuja, lakkauttamaan kyläkouluja ja vanhukset joutuvat odottamaan laitospaikkoja, päivähoidosta leikataan sijaisia.

Nyt kun kunta- ja palvelurakenneuudistusta valmistellaan, ongelmana on se, että hanke on vaarassa vesittyä juuri sen vuoksi, että valtio ja hallitus ennen kaikkea eivät tunnu luotettavalta kumppanilta, yhteistyökumppanilta, sen vuoksi että valtio ei ole antanut riittävästi rahoitusta ja nimenomaan hallitus ei ole antanut riittävästi rahoitusta niihin tehtäviin, jotka se on aikaisemmin kunnille määritellyt. Samanaikaisesti keskustan ministerit juoksevat kentällä vesittämässä koko hanketta ja sanovat, että ei tässä oikeasti tarvitsekaan mitään tehdä, kun tämä on tulevaisuuden kannalta kuitenkin täysin välttämätön hanke.

Kuka teidän mielestänne enää uskoo tähän hankkeeseen, uskovatko teidän omat ministerinne siihen, ja uskooko valtiovarainministeri Heinäluoma?

Alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin on syytä todeta, että varmasti kipeitäkin ratkaisuja joudutaan tekemään ja niitä on jouduttu tekemään tietysti jo paljon aiemminkin. Tämän hallituksen osalta voi todeta, että olemassa olevasta lainsäädännöstä poikettu on ainoastaan näiden nelivuotistarkistusten maksatusten osalta. Kaikista muista on pidetty pilkuntarkasti kiinni, jokaisesta veromuutoksesta, mitä on tehty. Valtiovarainministeriö on automaattisesti korvannut kaikki kunnille, kaikki järjestelmät ovat menneet aivan sillä tavalla kuin lainsäädäntö edellyttää.

Tosiasia on tietysti, että on pitkän historiallisen kehityksen tulosta ja myöskin väestön ikääntymisestä, monesta muusta johtuvaa, että tänä päivänä kuntien rahat eivät tahdo riittää niille velvoitteille. Nyt kuitenkin, kun tulevaisuutta ajatellaan, (Puhemies koputtaa) on erittäin tärkeää, että palvelurakenteet ja yleensäkin rakenteet ovat siinä kunnossa, että me pystymme vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin. Varmasti pidemmällä tähtäyksellä tarvitaan myöskin lisärahoitusta johtuen näistä tulevaisuuden haasteita, mutta siihen pitää valmistautua, ja minä kyllä uskon, että kuntakentällä nähdään ja uskotaan, että tätä kautta voidaan saavuttaa myöskin hyviä tuloksia tulevaisuudessa.

Valtiovarainministeri Eero Heinäluoma

Arvoisa puhemies! Tässä kuntauudistuksessa onnistuminen on kyllä meidän yhteinen etumme, ja on välttämätöntä, että pääsemme siinä eteenpäin. Ensi kevät on tältä osin päätöksenteon aikaa sen jälkeen, kun kuntakentällä nyt käynnissä olevan laajan valmistelun tulokset ovat käytettävissä. Tärkeätä on, että kysymys ei ole vain siitä, miten tämän hetken palveluvelvoitteista suoriudutaan, vaan että varaudumme siihen, että meillä on kasvava palveluodotus erityisesti terveydenhuollossa ja myös ikäihmisten palveluissa. Jotta se voidaan tehdä, tarvitaan vahvoja kuntia ja näille kunnille vahvat hartiat kansalaisten palveluodotuksiin vastaamiseksi.