Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys 102 maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta sisältää varsin erilaisia kohtia maankäyttö- ja rakennuslaista, joka tietysti on laaja, merkittävä lakikokonaisuus. Tässä on sekä hyvää että huonoa. Huonoista asioista äänestimme täällä ensimmäisen käsittelyn yhteydessä. On tietysti syytä todeta vielä nämä positiiviset puolet, kuten esimerkiksi kansallisten kaupunkipuistojen kehittäminen. Niissä luonnon monimuotoisuuden ja myöskin kulttuurin monimuotoisuuden huomioimisen edistäminen on tärkeä asia.

Pääkaupunkiseudun yleiskaavan käsittely oli mielestäni varsin ongelmallinen valiokunnassa. Siitä lopulta tuli mietinnön konstikas pitkä osuus, mutta huolimatta tästä, että on myös lausumaehdotus asiaan liittyen, ei oikein päästy hyvään lainsäädäntöön, mutta tästä ei lopulta tässä salissa äänestetty.

Velvollisuus liittyä kaukolämpöön on positiivinen asia. Ympäristövaliokunta painottaa mietinnössään uusiutuvan energian merkitystä. Muutenhan liittyminen ei olisi ympäristön kannalta lainkaan niin merkittävää kuin se on silloin, jos kaukolämpö tuotetaan ympäristöllisesti kestävällä tavalla. Näinhän ei usein ole. Turve monessa paikassa on syrjäyttänyt ekologisesti tai ilmastonmuutoksen kannalta parempia energian lähteitä, kuten esimerkiksi maakaasun, mutta Pääkaupunkiseudulla erityisesti vielä kivihiili on ongelmallinen energian lähde kaukolämmössä.

Valituslupajärjestelmän kehittäminen meni nyt mielestäni askeleita huonompaan suuntaan ja niin myöskin korkeimman hallinto-oikeuden presidentin Pekka Hallbergin mielestä. Hänen selkeä kantansa ei kuitenkaan saanut valiokunnan enemmistöä muuttamaan mieltään, vaan valiokunnan enemmistö siis oli hallituksen esityksen takana, jossa tehdään valituslupajärjestelmä hallinto-oikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden väliin silloin, jos asemakaavasta on valitettu ja asemakaava on oikeusvaikutteisen yleiskaavan alueella. Tässä on kaavaerojen ongelma ja ristiriita, koska yleiskaava on luonteeltaan toisenlainen kuin asemakaava ja sitä käsiteltäessä näitä asemakaavaongelmia ei useinkaan tiedetä etukäteen.

Edellisessä tätä koskevassa hallituksen esityksessä puhuttiin siitä, kun tätä samaa kohtaa muutettiin, että mikäli asia on ratkaistu yleiskaavassa, niin silloin asemakaavan ollessa kyseessä ei valitusoikeutta saa ilman lupaa, mutta silloin ympäristövaliokunta muutti hallituksen esitystä ja päätökseksi täällä tuli se, että se rajautui vaan maankäyttöön. Mikäli maankäytön tarkoitus on pääsääntöisesti jo yleiskaavassa ratkaistu, niin silloin kielletään nykylaissa kokonaan valitusmahdollisuus hallinto-oikeudesta korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Siis kielto valittaa siltä osin kuin alueen pääasiallinen maankäyttö on ratkaistu, on voimassa. Se selvästi rajaa, mistä on kysymys. Siinä on kysymys maankäytön pääasiallisesta luonteesta, mutta nyt on tällainen blankopaperi menossa läpi, ja siinä vain todetaan tämä asemakaavan sijaitseminen yleiskaava-alueella.

Puhemies! Tästä asiasta siis äänestettiin, ja siitä mielestäni on hyvä todeta, että vasemmistoliiton ryhmän lisäksi myöskin neljä sosialidemokraattia, toisin kuin valiokuntatyöskentelyssä tapahtui, täällä salissa asettui eriävän mielipiteen taakse. En käy heitä nimeämään, mutta totean, että hyvin kokeneita ja nimenomaan ympäristökysymyksissä kansallisjärjestöissäkin kunnostautuneita oli mukana tässä joukossa.

Tämä on tietysti määrällisesti pieni kysymys. Näitä kaavoja, joista hallinto-oikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden väliin haetaan valituslupaa, on vain 60—80 kappaletta vuodessa, mutta onkin kysymys periaatteesta ja perustuslaillisesta oikeudesta. Tämä tuli myös selväksi valiokunnalle silloin, kun kuulimme myös ympäristöjärjestöjä, kuten Luonnonsuojeluliittoa, joka varsin usein joutuu tämän tyyppisten asioitten kanssa tekemisiin. Näin ollen hallituksen esitystä ei ole syytä esittää hylättäväksi, koska se pitää sisällään pääsääntöisesti enemmän myönteistä kuin kielteistä.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Kiinnitän ainoastaan yhteen yksityiskohtaan huomiota. Täällä ponsiehdotuksissa on edellyttämisponsi, että hallitus edistäisi uusiutuvan energian käyttöä kaukolämmön tuotannossa. Tietysti ei voi edistää kaukolämmön tuotantoa, jos ei ole kaukolämpöverkostoa. Tämä asia tuli tässä kesällä istuneen Lappi-työryhmän työssä aivan erikoisesti esille, ja kuntien johtajat sanoivat, että kyllä pitää olla lailla velvoite luoda kaukolämpöverkosto silloin, kun se taajamapoliittisesti on järkevää, ja sitten käyttää siinä uusiutuvia energianlähteitä, paikallisia sellaisia. Muun muassa tässä suhteessa tämä on oikein hyvä esitys.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Tuohon, mitä ed. Pulliainen totesi, vielä jatkoksi: Tässä hallituksen esityksessä on vielä sekin positiivinen puoli kyllä, että se mahdollistaa sen, että sellaiset kiinteistöt, pientalot, joidenka energiatase on hyvin matala, negatiivitalot, taikka sellaiset, jotka ovat valmiit ottamaan esimerkiksi maalämmön käyttöön kaukolämmön sijaan, voidaan vapauttaa velvoitteesta ottaa kaukolämpö käyttöön, jos kaukolämmön energiatase ja sen ilmastovaikutukset eivät ole positiivisia, kuten tapahtuu, jos raaka-aineena energian tuotannossa käytetään esimerkiksi kivihiiltä.