Tuula Väätäinen /sd(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Valtiovarainvaliokunnassa jaostojen kesken on tehtäväalueita hiukan tänä vuonna muutettu, ja syksystä lähtien pääluokka 25, oikeusministeriön hallinnonala, on ollut kunta- ja terveysjaostolla, ja siitä olemme sitten kirjoittaneet mietintöä.

Ministeriö ja hallinto: Eduskunta lisäsi kuluvan vuoden talousarvioon 150 miljoonaa euroa lainvalmistelun vahvistamiseen, mutta lisäystä ei otettu huomioon menokehyspäätöksessä eikä myöskään ensi vuoden talousarvioesityksessä. Valiokunta korostaa, että oikeusministeriön voimavaroja on vahvistettava pysyväisluonteisesti, jotta perustuslakiin ja Suomen kansainvälisiin ihmisoikeusvelvoitteisiin liittyvän osaamisen jatkuvuus voidaan turvata. Niinpä valiokunta lisää momentille 150 miljoonaa euroa lainvalmistelun vahvistamiseen.

Sitten tuomioistuimet ja oikeusapu: Tuomioistuinten työtilanne on vuoden 2008 alkupuoliskolla pysynyt suhteellisen vakaana, mutta jutturuuhkat ja pitkät käsittelyajat ovat ongelmana muun muassa eräissä käräjä- ja hovioikeuksissa sekä vakuutus- ja markkinaoikeudessa. Käräjäoikeuksien asiamäärät ovat kaiken kaikkiaan pysyneet ennallaan, mutta esimerkiksi Helsingin käräjäoikeudessa rikosasioiden määrä on kasvanut 25 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna.

Ensi vuoden helmikuun alussa astuu voimaan uudistus, jossa käräjäoikeuksien lautamiesten käyttöä vähennetään. Niinpä valtiovarainvaliokunta korostaa, että lautamiesten käytöstä vapautuvat resurssit on ohjattava hallitusohjelman mukaisesti ruuhkautuneiden käräjäoikeuksien toimintaan, ja näistä syntyvistä säästöistä voidaan tehdä alustavia johtopäätöksiä syksyllä 2009.

Hovioikeuksista ovat pahiten ruuhkautuneet Rovaniemen ja Turun hovioikeudet. Vakuutusoikeuden työtilanne on parantunut, mutta käsittelyajat ovat edelleen pitkiä, voi sanoa, että ne ovat kohtuuttoman pitkiä, 14—15 kuukautta, ja muutoksenhakulautakunnassa odottaa käsittelyä noin 30 000 valitusta. Valiokunta pitää välttämättömänä, että tällaisessa tilanteessa vakuutusoikeuteen osoitetaan lisää resursseja. Markkinaoikeus on myös ruuhkautunut vuosina 2005—2006. Siellä käsittelyajat ovat pidentyneet 15 kuukauteen, joka on todella paljon. Niinpä valiokunta lisää momentille 250 miljoonaa euroa Rovaniemen ja Turun hovioikeuksiin sekä muiden ruuhkautuneiden tuomioistuinten toimintaan.

Sitten rangaistusten täytäntöönpanosta: Rangaistusten täytäntöönpanoon osoitetut resurssit ovat pitkään olleet alimitoitettuja, ja tilannetta on korjattu useina vuosina lisäbudjeteilla. Toimintojen järjestämistä vaikeuttavat myös tuottavuusohjelman asettamat vähennystavoitteet. Lisäksi vankiloista maksettavat vuokrat vievät huomattavan osan toimintamenomäärärahoista, näin siitä huolimatta, että osa laitoskannasta on todella huonokuntoista. Mikäli suunnitellut korjaukset ja investoinnit tehtäisiin, vuosittaiset vuokrahinnat nousisivat arviolta noin 8 miljoonaa euroa.

Vuonna 2006 voimaan astuneen vankeuslain tavoitteena on tehostaa vankien osallistumisvelvollisuutta ja mahdollisuuksia myös kuntoutukseen ja koulutukseen ja siten vähentää uusintarikollisuutta, mutta määrärahojen niukkuuden vuoksi toimintaa ei ole voitu kehittää lain tarkoittamalla tavalla, ja joissakin laitoksissa on jopa vaikeuksia normaalin perustason ylläpidossa. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan rikosseuraamusalan tuottavuusohjelman toteuttaminen ja annetuissa menokehyksissä pysyminen eivät onnistu nykyisillä keinoilla, esimerkiksi virkojen täyttämättä jättämisellä tai erilaisten korjausten lykkäämisellä.

Meneillään on selvitystyö, jossa arvioidaan nykyisen alueorganisaation ja laitoskannan muutostarpeita. Valiokunta korostaa, että näissä ratkaisuissa on kiinnitettävä huomiota toimintojen tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen sekä siihen, että laitoskanta säilyy alueellisesti riittävän kattavana, ja erityisen tärkeää on tietenkin huolehtia henkilöstön aseman turvaamisesta.

Valiokunnan mielestä on myös kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, että vankiluvun alenemista ja vankien avolaitossijoitusten lisäämistä koskevat tavoitteet ovat realistisella pohjalla. On niin ikään perusteltua arvioida vielä uudelleen, voidaanko henkilökuntaa vähentää tuottavuusohjelman mukaisesti vaarantamatta vankeuslain mukaisia tavoitteita.

Valiokunta kiinnittää vielä huomiota vankien terveydenhoidon haasteisiin. Vankien sairastavuus on yleisväestöön verrattuna huomattavan korkea. Kaikilla vankiryhmillä todetaan runsaasti ruumiillisia sairauksia sekä mielenterveyden häiriöitä. Noin puolella tutkittavista on alkoholiriippuvuus ja kahdella kolmasosalla jokin muu päihdekäyttödiagnoosi. Vankien keskimääräinen elinikä on 20 vuotta alempi kuin normaaliväestöllä.

Tässä, puhemies, lyhyesti.

Reijo Paajanen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Oikeusministeriö vastaa lainvalmistelun kehittämisestä ja ohjaa muita ministeriöitä lainvalmisteluhankkeissa, mikä asettaa sille monenlaisia vaatimuksia. Siksi oikeusministeriön voimavaroja on määrätietoisesti vahvistettava. Perustuslakiin ja Suomen kansainvälisiin ihmisoikeusvelvoitteisiin liittyvä osaaminen täytyy turvata jatkossakin.

Rangaistusten täytäntöönpanoon osoitetut resurssit ovat jo pitkään olleet alimitoitettuja. Esimerkiksi vankiluvun ennakoitu alenema on kyseenalaistettu monelta taholta. Kuitenkin määrärahoja on tältä sektorilta entisestään supistettu. Vankeinhoitolaitos on monien ministerien ajan jäänyt budjettipäätöksissä nuolemaan näppejään. Toimintamenomäärärahoista huomattava osa menee vankiloiden vuokriin. Osa laitoksista on huonokuntoisia, ja suunnitellut korjaukset nostaisivat vuosittaisia vuokramenoja arviolta jopa lähes 10 miljoonaa euroa. Mielestäni tällaisessa tilanteessa olisi tarkistettava vuokrien laskentamallia. Peruskorjattujen kiinteistöjen vuokrat eivät saa muodostua toimintoja hankaloittaviksi menoiksi.

Nykyisen alueorganisaation ja laitoskannan muutostarpeiden arviointi on nostanut esille joidenkin laitosten lopettamisen. Jos lopettamisiin tosiaan päädytään, on otettava huomioon alueellisuustekijät ja henkilöstön aseman turvaaminen. Nyt vankilat ovat täyteen ahdettuja, joten on vaikea uskoa, että vankimäärä olisi enää suuressa laskussa. Vankiloiden lakkauttaminen olisi vähintäänkin hätiköityä. Olen vahvasti sitä mieltä, että vanhoja ja toimivia vankiloita ei pidä lopettaa, vaan ne pitää korjata eikä tältä osin rakentaa uusia laitoksia, jos siihen ei ole aitoa tarvetta.

Kaakkoissuomalaisena ajan tietysti Konnunsuon asiaa, mutta näen myös ehdottoman tärkeänä Pelson vankilatoiminnot ja niitten turvaamisen. Kyseiset vankilan lakkauttamiset olisivat myös vastoin hallituksen aluepolitiikkaa. Toimenpide veisi suuren määrän työpaikkoja jo ennestään vaikealla rakennemuutosalueella. Talouskehityksenkin kannalta on puhuttu paljon korjausrakentamisesta, joka parantaisi nopeasti työllisyyttä. Valtio voisi näyttää esimerkkiä ja ohjata talouden elvytysrahoja omien laitostensa korjaamiseen.

Herra puhemies! Vankiloiden lisäksi kiinnitän huomiota tuomioistuinten käsittelyaikoihin. Niitä on yritetty lyhentää jo useat vuodet ja Suomea on moneen otteeseen huomautettukin asiasta, esimerkkinä Tullilaitoksen käsittelyssä olevat autoveroasiat. Nämä voivat purkautua tuomioistuimiin yllättäen, ja lisärahoituksen tarve tulee silloin akuutiksi. Tuomioistuimille pitää osoittaa lisäresursseja, jotta ruuhkat saadaan purettua ja arvaamattomiin tilanteisiin voidaan varautua. Kansalaisten pitää ja täytyy saada asiansa käsitellyksi viivytyksettä tuomioistuimissa.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Ed. Paajanen piti erinomaisen hyvän puheenvuoron, ja näitten vankiloitten osalta ei ole mitään tarvetta kerrata näitä samoja näkökohtia. Olen täsmälleen samaa mieltä hänen kanssaan niin Pelson kuin Konnunsuon vankilan tulevaisuudesta ja siitä, että näissä asioissa täytyy löytää sopiva ratkaisu. Minä olen antanut itselleni kertoa, että esimerkiksi Pelson osalta on olemassa niin sanottu kevyempi rakenteellinen vaihtoehto selviytyä tästä kunnostusoperaatiosta niin, että sillä tavalla asia voidaan hoitaa.

Pelso, jonka tiedän vähän paremmin kuin tuon Konnunsuon, on äärimmäisen arvokas alkuperäiskarjojen kantojen säilyttämisen kannalta. Siellä on tiede mukana vahvasti, sehän on genetiikkaa mitä suurimmassa määrin. Sitä varten on olemassa valtiolla organisaatio, ja nyt kun kysymys on myöskin siitä, mikä on karjatalouden tulevaisuuden kuva, ja erikoisesti, jos korostetaan valkuaispitoisuutta maidossa ja myöskin juustoutumisominaisuuksia maidossa, niin siinä katsannossa tämä alkuperäiskarja, joka on siellä Pelson navetassa, osoittautuu äärimmäisen arvokkaaksi säilytyttämisen kohteeksi ja on vaikea löytää mitään muuta paikkaa, missä tämä suunnitelmallinen työ voitaisiin toteuttaa, samalla kun se palvelee sitä yhteiskunnallista tehtävää, joka vankilalla on. Tämä asia pitää voida ratkaista järkevällä tavalla nyt. Onneksi se on jäänyt pöydälle ja lisäselvityksiä varten, ja siinä katsannossa tämä asia pitää voida kerta kaikkiaan järkevällä tavalla hoitaa päiväjärjestyksestä.

On myöskin otettava huomioon, että kysymyksessä on Pelsossa luomutila, joka tuottaa voittoa taloudellisesti, elikkä siinä ei tarvita subventiota valtion osalta millään tavalla. Voitto on jotakin 60 000 euroa vuodessa tällä hetkellä, silloin kun kaikki on menoina otettu huomioon, mitä poistoina jnp. pitää huomioon ottaa.

Arvoisa puhemies! Lyhyesti tämä toinen asia. Kun arvoisa oikeusministeri ei täällä ole paikalla, niin käyn sen äärimmäisen lyhyesti läpi. Nimittäin minä kunnioitan sitä, mitä hallitusohjelmassa on todettu. Mutta nyt on käynyt ilmi, että eräs hallitusohjelmasta poissa oleva asia tarvitsisi hoitaa kyllä pikavauhtia kuntoon, ja se on rikoslakiin, siis metsästyslakiin liittyen mutta rikoslakiin sijoitettuna, törkeä tekomuoto metsästysrikokseen. Se on täysin välttämätön nyt, kun on ruvettu selvittämään tässä viime viikkojen aikana näitä metsästysrikoksia ja niitten eläinsuojelullisesti suorastaan karmeaa tilaa. Kun tämä rikollisuus näyttää vaan olevan lisääntymään päin, niin on ihan torjuntamielessä välttämätöntä, että tuo törkeä tekomuoto metsästysrikokseen saadaan mahdollisimman pian lainsäädäntöön. Toivottavasti oikeusministeri sen hoitaa sinne.

Pentti Tiusanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Pulliaisen puheenvuoro oli hyvä. Oli erittäin tärkeätä tuo huomionne törkeään tekomuotoon metsästysrikoksessa. Teillä on yhteydet luonnollisesti oikeusministeriin, ja toivon mukaan vihreä eduskuntaryhmä voi ministerinsä kautta asiaa edistää. Täällä talossahan on ollut tästä lakialoite, niin kuin edustaja hyvin tietää ja on sitä puolustanut myös, allekirjoittanutkin sen, ja tällä tavalla eteenpäin pitäisi tässä päästä.

Toinen tärkeä asia oli tämä geneettinen pankki, joka siellä on, jota nyt hallitus meinaa räjäyttää siellä Pelsossa. Vähän saman tyyppinen tilanne on myöskin Konnunsuolla. Tosin siellä on erittäin arvokkaan suoluonnon tulevaisuudesta kysymys. Vankila yhdessä luonnonsuojelujärjestön kanssa on pystynyt estämään sen käyttöönoton. Siellä Vapo on kovasti ottamassa arvokasta alkuperäisluontoa käyttöönsä, tässä tapauksessa suoluontoa.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Nämä ovat semmoisia asioita, että näissä menee niin kuin paljon pesuveden mukana, jos näitä ei ajoissa hoideta. On sentään äärimmäisen kiusallista näissä kaikissa asioissa se, että jostakin syystä näihin ei ole ajoissa puututtu, niin että nyt sitten tämmöisessä emergency-tilanteessa nämä ovat pöydällä tällä hetkelläkin.

Mirja Vehkaperä /kesk:

Arvoisa puhemies! Lakivaliokunnan ja valtiovarainvaliokunnan lausunnoissa ja ajatuksissa tuomioistuinten toiminnan turvaaminen oli äärettömän tärkeää. Etenkin alueelliset käsittelyaikaerot ja vaativat rikokset tarvitsevat tuomioistuimiin lisämäärärahoja ja myöskin huomiota käsittelyaikarajojen lain puitteissa toimimiselle.

Yhdyn siihen samaan kuoroon, joka on tänään puhunut rangaistusten täytäntöönpanon toimintamenojen alimitoituksesta. Etenkin vankeinhoidon politiikka on tällä hetkellä hyvin tulenarkaa. Me pohdimme sitä, että vankiluvun kehitystä pitää saada alemmaksi. On arvioitu, että vuonna 2009, elikkä ensi vuonna, olisi 3 450 vankia. Mutta tähänkin lukuun pääsemiseksi en itse näe, että esimerkiksi sakon muuntorangaistuksella olisi paljoakaan edistystä. Aina vankiluvun alentaminen on tietysti hyvä asia, mutta ei keinolla millä hyvänsä.

Tuottavuusohjelma ei ole jättänyt vankeinhoidossakaan tätä aluetta kylmäksi. Toivon, että vankeuslain tavoitteet eivät kuitenkaan hämärry tässä tuottavuusohjelman soveltamisessa vankeinhoidon tilanteessa. Erityisesti lakivaliokunnassa pohdittiin vankien psyykkisen, fyysisen ja henkisen kunnon tilannetta ja oltiin sitä mieltä, että kuntoutus- ja osallistumisvelvollisuuden huono toteutuminen tällä hetkellä ei tule edesauttamaan esimerkiksi tätä tärkeää tavoitetta vankiluvun alentamisesta.

Tällä hetkellä rikosseuraamusalalla on todellisia muutoksia ja tuulia puhaltamassa kovasti. Organisaatiorakennetta muutetaan, hyvä niin, mutta tähän liittyy myöskin tietysti tämä mainittu alue- ja laitosrakenteen muuttaminen. Edellä ed. Pulliainen puhuikin hyvin Pelson vankilan puolesta. Yhdyn niihin sanoihin. Vankiloiden sulkemista näiden kahden laitoksen osalta täytyy harkita kyllä varmasti uudelleen. Alueellisuudella on merkitystä ja muilla tekijöillä sen lisäksi.

Kaikkinensa en yhdy millään tavalla vankien avolaitossijoitusten tavoitteisiin, koska näen, että vankien terveydenhuollon tilanteessa ei ole sellaisia parannuskeinoja lähitulevaisuudessa, jotka edesauttaisivat avolaitoksiin siirtymistä. Mikäli me avolaitoskelpoisia vankeja toivomme ja haluamme lisää, se tarkoittaa sitä, että terveydenhuollon panoksia tarvitaan lisää niin mielenterveystyöhön kuin päihdeongelmien ratkaisemiseen. Kuntoutussuunnitelmia ei ole pystytty toteuttamaan, ja siksi toivonkin, että tulevaisuudessa oikeusministeriö keskustelee tosissaan sosiaali- ja terveysministeriön kanssa siitä, miten vankeinhoidon terveydenhuollollisia kustannuksia voitaisiin jakaa ja hyödyntää tulevaisuudessa paljon paremmin.

Anneli Kiljunen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Talouden taantuma on tuonut synkkiä irtisanomis- ja lomautusuutisia ympäri Suomea. Taantumatilanteessa toteutetaan myös valtion tuottavuusohjelmaa. Se tuntuu hyvin lyhytnäköiseltä, etenkin kun ohjelma tuntuu olevan kovin kategorinen, se ei salli joustoja eikä sitä tunnu päivitettävän lainkaan eri tilanteiden mukaan. En sano, etteivätkö tuottavuusohjelman perimmäiset tavoitteet ole kannatettavia, mutta sen tulisi olla ohjelma, joka aidosti hakee toiminnoille tuottavuutta. Ratkaisuna eivät voi olla irtisanomiset ja toimintojen lakkauttamiset. Tuottavuusohjelman pitäisi katsoa aidosti pitkälle tulevaisuuteen eikä vain ensi vuoden budjettia ja kehyksiä.

Arvoisa puhemies! Myös Etelä-Karjalaa taantuma koettelee rankasti. Lappeenrannan seudulta on lyhyessä ajassa kadonnut 1 000 työpaikkaa paperiteollisuuden leikkausten, Polan ja Järvi-Suomen Portin lakkauttamisien ja näiden seurausten myötä. Tänään avoimia työpaikkoja on 50 prosenttia vähemmän kuin viime vuonna tähän aikaan. Työnantajat ovat peruneet uusia työvoimahakusuunnitelmia; yritykset, elinkeinoelämä ja kunnat elävät hyvin epävarmoissa tunnelmissa. Sekä Lappeenrannan että Imatran seutukunnat ovat tällä hetkellä äkillisen rakennemuutoksen alueita. Sen pitäisi näkyä myös panostuksina ja kehittämisen mahdollisuuksina alueen eri toiminnoissa. Näin ei kuitenkaan valitettavasti ole.

Yhden varjon tälle alueelle luo myös Konnunsuon vankilan lakkauttamisuhka osana valtion tuottavuusohjelmaa. Konnunsuo hyvänä alueena ja monipuolisena vankilana pystyy turvaamaan vankeinhoidon ihanteellisen kehittämisen juuri siihen tarkoitukseen, mihin vankeinhoitolakikin edellyttää. Tästä syystä minusta on todella hämmästyttävää, että valtion hallintoviranomaiset esittävät vankilan lakkauttamista ja syynä on vankilan peruskorjaustarpeet.

Me tarvitsemme peruskorjauksen, sitä ei kiistä kukaan, päinvastoin, mutta se, mikä on hämmästyttävää, on, että kustannusarviot vaihtelevat 29 miljoonasta 14,2 miljoonaan euroon. Myönteistä hallituksen iltakoulun jälkeen oli, että peruskorjauksen kustannusarviota selvitellään nyt yhdessä Konnunsuon vankilan kanssa, sitä, mistä näin suuri ero johtuu. Uskon, että tämä tulee selkeyttämään monta eri epäselvyyttä ja asiaa. Kaikkein tärkeimmät peruskorjattavat kiinteistöt ovat sellirakennus, jossa on edelleen paljusellejä, sekä talousrakennus, jonka peruskorjaus päättyi vuonna 1987. Muut kiinteistöt on rakennettu 1990-luvulla ja 2000-luvulla ja viimeisin rakennus vuonna 2007, joten tilanne niiden osalta vaatii normaalia vuosittaista kunnostusta ja kunnossapitoa.

Kiinteistöt ovat valtion eli Senaatti-kiinteistöjen. Valtio ei pääse irti vankilan kunnostamisesta ja kustannuksista. Konnunsuo tarvitsee joka tapauksessa peruskorjauksen. Sen tyhjilläänolo maksaa myös. Mihin muuhun toimintaan sitä voisi jatkossa käyttää, on vaikea keksiä. Konnunsuon vankila on yli 20 kilometrin päässä Lappeenrannan keskustasta lähes asumattomalla alueella eli korvessa.

Arvoisa puhemies! Samantyyppisellä peruskorjauksella kuin mitä muuallakin, esimerkiksi Riihimäen vankilassa, on toteutettu, Konnunsuosta saadaan toimiva, turvallinen ja hyvä vankila niin vangeille kuin henkilökunnallekin. Konnunsuolla on sen puolesta puhuvia vahvuuksia erittäin paljon. Konnunsuolla on pitkät vankilaperinteet, hyvä sijainti ja ympäristö. Laitoksella on myös erittäin hyvä henkilökuntatilanne, virat ovat täynnä, toisin kuin eräissä Etelä-Suomen asutuskeskuksissa sijaitsevissa laitoksissa. Henkilökunnan vaihtuvuus on melkeinpä ennätyksellisen alhainen. Henkilökunta on erittäin sitoutunutta vaativaan työhönsä, ja työtyytyväisyys on korkealla tasolla.

Vankilalla on hyvä potentiaali vankien työ- ja oppisopimustoiminnalle, siellä on elinvoimainen ja tehokkaasti hoidettu luomutila. Konnunsuolla on mahdollisuus suorittaa rakennusalan ammattitutkinto. Peruskorjauksen yhteydessä voidaan käyttää myös koulutuksessa olevia vankeja, remonttikohteista tulisi myös hyviä näyttötutkinnon kohteita. Tästä hyötyisivät kaikki. Siellä toimii koulutuksen lisäksi myös niin sanottu remonttiryhmä, joka korjaa tällä hetkellä muun muassa henkilökunnan asuntoja.

Vankilalla on vireä ja toimiva päihteetön naisvankilaosasto. Vankilan vieressä on viihtyisä Senaatti-kiinteistöjen omistama asuinalue.

Poliisilaitos ja käräjäoikeus sijaitsevat samalla paikkakunnalla, sillä Lappeenrannan ja Joutsenon kuntaliitos tapahtuu ensi vuoden alusta.

Tämän kaiken lisäksi vankilan lakkauttaminen (Puhemies: 5 minuuttia!) ei ole valtion alueellistamisohjelman mukaista. Lappeenranta—Imatra-alue on jäänyt alueellistamisessa pahaan paitsioon.

Arvoisa puhemies! Ihan lopuksi: Vankeinhoito on erittäin vaativaa työtä. Vangit ovat tällä hetkellä entistä vaikeammin moniongelmaisia, ja he tarvitsevat vankilassa myös hoitoa ja kuntoutusta. Nykyisellään heillä on hyvin vähän edellytyksiä siirtymiselle avovankilaan tai valvottuun koevapauteen. Mielestäni oikea ratkaisu ei ole vankiloiden lakkauttaminen vaan vankeinhoidon monipuolinen parantaminen. Konnunsuo mahdollistaa tämän kaiken erittäin hyvin.

Jouko Laxell /kok:

Arvoisa herra puhemies! Tänä vuonna on noin 3 000 yritystä mennyt konkurssiin. Tällaista konkurssisumaa ei ole aiemmin ollut 2000-luvulla. Koska taloudessa on matalasuhdanne, pitäisi hallituksen varautua nyt myös konkursseihin. Viime laman aikana pankit ajoivat asiakasyrityksiään konkurssiin, vaikka toinen vaihtoehto monta kertaa olisi ollut odottaa parempia aikoja.

Henkilökohtainen konkurssi on joissain maissa käytössä oleva menettely, jossa yrittäjä voi tehdä konkurssin. Käytännössä se tarkoittaa, että yrittäjän tai yrityksen ennen konkurssia hankittu varallisuus kuuluu konkurssipesälle, mutta tämän jälkeen yrittäjä voi aloittaa vaikka uuden yrityksen ja konkurssin jälkeen hankittu varallisuus kuuluu henkilölle itselleen. Henkilökohtaisen konkurssin avulla moni yrittäjä olisi pelastettu eikä heitä olisi pantu elinikäiseen kurimukseen — mihin ovat joutuneet yleensä perheineen ja sukulaisineen — monine vakavine seuraamuksineen.

Sitten olisi ollut myös kysymys ministerille. Vaikka ministeri ei ole paikalla, esitän kuitenkin osittaisen kysymykseni: Onko henkilökohtaisen konkurssin mahdollisuutta harkittu oikeusministeriössä? Se pelastaisi tämän matalasuhdanteen aikana monta yrittäjää ja antaisi myöhemmin ehkä mahdollisuuden jälleen onnistua.

Johanna Ojala-Niemelä /sd:

Arvoisa puhemies! Vankeinhoidon resurssit ovat ensi vuoden talousarviossa riittämättömät. Kuluvana vuonnakaan ei vankien toimintoihin yleensä eikä toiminta- ja päihdeohjelmiin ole pystytty sijoittamaan tavoitteeksi asetettua määrää vankeja. Myös elintarvikkeiden ja energian hintojen nousu kiristää vankiloiden taloutta. Myös pääomavuokrat ovat nousseet 40 prosenttia. Senaatin toiminta tuleekin ottaa suurennuslasin alle, koska ei ole mitään järkeä siinä, että valtio perii itselleen omistamansa liikelaitoksen välityksellä korkeita ja alati nousevia vuokria valtion ydintoimintojen vaatimista toimitiloista, samalla kun taloutta muutenkin jatkuvasti kiristetään.

Itse perusongelma koskien eri vuokramenojen nousun kattamista on edelleen jäänyt hallituksen talousarvioesityksessä ratkaisematta. Ensi vuodesta on talousarvion puitteissa tulossa entistä haasteellisempi. Esitys perustuu ylioptimismiin vankiluvun vähenemisen osalta, sen sijaan että esityksessä olisi realismia. Hallitus ulosmittaa säästöt täysimääräisesti, vaikka ne syntyvät vasta pidemmällä aikavälillä. Tämä on kestämätön yhtälö.

Ensi vuoden talousarvioesityksessä lasketaan liian paljon uusien valvontamenetelmien varaan, jotka hallituksen mukaan tekevät mahdolliseksi rangaistusten painopisteen siirtämisen nykyistä enemmän avoseuraamusten suuntaan. Tulee kuitenkin muistaa, että vankien avolaitoksiin siirtäminen tarvitsee valvontaa ja tukea. Vankiluvun alenemisesta ja sakon muuntorangaistuksen käytön vähenemisestä tehdyt määrärahavähennykset ovat ylimitoitettuja. Vankeuslain myötä tuli uutuutena valvottu koevapaus, jonka käytön tavoitteena oli tänä vuonna 50 henkilöä, joka tavoite on toteutumassa. Ensi vuodelle valvottuun koevapauteen on arvioitu päästettävän jo reilut 400 henkilöä. Kuitenkin viime viikolla saimme kuulla, että valvottua koevapauttakaan ei ole riittävästi resursoitu, jotta se toimisi toivotulla tavalla.

Myös vankipaikkamääriä ja laitoskantaa on esitetty sopeutettavan vastaamaan tulevaa vankimäärän kehitystä. Esitykset pitävät sisällään, kuten olemme kuulleet, Pelson ja Konnunsuon vankiloiden lakkauttamisen. Onneksi hallitus otti neuvotteluissaan aikalisän eikä lakkauttamispäätöksiä vielä lopullisesti tehty. Kyseisten yksiköiden loppuessa lähes 400 vankia jää vaille sijoituspaikkaa. On huomattava, että koko ajan suljetuissa vankiloissa on ollut yliasutusta ja avovankiloissa tilaa eli edes nykyisellään ei löydy riittävästi avolaitoksiin soveltuvaa vankiainesta.

Pelson ja Konnunsuon lakkauttamista on perusteltu sillä, että kiinteistöt ovat niin huonossa kunnossa ja vaativassa korjaustarpeessa, ettei rahaa kiinteistöjen korjaamiseen ole. Matkan varrella on kyllä käynyt selväksi, ettei korjaamista ja laitosten kunnostamista edes pidetä todellisena vaihtoehtona, koska investointisuunnitelmaa ei laitoskannan osalta ole pystytty esittämään. Nyt kun taantuman kynnyksellä peruskorjausrakentamista on saatava liikkeelle, jotta talouden pyörät pysyvät pyörimässä, olisi myös vankilat otettava tarkastelun piiriin. En hyväksy sitä, että paikkaluvut ajetaan alas suljetuissa vankiloissa teoreettisten laskelmien valossa tietämättä vielä, miten asia reaalimaailmassa näyttäytyy.

Vankeinhoidon tavoitteiden saavuttaminen annetuilla resursseilla ja tuottavuusohjelma huomioon ottaen tulee olemaan vaikeaa. Vankeinhoidossa tulisi pyrkiä vähentämään ylitöitä, koska ylityökierre on vuosikausia ollut alan rasitteena. Valtion tuottavuusohjelma muodostaa kuitenkin tehokkaan tulpan henkilötyövuosien lisäämiselle. Tuottavuusohjelma leikkaa vuoden 2009 talousarviosta 41 henkilötyövuotta säästönä, kun nyt jo kuljetaan kipurajoilla. Samoin tuomioistuimien osalta vuodelle 2009 tuottavuusohjelman edellyttämä henkilöstön supistamisvelvoite on 43 henkilötyövuotta. Tästä kaavailusta puuttuu sekä realismi että kytkentä tuottavuuden aitoon lisäämiseen.

Timo V.  Korhonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Kansalaisten oikeusturvan kannalta on äärettömän tärkeää, että eri oikeusprosesseissa kansalaiset saavat tasapuolisen ja oikeudenmukaisen kohtelun ja päätökset kohtuulliseksi katsottavassa aikataulussa. Siksi on huolestuttavaa, että muun muassa monissa tuomioistuimissa jutut ovat pahoin ruuhkautuneet, kuten on myös hyvin kohtuutonta, että vakuutusoikeudessa ja markkinaoikeudessa juttujen käsittelyajat lähentelevät jopa puoltatoista vuotta. Ministeriön on ehdottomasti löydettävä ratkaisut näitten käsittelyaikojen lyhentämiseen.

Valtiovarainvaliokunta kiinnittää omassa mietinnössään huomiota rikosseuraamusalan sisällä käynnistettyyn selvitystyöhön, jossa arvioidaan nykyisen alueorganisaation ja laitoskannan muutostarpeita. Tämä työ on vielä kesken, ja ymmärtääkseni hallitus on halunnut laajempaa kokonaisarviointia Rikosseuraamusviraston marraskuussa tekemään esitykseen, koska asia etenee nyt hallituksen iltakouluun tammikuun loppupuolella.

Tehty esitys perustuu muun muassa merkittävästi alenevaan vankilukuennusteeseen. Henkilökohtaisesti tähän on hyvin vaikea uskoa. Vankimäärän kehitystä ei voida edes karkeasti arvioida ottamatta laajasti huomioon yhteiskunnan taloudellista, rakenteellista ja yhteisöllistä tilannetta mukaan lukien rikollisuuden ja rikollisten alakulttuurien muuttumista.

Kun nyt huomioidaan, mitä taloudessamme kaiken kaikkiaan tapahtuu, on vankimäärän aleneminen hyvin epätodennäköistä, etenkin kun taustalla on tieto siitä, että muun muassa edellisen laman aikana vankiluku nousi täysin ennakoimattomasti yli 40 prosenttia.

Hieman hämmentää myös se, että vakavat rikokset ovat viime aikoina vain lisääntyneet mutta siitä huolimatta puhutaan vain alenevista vankimääristä ja tuottavuusohjelman määreestä. On väistämättä pakko kysyä, eikö myös turvallisuus ole yhteiskunnassa monella tavalla tuottavuutta.

Yhdyn täysin valiokunnan näkemykseen siinä, että vankiloitten toimintoja järjestettäessä on kiinnitettävä huomiota siihen, että laitoskanta säilyy alueellisesti riittävän kattavana, ja siihen, että on syytä arvioida vielä uudelleen, voidaanko henkilökuntaa vähentää tuottavuusohjelman mukaisesti vaarantamatta vankeuslain mukaisia tavoitteita. Nythän näyttää myös siltä, että rikosseuraamusala on jo vuosia ollut alibudjetoitu.

Henkilökohtaisesti en voi mitenkään hyväksyä sitä, että rikosseuraamusala suunnittelee lakkauttavansa kaksi suljettua vankilaa ja kolme neljä avovankilaa syrjäisemmästä Suomesta ja samaan aikaan esittää mittavaa lisärakentamista kasvukeskusten ympärille. On välttämätöntä, että myös vankiloitten osalta huomioidaan muun muassa rakennemuutosalueet ja niitten vaikeudet. Tätä taustaa vasten muun muassa Pelson vankilan lakkauttaminen ei mitenkään voi tulla kyseeseen. Päinvastoin on turvattava sen jatkuva kehittäminen.

Onhan esimerkiksi Pelson osalta täysin kohtuutonta, että kyseessä olevalle rakennemuutosalueella Kajaanin seudulla pyritään löytämään uusia työpaikkoja UPM:n paperitehtaan lakkauttamisen korvaamiseksi mutta samaan aikaan valtion omin toimenpitein tehtäisiin yli 130 uutta työtöntä vankilan lakkauttamisella.

Pelson mahdollinen lakkauttaminen toisi myös lisäongelmia Suomen kansallisen eläingeenivaraohjelman toteuttamisen suhteen, onhan siellä Suomen suurin Pohjois-Suomen karjan geenipankki ja suomenlampaan merkittävä jalostuslampola. Näitten tuhoamista ei millään tavalla voi hyväksyä. On aivan välttämätöntä, että Rikosseuraamusvirasto ja tässä tapauksessa ministeriö arvioi ja hallitus arvioi tämän rikosseuraamusalan rakennemuutoskehittämisen uudelta pohjalta.

Elisabeth Nauclér /r:

Ärade herr talman! I en motion har jag föreslagit att ett anslag om 210 000 euro skulle tas upp för att översättningen till svenska av de kollektivavtal som har allmänbindande verkan skulle kunna tillgodoses. Motionen har inte godkänts och medlen tas inte upp, troligen därför att uppgiften redan ryms in under de anslag som står till buds. Det finns nämligen ingen möjlighet att inte genomföra denna uppgift.

I ett utlåtande från justitieministeriet till justitiekanslern konstateras att lagstiftaren har velat trygga att bindande normer finns på svenska och finska, och eftersom de allmänt giltiga kollektivavtalen är bindande och har en central roll för arbetsgivarna ska de likställas med lagstiftningsnormer och följaktligen finnas tillgängliga på båda språken. Samma sak slås också fast i brev från arbets- och näringsministeriet till Ålands landskapsregering där ministeriet säger att det är nödvändigt att snabbt och korrekt översätta avtalen om rättssäkerheten och arbetarskyddet ska tillgodoses.

Det är därför, herr talman, med tillfredsställelse jag läser dessa utlåtanden och konstaterar att en arbetstagare på Åland har samma rätt att bli behandlad enligt bestämmelserna i kollektivavtalen av den åländska arbetsgivaren som övriga arbetstagare i landet, och att översättningskostnaderna uppenbarligen redan finns med i budgetförslaget.

Merja Kyllönen /vas:

Arvoisa herra puhemies! Saamelaisten oikeuksia ja etuja puolustava, saamelaiskulttuuria kehittävä saamelaiskäräjät joutuu toimimaan erittäin niukoilla resursseilla. Valtion osoittamien toimintarahojen vähäisyys on johtanut siihen, että jopa tulkkaus sen omassa toiminnassa inarinsaameksi ja kolttasaameksi on ollut rajallista. Saamelaiskäräjien edunvalvonnan tehostaminen ja saamelaiskulttuurin kehittäminen edellyttävätkin selkeää lisärahoitusta.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaistujen asioiden käsittelyaika on tänä päivänä keskimäärin 9,9 kuukautta. Käsittelyajat ovat pisimmät taloudellista toimintaa koskevissa asioissa ja elinkeinoasioissa. Vuoden 2008 aikana saapuvien asioiden määrä on lisääntynyt erityisesti ympäristölupia, huostaanottoasioita, julkisia hankintoja ja tulo- sekä varallisuusverotusta koskevien asioiden osalta. Koska näiden asioiden käsittelyllä on keskeinen vaikutus sekä lasten oikeusturvaan että julkisiin hankkeisiin, on tarvetta nopeuttaa käsittelyaikoja. Jotta käsittelyajat lyhenisivät, korkeimpaan hallinto-oikeuteen tarvitaan lisähenkilöstöä, panostusta tietojärjestelmän kehittämiseen ja henkilöstön kouluttamiseen sekä tutkimustoimintaan.

Oikeusministeriön ensimmäinen oikeuspolitiikan strategia vuodelta 2003 sisältää hallinnonalan tärkeimmät linjaukset asioissa, joissa kehittämistarve on suurin. Tavoitteet ulottuvat vuoteen 2012. Strategiasta annetuissa lausunnoissa muun muassa Suomen Lakimiesliitto katsoi, että oikeuspolitiikan yhtenä keskeisenä tavoitteena on oltava oikeusturvan toteutumisen edellytysten turvaaminen niin, että koko oikeuslaitokselle taataan riittävät taloudelliset ja henkilöstölliset resurssit. Vastoin hyvää tuomiokäytäntöä hallituksen talousarvioesitys lähtee siitä, että hovioikeuksien, hallinto-oikeuksien ja vakuutusoikeuden jo nykyiselläänkin liian pitkät keskimääräiset käsittelyajat pysyvät samoina kuin vuoden 2008 tavoitetaso.

Käräjäoikeuksien osalta talousarvioesitys puolestaan on pudottamassa ratkaistujen asioiden tavoitemäärää lähes 30 000:lla. Vakuutusoikeuden tavoitetason osalta pudotus on suhteessa vielä rajumpi.

Mustan talouden vastaisessa toiminnassa puolestaan sekä markkinaoikeudella että työtuomioistuimella on merkittävä rooli, ja tämän roolin vahvistamiseen valitettavasti tämänhetkinen talousarvioesitys ei vastaa.

Harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjuntaan suunnattujen voimavarojen tarve kasvaa rajat ylittävän työvoiman liikkuvuuden ja työperäisen maahanmuuton lisääntyessä. Torjunta vaatii toki tässä esitetyn määrärahan lisäyksen ohella myös muita toimia, kuten lainsäädännön muutoksia ja ulkomaista työvoimaa käyttävien yritysten valvonnan tehostamista.

Rangaistusten täytäntöönpanon osalta vankeuslaki edellyttää selkeää lisäystä vankeinhoidon henkilöstöön. Vaje on tällä hetkellä noin 80 henkilöä. Silti esitys ja valiokunta vähentävät jälleen 30 työntekijää ensi vuoden aikana. Vankiloidemme henkilöstön sairauspoissaolot ovat kasvaneet hälyttävästi. Ylitöiden määrä on noussut yli 50 prosentilla. Laittomia ylityövuoroja teetetään lähes kaikissa vankiloissa koko ajan. Pahimmillaan ylityövuorot tarkoittavat vuorokauden mittaisia työrupeamia, jolloin yritetään paikata niitä puutteita, mitä riittämätön rahoitus vankiloille on aiheuttanut. Tätä työaikalakirikkomusta hallitus haluaa siis edelleen jatkettavan. Tällä henkilöstömäärällä ei kyetä uuden lainsäädännön hengen mukaisesti lisäämään vankien osallistumista toiminta- ja päihdeohjelmiin. Myös vankien terveydenhuollossa on edelleen selkeitä puutteita.

Hallitus tullee esittämään rajuja leikkauksia. On esitetty jopa Pelson ja Konnunsuon sulkemista säästökohteita etsittäessä. Sitä en pidä missään nimessä perusteltuna. Esimerkiksi Pelson vankilan lakkautuksen välilliset ja kerrannaisvaikutukset aluetaloudelle olisivat äärimmäisen tuhoisia. Vankilan liikevaihto vuonna 2007 oli 10,3 miljoonaa euroa ja tästä palkkasumma ilman työnantajakuluja oli lähes 5 miljoonaa. Vankilan lakkauttamisesta aiheutuva ostovoiman menetys aiheuttaisi huomattavia vaikeuksia Vaalan ja sen lähikuntien vähittäiskaupalle ja palveluyrityksille. Vaalan kunta kuuluu Kajaanin seutukuntaan, jonka valtioneuvosto (Puhemies: 5 minuuttia!) 11.9.2008 tekemällään päätöksellä nimesi äkillisen rakennemuutoksen alueeksi UPM:n Kajaanin paperitehtaan lopettamisen yhteydessä. Alueelle on tarkoitus kohdentaa tehostettuja toimenpiteitä korvaavien työpaikkojen luomiseksi, ja tähän tavoitteeseen nähden Pelson vankilan lakkauttaminen olisi täysin järjetön, vastakkainen teko.

Elsi Katainen /kesk:

Arvoisa puhemies! Oikeusministeriön hallinnonala muun muassa kattaa laajasti rikosasiat ja siksi herättää kansalaisissa vahvoja tunteita ja mielipiteitä. Rikollisuutta pidetään yleisesti vastenmielisenä ja sen vastustaminen kuuluu keskeisesti myös oikeusministeriön toimintasuunnitelmaan. Oikeusministeriö on linjannut, että uusintarikollisuutta pyritään vähentämään ja että vankien terveydenhuolto, muu perushuolto ja vankien toiminnot järjestetään kustannustehokkaasti ja siten, että rangaistusta suorittavan edellytykset rikoksettomaan elämäntapaan paranevat. Tähän esitetään 1,5 miljoonan euron tasokorotusta.

Samaan aikaan tuottavuusohjelmaa pannaan täytäntöön jokaisella oikeusministeriönkin toimintasektorilla. Herää kysymys, kuinka esimerkiksi nämä vankeinhoidon tavoitteet täytetään vähentämällä henkilöstöä. Oikeusministeriönkin hallinnonalalla vaadittavat kehittämistoimenpiteet olivat perusteluissa hyvin eriteltyinä. Kehittämisen sarkaa siis riittää. Kun määrärahatilanne on tiukka, tekstissä sanotaan tilanteen edellyttävän rakenteellisia muutoksia ja voimavarojen kohdentamista entistä selvemmin hallinnonalan ydintehtäviin.

Rangaistusten täytäntöönpano on kiinteä osa oikeusjärjestelmäämme. Vaikka monet luvut kertovat rikosten määrän vähenemisestä, poliisin tietoon tulleiden pahoinpitelyrikosten määrä on viime vuosina noussut. Tämän arvioidaan johtuvan osin ilmoitusalttiuden lisääntymisestä. Ilmoitusalttiuden lisääntyminen on hyvä suunta, eikä saa antaa kuvaa siitä, ettei valtiovallan tahto olisi osoittaa rikoksista asiaan kuuluvaa rangaistusta.

Kriminaalipolitiikalla halutaan vähentää rikollisuutta ja siitä aiheutuvia kustannuksia. Vaarana on, että kustannuksia alennetaan niin, että esimerkiksi vankeusrangaistusten kestoa lyhennetään tai entistä enemmän siirrytään valvottuihin koevapauksiin. Tämä ei edusta suinkaan kaikkien yleistä oikeustajua, vaan vapausrangaistuksella on edelleen vahva kansalaisten tuki. Rikollisuuden aiheuttamien kustannusten vähentäminen pitäisikin mielestäni nähdä prosessina, jonka tuloksia ei merkittävästi arvioitaisi vuosittaisen budjettikäsittelyn yhteydessä, ettei hyvistä tavoitteista muodostuisi taas yksi uusi tuottavuusohjelma, joka syö toteutuessaan hyötyään laajemmat eväät.

Valtiovarainvaliokunta linjaa mietinnössään yleisesti tuottavuusohjelmasta niin, että sen toteutumisessa tulee käyttää tarvittaessa hallinnonalakohtaista harkintaa. Valiokunta korostaa myös, että tuottavuusohjelman toteuttamisessa on aidosti haettava tuloksellisuuden parantamista ja uudistettava työhön liittyviä prosesseja ja toimintatapoja. Mielestäni tuottavuusohjelman henkeen kuuluu myös tunnistaa sellaisia toimintoja, joissa tuottavuutta ei voida parantaa henkilöstövähennyksillä. Vankeinhoitolaitos on ainakin perinteisten toimintamuotojensa osalta lähellä tällaista esimerkkiä.

Arvoisa puhemies! Oikeusministeriö on luonnollisesti vain yksi hallinnonala ja vankeinhoitolaitos yksi toimintasektori, jota tuottavuusohjelma koskee. Ne toimivat kuitenkin varsin hyvinä esimerkkeinä siitä, kuinka tuottavuusohjelman hyvien tavoitteiden vieminen laskennallisen kaavamaisesti kaikille hallinnonaloille ja kaikkiin toimintasektoreihin voi viedä tilanteisiin, joissa toimintalinjaukset ja toiminnan tavoitteellisuus ja jopa laatu voivat olla uhattuina.

Keskustelun nopeatahtinen osuus päättyi.

Tuula Väätäinen /sd:

Arvoisa puhemies! Kun on lukenut valtiovarainvaliokunnan mietinnön ja kuunnellut puheita tässä salissa, niin ei ole epäselvyyttä, mitkä ovat oikeusministeriön hallinnonalan puutteet, ja puuttuu oikeastaan vain rahaa niitten korjaamiseen.

Sosialidemokraattien eduskuntaryhmä esittää määrärahalisäyksiä pääluokkaan 25. Hallitusohjelmassa todetaan, että vaativien rikosasioiden tutkimista tulee tehostaa ja nopeuttaa. Erityisen resurssi-intensiivistä on monimutkaisten talousrikosasioiden selvittäminen sekä esitutkinta- että syyteharkintavaiheessa. Poliisin ja syyttäjän riittävän aikainen ja kiinteä yhteydenpito esitutkinnassa edistää korkealaatuista tutkintaa ja asioiden laadukasta valmistelua tuomioistuinta varten.

Talousrikosten osuus kaikkein vaativimmista rikosasioista on huomattavan suuri, ja talousrikollisuus aiheuttaa yhteiskunnalle mittavia vahinkoja sekä horjuttaa yleistä luottamusta niin elinkeinoelämään kuin hallintoon ja oikeuslaitokseen. Niinpä esitämme 2 miljoonaa euroa syyttäjälaitoksen toimintamenoihin vaikeiden talousrikosten selvittämiseksi.

Rangaistuksen täytäntöönpanon toimintamenoista uudehko vankeuslaki edellyttää, että jokaiselle vangille laaditaan yksilöllinen suunnitelma rangaistusajan suorittamista, vapauttamista ja ehdonalaista vapautta varten. Vangille laadittavan henkilökohtaisen suunnitelman toteuttamisella on havaittu olevan merkittäviä alueellisia eroja.

Vangit ovat vankilaan tullessa yhä huonompikuntoisia. Heistä päihdeongelmaisia on lähes 80 prosenttia, joista yli puolet on huumeriippuvaisia. Vankeinhoidon resurssien puute on johtanut siihen, että vain noin kolmannekselle vangeista tehdään tulotarkastus terveydentilan ja työkyvyn selvittämiseksi.

Suomessa on edelleen vankiloita, joissa osassa asuinsellejä puuttuu wc-tilat. Suomi on saanut kansainväliseltä ihmisoikeuselimeltä useita huomautuksia asiasta. Viimeksi asiasta on pyytänyt selvitystä eurooppalainen kidutuksen vastainen komitea CPT.

Henkilökunnan riittävä määrä on edellytys vankien oikeuksien toteutumiselle. Vangeilla on lakisääteinen oikeus vapaa-ajan viettoon ja kirjastopalveluihin vankeusaikana. Vangilla on myös oikeus työntekoon tai opiskeluun. Resurssipulan vuoksi mainittuun lakisääteiseen toimintaan voi kuitenkin osallistua vain alle 60 prosenttia vangeista. Siksi esitämme 2 miljoonaa euroa rangaistusten täytäntöönpanon toimintamenoihin.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Vallankumouksen sanotaan syövän lapsensa, ja tästähän on myös näyttöä. Itse toivoisin, että tuottavuusohjelma söisi maailmaansaattajansa ja omat vanhempansa. Tilaisuus tähän kyllä tulisi vuoden 2011 vaaleissa. Kyllä näiden opetusministeriön alaisten toimien kohdalla on todella tuottavuusohjelman vaikutus ... (Ed. Pulliainen: Oikeusministeriön!) — Anteeksi, oikeusministeriön, kiitoksia. — Oikeusministeriön alaisissa toimijoissa tämä tuottavuusohjelman vaikutus on todellakin kielteinen.

Otetaan vaikka oikeuslaitoksen hallinto-oikeudet, korkein hallinto-oikeus. Me olemme täällä käyneet esimerkiksi maankäyttö- ja rakennuslain kohdalla, hallituksen esitys 102, keskustelua tästä, ja kohta on toinen käsittely siitä, millä tavalla nopeutetaan valitusten käsittelyä hallinto-oikeuksissa. Kuitenkin samaan aikaan kun täällä säädetään erilaisia vippaskonsteja, kieltoja taikka ahtaita paikkoja valitusten läpimenolle hallinto-oikeudesta korkeimpaan hallinto-oikeuteen, niin samanaikaisesti kuitenkin on resurssipula koko ajan olemassa ja resursseja vähennetään.

Mitä tulee vankiloihin, Konnunsuo, Pelso, niin niiden kohdalla on todellakin tilanne se, että siinä menee pesuveden mukana todellakin paljon, ei vain yksi lapsi, vaan ehkä useampi. Tämä geenipankkikysymys, joka oli esillä keskustelussa, on merkittävä Pelson kohdalla. Konnunsuollahan oli aikaisemmin vastaavan tyyppinen pankki. Se on nyt hajautettu muualle, mutta siellä on toimiva luomutila ja sen lisäksi todellakin nämä luonnonsuojelukohteet.

Konnunsuon ja Pelson ja yleensäkin tässä vankiloiden lakkautuskysymyksessä henkilöstö on ollut hyvin liikkeellä, ja todella hatunnoston arvoista on Konnunsuon vankilan johtajan aktiivinen mukanaolo sekä julkisuuden keskustelussa että myös esimerkiksi tänne eduskuntaan suuntautuneissa vetoomuksissa ja delegaatioissa.

Olemme myös tavanneet oikeusministeri Braxin. Tapaaminen ei kovin paljon antanut uskoa, mutta iltakoulukäsittely, mihinkä täällä on viitattu, ehkä sitten oli askel siihen suuntaan, että ainakin esimerkiksi Konnunsuon kustannusarvioita, joihinka ed. Anneli Kiljunen täällä viittasi, voidaan sitten uudelleen katsoa. Todella hankala tilanne on se, että pannaan peruskorjauskustannukset suoraan vuokraan, jota oikeuslaitos joutuu maksamaan. Se on todella hankala.

Näiden suljettujen laitosten yhteydessähän toimii avolaitoksia, niin kuin Haminassa. Tässä on pitkässä juoksussa joka tapauksessa esimerkiksi Haminan avolaitoksen tulevaisuus kyseenalaistettu, koska ei voi ajatella, että avolaitos voisi toimia autonomisesti ilman sellaista suljettua laitosta, johon se voi tukeutua ja josta se saa myöskin omat asiakkaansa. Haminan avolaitos on tehnyt todella tärkeätä työtä sekä Haminassa että Kotkassa nimenomaan linnoitusten ja historiallisesti arvokkaiden rakennusten kunnostamisessa. Näin ollen tämä tehtävä on juuri niitä vankilalaitoksen ympärillä olevia, yllättävänkin arvokkaita, tärkeitä tehtäviä ja velvoitteita, joita se hoitaa ja joita eivät todellakaan ole tulleet ajatelleeksi ne, jotka ovat lähteneet lakkautuksen tielle.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Ed. Laxell teki aloitteen siitä, että otettaisiin käyttöön henkilökohtaisen konkurssin mahdollisuus, ja kävi kuiskaamassa, että eikö kukaan innostu tämmöisestä asiasta. Sanoin hänelle, että tästähän kyllä täällä salissa innostuttiin jo edellisen laman aikana vallan paljon, mutta se ei vaan ottanut yleisemmin tulta silloin. Nyt kun näyttää siltä, että olemme aika vaikeisiin aikoihin taloudellisessa mielessä menossa, niin tähän asiaan voisi keskustelullisesti palata. Kun hän kysyi, mikä minun henkilökohtainen kantani on, minä sanoin, että se oli jo silloin myönteinen, eikä se ole siitä miksikään muuttunut.