Arvoisa herra puhemies! Pääkaupunkiseudun asuntomarkkinatilanne on hyvin mielenkiintoinen. Toisaalta omistusasuntojen hinnat ovat edelleen erittäin korkealla, vuokra-asuntomarkkinoilla varsinkin yksityisellä puolella hinnat ovat niin ikään korkealla, asuntoja on vaikea saada. Mutta mikä on mielenkiintoista, julkisella tuella rakennettujen vuokratalojen tulorajoihin mahtuva asukas löytää erittäin helposti vapaita asuntoja. Tällä hetkellä Saton hallussa on useita satoja tyhjiä vuokra-asuntoja. Tämä on mielestäni hyvin erikoinen ilmiö.

Toisaalta, jos kahden ihmisen perhe mielii saada tällaisen asunnon, saa tuloja olla yhteensä enintään 4 100 euroa kuukaudessa, ja jos puolisot ansaitsevat keskenään saman verran, saa kummankin kuukausipalkka olla todella vähän yli kaksi tonnia kuussa. Eli liian äveriääksi vuokra-asujaksi katsotaan täällä henkilö ja perhe, joka ansioiltaan jää selvästi alle suomalaisen keskitulon. Nyt kysynkin, arvoisa herra asuntoministeri:

Aiotaanko näihin tulorajoihin puuttua? Eli liian hyväpalkkainen pariskunta voi olla edelleenkin sairaanhoitaja ja poliisi, joiden tuloilla oma perheasunto Pääkaupunkiseudulla saattaa näillä tulorajoilla edelleenkin jäädä haaveeksi. (Ed. Taipale: Yksinäiset eivät saa asuntoa ollenkaan!) Tästä on selvästi jo tullut este sille, että esimerkiksi matalapalkka-aloille Pääkaupunkiseudulla saataisiin täällä tarvittavaa työvoimaa.

Alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen

Arvoisa puhemies! Hallitus nosti näitä tulorajoja, joita ei ollut useaan vuoteen nostettu, muistaakseni vähintään 20 prosentilla noin vuosi sitten. Silloin meille kyllä toimitettiin esimerkkilaskelmat, joiden mukaan poliisi—sairaanhoitaja- tai poliisi—opettaja-pariskunnan olisi pitänyt jäädä näihin tuloihin. Kun on yleensä tulorajoja, niissähän täytyy ottaa huomioon, että siellähän erilaisia vähennyksiä saa sitten vähentää, että se ei ole ihan todellinen se summa, mikä siinä näkyy, mutta jos tilanne on sillä tavalla muuttunut, että näin ei ole, niin täytyy tietysti tarkistaa uudelleen, pitävätkö ne tulorajat paikkansa.

Mehän teimme erittäin suuren reformin, niin että lukuun ottamatta näitä suurimpia kasvukeskuksia olemassa olevasta asuntokannasta tulorajat poistettiin kaikkialla muualla maassa byrokratian välttämiseksi, ja sitten täällä nostettiin, Pääkaupunkiseudulla ja muissa kasvukeskuksissa, todella merkittävästi näitä tulorajoja. Sen lisäksihän on mahdollisuus, jos asuntoja on vapaana eikä ole tulorajat täyttäviä hakijoita, pyytää (Puhemies koputtaa) myöskin vapautus, jotta voidaan tulorajat ylittäviä henkilöitä valita näihin asuntoihin.

Arvoisa herra puhemies! On kuitenkin selvää, että jos asukkaaksi kelpuutetaan tavallaan keskituloisia kansalaisia, vuokra-asunnon maine ja arvostus sen myötä myöskin kasvaa puhumattakaan siitä, että näitä asuntoja ei edelleen seisoisi tyhjinä. Mutta asuntopolitiikkaan liittyvä toinen vakava kysymys on tämä korkotason nousu. Nyt kysynkin asuntoministeriltä ja valtiovarainministeriltä:

Minkälainen analyysi on nyt valtiovarainministeriössä ja asuntoministeriössä tehty siitä, että jos selvästi on olemassa nyt korkojen nousupainetta — se nähdään nyt jo pitkissä koroissa — millä tavalla tämä tulee vaikuttamaan nimenomaan omistusasuntomarkkinoihin? Onko, arvoisa valtiovarainministeri, nyt nähtävissä ikään kuin tällainen kupla tai sen puhkeaminen, josta eräät analyytikot ovat myöskin varoittaneet? Nythän meillä on markkinoilla paljon nuoriapareja, jotka ovat ottaneet erittäin merkittäviä luottoja, 200 000—300 000 euron luottoja, ja laskeneet tavallaan takaisinmaksukykynsä sen varaan, että maksetaan itse asiassa (Puhemies koputtaa) pelkkiä korkoja ja lyhennyksiä maksetaan sitten joskus, otetaan hyvin pitkiä luottoja. Mikä on analyysi (Puhemies: Minuutti!) asuntoministeriössä ja valtiovarainministeriössä tästä?

Alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen

Arvoisa puhemies! Me olemme tätä asiaa käsitelleet viimeisen 1,5—2 vuoden aikana useita kertoja. Olemme kutsuneet myöskin kokoon kaikkien pankkien edustajat, olemme varoittaneet lukemattomia kertoja ja edellyttäneet, että pankeissa, kun lainoja tarjotaan, lasketaan aina myöskin koron korotusvaraa siihen lainamitoitukseen. Olemme myöskin pitkistä asuntolainoista varoitelleet; pöydälle on tulossa lakiesitys, että valtion osatakaus tulisi enintään vain tietyn pituiseen lainaan. Olemme lukemattomia eri kertoja tätä asiaa pitäneet esillä. Jos nyt joku pankki tulee väittämään, että nyt syntyykin vaikeuksia, kun korot nousevat, niin minusta on syytä katsoa kyllä ennen kaikkea peiliin.

Arvoisa puhemies! Vuokra-asuntojen osalta tilanne Suomessa muuttui oleellisesti silloin, kun vuokrasäännöstely purettiin. Vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja on tullut runsaasti sen jälkeen ja asetelma on se, että valtion rahoittamat, kuntien rakennuttamat vuokra-asunnot ja vapaitten markkinoitten vuokra-asunnot ovat kilpailutilanteessa. Tästä johtuu monelta osaltaan se tilanne, mikä tänä päivänä on. Mutta paitsi että kysymys on tulorajoista, on kysymys siitä, että koko Ara-järjestelmä on niin sekava ja valtava viidakko, että kunnissa tarvitaan aivan ekspertti organisaatio tulkitsemaan, miten pitäisi toimia. Minä kysyn:

Milloin hallitus aikoo asettaa jonkun työryhmän selvittämään, miten koko järjestelmää yksinkertaistetaan, ja tuo sitten tarvittaessa esityksen meille eduskuntaan?

Valtiovarainministeri Eero Heinäluoma

Arvoisa puhemies! Vastaan vielä tähän ed. Laukkasen tarpeelliseen kysymykseen asuntomarkkinoista. Suomen tilanne on tässä suhteessa kuitenkin selvästi parempi kuin eräiden muiden Euroopan maiden, muun muassa Ison-Britannian, jossa tämmöinen aito kiinteistöjen hintakupla on syntynyt. Kuitenkin on ollut näköpiirissä selvää ylikuumentumista, ja sen yksi keskeinen selittävä tekijä tietysti on ollut historiallisesti poikkeuksellisen alhainen korkokanta ja toinen tekijä varsinkin Pääkaupunkiseudulla ja eräissä muissa kasvukeskuksissa riittämätön asuntojen tarjonta. Hallitus on lähtenyt tähän asuntotarjontaan vaikuttamaan, ja sitä koskevat päätökset ovat liikkeellä eli siis kiinteistöveron käyttö ja sitten lisäksi myös kaavavalitusten käsittelyn nopeuttaminen.

Korkojen osalta korkokannan nousu on nyt markkinakorkojen kautta toteutunut, joten pidän aivan ilmeisenä, että se tulee näkymään lähiaikojen asuntokaupassa.

Arvoisa puhemies! Helsingin seudun ja oikeastaan koko Suomen pahin asuntopolitiikan pullonkaula on Helsingin seudun tonttipula. Osin se johtuu pitkistä valitusajoista, kun kaavoja tehdään. Nyt hallitus on asettanut työryhmän selvittämään tätä asiaa Lauri Tarastin johdolla, mutta ennakkotietojen mukaan juuri mitään kummempia muutoksia nykyisiin valitusoikeuksiin ei olisikaan tulossa. Valitusoikeutta toki tarvitaan, mutta meidän täytyy päästä eroon kiusantekovalituksista, joilla viivytetään tahallaan järkeviä hankkeita vuosikausia.

Miten hallitus aikoo nyt varmistaa, että kaavaprosessit todella nopeutuvat, tonttitarjonta lisääntyy, hinnat kohtuullistuvat ja asuntopula Helsingin seudulla helpottuu?

Alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen

Arvoisa puhemies! Kuten valtiovarainministeri Heinäluoma totesi, niin hallituksen budjettiriihessä hyväksyttiin useakohtainen paketti, johon liittyi myöskin tämä hallintoneuvos Tarastin työryhmän työ. Olen käynyt keskustelun hallintoneuvos Tarastin kanssa ja minä uskon, että sieltä kyllä tulee ihan todellisia esityksiä, jotka omalta osaltaan parantavat tilannetta. Se on selvää, että ei ole olemassa mitään yksittäistä toimenpidettä, joka ratkaisee, vaan on tehtävä useita samanaikaisia toimenpiteitä, jotka myötävaikuttavat sitten myönteiseen lopputulokseen.

Mitä ed. Vielman kysymykseen tulee, niin haluan todeta, että kyllä nykyinen aravajärjestelmä on huomattavasti yksinkertaisempi. Siellä on vanhoja lainajärjestelmiä, jotka ovat monimutkaisia, mutta ne ovat olleita ja menneitä, niille on aika vaikea enää tehdä mitään. Ne ovat, ja ne maksetaan sieltä aikoinaan sitten pois, ja ne häipyvät. Kyllä meillä tällä hetkellä tietenkin vieläkin on yksinkertaistamista, mutta kohtuullisen selkeää kuitenkin tämä lainsäädäntö on.

Arvoisa puhemies! Olen täsmälleen samaa mieltä ministeri Mannisen kanssa. Kyllä sen järjestelmän kanssa pystyy elämään, kun siihen tutustuu vaan tarpeeksi, ja ministereistä Mönkäre ja Siimes lähtien aina ministeri Manniseen sitä on yksinkertaistettukin.

Mutta kysyisin ministeri Manniselta, kun aravavuokra-asuntojen suurin uhka ehkä minun mielestäni tällä hetkellä on juuri se, että niitä enenevässä määrin jää tyhjilleen, mikä osittain johtuu siitä, että ihmiset halpojen korkojen aikana ovat hankkineet omistusasuntoja, minkälaisia toimia teillä nyt on suunnitteilla siihen, että aravavuokratalojen talous ei tässä tilanteessa vaikeudu niin, että se virta entisestään kiihtyisi. Onko toisaalta suunnitteilla esimerkiksi toimenpiteitä korkovähennysoikeuden suhteen omistusasuntopuolella, jolla saatettaisiin kohtuullisesti vaikuttaa tähän asiaan?

Alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen

Arvoisa puhemies! Korkoasiat kuuluvat valtiovarainministeriölle, mutta jokin kuukausi sitten käydyn keskustelun perusteella sellaisia suunnitelmia ei minun tietääkseni ole.

Mutta mitä tulee sitten näihin toimenpiteisiin, niin Arahan on käynnistänyt tällaisen täyttöprojektin, elikkä on valittu Suomesta halukkaat kunnat yhteiseen projektiin, jossa käsitellään niitä keinoja ja tapoja, millä eri kunnat ovat saaneet näitä asuntoja käyttöön uudelleen muokkaamalla ja myymällä osittain tai muuttamalla käyttötarkoitusta sosiaali- ja terveydenhuollon käyttöön, (Ed. Kuosmanen: Purkamalla!) purkamallakin. Uusi purkuavustus tulee ja myöskin lainojen osittainen anteeksianto ilman purkua. Sekin on mahdollista jatkossa. Elikkä hyvin monenlaisia toimenpiteitä tähän tilanteeseen on tehty. Tällä hetkellä arvio on, että tyhjiä asuntoja on noin 7 000, mutta riski tietysti on, että määrä kasvaa, ellei tässä tehdä koko ajan aktiivisia toimenpiteitä.