Tuula Väätäinen /sd(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Alkuun ministeriön ja hallinnon osio: Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen resurssit ovat edelleen varsin niukat ...

Kiitos! — ... joten valiokunta lisää momentille 150 000 euroa. Avustuksista valiokunta lisää momentille 30 000 euroa Lapin liitolle käytettäväksi Inarin Manttaalikunnalle ja Inarin Lapinkyläyhdistys ry:lle ja mahdollisesti muille vastaaville yhteisöille.

Sitten Tuomioistuimet ja oikeusapu:

Korkeimman hallinto-oikeuden työtilanne on edelleen heikkenemässä asiamäärien jatkuvasti kasvaessa. Valiokunta lisää momentille 350 000 euroa. Tuomioistuimissa on tavoitteena lyhentää käsittelyaikoja, vähentää yli vuoden vireillä olleiden asioiden määrää. Valiokunta toteaa, että käsittelyaikojen lyheneminen on tärkeää, mutta keskimääräiset käsittelyaikatiedot eivät anna koko kuvaa asiasta. Tuomioistuinkohtaiset käsittelyaikaerot ovat edelleen suuria, samoin asiaryhmien kesken on merkittäviä eroja. Suomi on saanut Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelta lukuisia langettavia päätöksiä liian pitkien käsittelyaikojen vuoksi. Valiokunta korostaa myös toimia, joilla parannetaan asioiden kokonaiskäsittelyaikaan liittyvää seurantaa.

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan ruuhkautuneiden käräjäoikeuksien tilannetta on pystytty helpottamaan lautamiesten käyttöalan supistamisesta syntyneillä säästöillä. Tuomioistuinlaitoksen määrärahatilanne on kuitenkin jatkossakin erittäin kireä, eikä yllättäviin lisäresurssitarpeisiin voida reagoida riittävästi. Valiokunta korostaa voimavarojen oikeudenmukaista ja tarkoituksenmukaista jakamista käsittelyaikojen lyhentämiseksi ja pitää tärkeänä, että organisaatiomuutoksista syntyneet säästöt kohdennetaan ruuhkautuneisiin käräjäoikeuksiin.

Sitten luku Syyttäjät: Syyttäjälaitoksen toimintamenoja korotetaan noin miljoonalla eurolla Ruanda- ja Wincapita-juttujen aiheuttamien lisämenojen vuoksi. Tästä huolimatta paikallissyyttäjien henkilötyövuosien määrä vähenee 312:een, mikä on 13 vähemmän kuin tänä vuonna. Laajat talousrikokset ovat työläitä ja sitovat paljon syyttäjäresursseja. Talouden taantuman myötä vakavien talousrikosten kasvu tulee hyvin todennäköisesti kiihtymään. Syyttäjien nykyinen määrä ei riitä asioiden hoitamiseen, mikä hidastaa syyteharkinnan valmistumista ja pidentää osaltaan asioiden kokonaiskäsittelyaikaa. Lisäksi työmäärän jatkuvasti kasvaessa on vaarana, että sairauspoissaolot ja ennenaikaiset eläkkeet lisääntyvät. Ilman tuntuvia lisäresurssilisäyksiä henkilökuntaa joudutaan edelleen vähentämään vuonna 2011. Valiokunta lisää momentille 1 650 000 euroa ja korostaa, että syyttäjälaitoksen resurssitilanne on otettava huomioon valmisteltaessa vuosina 2011—2014 määrärahakehyksiä.

Rangaistusten täytäntöönpano:

Momentin määrärahaan on tehty ensi vuodelle noin 4 miljoonan euron tasokorotus, mutta jatkossa lähtökohtana on, että Rikosseuraamuslaitos sopeuttaa menonsa määrärahakehykseen. Tehokkuus- ja tuottavuushyötyjä pyritään saamaan uudistamalla organisaatiota ja laitosrakennetta. Vankiluku on laskenut selvästi loppuvuoden aikana, ja ensi vuoden keskivankiluvun arvioidaan olevan 3 450, kuten talousarvioesityksessä on arvioitu. Vankiluvun aleneminen antaa mahdollisuuden myös laitosrakennetta koskevien uudistusten jatkamiseen suunnitellulla tavalla. Ensi vuodelle asetettujen toiminnallisten tavoitteiden mukaan muun muassa vankien toimintoihin osallistumista sekä rangaistusajan suunnitelmallisuutta lisätään. Resurssien niukkuudesta johtuen mahdollisuudet toimintojen tehostamiseen ovat kuitenkin rajalliset eivätkä asetetut tavoitteet vastaa vielä vuonna 2006 voimaan tulleen vankeuslakiuudistuksen mukaisia tavoitteita.

Myös henkilöstön supistaminen ja jaksaminen asettavat lisähaasteita toiminnan kehittämiselle. Osa vankiloista on vanhoja ja huonokuntoisia, eikä niissä ole kyetty tekemään riittäviä vuosittaisia korjauksia. Huono kunnossapito rapauttaa rakennuksia ja aikaistaa peruskorjausten tarvetta. Vankiloiden vuosikorjauksilla on myös työllistävää vaikutusta, joten valiokunta lisää momentille 200 000 euroa vankiloiden kunnossapitoon.

Tässä yhteydessä kiitos koko valiokunnalle ja jaostolle tämänsyksyisestä ahertamisesta ja valiokuntaneuvokselle iso kiitos mietinnön kirjaamisesta siihen muotoon kuin jaoston jäsenet ovat tahtoneet.

Oikeusministeri Tuija Brax

Arvoisa puhemies! Oikeusministeriön pääluokan loppusumma tässä budjetissa on 790,4 miljoonaa euroa. Täydentävällä talousarvioesityksellä helpotetaan tietosuojavaltuutetun hankalaa resurssitilannetta ja saatiin myös pieni mutta tervetullut määrärahalisäys Konnunsuon ja Pelson lakkauttamiseen liittyviin henkilöpoliittisiin tukitoimiin. Kun eduskuntakäsittelyssä on tullut vielä merkittävä lisäys syyttäjäresursseihin sekä lisäystä hallinnonalan tutkimusresursseihin ja Vankeinhoitolaitoksen korjaushankkeisiin, voidaan sanoa, että talousarvioesityksen eduskuntakäsittelyssä on saatu paikattua vielä useita hallinnonalan resurssikapeikkoja.

Kiitoksia kovasti jaoston tekemästä huolellisesta työstä. Arvostin kovasti myös sitä asiantuntemusta ja kysymysten laatua, jota, kun sain vierailla valiokunnassa, valiokunnassa esiintyi. Jaosto on selvästikin ottanut nopeasti tämän uuden alansa haltuun. Kiitoksia todella paljon. (Ed. Rajamäki: Siellä on ongelmia!)

Ilahduttavaa oikeusministeriön näkökulmasta on myös, että velkaneuvonnan resursseihin työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalla on tullut eduskuntakäsittelyssä 500 000 euroa lisää. Saattaa olla yllättävää, että oikeusministeriö kiittelee toisen ministeriön määrärahalisäyksiä, mutta ylivelkaantumisen linjavastuussa olevassa ministeriössä meillä on ollut jatkuva huoli siitä, että velkaneuvonta on aliresursoitu ja sitä kautta ne ongelmat, mitä ylivelkaantumisesta myöhemmissä vaiheissa tuomioistuimeen ja ulosottoon tulee, ovat moninkertaiset ja pahemmat sen takia, että velkaneuvonta, joka on työ- ja elinkeinoministeriön vastuulla, on ollut aliresursoitu.

Kerrottakoon eduskunnalle myös, että tällä viikolla vastaanotin mietinnön, joka lähtee nopealle lausuntokierrokselle ja jossa esitetään, että yksityishenkilön velkasaneerauksen aikaa tietyissä tilanteissa lyhennetään nykyisestä viidestä vuodesta kolmeen vuoteen.

Kaiken kaikkiaan tällä eduskunnan hyväksyttävänä olevalla talousarviolla korjataan hallinnonalan kireää taloustilannetta kehyspäätökseen verrattuna yhteensä runsaalla 13 miljoonalla. Näin ollen omasta puolestani minun täytyy myös olla hyvin tyytyväinen Vanhasen kakkoshallituksen painotuksiin pohjaan nähden. Hallitus on selvästi halunnut painottaa oikeusturvaa ja kansalaisten edellytyksiä tuomioistuimen ja Vankeinhoitolaitoksen toiminnassa.

Suurimmat lisäykset kehyspäätöksen määrärahoihin olivat ulosoton 4 miljoonaa, vankeinhoidon 3 miljoonan euron tasokorotus ja jo aiemmin kehysneuvotteluissa läpi saatu 1 miljoonan euron lisäys sekä syyttäjälle yhteensä saatu lähes 3 miljoonan määrärahalisäys, josta eduskuntavaiheessa tullut lisäys on yli puolet.

Mainittu valiokunta ymmärsi tämän syyttäjähuolen erinomaisesti, ja tältä osin sekä aiemmat budjettineuvottelut hallituksen kera että tämän valiokunnan ymmärtämys viimeinkin oikeusministeriön näkökulmaa kohtaan tuo syyttäjien tilanteen sen ansaitsemaan keskiöön.

Syyttäjäresurssit ovat avainasemassa, kun pyrimme pääsemään eroon erityisesti vaativiin talousrikosasioihin liittyvistä ylipitkistä kokonaiskäsittelyajoista. Tämän talousarvion lisämäärärahoilla voidaan myös estää markkinaoikeuden käsittelyaikojen piteneminen. Samoin on varauduttu siihen, että turvapaikka-asioiden lisääntyminen ei ruuhkauta hallinto-oikeuksia.

Tuomioistuimessa ja Vankeinhoitolaitoksessa talouden yleistilanne on kuitenkin edelleen kireä. Siirtyvien määrärahojen osuudet tuomioistuinmomentilla ja rangaistusten täytäntöönpanon momentilla ovat tiukasta taloudenpidosta huolimatta talousarvion toimintamenomomenteista kaikkein alhaisimmat, toistan: kaikkein alhaisimmat.

Lautamiesuudistuksen ansiosta on tänä vuonna ja ensi vuonna voitu kohdentaa syntyneitä säästöjä ruuhkautuneiden käräjäoikeuksien tilanteen helpottamiseen. Henkilöstön aseman kannalta on myös tärkeää, että pitkään määräaikaisena hoidettuja tuomarin- ja muita tehtäviä voidaan käräjäoikeuksissa merkittävässä määrin vakinaistaa. Lisää liikkumavaraa pyritään luomaan niillä melkein kaikilla toiminta-aloja koskevilla laajoilla rakenneuudistuksilla, jotka ovat toimeenpanovaiheessa, kuten syyttäjien ja ulosoton paikallisorganisaation uudistus, tai jotka toteutetaan ensi vuonna, kuten käräjäoikeusuudistus.

Arvoisa eduskunta! Kun aloitin tässä tehtävässä, oli paljon epäilyjä siitä, etten kuuna päivänä saa läpi niin radikaalia uudistusta kuin käräjäoikeusuudistus, ja nyt se on sitten selvää. Tammikuussa käräjäoikeusuudistus aloittaa, ja siitä erityinen kiitos sekä hallitukselle että eduskunnalle.

Myös ulosoton keskushallinnon uudistus ja Vankeinhoitolaitoksen rakenneuudistus lähtevät ensi vuonna liikkeelle. Alalla on todella suuria rakenneuudistuksia käynnissä.

Arvoisa puhemies! Taloudellisen taantuman oloissa hallituksessa on kohtuullisesti ymmärretty oikeusvaltion toimintakyvyn merkitys. Siihen nähden, kuinka suuria siirtymiä on ollut pakko tehdä työllisyydenhoitoon, kuinka tämä hallitus viisaasti valmistautuu edessä olevaan ikääntymiseen ja myös siihen tosiasiaan, että tämän laman velat on maksettava, näiden haasteiden keskelläkin hallituksessa on ollut ymmärtämystä oikeusministeriön ja oikeusvaltion ylläpitämisen huolia kohtaan. Siitä huolimatta haasteita riittää, ja varsinkin tämä siirtyvien määrärahojen niukkuus on yhä huolenamme.

Marjo Matikainen-Kallström /kok:

Arvoisa puhemies! Tämä budjettihan on kaikilta osin elvyttävä ja niin on myöskin tämä oikeusministeriön hallinnonala eduskuntakäsittelyn jälkeen. Täällä on haettu kustannustehokkuutta monella eri lisäyksellä, joita valtiovarat tänne on lisännyt, ja se on juuri se linja, mitä tässä on koko ajan peräänkuulutettu. Ja kuten ministerikin mainitsi, eduskunta on lisännyt oikeuslaitokselle erilaisia määrärahoja, jotta pystytään näitä käsittelyaikoja nopeuttamaan.

Me olemme olleet edesvastuuttomassa tilassa sikäli, että meidän käsittelyajat oikeuslaitoksessa ovat kestäneet todella pitkään kaikilla eri sektoreilla ja nopeita käsittelyjä on hyvin vähän. Erilaisissa ihmisoikeusasioissa olemme jopa Euroopassa oikein peräänkuulutettuja näiden asioiden nopeuttamisen suhteen. Sen lisäksi meillä on myöskin tapana valittaa vähän yhdestä sun toisesta asiasta. Toivon, että ministeri tulee näissä kaavakysymyksissä mahdollisimman nopeasti uusilla lainsäädännöillä, ainakin ehdotuksilla, tekemään näiden asioiden eteen jotain, jotta pystytään saamaan kaavamuutoksia nopeammin aikaiseksi. En halua puuttua siihen jokaisen ihmisen oikeuteen valittaa, mutta niiden valitusten pitäisi olla asianmukaisia ja ne pitäisi käsitellä nopeasti, jotta varsinainen hanke ei sitten asiattomien valitusten vuoksi hankaloituisi.

Meillä on markkinaoikeus, joka on täysin tukossa. Olemme talousvaliokunnassa puuttuneet tähän asiaan ja nostimme sen lausumamuodossa esiin. Olen todella iloinen, että valtiovarat on tämän asian huomioinut ja pystymme markkinaoikeuden resursseja lisäämään. Toivottavasti uusi hankintalaki myöskin tuo helpotusta tähän asiaan, että saadaan markkinaoikeudelle käsittelyajat järkiperäistettyä.

Ihmettelen, että ministeri ei ollut omassa esityksessään alun perin ottanut millään tavalla esiin nimenomaan näiden maahanmuuttoasioiden ja turvapaikkakäsittelyaikojen nopeuttamiseen liittyviä yksityiskohtia. Hyvä, että valiokunta nämä asiat nosti esiin, (Ed. Nylander: Ministeri!) koska on aivan ihmisoikeuskäytännön vastaista, että turvapaikan käsittelyt kestävät näinkin kauan kuin ne meillä kestävät, ja saadaan myöskin nämä asiattomat turvapaikanhakijat käännytettyä mahdollisimman nopeasti pois ja niille, jotka ovat todella turvapaikan tarpeessa, asianmukainen ja riittävä käsittelyaika.

Johanna Karimäki /vihr:

Arvoisa puhemies! Syyttäjien toimintamenojen lisäykset budjettiin ovat tärkeitä ja tulevat todella tarpeeseen. Sen pitäisi helpottaa oikeusprosessien käsittelyruuhkaa. Suomeahan on lukuisia kertoja huomautettu EU:n ihmisoikeustuomioistuimesta pitkittyneistä oikeusprosesseista. Rikosten uhreiksi joutuneille pitkä oikeusprosessi on henkisesti hyvin raskas. On elettävä epätietoisuudessa sen lisäksi, että on joutunut rikoksen uhriksi. Kansalaisten luottamus oikeuslaitoksen nopeaan ja tasa-arvoiseen toimintaan on keskeinen kysymys. Voimavaroja on jatkossakin kohdennettava oikeusprosessien nopeuttamiseen.

Arvoisa puhemies! Suomi ei ole vielä ratifioinut Ilo-sopimusta 169 alkuperäiskansojen oikeuksista. Tämä asia pitää pikimmiten hoitaa kuntoon. Sopimuksessa on kysymys alkuperäiskansojen oikeudesta kieleen ja kulttuuriin. Saamelaisille se tarkoittaa oikeutta maahan, jossa he ovat eläneet satoja vuosia paimentolaisina. Porojen laiduntaminen alueella on taattava ja alueet suojeltava tehometsätaloudelta. On tärkeää, että oikeusministeriön hallinnonalaan on lisätty avustus saamelaisten kulttuuri- ja itsehallinnon ylläpitämiseen yhteisöille käytettäväksi maanomistus- ja vesioikeuksien selvittämiseen. Näiden asioiden selvittäminen ja turvaaminen auttaa pääsemään sille tasolle, jota Ilon sopimus meiltä edellyttää. Oikeus maahan on tärkeää. Samalla pitää myös muistaa, että saamelaislapsilla ja -nuorilla on oikeus puhua ja oppia omaa kieltään, harjoittaa omaa kulttuuriaan ja kehittää omaa identiteettiään.

Arvoisa puhemies! Vielä lopuksi muutama sana Pelson vankilasta ja sen merkityksestä alkuperäisrotujen geeniperimän säilyttämisessä. Yli 20 vuotta kestänyt suomenlampaan ja lapinlehmän säilytystyö vaarantuu kainuulaisessa Pelson vankilassa, jos Rikosseuraamusvirasto toteuttaa suunnitelmansa vankilan toimintojen supistamisesta. Pelson vankilan maatilan lapinlehmien geenipankkitoiminta säilytetään nykyisellä tasolla, mutta huolena on se, että lampaita kuitenkin halutaan siirtää muualle. Jos toimintaa jatkuvasti uhataan supistaa, huoli voi olla todella aiheellinen. Pelsolla on suomenlampaan tärkein jalostus- ja geenipankkikatras, johon on koottu rodun erivärisiä yksilöitä. Siellä on myös erityisen uhanalaisia kainuunharmaslampaita. Huhtikuussa Science-lehdessä julkaistussa molekyyligeneettisessä tutkimuksessa ilmenee, että suomenlampaassa, kainuunharmaslampaassa ja ahvenanmaanlampaassa on geeniperimää, joka on hyvin varhain tullut Eurooppaan Lounais-Aasiasta kotieläimeksi kehitetyn lampaan syntysijoilta. Suomalaiset rodut ovat perinnöllisesti ainutkertaisia ja Euroopankin mittakaavassa todellisia alkuperäisrotuja. Pelson kaltaiset isot tilat ovat alkuperäisrotujen säilytysohjelman tärkeä kivijalka. (Ed. Nepponen: Siihen kannattaa enemmän panostaa kuin pankkeihin!)

Antti Rantakangas /kesk:

Arvoisa puhemies! Oikeusvaltion periaatteisiin kuuluu, että mahdolliset rikosepäilyt tutkitaan nopeasti, syyttäjän harkinnan jälkeen oikeuslaitos käsittelee ne kohtuullisessa ajassa ja mahdolliset tuomiot saatetaan täytäntöön. Oli erittäin hyvä, että valtiovarainvaliokunta pystyi täsmentämään ja hivenen parantamaankin tätä hallituksen esitystä muun muassa lisäämällä syyttäjien toimintaan rahaa, mutta paljon oleellisempi asia on vielä täällä tekstissä mainittu käännetyn arvonlisäverojärjestelmän käyttöönotto, jonka katsottaisiin puolittavan työkuorman syyttäjiltä. Sen takia onkin tärkeää, että hallituksen piirissä tämä ratkaisu tuotaisiin valtiovarainministeriönkin toimesta nopeasti tänne eduskuntaan.

Meillä on monissa oikeusasteissa kohtuuttoman pitkät käsittelyajat. Täällä tulivat jo esille markkinaoikeuden ruuhkat ja maahanmuuttokysymykset, jotka ovat merkinneet kuorman kasvua. Sen takia lisäresurssit eri oikeusasteille ovat tärkeitä, jotta nämä kohtuulliset käsittelyajat pystyttäisiin turvaamaan.

Puhemies! Rangaistusten täytäntöönpanosta sen verran, että, niin kuin täällä ministeri totesi, monia uudistuksia on toteutumassa. Ensi vuoden alusta tulee uusi Rikosseuraamuslaitos, johon kootaan useita organisaatioita, ja tällä tavalla haetaan tehokkuutta. Itse pidän hyvänä, että nyt viime vaiheessa päätösvalta yksittäisten vankiloitten mahdollisesta lakkauttamisesta säilyy oikeusministeriöllä, koska näihin aina liittyy myöskin tällaista yhteiskuntapoliittista arviointia, ja se on tietysti poliittisen ministerin tehtävä. Tässä mielessä on tärkeää, että se ei mene vaan virkamiespäätöksenä, koska silloin se olisi hivenen toiselta pohjalta lähtenyt.

Puhemies! Oli hyvä, että vankilainvestointeihin lisättiin vähän rahaa ja sitten Pelso-kysymykseen. Se on kyllä nyt edellisen puhujan ja ministerin välinen asia. Minä toivon, että ed. Karimäen linja tässä voittaa ja Pelson kehitys laajassa mittakaavassa pystytään turvaamaan.

Reijo Paajanen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Oikeusministeriön hallinnonalalla haluan kiinnittää huomiota erityisesti tuomioistuinten oikeusavun tilanteeseen. Jatkuvasti kasvaneet asiamäärät ovat ruuhkauttaneet monet tuomioistuimet sekä korkeimman hallinto-oikeuden. Kansalaisten ja julkisen hallinnon kannalta olisi tärkeää, että asiat käsitellään nopeasti ja sujuvasti ilman pitkäksi venyviä jonotusaikoja. Myös elinkeinoelämä joutuu kärsimään asioiden hitaasta etenemisestä hallinto-oikeuksissa.

Asiamäärissä ei ainakaan lähiaikoina ole nähtävissä laskua, joten tilanteeseen on puututtava mahdollisimman nopeasti. Jo nyt käsittelyaikojen pituudella on merkittävät vaikutukset yhteiskuntamme toimintaan. Lisäksi maahanmuuttoa koskevien asioiden arvellaan lisääntyvän ja näin kuormittavan hallinto-oikeuksien entuudestaan rajallisia resursseja.

Herra puhemies! Toiseksi haluan kiinnittää huomiota syyttäjäpuolella olevaan akuuttiin resurssipulaan. Syyttäjälaitoksen toimintamenoja korotetaan noin miljoonalla eurolla Ruanda- ja Wincapita-juttujen aiheuttamien lisämenojen vuoksi. Samalla paikallissyyttäjien henkilötyövuosien määrä vähenee 13:lla tähän vuoteen verrattuna. Kun edellä mainitut oikeudenkäynnit sitovat koko joukon syyttäjiä ensi vuodeksi, on muihin juttuihin käytettävissä huomattavasti vähemmän syyttäjiä.

Tällaisessa tilanteessa tulee helposti pohdittua, oliko oikeudenkäynti aivan pakko viedä Ruandaan asti. Se on kuormittanut valtavasti jo ennestään rajallisia resursseja ja näin ollen tekee kyseenalaiseksi hankkeesta saatavat varsinaiset hyödyt. Nyt ainakin pitäisi päättää, ettei oikeudenkäyntiä enää viedä Tansaniaan asti. Tätä menoa Suomen oikeuslaitos kiertää kohta kaikki muutkin Itä- ja Keski-Afrikan valtiot. Wincapitasta puolestaan totean, että se on malliesimerkki aivan liian pitkään kestäneestä käsittelystä. Kentällä tulee tulikivenkatkuista viestiä siitä, miten henkilöiden omaisuuksia on jäädytetty kohtuuttoman pitkiksi ajoiksi.

Talousrikokset sitovat paljon syyttäjäresursseja, ja taloustaantuma voi tuoda mukanaan vielä lisää vakavia talousrikoksia. Kokonaiskäsittelyajat pitenevät, kun syyttäjien nykyinen määrä ei riitä asioiden hoitamiseen. Oikeuslaitoksen rajalliset voimavarat on osoitettava oikeille tahoille ja mitoitettava järkevästi. Olen valiokunnan kanssa samoilla linjoilla siinä, että on selvitettävä mahdollisuudet lainsäädännöllisiin uudistuksiin, joilla voidaan keventää syyttäjien työmäärää.

Herra puhemies! Rikosseuraamuslaitoksen kohdalta esitän epäilyni siitä, että vankimäärät laskisivat edelleen tulevaisuudessa. Vankimäärät eivät pääse kasvamaan, kun tuomioistuimet ovat ruuhkautuneet. Jokaiselle lienee selvää, ettei vankeinhoidon uudistuksia voida tällaisella pohjalla viedä eteenpäin. Henkilöstön supistaminen ja vankiloiden lakkautukset ovat itsessään kovia haasteita rikosseuraamusalan kehitykselle. Kaakkois-Suomen edustajana totean, että päätös Konnunsuon vankilasta ja sen alasajosta oli todella iso isku, jonka perusteluja on vaikea ymmärtää vieläkään.

Lopuksi haluan vielä nostaa erikseen esille Lappeenrannan käräjäoikeuden ikävän tilanteen. Oikeustalosta jouduttiin muuttamaan pois vasta muutama vuosi sitten peruskorjatuista tiloista. Talosta löytyi siinä määrin hometta, ettei paluuta samaan rakennukseen enää mahdollisesti ole. Uudet tilat on löydettävä, vaikka asia ei ole akuutimpien joukossa oikeusministeriön listoilla. Luontevin ratkaisu olisi sijoittaa käräjäoikeus kaupungintalon yhteyteen suunnitteilla olevaan lisärakennukseen, missä myös poliisitalo olisi aivan vieressä. Näin säästettäisiin muun muassa vankien kuljetusten kustannuksissa. Toivon todella, että asia edistyy myös ministeriötasolla.

Pirkko Ruohonen-Lerner /ps:

Arvoisa puhemies! Taloustilanteen heikentymisen myötä resurssipula on kova myös oikeusministeriön hallinnonalalla. Vuodesta toiseen saamme lukea Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen Suomen valtiolle antamista tuomioista, kun oikeudenkäyntien kestoajat ovat ylittäneet kaikki sopivuuden rajat. Ilman riittäviä henkilöstöresursseja tuomioistuimissa ei yksinkertaisesti kyetä lyhentämään asioiden käsittelyaikoja. Erityisesti Pääkaupunkiseudun käräjäoikeuksien tilanne on todella hankala, ja taantuman jatkuessa on pelättävissä, että juttumäärät kasvavat entisestään.

Lautamiesjärjestelmän uudistuksen säästöt piti kohdentaa kaikista ruuhkautuneimpien tuomioistuinten toimintaan. Vaikea on tietää menivätkö nämä säästöt kokonaisuudessaan poliisin, syyttäjän ja Porvoon käräjäoikeuden kuluihin, kun ne joutuvat selvittämään ja jakamaan oikeutta Ruandan maaperällä. Viimeisimpien arvioiden mukaan tämän oikeusjutun kokonaiskustannukset saattavat nousta jopa 3 miljoonaan euroon. Toivottavasti Suomesta ei löydy lisää vastaavanlaisia tapauksia.

Hallitus on suunnitellut uusia rajoituksia hovioikeuksiin meneville jutuille. Nykyinen seulontajärjestelmä esitetään korvattavaksi jatkokäsittelylupajärjestelmällä. Tavoitteena on, että uudella systeemillä hovioikeuksiin menevien valitusten määrää voitaisiin vähentää useilla sadoilla kappaleilla vuodessa. Valtionhallinnon ja oikeusministeriön kroonisen rahapulan takia ei kansalaisten valitusoikeutta ja oikeusturvaa saisi heikentää liiaksi, vaan kohtuus tulisi pitää mielessä uudistuksen jatkokäsittelyssä.

Arvoisa puhemies! Suomalaisten usko siihen, että elämme maailman vähiten korruptoituneessa maassa on saanut kovan kolauksen. Tuoreen selvityksen mukaan yli puolet suomalaisista pitää korruptiota maassamme suurena ongelmana. Kaksi vuotta sitten vastaava luku oli 25 prosenttia. Missään toisessa EU-maassa ei ole mitattu näin rajuja muutoksia. Kyselyn tekijät arvioivat, että muutoksen on aiheuttanut pitkään jatkunut vaalirahoituskeskustelu. Toivonkin, että ministeri Brax tekee kaikkensa, jotta saisimme eduskunnan käsittelyyn sellaisen lakiesityksen, jossa olisi selkeät eri vaaleille asetettavat kampanjakatot. Tämä on ainoa keino hillitä vaalien kilpavarustelua ja hulvatonta rahankeruuta rakennusliikkeiltä ja muilta tahoilta, jotka voivat odottaa vastapalveluksia sponsoroimiltaan tärkeiltä kuntapoliitikoilta, jotka saattavat olla mukana lukuisissa päätöksentekoelimissä myös valtakunnanpolitiikassa. Vaalien kestorahoittajat saattavat haluta vastapalvelukset kuntien päätöksentekojärjestelmän kautta esimerkiksi hyvinä asemakaavoina, kiinteistökauppoina ja muina erityispalveluina. Ikävää on, että viime kädessä tavallinen kuntalainen ja äänestäjä maksaa tämänkin vaalirahoituksen, aivan kuten hän maksaa jokaisen makkaramainoksenkin.

Arvoisa puhemies! Tässä yhteydessä on syytä ottaa esille myös poliittiset virkanimitykset, jotka ovat osa suomalaista julkisen sektorin harmaata aluetta, josta ei ole juurikaan julkisuudessa keskusteltu, vaikka työpaikkojen lukumäärän vähetessä on entistä tärkeämpää, että aina pätevimmät työnhakijat valitaan tehtäviin. Mielestäni kuntien, valtion ja niiden hallinnoimien kuntayhtymien, yhtiöiden, yhdistysten ja säätiöiden kaikki työpaikat pitäisi saada julkiseen hakuun, jotta jokainen, joka mielestään on pätevä ja sopiva kyseiseen virkaan tai toimeen, voisi niitä myös hakea. Jos virka sitten täytetään epäasiallisin perustein esimerkiksi jäsenkirjan tai sukulaisuuden perusteella, voisi syrjityksi itsensä kokenut hakija valittaa päätöksestä. Kun julkisia työpaikkoja on täytetty ilman minkäänlaista hakumenettelyä, ei valinnoista ole voinut kukaan edes valittaa. Tämä on epäkohta, joka vaatii pikaista korjaamista. Olenkin erittäin iloinen korkeimman hallinto-oikeuden marraskuussa tekemästä päätöksestä, joka velvoittaa kuntia jatkossa miettimään uusiksi omia johtosääntöjään ja nimityskäytäntöjään.

Oikeusministeri Tuija Brax

Arvoisa herra puhemies! Tässä vaiheessa joitakin asioita.

Ed. Matikainen-Kallströmin muuten niin ansiokkaassa puheenvuorossa oli väite, että oikeusministeriö ei olisi itse yrittänyt saada hallinto-oikeuksiin maahanmuuttokysymyksissä lisäresursseja. Se ei kyllä pidä paikkaansa, oikeusminis- teriö itse asiassa saikin niitä sinne. Kun valtioneuvosto tähän prosessiin, sen nopeuttamiseen, keskittyi, alkuperäinen ajatus, että vain Maa- hanmuuttovirastolle annettaisiin lisäresursseja, muuttui nimenomaan jo hallituksessa ajatukseksi, että yhtä lailla sitten täytyy estää sen ruuhkan syntyminen sitten hallinto-oikeuksiin. Ja nyt vielä eduskunta näki tämän kysymyksen merkityksen.

Ed. Karimäelle ja myös ed. Rantakankaalle Pelsosta: Hallitus on yksimielisesti linjannut, miten ne asiat menevät, eikä niitä ole tarkoitus muuttaa miltään muotoa. Pelsosta poistetaan toinen puoli ja toinen puoli jää, ja siinä toisella puolella pysyvät ne lampaat ja lehmät. Tämä päätös on loud and clear, se näkyy meidän päätöksemme perusteluissa. Sitoumukset tältä osin on annettu, ja ne ovat niin pysyviä kuin mikään hallitus voi yli oman toimivaltansa ja seuraavien vuosien osalta ylipäätänsä mitään luvata. Vankeinhoidon pelastuspaketin osana on ollut nimenomaan se, että Pelsoon jää vielä se osuus, jossa on muun muassa tämä geenivaranto, joka on erittäin tärkeä. Mainittakoon kuitenkin, että ei oikeusministeriölle koskaan ole myönnetty mitään erityisiä varoja näin suuren kansallisen projektin hoitamiseen. Me teemme sitä ikään kuin tämmöisenä hyväntekeväisyystyönä, mutta olemme sitoutuneet tekemän sitä jatkossakin.

Syyttäjistä ja taloussyyttäjistä: Syyttäjien yli vuoden vireillä olevien juttujen määrää on tässäkin nyt olevassa ahdingossa onnistuttu vähentämään merkittävästi. Näillä näkymin syyttäjien omakin arvio on, että he onnistuvat siinä työssä vielä jatkossakin lisää, ja nyt vielä eduskunnan antamat lisärahat ja hallituksen jo antamat lisärahat helpottavat tätä.

Täällä on ehkä jossain määrin puheenvuoroissa annettu väärä kuva kokonaistilanteesta rikosoikeuksien käsittelyssä, puhumattakaan, että sen takia meillä olisi vankiluku alhainen, kun jutut kestävät. Kerrataan pari asiaa: Keskimääräinen rikosoikeuksien käsittelyaika on 3,2 kuukautta Suomessa. Vain ne ikävät ongelmat, ne todella hankalat ongelmat, joista on tullut menneiltä vuosilta Euroopan ihmisoikeustuomioistuimesta tuomioita, koskevat pääsääntöisesti monimutkaisia talousrikosjuttuja, jotka kestävät poliisitutkinnassa — näistä voitte keskustella sitten sisäministeriön hallinnonalalla enemmän — jo usein monta vuotta. Täälläkin viitattiin erääseen vireillä olevaan juttuun. Se juttu on vasta yhdeltä osalta tullut tuomioistuimeen. Pääsääntöisesti on ollut kysymys talousrikoksen poliisitutkinnan kestämisestä. Nyt syyttäjien lisävoimavaroilla syyttäjät voivat auttaa poliisia johtamalla tai paremmin yhteistyössä ohjaamalla sitä esitutkintaa.

Nämä vaikeudet, kiistämättömät ongelmat, ovat pääsääntöisesti koskeneet onneksi hyvin pientä joukkoa rikosten kokonaismassasta, ja esimerkiksi vankimäärään tällä sinänsä hälyttävällä tilanteella ei ole mitään vaikutusta. Sen sijaan, aivan oikein, uhrien aseman näkökulmasta, koko yhteiskunnan näkökulmasta se, että talousrikosten esitutkinta, syyttäminen ja tuomioistuinprosessi kestävät joissakin tilanteissa liian pitkään, on yhä ongelma. Mutta me olemme perustuslakivaliokunnalle esitetyissä tilastoissa pystyneet osoittamaan, kuinka huomattavassa määrin pienempi ongelma se on tänä päivänä kuin se on ollut esimerkiksi vuonna 2003. Nämä erot ovat merkittävät. Yli vuoden kesken olevien juttujen määrä on pienentynyt kaikissa asteissa — syyttäjällä, käräjäoikeudessa ja hovioikeudessa ja hallinto-oikeudessa — radikaalisti, aivan selvästi.

Arvoisa puhemies! Sitten vielä joihinkin asioihin. Kun ed. Ruohonen-Lerner kritisoi ajatusta, että joissakin tilanteissa valitusmäärää voitaisiin rajoittaa, niin kyllä se niin on jokaisessa Euroopan unionin maassa ja myös muualla länsimaissa ja meidän perustuslakimmekin mukaan, että yksi osa oikeusturvaa on, että se päätös saadaan kohtuullisessa ajassa. Englannin kielellä on sanonta, että justice delayed is justice denied. Jos oikeudenkäynti kokonaisuudessaan kestää liian pitkään, se tarkoittaa, että oikeus ei ole toteutunut. Siinä punninnassa, jossa mietitään kaikkien näitten tekijöiden summaa, on aivan oikein ja ihan normaalia eurooppalaista oikeusvaltiopohdintaa miettiä, täytyykö kaikista asioista mennä kolmeen kertaan koko homma läpi ja riittääkö monissa rikosasioissa, että käräjäoikeusvaihe on kunnollinen ja sen jälkeen hovi pohtii tällä jatkokäsittelyluvalla, miltä osin on syytä mennä eteenpäin. Tämä on erittäin tärkeä oikeusturvauudistus eikä suinkaan kansalaisten oikeusturvan heikentämisuudistus.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kiinnitän kahteen asiaan huomiota.

Ensimmäinen on tämä talousrikosjuttu. Koskahan me voisimme saada sellaisen ajattelun aikaiseksi, että tämä on yhteiskunnan kannalta mahdollisimman kannattavaa toimeliaisuutta, kun ne talousrikokset selvitetään mahdollisimman nopeasti ja vaikka niin, että case by case lisätään resursseja niin, että kerta kaikkiaan tulee vauhdilla päätöksiä?

Toinen kommenttini koskee tätä Wincapitaa. Tämähän on aivan hurja juttu nyt tällä hetkellä sen takia, että nyt syytetään siitä, ettei saa harrastaa huijausta, ja vastaavassa tapauksessa, Madoffin tapauksessa Yhdysvalloissa, herra on putkassa koko loppuikänsä.

Olli Nepponen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Yhteiskunnassa on monia viranomaisia, joiden kaikkien toimintakyvystä riippuu, miten prosessit pelaavat. Niitä ovat poliisi-, maahanmuutto- ja oikeushallinto- ja veroviranomaiset. Nyt valtiovarainvaliokunnassa hallinto- ja turvallisuusjaostossa ja oikeushallintoa käsittelevässä jaostossa oli läpikulkeva periaate, että näiden kaikkien viranomaisten resursseja lisätään: poliisille, maahanmuuttoon ja syyttäjälaitokselle. Tämä toteutuu, ja tätä kautta halutaan nopeuttaa juuri talousrikosten torjuntaa, turvapaikkahakemusten käsittelyä jne. Siellä on vielä edelleen pullonkauloja, mutta on äärimmäisen hyvä, että tämä periaate saatiin menemään lävitse, juuri syyttäjälaitoksen osalta myöskin, ja toivottavasti myöskin tulosta tulee, vaikka määräraha on sittenkin aika pieni. Mutta yhtä talousrikostutkijaa kohti saadaan noin 135 000 euroa valtiolle takaisin tuloa.

Jacob Söderman /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Se on totta, että tämä valtiovarainvaliokunnan esitys siitä, että sekä krp:n talousrikostutkintaan annetaan rahaa että myös syyttäjille annetaan tuntuvasti rahaa, on erittäin hyvä asia. Ja sekin on totta, niin kuin ministeri sanoi, että keskimäärin oikeusjuttujen käsittely on huomattavasti lyhentynyt viime vuosina. Mutta pohjalla on koko ajan tässä yhteiskunnassa semmoinen suuri satsi vakavia talousrikoksia, joiden tutkinta kestää kauan, syytteeseenpano kestää kauan, ja se ehdottomasti pitäisi saada kiireellisemmäksi. Toivottavasti nämä lisäresurssit käytetään nimenomaan tähän, koska tuomioistuinvaihe on kuitenkin kaikkein nopein, vaikka sitäkin voi nopeuttaa.

Mutta olisin nyt kysynyt, kun korruptio lisääntyy Suomessa — olen puhunut tästä ministerin kanssa aikaisemmin mutta en ehkä eduskunnassa — eikös olisi hyvä nyt tehdä, niin kuin Ruotsissa tehtiin, semmoinen laaja korruptioselvitys, että päästäisiin vähän tähän ilmiöön käsiksi ja voitaisiin ennalta estää tämä vakava kehitys, joka yhteiskuntaa kalvaa.

Antti Rantakangas /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olen helpottunut ministeri Braxin vastauksesta koskien Pelsoa, koska vähän huolestuin ed. Karimäen puheenvuorosta, onko uusia virityksiä, negatiivisia virityksiä, Pelson osalta olemassa, kun historiahan oli se, että jos Rikosseuraamusvirastolla olisi ollut päätösvaltaa, niin Pelso olisi suljettu, ja sen takia oli hyvä, että se jäi poliittiseen harkintaan ja Pelso voi jatkaa.

Mitä tulee hallinto-oikeuksien resursseihin ja markkinaoikeuksien resursseihin, niin kysymyshän on toiminnasta, johon panostamalla saadaan yhteiskunnan kokonaisedun kannalta selvää taloudellista hyötyä. Mitä nopeammin esimerkiksi hallinto-oikeudet käsittelevät eri asioita, sitä nopeammin rakennushankkeet pääsevät käynnistymään, kaavat valmistuvat ja tulee verotuloja. Mitä nopeammin myöskin markkinaoikeus käsittelee eri asioita, sitä paremmin siitä tulee myöskin taloudellista hyötyä. Oma lukunsa on tämä maahanmuuttoasioitten käsittely, jossa puolestaan säästyy valtion menoja huomattavasti, kun nämä päätökset saadaan nopeasti aikaan.

Ilkka Kantola /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeriön pääluokka muodostaa hyvin pienen osan valtion koko budjetista, ja minusta ministeri taistelee hyvin määrärahojensa puolesta. Valiokunta on tehnyt nyt hyvää työtä, jotta määräraha hiukan vielä kasvaa siitä, mitä ministeriö kykeni esittämään.

Siitä huolimatta, että tilanne on tämä, korkeimmat oikeusoppineet toistuvasti esittävät teräviä huomautuksia siitä, miten meidän perusoikeutemme toteutuminen on vaarantunut resurssien puutteesta ja eräistä muista syistä. Tätä vaikeata määrärahatilannetta kuvastaa myös se, että ministeriö on tuottanut ja eduskunta toteuttanut useita lainsäädäntöhankkeita, joilla pyritään ikään kuin ratkaisemaan näitä ongelmia vähän toisentyyppisesti: on tämä kiireelliseksi julistamislainsäädäntö, joka ei oikeastaan tuota yhtään rahaa, se on jonkinlainen ratkaisu, ja toinen on se, että viivästymisestä voidaan sitten myöntää korvauksia. Näitä lainsäädäntöhankkeita on kehitetty ja viety täällä läpi, mutta kysymys on kuitenkin siitä, että lähtökohtaisesti määrärahat ovat liian pienet. Myös rakenteellisia uudistuksia oikeuslaitoksissa tehdään ja vankeinhoitopuolella.

Kysyisin ministeriltä: Onko olemassa todellinen suunnitelma siitä, että vanhaa, Suomen vanhinta, hovioikeutta Turusta ollaan siirtämässä Tampereelle? Onko tämä seuraava keino, jolla epätoivoisesti haetaan rahaa?

Sampsa Kataja /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hieman huolestunut olen siitä, että kun puhutaan oikeusministeriön hallinnonalasta, niin huomion keskiöön nousee lehmien ja lampaiden laiduntaminen. Sen ymmärrän vielä, että rikoksen uhrin aseman ohella puhutaan myös rikoksentekijän asemasta. Siihenkin on syytä kiinnittää huomiota. Mutta ennen kaikkea pitäisi huomio kiinnittää siihen, miten ehkäisemme rikoksia, ja kun rikoksia tapahtuu, niin ennen kaikkea uhrin kannalta on tärkeää, että rikokset käsitellään myös käräjäoikeudessa nopeasti pois päiväjärjestyksestä, vahingonkorvaukset määrätään nopeasti ja tekijä saa oikeudenmukaisen rangaistuksen nopeasti. Siksi on tärkeätä, että nyt syyttäjälaitokselle lisättiin 3 miljoonaa euroa ja muutoinkin oikeusministeriössä on huolehdittu siitä, että tuomioistuinkäsittelyjä on pystytty nopeuttamaan. Olennaista on, kuten aiemminkin todettu, se koko ketju esitutkinnasta alkaen syyttäjille ja tuomioistuinlaitokseen.

Mutta haluan myös kiinnittää huomiota siihen, että kun johonkin tarkoitukseen oikeuslaitoksessa rahoja osoitetaan, niin pidetään huoli, että se kohdennus myös pitää. Tämä ei täysin onnistunut, kun lautamiesjärjestelmää supistettiin.

Arvoisa puhemies! Jatkan loppuun tämän virkkeen.

Kun lautamiesjärjestelmää supistettiin ...

Nyt tämä näyttää 40:tä sekuntia tässä.

Hyvä on, mutta toivon, että kohdennetaan joka tapauksessa määrärahat toisin kuin lautamiesjärjestelmässä kävi ja varat ovat valuneet muualle.

Markku Rossi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ministeri Braxille voi antaa ihan huoletta täyden tunnustuksen siitä, että hän on ministerikautenaan paneutunut koko sydämellään oman hallinnonalansa kehittämiseen. Se on näkynyt tuolla vankiloiden korjaamisessa. Se on näkynyt koko tämän meidän oikeusprosessimme eteenpäinviemisenä.

Eräs ihmisoikeuskysymys on kyllä se, kuinka pitkiä ne huippujutut meillä oikein ovat, ja siellä on monenlaista kärsijää, jotka odottavat niitä päätöksiä. Tässä mielessä kyllä haluan kannustaa koko ajan siinä, että tätä tietä jatketaan eteenpäin, kuinka nopeammin jutut saadaan käsiteltyä.

Herra puhemies! Tähän vielä loppuun haluan todeta, että ihmisoikeuskysymys on myös se, kuinka kaukaa haetaan sitä oikeutta. Nyt käräjäoikeusuudistuksen yhteydessä eräissä tapauksissa puhutaan sadoista kilometreistä, ja siinä mielessä kyllä on kohtuutonta, jos vaikka 400 kilometrin päästä oikeutta pitää hakea.

Ville Niinistö /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Yhdyn niihin puheenvuoroihin, joissa on korostettu sen tärkeyttä, että oikeusministeriö hallinnollisilla uudistuksilla ja hallitus resurssipäätöksillä ja vielä valtiovarainvaliokunta ovat nyt parantaneet talousrikostutkinnan resursseja ja tuomioistuinkäsittelyn nopeutta ja sitä kautta perusoikeuksien toteuttamista. Tämä on todella tärkeää.

Mutta se, mikä tässä ei ole tullut esille, on Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen resursointi. Siihenhän valiokunta myös hieman lisäsi rahaa, ja korostaisin sen merkitystä. Miten ministeri näkee — kun ylipäätään ajantasainen syvällinen tieteellinen tieto eri rikoslajien yleisyydestä, niitten kehityksestä, lainsäädännön tehokkuudesta on erittäin tärkeätä — onko Suomessa tätä tietoa riittävästi ja mihin suuntaan pitäisi kehittää oikeuspoliittista tutkimusta Suomessa? Resurssitarve on selkeä.

Raimo Vistbacka /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tietysti on hyvä, että on saatu lisää resursseja, mutta itse painottaisin sitä, että silloin kun puhutaan talousrikoksista ja rikoshyödyn perimisestä, silloin pitää sen ketjun olla iskukykyisessä kunnossa sieltä poliisista verottajaan, Tulliin, ulosottoon, syyttäjään ja aina oikeuslaitokseen saakka, oikeusistuimiin saakka. Meillähän on ollut ongelmana se, että jonnekin on lisätty ja sitten on tullut tulppa niin kuin tällä hetkellä syyttäjien osalta on.

Siinä mitä ed. Nepponen täällä totesi, minun mielestäni on järkeä nimenomaan sillä tavoin, että siihen koko ketjuun pitää satsata sillä tavoin, että se menee, ettei niitä tulppia tule sinne, koska on nimenomaan myös yhteiskunnan kannalta tärkeätä, että saadaan perittyä sitä rikoshyötyä, ja silloin pitää reaaliaikaisesti pystyä puuttumaan niihin tekoihin.

Oiva Kaltiokumpu /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä oikeushallinnon ala on erittäin tärkeä kansalaisten turvallisuuden ja ylipäätään oikeusjärjestyksen ylläpitämisen kannalta. Vuosia on jo ollut esillä, että nämä rahoituskehykset ovat tiukat ja niihin on etsitty erilaisia keinoja. Toisaalta nämä ylipitkittyneet oikeudenkäynnit eivät ole ihmisoikeuskäsitysten ja lainsäädännön mukaisia, ja niihin on liian hitaasti puututtu.

Myöskin on nähtävillä se — en tiedä, johtuuko ministerin totaalisesta vihreydestä — että kaikissa kriminaalipolitiikan lievennyksissä perusteena on, että tällä säästetään rahaa, ja perustellaan myöskin muille hallituspuolueille, että tämä on välttämätöntä, että säästetään rahaa, ja toisaalta sitten kriminaalipolitiikka muuttuu epäjohdonmukaiseksi ja rikoksia tekevät eivät saa sellaisia seuraamuksia, mitä yhteiskunnan lakien noudattaminen oikeasti edellyttää.

Jouko Skinnari /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tästä harmaan talouden osuudesta. Äsken juuri hyväksyimme, siitä huolimatta että oppositio teki hylkäysehdotuksen, alakonsernien tilinpäätöksestä vapauttamisen, ja tämä täällä esillä ollut Wincapita osoittaa saman tyyppistä suhtautumista, eli annetaan näitä vapauksia tietyille tahoille elinkeinoelämässä. Tullilaitoksen osalta on työryhmä jättänyt mietintönsä, jossa on samanlaista hallinnon keventämistä kuin on nyt tämä alakonserniasia, ja siinä sekä verottaja että poliisi ovat olleet täysin toista mieltä.

Mutta kun työttömyys on näin paha ja oikeuslaitoksessa on myös niin sanottu henkilöstö, joka on vaikeissa tehtävissä ja jonka työolot eivät ole maakuntien oikeustaloissa parhaat mahdolliset — ministeriö on kyllä tehnyt tällaista listaa, mutta olisin toivonut, että lista olisi sillä tavoin pidempi vastaamaan tätä tilannetta — ja kun rakentaa pitää, rakennettaisiin nimenomaan tällä hetkellä, jolloin tämä olisi myös vastaus työllisyystilanteeseen, muun muassa Lahden oikeustalo.

Marjo Matikainen-Kallström /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Valtiovarainvaliokunta on tehnyt viisaita päätöksiä ja harkinnut sitä, että panostetulla veroeurolla tulee ainakin kaksi euroa takaisin valtiolle panostettavaksi toisiin tehtäviin ja toisiin asioihin juuri tässä maahanmuuttoasioiden käsittelyssä ja monissa muissa, kuten syyttäjän toimien resurssien lisäämisessä.

Se, mihin ministeri ei tuossa vastannut, olivat nimenomaan kaavamuutoskysymykset ja niiden valitusaikojen nopeuttaminen niin, että käsiteltäisiin ne valitukset todella perusteellisesti ja hyvin, mitkä todella ovat aiheellisia, mutta pystyttäisiin jo ensi kädessä hyvin nopealla tahdilla käsittelemään ne, jotka eivät ole aiheellisia, koska meillä nyt varsinkin tässä tilanteessa moni asia viivästyy pelkästään siksi, että valituskierre on niin pitkä.

Katri Komi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Bovallius-ammattiopisto aloittaa valmentavan ja kuntouttavan opetuksen ja ohjauksen vankien koulutuksessa Naarajärven vankilassa. Yhtenä tavoitteena siinä on myötävaikuttaa tietysti uusintarikollisuuden ehkäisemiseen ja etenkin nuorten osalta syrjäytymiskierteen katkaisemiseen. Ammatillisen koulutuksen opiskelijoille tullaan opettamaan ei pelkästään ammatillisia aineita vaan ihan elämänhallintataitoja, oppimista elämään. Siellä yritetään kartoittaa vaikkapa lukihäiriöitä, opastaa taloudenhoidossa jne. Toivon, että myös esimerkiksi sensomotorista kuntoutusta käytettäisiin hyväksi näissä asioissa.

Ministeriltä haluaisin kysyä, minkälaista vaikutusta näette, että tällaisella opetuksella ja ohjauksella on tosiaan etenkin nuorten rikostentekijöitten kaidalle polulle saattamisessa.

Tuula Väätäinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Syyttäjälaitoksen rahoitustarve on oikeastaan kaksinkertainen siihen nähden, mitä valiokunta pystyi lisäämään. Ensimmäistä kertaa tänä vuonna tuli esille se, että syyttäjälaitoksessa pohditaan myös syyttäjien jaksamista. Nyt oikeastaan kysyisin ministeriltä, mikä käsitys teillä on työhyvinvoinnin tilasta koko meidän tuomioistuinjärjestelmässämme ja erityisesti tietysti syyttäjälaitoksessa.

Toisaalta kysyisin siitä, kun EY:n ihmisoikeustuomioistuin on meillä semmoisena portinvartijana näitten käsittelyaikojen suhteen, millä tavalla on kotimaassa arvioitu perusoikeuksien toteutumista nimenomaan käräjä- ja muiden oikeusasioitten käsittelyn näkökulmasta.

Lopuksi kiitos ministerille hyvästä yhteistyöstä jaoston kanssa. Olemme saaneet kaiken sen tiedon, mitä jaosto on tarvinnut tehdäkseen mietintöön oman näkemyksensä.

Juha Hakola /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Syyttäjätoimen ja syyttäjälaitoksen rahoitustarve on ilmeinen, ja onkin mukava todeta, että rahoitusta on nyt korjattu. Useassa puheenvuorossa on otettu esille työskentelyketju aivan siitä lähtien, kun kansalainen tulee tekemään rikosilmoituksen, poliisi alkaa sitä tutkia ja sitten syyttäjä syyttää ja tuomioistuin tuomitsee. Tämä ketju on saanut täälläkin paljon huomiota siltä osin, että kaikkien pitää toimia.

Usein korostetaan talousrikoksia, pitkäaikaisia, pitkäkestoisia juttuja, mutta vaille huomiota jäävät kovin monesti ne tavalliset massarikokset niin talouspuolella kuin ihan normaalirikosten puolella. Kysyisinkin nyt, millä tavoin syyttäjälaitoksessa tämä ketjutus toimii, koska kovin valitettavaa on se, että ne asiat, mitkä koskevat pääsääntöisesti tavallisia kansalaisia, jotka ovat joutuneet oikeudenloukkauksen kohteeksi, valitettavasti jäävät näiden isojen asioiden jalkoihin useasti. Millä tavalla puututaan tähän kokonaisprosessiin, koska ne ovat kuitenkin lukumääräisesti se suurin joukko?

Janina Andersson /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Lakivaliokunnan puolesta haluan sydämestäni kiittää valtiovarainvaliokunnan jaostoa, olette todella nyt kantaneet hyvin vastuun ja lukeneet lausuntomme ja perehtyneet sen lisäksi vielä syvästi asiaan. Tämä on todella hieno asia. Muutenkin tässä salissa istuvat nyt ne politiikantekijät, jotka todella puolustavat oikeuslaitosta. Kiitos teille kaikille. Se on erittäin erittäin hyvä nähdä.

Oikeusministeriön puolellahan on kustannustehokkuus ja kaikennäköiset uudistukset tehty, jokainen kivi käännetty, että rahaa löytyisi. Mutta sen lisäksi ihan puhdasta rahaakin tarvitaan, ja sitä nyt vähän kuitenkin tulee lisää, ja se on erittäin hienoa, koska tämä on ollut välillä aika raskaskin prosessi, kun pyritään kaikkea tekemään, että rahaa löytyy kipeimpiin kohteisiin.

Yksi asia, josta haluan kysyä, on se, että sovittelurahoja on jäänyt käyttämättä. Kun on sovittelu erittäin tärkeä asia, niin mistä mahtaa johtua, että kaikkea ei käytetä?

Toinen asia. Ruandan tapaiset kansainväliset asiat, jotka vaativat tämmöistä laajaa vastuunkantamista, ja niiden kulujen jakaminen EU-maiden kesken. Onko siihen mitään mahdollisuutta? Jos me kannamme vastuuta, niin voivatko muutkin (Puhemies: Nyt meni minuutti täyteen!) EU-maat ottaa vastuuta?

Oikeusministeri Tuija Brax

Arvoisa puhemies! Koska on vaan 2 minuuttia aikaa, niin vastauksena kaikkiin, ed. Pulliaisesta lähtien talousrikoskysymyksiin, myös ed. Södermanin tärkeään kysymykseen, että tämän viikon torstaina hallitus hyväksyy talouspolitiikan torjuntaohjelman, jonka tiedotustilaisuudessa me juuri tämän (Ed. Johannes Koskisen välihuuto) — talousrikostorjunnan ohjelman, anteeksi, ja kiitoksia, ed. Koskinen — me kerromme koko ketjun. Ja juuri tämä ketjuajattelun esiintuleminen tulee esille myös tänä torstaina ministeri Holmlundin ja minun esityksessäni. Ne olivat painavia puheenvuoroja kaikki, mitä te täällä sanoitte asiasta.

Ed. Katajalle: Nyt on kyllä vanhoja tietoja liikkeellä lautamiesrahoista. 2,5 miljoonaa, josta voidaan olla jo varmoja, että voidaan siirtää, on siirretty kokonaan ruuhkautuneisiin käräjäoikeuksiin. Sen lisäksi vielä on miettimistä, kun tulokset tulevat lopullisesti, että olisiko siellä vielä puoli miljoonaa siirrettävää. Sen osalta mietitään yhteistyössä käräjäoikeuksien kanssa, että olisiko osa siitä rahasta järkevää laittaa kaikkein pahimmin ruuhkautuneiden paikkakuntien syyttäjille. Ainoastaan tämä on enää harkinnassa, mitään epäselvyyttä tai läpinäkyvyyden suhteen ongelmia tässä ei ole.

Erittäin tärkeää on voida keskustella ed. Kaltiokummun kanssa kriminaalipolitiikasta. Nimittäin tämä hallitus on kiristämässä ja tiukentamassa monissa rikoksissa rangaistusasteikkoja. Eläinsuojelu- ja metsästysrikokset ovat tulossa, lähisuhdeväkivallasta on lähtenyt parhaillaan lausuntokierrokselle erittäin tärkeä väkivallan torjuntaan liittyvä kriminalisoinnin kiristäminen. Talousrikospuolella tulliselvitysrikos on jo eduskunnassa hyväksytty, ja valmisteilla on useita toimia talousrikoksien torjunnassa, muun muassa tämä käännetty arvonlisävero on lähtenyt oikeusministeriön vaatimuksesta nyt valtiovarainministeriöön. Ja mikä kaikista tärkeintä, lapsiin kohdistuvan seksuaalirikollisuuden rangaistustason nostaminen on parhaillaan loppusuoralla. Tällä hallituskaudella erittäin syvävihreästi ollaan nimenomaan keskittymässä vakavaan rikollisuuteen ja sen osalta rangaistustasojen nostamiseen.

Raimo Vistbacka /ps:

Arvoisa herra puhemies! Tässä keskustelussa oli äsken jo esillä monia niitä asioita, joita itse ajattelin ottaa esille.

Oma käsitykseni on, että valtiovarainvaliokunnan mietintö tältä oikeusministeriön pääluokan osalta on mielenkiintoista luettavaa myöskin opposition edustajan näkökannalta ja ne perusteet, mitä ed. Nepponen äsken totesi, ovat ainakin sen kokemuksen perusteella järkeviä, mikä minulla on. Koska itse olen aikoinani, vuonna 1966, lähtenyt poliisipuolelle ja sen kautta olen ollut myös oikeusministeriön hallinnonalalla syyttäjänä ja istunut käräjät, niin jonkin verran, väittäisin, itselläni on kokemusta siitä, millä tavoin asiat etenevät normaalielämässä.

Arvoisa puhemies! Kun täällä puhuttiin hyvin paljon syyttäjistä ja oikeusjuttujen pitkittymisestä, en malta tässä yhteydessä olla ottamatta esille korkeimman oikeuden presidentin Pauliine Koskelon haastattelua joulukuun alkupuolelta, jossa hän totesi nimenomaan syyttäjien resurssipulasta oman näkemyksensä: Nimenomaan syyttäjien työtaakan johdosta syyttäjät eivät pystyisi olemaan yhteistyössä poliisin kanssa esitutkintavaiheessa riittävästi, ja tämä hidastaa tavallaan sitten myöskin prosessin etenemistä heti alkuvaiheessa. Tämä oli korkeimman oikeuden presidentin näkökanta. Eräs mielenkiintoinen asia minun mielestäni oli näinkin arvovaltaisen tuomarin näkökohta siitä, mitä seurauksia on, kun jutut pitkittyvät. Hän on haastattelussa todennut, että tällä hetkellä monia rangaistuksia lievennetään lopussa, koska prosessi on kestänyt liian kauan.

Tämä on minun mielestäni aika surkea tilanne. Jollakin tavoin tuntuu siltä, että ainakaan tavallinen kansalainen ei voi ymmärtää tällaista tilannetta. Sen johdosta on hyvä, että tänne on saatu hieman lisää rahaa myöskin valiokunnassa, ja täytyy toivoa, että ne käytetään oikealla tavalla, että se tahtotila toteutuu, mikä eduskunnalla ja valtiovarainvaliokunnalla tämän mietinnön mukaankin on ollut.

Arvoisa puhemies! Eräs asia minua kuitenkin huolestuttaa, kun lukee budjettikirjaa. Siellä todetaan, että oikeusministeriön pääluokasta tuottavuusohjelman mukainen poisto on 172 henkilötyövuotta. Eli millä tavoin ja mihin tämä kohdennetaan? Toivon mukaan ei ainakaan nyt syyttäjien, ulosoton ja oikeusistuinten henkilöstöön.

Arvoisa puhemies! Se, mitä ed. Hakola täällä otti esille, on erittäin tärkeä lähinnä sen johdosta, että käytännön elämästä on tullut monia yhteydenottoja sen perusteella, että kun henkilö on syyllistynyt esimerkiksi rattijuopumukseen taikka ajanut ylinopeutta sen verran, että se menee käräjille, niin ennen kuin kortti on hyllyllä ja se tulee oikeuteen käsittelyyn, se aika on paljon pidempi kuin normaalisti sen ajokortin poisottaminen olisi, jos se olisi käsitelty välittömästi.

Arvoisa puhemies! Ihan lopuksi haluan ottaa esille korkeimman oikeuden niin sanotun Uoti-päätöksen, jossa tuomio purettiin. Kyse on itsekriminalisointisuojasta, ja tällä hetkellähän se on määritelty ulosottokaaressa aika selvästi, mutta konkurssilaissa nämä säännökset ovat puutteellisia taikka niitä ei ole lainkaan. Tämän johdosta toivoisin, että oikeusministeri asettaisi nopeasti toimikunnan näillä rahoilla, mitä siellä on käytettävissä, lähinnä sen johdosta, että nämä konkurssilain säännökset saataisiin vastaamaan edes samalle tasolle ulosottokaaren kanssa. Eli kun meillä konkurssit lisääntyvät, niin saattaa olla, että tätä itsekriminalisointikieltoa laajennetaan tämän korkeimman oikeuden päätöksen perusteella liian laajalle, ja sen johdosta minun mielestäni tähän pitäisi saada lainmuutos.

Raija Vahasalo /kok:

Arvoisa puhemies! Näin maallikon korvin kuultuna se, että käsittelyaikaa on keskimäärin 3,2 kuukautta tuomioistuinkäsittelyssä, tuntuu kyllä aika pitkältä. Hyvä, että rahaa on tähän asiaan lisätty, mutta uskon ja luulen, että myös käytännön toimia sen prosessin parantamiseksi täytyy tehdä asian suhteen.

Toinen ongelma on tämä julkisia hankintoja koskevien valitusten määrän kasvu. Se varmasti johtuu siitä, että julkinen sektori ei osaa tehdä näitä tarjouspyyntöjä hyvin, siihen vaaditaan varmasti koulutusta. Toivon, että ministeri kävisi vähän keskusteluja kuntaministerin kanssa siitä, miten julkinen sektori saisi paremman osaamisen tällä alueella. Se on todella tärkeää.

Toivon, että nämä kaikki käsittelyaikojen pituudet eivät johtaisi siihen, että tulee kiusaus heikentää tai lieventää rangaistuksia. Rikoksesta on aina rangaistava ja mahdollisimman nopeasti. Se on oikeusvaltion periaate, ja se on pidettävä kirkkaana mielessä.

Sanna Lauslahti /kok:

Arvoisa puhemies! Kun oikeusministeriön alalla katselee tuottavuushankkeita ja -tavoitteita, näkee, että ne on otettu vakavasti. Tuottavuus ei tarkoita sitä, että kansalaisten oikeusturva heikkenee, saati sitten sitä, että jokin muu kriminaalipolitiikan alue jää altavastaajaksi.

Esimerkiksi vuoden 2010 tuottavuusohjelman henkilöstövähennys, 172 henkilötyövuotta, on toteutettu jo etupainotteisesti. Mielestäni tässä on hyvä esimerkki myös muille ministeriöille. Ministeriössä on tämän lisäksi tekemisen meininki. Meillä on jo tällä hetkellä talossa sisällä erinomaisia lakeja, ja samaan aikaan tiedämme, että monia muita hankkeita on ministeriön sisällä käynnissä. Näiden lisäksi tiedetään myös, että siellä on monia potentiaalisia, uusia kohteita.

Täällä tivattiin, mitä se käytännössä tarkoittaa. Se ei käytännössä missään nimessä tarkoita sitä, että pitää tehdä vähennystä ydintoiminnoissa, joissa me puhumme tuomareista tai vankeinhoidon perustyötä tekevistä, se ei tarkoita sitä, vaan me voimme löytää kohteita tuki-, esimies- tai johtotehtävissä. Esimerkiksi Rikosseuraamusviraston uusi organisaatio astuu voimaan ensi vuoden alusta. Siinä kohdin meillä oli tavoitteena, että esimiestyötä, johtotehtäviä, vähennetään, ja me tiedämme, että siellä on edelleen yksi kerros, josta me voimme poistaa turhia johtajia ja näin tuoda arkitason tekijät lähemmäksi ylintä johtoa. Nämä ovat erinomaisia esimerkkejä siitä, missä tuottavuutta voidaan lisätä, missä se tuo myös vaikuttavuuden puolella oleviin resursseihin vahvistuksia.

Samoin lautamiesuudistuksen tavoitteena oli, että pystytään vahvistamaan juuri meidän käräjäoikeuksiemme tuomarinvirkoja. Tässä on tietenkin pieni epäselvyys vielä, ovatko ne varmasti kohdentuneet sinne käräjäoikeuksien tuomarinvirkoihin vai eivät. Tältä osin toivon oikeusministeriöltä vastausta.

On totta, että tuomioistuimissa on huimat, hävettävät jonot. Siitä emme pääse mihinkään. Osa ratkaisua lienee se, että me vahvistamme resursseja joko siten, että rahallisesti saamme niitä lisää, tai sitten siten, että me kohdistamme oikeusministeriön alalla resursseja uudella tavalla. Osa ratkaisuista taas löytyy tuottavuushankkeiden kautta. Lisäksi lainsäädännön kautta voidaan omalta osaltaan vaikuttaa. Parempi lainsäädäntö vaikuttaa automaattisesti tapauksiin, jotka tulevat oikeusasteisiin. Tältä osin meillä on parantamisen paikka siinä, että pystyisimme arvioimaan hallinnon rajojen ja sektorirajojen ylitse lainsäädännön vaikutuksia.

Yksi kivi meillä on edelleen kengässä, kuten oikeusministeri tietää. Taloudelliset syyt eivät saa heikentää meidän oikeusturvaamme saati, että ne lisäisivät rikollisuutta. Tästä meillä on varoittava esimerkki, sakon muuntorangaistuksista luopuminen. Se on johtanut näpistysaaltoon. Lakivaliokunta oli tästä jo etukäteen huolissaan ja edellytti ponnessaan, että tähän tehdään vaihtoehtoinen muoto. Olemme antaneet aikaa vuoden 2009 loppuun asti, että eduskunnalle annettaisiin tarvittavat ehdotukset sakon muuntorangaistusjärjestelmän ulkopuolelle jääville soveltuvaksi yhdyskuntaseuraamukseksi tai muuksi muuntorangaistuksen korvaavaksi toimeksi. Tätä jäämme odottamaan, ja toivon tästä kommentteja oikeusministeriltä.

Aila Paloniemi /kesk:

Arvoisa puhemies! Suomi on todellakin saanut useita huomautuksia oikeudenkäyntien pitkästä kestosta, kuten täällä monessa puheenvuorossa on jo puhuttukin. Kansalaisten oikeusturvan ja hyvän hallinnon varmistaminen edellyttää käsittelyaikojen ja oikeudenkäyntikulujen kohtuullisuutta. Tästä on huomautettu myös syksyllä annetussa ihmisoikeuspoliittisessa selonteossa.

Valtiovarainvaliokunta siis aivan oikein korottaa sekä korkeimman hallinto-oikeuden että syyttäjälaitoksen resursseja. Syyttäjälaitoksen organisaatiota on uudistettu ja rikosprosessikeinoja kevennetty. Silti näistä toimista ei enää saada lisähyötyjä. Syyttäjien määrä ei riitä asioiden hoitamiseen, ja vaarana on edelleen asioiden kokonaiskäsittelyajan piteneminen.

Vaikka valiokunta nyt lisäsi syyttäjälaitoksen toimintamenoihin 1,6 miljoonaa euroa, joudutaan henkilökuntaa todennäköisesti vähentämään vuonna 2011, kuten valiokunta mietinnössään toteaa. Kun määrärahakehyksiä siis vuosille 2011—2014 sorvataan, pitää syyttäjälaitoksen resurssitilanne ottaa ihan aikuisten oikeasti huomioon, jos aiomme päästä pois pitkien oikeudenkäyntien mustalta listalta.

Syyttäjien työmäärän keventäminen lainsäädännöllä pitää selvittää. Talousrikollisuuden vähentämiseen tähtäävän käännetyn arvonlisäveron käyttöönotto esimerkiksi vähentäisi 30 talousrikossyyttäjän työtaakasta liki puolet.

Valtiovarainvaliokunta lisää rahaa myös vanhojen, huonokuntoisten vankiloiden korjaukseen sekä aivan oikein myös Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen toimintaan, joka on aliresursoitua. Vankiluku on laskenut, mutta siitä huolimatta asetetut tavoitteet eivät vieläkään vastaa vankeuslakiuudistuksen tavoitteita. Näin ollen henkilövoimavaroja pitää kohdentaa vankien parissa tehtävään työhön. Suuri osa vangeista on moniongelmaisia ja pitkäjänteisen hoidon ja kuntoutuksen tarpeessa edelleenkin.

Arvoisa puhemies! On sanottava tässäkin, että häpeätahra vankeinhoidossa ovat paljusellit, joiden on luvattu toki siirtyvän pian historiaan. Erityisen järkyttävää on se, että suuri osa paljuselleissä elämäänsä elävistä on naisia ja lapsia. Voi vain kuvitella, miten lasten terve kasvu ja kehitys toteutuu niin huonoissa olosuhteissa. Lasten tarpeiden huomioon ottamisen vankilaolosuhteissa pitäisi muutenkin nousta huomattavasti vahvemmin esille kuin se nyt tällä hetkellä nousee. Lapset ovat lapsia vankiloissakin, ja heillä on ihan samat tarpeet kuin vankilan ulkopuolellakin, normaalissa elämässä. Eli näistä paljuselleistä sivistysvaltio Suomella on oltava varaa päästä mahdollisimman nopeasti eroon.

Aivan lopuksi vielä heittäisin kysymyksen ministerille näistä pitkittyneistä huoltajuusriidoista, jotka myös kuormittavat jatkuvasti oikeuslaitosta. Aiotaanko meillä kehittää tätä puolta, perheoikeuden mallia, kuten esimerkiksi Norjassa on tehty, jotta huoltajuusriidat voitaisiin sopia nykyistä joustavammin?

Mikko Alatalo /kesk:

Arvoisa puhemies! Valtiovarainvaliokunta on suunnannut lisävaroja Oikeuspoliittiselle tutkimuslaitokselle. Tämä päätös on tarpeellinen, siitä hyötyvät kansalaiset ja lainsäätäjät. Se, että tämän kaltaisia laitoksia tarvitaan, on luonnollinen osa oikeusvaltiota, jota lait säätelevät. On kysyttävä, säädämmekö täällä niin paljon tulkinnanvaraisia lakeja EU:nkin seurauksena, että tarvitaan oikein spesialisteja, jotka selvittävät, millaisia lakeja me oikein säädimme.

Oikeusministeriön hallinnonalalla tutkimuksen määrä ja laatu ovat pitkälti kiinni juuri Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen voimavaroista, ja esimerkiksi rikosuhritutkimusta ei ole ollut varaa pitää ajan tasalla. Korkein hallinto-oikeus on pulassa, kun asiakasmäärät kasvavat ja tapaukset ruuhkautuvat. Osa oikeuden saamista on se, että päätökset syntyvät kohtuuajassa. Viivästykset maksavat niin valtiolle kuin kunnille ja myös yrityksille ja yksittäisille ihmisille rahaa. Olisi saatava aikaan jotkut rajat, kuinka pitkään esimerkiksi kaavoituspäätöstä voidaan vatvoa erilaisissa oikeuselimissä. Prosessit kestävät liian kauan, niin kuin täällä on todettu tässä keskustelussa. Tiedämme, että jopa Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on antanut useita langettavia päätöksiä liian pitkien käsittelyaikojen vuoksi.

Nykyinen taloustilanne saattaa aiheuttaa vielä enemmän velkomus- ja konkurssiasioita, ja totta kai myös toimeentulo-, sosiaaliturva- ja terveysasioissa näin voi käydä. Kevennetyillä rikosprosessikeinoilla voidaan vapauttaa voimavaroja vaativiin ja pitkään syyteharkinnassa olleisiin asioihin, mutta niilläkään ei ole mahdollista tasapainottaa tilannetta kokonaan.

Ruuhkaisuutta on myös Maahanmuuttovirastossa, markkinaoikeudessa, vakuutusoikeudessa ja hallinto-oikeudessa. On oikein, että lisävaroja on nyt sitten myönnetty. Syyttäjälaitoksella on omat ongelmansa. Nämä Wincapita- ja Ruanda-jutut veivät nyt myös rahaa veronmaksajilta sinne. Tuolla toreilla on ollut vähän hankalaa selittää, miksi me olemme mukana tuolla. Totta kai se kuuluu tietysti meidän kansainväliseen eettisyyteemme olla mukana, mutta joka tapauksessa nämäkin jutut sitovat yli kymmenen syyttäjää koko vuodeksi.

Talousrikokset ovat yhä monimutkaisempia selvitettäviä, ja laman myötä tapaukset tulevat varmasti lisääntymään. Kuitenkin se saatava hyöty valtiolle on ihan hyvä ja merkittävä.

Tuosta käännetystä arvonlisäverosta: Varmasti se voi olla ratkaisu rakennuspuolella. Tänään tuli juuri hälyttäviä uutisia siitä, kuinka paljon täällä Suomessa on tällaista harmaata työvoimaa. Mutta yrittäjät ovat kyllä sitten toisaalta sanoneet, että se on vähän vaikea järjestelmä. Sitä täytyy joka tapauksessa tutkia.

Syyteharkinnan valmistuminen pidentää osaltaan asioiden kokonaiskäsittelyaikaa. Työmäärät kasvavat syyttäjäpuolella, ja yleensäkin koko tätä ketjua, niin kuin täällä on todettu, poliisin, syyttäjän ja oikeuslaitoksen ketjua, tulee nopeuttaa. Toivon, että Vankeinhoitolaitoksen, Kriminaalihuoltolaitoksen ja Rikosseuraamusviraston yhdistäminen tuo tehokkuutta ja synergiaetuja.

Koska täällä on puhuttu myös vähän aluepolitiikkaa, niin täytyy minunkin pirkanmaalaisena kansanedustajana todeta, että Kylmäkosken vankilakin on olemassa ja sielläkin voitaisiin tehdä remonttia. Näillä toimilla on myös näitä työllistäviä vaikutuksia. Itse uskon siihen, että hyvää politiikkaa on ja yhteiskunnan mittari on se, että on vähän rikoksia, on toimeentuloa, koulutusta, sosiaaliturvaa, tuloerot eivät ole liian suuret. Se vähentää myös rikollisuutta.

Juuri viime viikolla televisiossa kerrottiin yksittäisestä turkulaisyrityksestä, joka tarjoaa amerikkalaistyylisiä turvatalopalveluja yksityisille ihmisille ja kunnille. En ainakaan itse toivoisi tällaista yhteiskuntaa. Voi kysyä, kummalla puolella vartijaa se vankila sitten oikein on.

Lopuksi olisin kyllä hieman kritisoinut tuota muuntorangaistuksen poistoasiaa. Se palaute on ollut tuolta kentältä kuitenkin sen verran merkittävä, että täytyy tämä viesti tuoda. Sehän aiheuttaa nyt yleistä lain kunnioituksen puutetta taparikollisten keskuudessa. Rikolliset itse asiassa nauravat näille laeille, kun heitä ei enää saada poseen, vaikka he eivät maksaisikaan sakkojaan, tai saadaan tietysti tällä vaikeammalla menettelyllä. Näillä tyypeillä ei ole kyllä tarkoitustakaan niitä rikoksiaan maksaa eikä sovittaa. Ymmärrän säästötoimet ja vankiloiden kalleuden, mutta kansalaisten omaisuuden ja henkilökohtaisen turvan kannalta tämä muuntorangaistuksen poisto ei välttämättä ole kaikkiaan ollut hyvä juttu.

Ihmiset tämän päivän uutisen mukaan kokevat turvattomuutta erittäin paljon. Väkivaltarikokset varsinkin ovat lisääntyneet, ja tältä osin täytyisi olla tarkkana, että meillä on sellainen kriminaalipolitiikka, joka myös suojelee tavallista kansalaista.

Leena Rauhala /kd:

Arvoisa puhemies! On hyvä, että oikeusministeriön hallinnonalalle ollaan lisäämässä rahoitusta, koska tavoite hyvän oikeusturvan toteutumiselle ja hyvän hallinnon toteutumiselle myös oikeusministeriön hallinnonalalla tulee turvata ja yksittäisen ihmisen, kansalaisen, oikeusturva näyttäytyy juuri siinä, miten pitkiksi nämä oikeuskäsittelyt muodostuvat. Täällä on jo puhuttu näistä vaikeista talousrikoksista ja niitten pitkittymisestä, mutta varmasti on monta, monta eri aihetta, missä ihmiset joutuvat todella vaikeisiin tilanteisiin, ja se odottaminen, uhrin asemassa oleminen, vaikeuttaa ihmisen koko hyvinvointia ja elämää.

Arvoisa puhemies! Tässä muiden tuomioistuinten toimintamenojen määrärahojen kohdalla on erittäin tärkeää, että saadaan sinne lisää, koska Suomi on vuoden 2000 jälkeen saanut useita ihmisoikeustuomioistuimen langettavia tuomioita nimenomaan sillä perusteella, ettei oikeudenkäynti ole tapahtunut ihmisoikeussopimuksen edellyttämän kohtuullisen ajan kuluessa. Sekä rikosasioissa että päätettäessä yksilön oikeuksista ja velvollisuuksista edellytetään oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä, johon kuuluu tämä oikeuden joutuisuus, käsittelyn joutuisuus.

Tiedämme, että Suomessa tuomioistuimissa on hyviä, asiantuntevia, koulutettuja, asiansa hyvin osaavia työntekijöitä, ihmisiä, mutta tämä ei kuitenkaan riitä kansalaisten oikeusturvan toteutumiseen ja erityisesti siksi, että paitsi asioitten määrä lisääntyy niin yhä ne myös monimutkaistuvat ja sitä myötä edellyttävät pidempiä aikoja.

Käräjäoikeuksissa etenkin riidattomat velkomusasiat työllistävät aiempaa enemmän.

Arvoisa puhemies! Käräjäoikeuksiin saapuneiden rikos- ja siviiliasioiden määrä kasvoi viime vuonna yhteensä 13 prosenttia, ja tämä jutturuuhkien lisääntyminen tietysti on vain yksi osa käräjäoikeuksien kohdalla, ja sinne olemme kristillisdemokraattisessa vaihtoehtobudjetissa lisäämässä miljoona euroa nimenomaan tuomioistuinten toiminnan tehostamiseen.

On erittäin hyvä, että valtiovarainvaliokunta on kiinnittänyt huomiota myös korkeimman hallinto-oikeuden työtilanteeseen, miten korkeimman hallinto-oikeuden työtilanne on heikkenemässä asiamäärän jatkuvasti kasvaessa. Korkeimmassa hallinto-oikeudessa käsiteltävien asioiden kohdalla nimenomaan on kysymys paitsi yksilön, kansalaisen, myös julkisen hallinnon ja elinkeinoelämän kannalta tärkeistä asioista, ja näin tänne on tärkeä saada lisää.

On hyvä myös, että valiokunta pitää tärkeänä sitä, että hallitus selvittää, minkälaisin keinoin vaativien rikosasioiden kokonaiskäsittelyaikaa voidaan nopeuttaa esitutkinnassa, syyteharkinnassa ja käräjäoikeudessa ja hovioikeudessa. Mielestäni myös se on tärkeää, että valiokunta korostaa toimia, joilla parannetaan asioiden kokonaiskäsittelyaikaan liittyvää seurantaa.

Vuoden 2010 talousarvioesityksessä niin sanotut ruuhkanpurkurahat ovat vähentyneet 2,6 miljoonalla eurolla kuluvaan vuoteen verrattuna. Niinpä valtiovarainvaliokunta toteaa tämän tilanteen tiukkuuden, resurssipulan, ja siitä seuraa kaiken kaikkiaan myös työntekijöitten väsyminen, mistä on ilmeisesti jaostossa keskusteltu, mutta myös lakivaliokunnan lausunnossa oli hyvin nostettu se, että kaikki se, että asiat vaikeutuvat, ruuhkautuvat, näkyy myös työntekijöitten jaksamisessa. Silloin seurauksena voi olla, että sairastumisesta seuraa sitten vielä entistä pidempiä asioiden käsittelyjä.

Olen samaa mieltä, mitä täällä on puhuttu nimenomaan vankeinhoidon kohdalla siitä, miten siellä tulisi sitä rahoitusta saada toiminnallisen työn kehittämiseen ja vankien tukemiseen, kun he palaavat yhteiskuntaan.

Oikeusministeri Tuija Brax

Arvoisa puhemies! Ihan muutamaan seikkaan, ensinnäkin Optulaan, joka tuli jo aikaisemminkin esille. Kiitos valiokunnalle, että näitte tämän tutkimustiedon tärkeyden.

Otetaan esimerkiksi ne lapsiin kohdistuvat seksuaalirikokset. Meidän resurssimme perustutkimuksessa ovat niin heikot, että vaatii itse asiassa aikamoista neuvottelua ja kivien kääntämistä, että saatiin se tarpeellinen tutkimustieto siitä, mikä on rangaistustaso lapsiin kohdistuvassa seksuaalirikollisuudessa.

Laitoin sen heti liikkeelle, kun tulin ministeriksi. Reilun vuoden päästä saatiin ne tutkimustulokset. Tulokset olivat järkyttävät, ja sen takia nimesin työryhmän miettimään ja suunnittelemaan tätä rangaistustason osittaista kiristämistä ja yhtenäistämistä.

Samanlaisia esimerkkejä kuin ed. Alatalo täällä puhui, onko riittävästi tietoa, voisin luetella monta muutakin, joista meiltä puuttuu riittävää välittömästi käytössä olevaa tietoa. Muun muassa rikosuhritutkimuksen osalta meidän täytyy ministeri Holmlundin kanssa kerta toisensa jälkeen aina erikseen juosta kasaan tutkimuksia uhrikokemuksista, vaikka sen pitäisi olla oikeusvaltion perustutkimusta, jota tuotetaan eduskunnallekin ainakin joka toinen vuosi.

Sitten muuntorangaistuksesta vain sen verran, ettei nyt tule vahingossa käytettyä väärää terminologiaa. Sekä ed. Alatalo että Lauslahti puhuivat muuntorangaistuksesta luopumisesta tai kokonaan poistamisesta. Tiedän, että ed. Lauslahti tuntee tämän eikä tarkoittanut sitä, vaan kysymys on vain siltä osin kuin on ollut kysymys niistä sakoista, joita tuomioistuin ei määrää. Sakkoja siis yhä muunnetaan merkittävässä määrin, ja tämän kuun alussakin vankilassa istui 120 sakkonsa maksamatta jättänyttä ihmistä.

Varmaan on viisainta, että kun lakivaliokunta aloittaa kevätkaudella istuntonsa, niin kun teille sopii, tulen erikseen kertomaan kaikista näistä toimista, mitä valiokunnan ponsien takia on tehty ja muistakin syistä ollaan tekemässä. Tässä annetussa ajassa ei riitä aika.