Olli Nepponen /kok(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallinto- ja turvallisuusjaosto käsittelee kaikkiaan kuuden pääluokan menot, ja haluan heti alkuun kiittää jaostoa asioiden perusteellisesta käsittelystä.

Eilen ed. Kallis oli lehtitiedon mukaan todennut, että kuullaan kymmeniä, kymmeniä asiantuntijoita, mutta muutoksia tulee perin vähän. Ei suinkaan muutos ole itsetarkoitus, vaan se, että me eduskunnassa tunnistamme, miten hallinto toimii. Ainakin osa on syvästi perillä niistä epäkohdista ja hyvistä puolista, millä hallintoa tehdään.

Sisäasiainministeriön hallinnonalan osalta toteaisin ensinnäkin, että sille ministeriölle kuuluu siviilikriisinhallinnan kotimaisten toimien valmistelu. Kun nyt syksyllä on päästy tuohon 150 henkilöön, se edellyttää jatkossa resurssien lisäämistä Kriisinhallintakeskukselle. Sen vuoksi valtiovarainvaliokunta esittää 135 000:ta euroa tähän tarkoitukseen ja korostaa myöskin edelleen niin Kriisinhallintakeskuksen kuin Puolustusvoimien Kansainvälisen Keskuksen hyvää yhteistyötä, koska lähes samoihin tehtäviin henkilöstöä koulutetaan.

Poliisin määrärahoihin on kiinnitetty viime vuosina keskeistä huomiota. Ne määrärahan lisäykset ovat mahdollistaneet työttömien poliisien palkkaamisen ja jatkossa myöskin vakinaiseen virkaan palkkaamisen valmistuvien poliisien osalta. Tämä on myöskin tuonut viestin niin, että poliisikoulutukseen on ollut entistä enemmän hakeutuvia. Se on erinomainen asia, koska jatkossa eläköityminen on kiihtyvää ja lisätarvetta on edelleenkin. Näin ollen on huolehdittava riittävän kilpailukykyisesti koulutuksesta.

Talousrikostorjunnasta puhuttiin täällä, ja siksi halusimme jo tietoisina siitä, että talousrikostorjuntaohjelma tulee käsittelyyn hallituksen piirissä, ennakoiden antaa lisää resursseja. Toistan vielä saman, että kysymys ei ole vain poliisin resursseista, vaan syyttäjälaitoksen, veroviranomaisten ja muiden tähän ketjuun osallistuvien resursseista, jotta saadaan todellisia tuloksia. Kuten mietinnössä todetaan, yhtä käsittelijää kohti hyöty on 130 000 euroa. Äsken sanoin vahingossa väärin; 130 000 on oikea. Se on merkittävä luku, jota on varmasti mahdollisuus vielä lisätä.

Samoin tätä ketjua tarvitaan maahanmuuttoon liittyvien asioiden valmistelussa, koska on äärimmäisen tärkeää, että niin poliisin kuin maahanmuuttoviranomaisten ja oikeushallinnon resurssit ovat sellaisia, että niillä saadaan prosesseja vahvistettua ja nopeutettua. Tuottavuusohjelma tulee tuottamaan ongelmia poliisin osalta, koska lupahallinnossa tehtävät lisääntyvät, mutta valiokunta painottaa myöskin teknisten järjestelyjen merkitystä, jotta lupamenettelyä voidaan nopeuttaa.

Rajavartiolaitoksen osalta on todettava, että Rajavartiolaitos on kiitettävästi hoitanut tuottavuusohjelmaansa. Se on joutunut siirtämään henkilöstöä etelään lentokentille ja muille keskeisille rajanylityspaikoille. Tekninen valvonta ei ole kulkenut täysin perässä, ja siksi valiokunta haluaa lisätä juuri itärajan tekniseen valvontaan määrärahoja.

Sitten maahanmuuttoon liittyvät asiat. Huolimatta määrärahojen lisäyksestä edelleen ratkaisua odottaa turvapaikkahakijoiden osalta noin 4 000 hakijaa ja määrä pysynee määrärahan muutoksista huolimatta tällä tasolla. Tänäkin vuonna hakijoiden määrän arvioidaan nousevan lähes 6 000 henkilöön. Oleskelulupahakemusten määrä tulee olemaan noin 20 000 kappaletta, joka on aika merkittävä määrä. Siksi on tärkeätä panostaa siihen resursseja lisää, mutta siinäkin juuri kaikkien osallistuvien osalta.

Viimeisenä asiana nostan esiin sen, että julkisuudessa nousi esiin, että Suomessa maksettaisiin erilaisia korvauksia. Valiokunta esittää lausumaehdotusta, jossa eduskunta edellyttää, että Suomen turvapaikkapolitiikkaa koskevat linjaukset ja käytännöt sekä hakijoille maksettavat korvaukset saatetaan mahdollisimman yhteneviksi Pohjoismaiden ja vertailukelpoisten EU-maiden kanssa korostaen samalla päätöksenteon korkeaa laatua ja hakijoiden kohtelua ihmisoikeusstandardien mukaisesti.

Viimeisenä lyhyesti. Kotouttaminen on entistä tärkeämpää, ja siksi siihen on myönnetty pilottihankkeisiin lisää rahaa. Onko se riittävä, aika näyttää sen.

Sisäasiainministeri Anne Holmlund

Arvoisa herra puhemies! Aluksi haluan kiittää valtiovarainvaliokunnan hallinto- ja turvallisuusjaostoa ja hallintovaliokuntaa hallinnonalaa koskevasta asiantuntevasta arviosta. Yleisesti ottaen sisäasiainministeriön budjetti vuodelle 2010 on mielestäni kohtuullisen hyvä ottaen huomioon taloustilanteen.

Eräs keskeinen haaste, joka jatkuu vielä ensi vuonna, on työttömien poliisien työllistäminen. Budjettiin onkin varattu 3 miljoonaa euroa tähän tarkoitukseen. Pidemmällä aikavälillä on tärkeää saada koulutettavien ja avautuvien virkojen määrä tasapainoon ottaen huomioon kiihtyvä eläköitymiskehitys. Poliisin pitkän aikavälin resurssiselvitys eli Poliisi 2020 -raportti antaa tähän hyvät mahdollisuudet.

Poliisin historian mittavin uudistus Pora on samanaikaisesti saatu valmiiksi, ja ensi vuoden alusta koko poliisin organisaatio toimii uuden mallin mukaisesti.

Valiokunnat ovat kiinnittäneet huomiota myös poliisin lupapalvelujen tilanteeseen ja henkilöstön jaksamiseen. Tämä ongelmakohta on hyvin tiedossa, ja siihen etsitään parhaillaan ratkaisuja. Nopealla aikajänteellä on tarkoitus ohjata lisäresursseja niihin laitoksiin, joissa on suurin tarve. Samanaikaisesti on myös työn alla selvitys, jossa kartoitetaan koko poliisin lupapalveluiden kokonaisuus.

Poliisin kannalta erittäin merkittävä hanke on myös Vitja, jonka tuottavuusvaikutusten arvioidaan olevan peräti 150 henkilötyövuotta. Uutta järjestelmää kehitetään määrätietoisesti, ja myös vuoden 2010 talousarviossa on tähän kohdennettua määrärahaa. Hanke vaikuttaa myös muiden viranomaisten toimintaan.

Talousrikostorjunta on vuoden 2010 toiminnassa yksi poliisin painopistealueista. Harmaan talouden rikosten, lähinnä törkeiden veropetosten ja kirjanpitorikosten, määrä on huolestuttavan suuri, ja se on noussut taloudellisen taantuman myötä. Talousrikostutkintaan liittyy kiinteästi rikoshyödyn jäljittäminen ja takaisin saaminen. Vuonna 2008 haltuun saatu rikoshyöty yhtä henkilötyövuotta kohti tuotti valtiolle ja asianomistajille laskennallisesti lähes 130 000 euroa, joten takaisin saatu taloudellinen hyöty on merkittävästi suurempi kuin tutkintaan sijoitetut varat.

Ennalta ehkäisevän vaikutuksen maksimoimiseksi olisi kuitenkin parempi, jos poliisi ja veroviranomainen pystyisivät puuttumaan talousrikoksiin reaaliaikaisesti. Myös muiden talousrikoksia käsittelevien viranomaisten, kuten syyttäjälaitoksen, tulee olla riittävästi resursoituja. Valiokunta on lisännyt poliisin toimintamenomomentille miljoona euroa kohdennettavaksi talousrikostorjuntaan. Tämä on mielestäni erittäin perusteltu kohdennus ja tukee varsin hyvin niitä linjauksia, joita myös viidennessä talousrikollisuuden torjuntaohjelmassa esitetään. Ohjelmahan on tarkoitus hyväksyä valtioneuvostossa ensi torstaina iltakoululinjausten mukaisesti.

Valiokunta on todennut, että siviilihenkilöstön kriisinhallintaan osallistumiseen esitetty määräraha mahdollistaa operaatioissa palvelevien suomalaisten asiantuntijoiden määrän pitämisen 150 henkilön tasolla. Osallistumistason ylläpitäminen on kuitenkin mahdollista vain, jos kotimaan valmiuksista, kuten operatiivisista valmiuksista, ja toimintakyvyn kehittämisestä vastaavan Kriisinhallintakeskuksen resurssit on mitoitettu oikein. Kasvanut asiantuntijamäärä on lisännyt rekrytointikustannuksia ja koulutuksen tarvetta muun muassa poliisitehtäviin lähetettävien siviilikriisinhallinnan asiantuntijoiden osalta. Valiokunta on lisännyt momentille 135 000 euroa kyseiseen tarkoitukseen. Määrärahalisäys on mielestäni myös erittäin perusteltu ja tarpeellinen, jotta kotimaan valmiuksien määrärahat voidaan pitää oikealla tasolla ja turvata riittävän koulutuksen kautta mahdollisuudet asiantuntijoiden lähettämiseen.

Rajavartiolaitoksen osalta keskeisintä on turvata välttämättömät investoinnit ja niihin riittävä rahoitus. Rajavartiolaitoksen suorituskyky rajaturvallisuus- ja merellisissä turvallisuustehtävissä perustuu yhä enemmän teknisten välineiden ja järjestelmien käyttöön, kuten valtiovarainvaliokuntakin mietinnössään toteaa. Vain investointien kautta voidaan lisätä tuottavuutta ja kehittää samalla toimintaa rakenteellisesti. Valiokunta esittääkin lisämäärärahaa investoinneille, joiden tarkoituksena on kompensoida henkilöstön vähentämisen seurauksena syntyvää suorituskyvyn laskua. Tällaisia investointeja ovat muun muassa vanhentuneiden ajoneuvojen korvaaminen ja itärajan teknisen valvontajärjestelmän kehittäminen, joihin on kohdennettu 700 000 euroa. Määrärahan turvin Rajavartiolaitos voi edelleen tehostaa toimintojaan ja samalla huolehtia sille säädetyistä tehtävistä asianmukaisesti.

Pelastustoimen osalta palaamme mahdollisen ylimääräisen pelastaja- ja hätäkeskuspäivystäjäkurssin järjestämiseen lisätalousarvioesityksen yhteydessä.

Arvoisa puhemies! Tässä lyhyesti.

Maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thors

Arvoisa puhemies, värderade talman! Myös minä haluan omalta osaltani kiittää jaostoa ja sen puheenjohtajaa erinomaisesta työstä. Olemme samaa mieltä siitä, että on erittäin tärkeää, että niin sanottu läpivirtaus turvapaikkapäätöksenteossa on nopeaa. On tärkeätä, että resursseja on kohdennettu oikein päätöksenteon kaikissa osissa: alussa, keskellä ja lopussa. Toivon todellakin, että ensi vuosi osoittaa, että nämä kohdennukset ovat oikeat. Nyt on kohdennettu resursseja muun muassa Maahanmuuttovirastolle, mutta ei esimerkiksi tässä vaiheessa poliisille täytäntöönpanoa ja tiedoksiantoa varten. Suhteet on säilytettävä, jotta läpivirtaus on hyvä.

On myöskin hyvä, että kuntapilotteihin, jotka edistävät kotouttamista, on löytynyt varoja, vaikka pienoisena pettymyksenä on se, että vain puoli miljoonaa. On erittäin tärkeää, että näitä kuntia voidaan innostaa tekemään tätä työtä, koska todella on löytynyt jo uusia työskentelytapoja kuntien ja järjestöjen kesken uusien menetelmien kehittämiseksi.

Todettakoon myöskin, että hallituksen budjettiesityksen mukaisesti aiesopimus Pääkaupunkiseudun kuntien kanssa on allekirjoitettu. Ministeriöt, muun muassa TEM, opetusministeriö ja sisäministeriö, ovat tekemässä omat satsaukset ja Pääkaupunkiseudun kunnat vastaavasti mittavan satsauksen.

Se, mihin meidän olisi pysähdyttävä ja mitä mietittävä, on, että toisaalta eilen Poliisiammattikorkeakoulu julkaisi selvityksen, jonka mukaan viharikokset ovat Suomenmaassa lisääntyneet kovasti, ja edellisellä viikolla Euroopan perusoikeusvirasto teki myöskin selvityksen, miten rasismia koetaan eri puolilla Eurooppaa. Se, että Suomessa asuvat somalit ovat kaikkein eniten Euroopassa kokeneet rasismia, aiheuttaa kyllä suurta huolta.

Jaoston puheenjohtaja kiinnitti huomiota myöskin esimerkiksi suoritettaviin korvauksiin, ja tässä todettakoon, että iltakoulussa muutamia viikkoja sitten käsitellyn mukaisesti asetus on tämän osalta muuttumassa 1.1.2010 lähtien. Vaikkakin on erilaisia korvauksia eri maiden järjestelmissä, niitä on erittäin vaikea vertailla, ja sekin on koko ajan liikkuva juna.

Samoin on todettava, että turvapaikkaselvityksen esitykset ovat hyvin edenneet lakien muodossa ja muuten käytännön toiminnan osalta.

Marjo Matikainen-Kallström /kok:

Arvoisa puhemies! Edellisen pääluokan käsittelyn kohdalla tuli monessa yhteydessä esiin erilai- nen ketjutus. Valtiovarainvaliokunta oli nimenomaan painottanut sitä, että ketjutuksen täytyy toimia sulavasti ja kaikkien osa-alueiden on oltava siinä mukana, jotta pullonkauloja ei syntyisi. Niin on tämänkin pääluokan kohdalla, sisäministeriön alalla. Eli kun puhutaan turvapaikkaprosessista ja turvapaikkakysymyksistä, niin siinä on huolehdittava koko turvapaikkaprosessin sujuvuudesta, ei yhdestä osatekijästä, vaan nimenomaan siitä koko järjestelmästä. Aikaisempien pääluokkien kohdalla tuli esiin nimenomaan poliisin ja tuomioistuinlaitoksen voimavarojen riittävyys, ja tähän pääluokkaan se erityisesti tässä yhteydessä kuuluu.

Valtiovarainvaliokunta on nostanut hyvin voimakkaasti esiin sen, että yhdenvertainen kohtelu päätöksenteon avoimuudessa ja ennakoitavuudessa on äärimmäisen tärkeätä koko Euroopan tasolla. Siihen Suomi on sitoutunut, ja siitä Suomen on pidettävä kiinni. Miten sitten kustannuksia hoidetaan ja kohdennetaan, siinä meidän täytyy kyllä katsoa myös pohjoismaista tasoa, mitä Pohjoismaissa tehdään, ja olla heidän kanssaan samalla tasolla. Meillä on hyvin saman tyyppinen kulttuuri, meillä on hyvin saman tyyppinen yhteiskunta kaikin tavoin, lainsäädäntö jne., niin että myös tällä sektorilla täytyy katsoa, että olemme samalla viivalla, ei yli eikä alle, vaan nimenomaan katsotaan ihmisiä saman kaltaisina. Tämä antaa nimenomaan vertailukelpoisuuden myös EU-maiden muiden osa-alueiden välillä.

Sitä ihmettelin, että ministeri tuossa pahoitteli suunnattomasti, että pilottihankkeeseen eduskunta eli valtiovarainvaliokunta oli lisännyt vain puoli miljoonaa kotouttamiseen liittyviin pilottihankkeisiin. Onhan se hyvä, että eduskunta on lisännyt edes sen puoli miljoonaa, kun sitä ei ministeriön puolelta ollut lisätty ollenkaan. On tärkeää, että saamme nämä pilottihankkeet jatkumaan edes jollain tasolla. Se ei ole riittävä; voi sanoa, että se ei tule riittämään.

Itse tulen alueelta, missä on paljon maahanmuuttajia, ja se on nimenomaan rikkaus siellä, mutta ongelmana on kotouttamisen heikkous. Tässä sanoisin, että tässä pitäisi ottaa myöskin opetusministeriön hallinnonala hyvin voimakkaasti mukaan. Kotouttaminen ei liity pelkästään työpaikkojen saantiin ja siihen, että opitaan kieltä, vaan siihen, että myöskin lapset pärjäävät koulussa. Ei siitä tule mitään, että lapset tulevat ummikkoina normaaliluokille; silloin kärsivät kaikki. Siellä kärsivät sekä maahanmuuttajalapset että myöskin valtaväestön lapset. Tässä meidän täytyisi pystyä paremmin eri hallinnonalojen yli näitä toimintoja ajamaan. Tässä me emme ole onnistuneet, emme kuntatasolla emmekä valtion tasolla. Tähän ongelmaan toivoisin, että pystyisimme jatkossa paneutumaan.

Johanna Karimäki /vihr:

Arvoisa puhemies! Keskeinen asia hyvinvoinnin kannalta on harmaan talouden torjunta. Harmaa talous tarkoittaa yritystoimintaa, josta ei suoriteta lakisääteisiä maksuja tai veroja, esimerkiksi sosiaaliturva- ja eläkemaksuja. Kirjanpitoa ei pidetä, tai se on vilpillistä. Työntekijöiden kanssa ei tehdä kirjallisia työsopimuksia, ja palkat maksetaan pimeästi ohi verokortin. Harmaa talous on haitaksi koko yhteiskunnalle, koska valtio menettää verotuloja arvioiden mukaan noin 5 miljardia euroa vuodessa, mikä vastaa noin 10:tä prosenttia bruttokansantuotteesta. Laillisesti toimivat yritykset joutuvat toimimaan tappiolla yrittäessään kilpailla harmaan talouden yritysten kanssa. Työntekijät työskentelevät ilman sosiaaliturvaa, työehtoja tai vakuutuksia, eikä heille kerry eläkettä. Kuluttajalla ei ole tavallista kuluttajansuojaa eikä työllä tai palvelulla takuuta. Harmaaseen talouteen liittyy usein myös muuta rikollista toimintaa. Se voi olla esimerkiksi rahanpesua ja veroparatiisien hyödyntämistä. Rakennus- ja ravintola-aloja on pidetty tyypillisimpinä harmaan talouden alueina ja myös puukaupassa on havaittu ongelmia. Arvopaperimarkkinoihin ja atk-ympäristöön liittyvät rikokset ovat uusia rikoslajeja.

Harmaan talouden torjunta on hyvin haastavaa, ja sen kitkemiseksi tarvitaan lukuisia toimia. Tilaajavastuulaki vuodelta 2007 velvoittaa rakennusurakoiden ja vuokratyövoiman tilaajaa varmistamaan, että aliurakoitsijat ovat maksaneet veronsa ja työntekijöidensä eläkevakuutusmaksut. Käänteisen arvonlisäveron käyttöönotto on hyvä keino vähentää harmaata taloutta. Käänteisessä arvonlisäverojärjestelmässä alvin tilittää valtiolle ostaja eikä myyjä, ja pitkissäkin palveluketjuissa arvonlisävero maksettaisiin vain kerran ensimmäisen ostajan toimesta. Järjestelmä on käytössä Ruotsissa, Saksassa, Hollannissa ja Itävallassa.

Kaikki ne miljardit, jotka menevät harmaan talouden syöveriin ja ohi verottajalta, ovat poissa yhteisestä hyvinvoinnista. Niillä rahoilla saisi aikaan paljon hyvää perustoimeentulon vahvistamiseksi, pienten eläkkeiden ja työttömyysetuuksien parantamiseksi sekä köyhien lapsiperheiden aseman parantamiseksi. Tästä lähtökohdasta katsottuna on erittäin hyvä, että poliisin voimavaroja on lisätty tässä budjetissa ja myös eduskuntakäsittelyssä jaostossa: rahaa on lisätty työttömien poliisien työllistämiseen, nuorten vastavalmistuneiden poliisien työllistämiseen, mikä on myönteistä, samoin se, että on osoitettu miljoonan euron erityismääräraha talousrikosten torjuntaan. Talousrikosten torjuntaan kannattaakin panostaa. Se maksaa itsensä moninkertaisena takaisin, sekä verotuloina että sitä kautta, että — mitä tehokkaammin talousrikokset selvitetään, sen parempi — se toimii myös pelotteena ja ennaltaehkäisynä, eli hyöty on moninkertainen.

Arvoisa puhemies! Turvapaikkahakemusten käsittelyn nopeuttaminen on oleellista, sillä oleskelu vastaanottokeskuksissa hidastaa kotoutumista, on epäinhimillistä ja kallista yhteiskunnalle. Siihen nähden on myös hyvä, että eduskunta on lisäämässä miljoona euroa turvapaikkahakemusten käsittelyn nopeuttamiseen, se tulee todella tarpeeseen. Myös se, että on lisäys maahanmuuttajien työllistymisen pilottiohjelman jatkumiseen, on todella ensiarvoisen tärkeää. Niin kuin ed. Matikainen-Kallström jo tuossa sanoi, on tärkeää, että aloitetut hyvät pilottihankkeet todella viedään loppuun, että saadaan kaikille siitä ohjelman hyöty. Maahanmuuttajien työllistäminen on senkin takia ensiarvoisen tärkeää, että työ on paras kotouttaja.

Veijo Puhjo /vas:

Herra puhemies! Hätäkeskuslaitos on jälleen murrosvaiheessa. Suunnitteilla on hätäkeskusten määrän vähentäminen 15:stä aina 6:een hätäkeskukseen. Vasemmistoliiton edustajat sekä perussuomalaisten edustaja eivät tätä hyväksyneet tuoreessa hallintovaliokunnan lausunnossa.

On selvää, että ajan myötä organisaatiomuutoksia tapahtuu. Organisaatiomuutokset eivät kuitenkaan täytä nykyistä henkilöstövajetta. Hallintovaliokunnan kuulemisessa sisäasiainministeriön edustajat esittivät henkilöstövajeen olevan noin 100 henkilötyövuotta. Tämän täyttäminen olisi välttämätöntä asianmukaisen toiminnan turvaamiseksi. Sen lisäksi tulisi tuottavuusohjelman henkilöstövähennyksistä pidättäytyä hätäkeskusten osalta. Lisäksi on odotettavissa, että nykyisten hätäkeskusten palveluksessa olevia poliiseja siirtyy lähivuosina varsinaisiin poliisin tehtäviin enenevässä määrin.

Vaikka tämä kaikki on ollut hallituksen tiedossa, lisähenkilöstön palkkaamiseen ei kuitenkaan ole talousarviossa varauduttu. Juuri äsken ministeri tosin ilmoitti, että asia hoidetaan lisätalousarvion myötä. Olen kuitenkin sitä mieltä, että kun kaikki hätäkeskusten henkilöstön lisäkoulutuksen ja lisärekrytoinnin tarpeet ovat jo nyt olleet tiedossa, olisi asia tietenkin tullut käsitellä normaalissa valtion tulo- ja menoarviokäsittelyssä. Siksi onkin perusteltua lisätä määrärahaa hätäkeskusten lisähenkilöstön koulutus- ja palkkausmenoihin. Vasemmistoliiton vastalauseen mukaisesti esitämmekin tähän tarkoitukseen 3 miljoonan euron lisämäärärahaa.

Antti Rantakangas /kesk:

Arvoisa puhemies! Valtiovarainvaliokunnan mietinnön kautta esitetään lisäyksiä talousrikostorjuntaan. Se on oikea päätös, koska samalla valtion tulot kasvavat ja yhteiskunnan kokonaishyöty on ilmeinen.

Haluan kiinnittää huomion poliisin puolella haja-asutusalueen poliisipalveluihin ja poliisin näkyvyyteen ja saatavuuteen ja myöskin lupahallinnon osalta siihen, että tarvittaisiin nopeasti toimenpiteitä, jotta kuntakohtaiset palvelupisteet saataisiin tänne valtion paikallishallintoon ja niissä voitaisiin hoitaa myöskin näitä eräitä poliisin lupahallintoasioita, joiden hoitaminen nyt on mennyt entistä etäämmälle.

Puhemies! Pääkysymys, johon aioin tarttua, on maahanmuuttopolitiikka ja turvapaikanhakijoitten määrän raju kehitys. Me tarvitsemme työperäistä maahanmuuttoa, siitä olemme kaikki samaa mieltä. Mutta tämä turvapaikanhakijoitten määrän nelinkertaistuminen viimeisen parin vuoden aikana kertoo siitä, että Suomi on liian vetovoimainen maa turvapaikanhakijoitten näkökulmasta. Tämä räjähdysmäinen kasvu on merkinnyt sitä, että meillä ei tämä järjestelmä toimi sillä tavalla kuin pitäisi, ja sen takia tämä eduskunnan tuleva lisäys lausumaan, jossa edellytetään, että nämä turvapaikan hakuun liittyvät linjaukset, käytännöt ja myöskin maksetut korvaukset yhdenmukaistetaan Pohjoismaitten ja vertailukelpoisten EU-maitten osalta, on aivan välttämätön.

Tämä uutinen, joka muutamia viikkoa sitten tuli julkisuuteen, jossa kerrottiin, että nämä turvapaikanhakijoille maksettavat korvaukset ovat aika hulppeita — käytän tätä sanaa, kun verrataan pienituloisempia, pienellä eläkkeellä olevia ihmisiä tai työttömyysturvan minimin varassa olevia ihmisiä — lisää yhteiskunnallista katkeruutta, jos tällaisia etuisuuksia ei kohtuullisteta, nimenomaan sille tasolle, mikä on naapurimaissa. (Puhemies: 2 minuuttia!) Elikkä tämä on tärkeää saattaa nopealla tavalla päätökseen.

Olli Nepponen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vielä tuon aloituspuheenvuoron lisäksi nostan esiin kolme asiaa ja erityisesti juuri maahanmuuttoon liittyen, koska suomalaisten asenteet ovat aika kriittiset sitä kohtaan.

Ensinnäkin kuntakorvausten määrää on ensimmäisen kerran nyt lisätty vuoden 1993 jälkeen. Se on hyvä asia, jotta voitaisiin vastaanottokeskuksista tulijoita hajauttaa ja saada kotoutuminen nopeasti käyntiin.

Toisena asiana se, että todella maahanmuuttoasiat eivät saa olla houkuttelevia. Sellaisiin asioihin kuin mitä on meidän lausuntoehdotuksessammekin, pitää kiinnittää huomiota. Mutta korostan myöskin ulkomailla tapahtuvaa ennakoivaa käsittelyä ja tiedottamista, että se on sellaista, että se ei suinkaan houkuttele vaan mieluummin sitten torjuu maahanmuuttoa.

Kolmantena asiana on noussut esiin se, että jos huolimatta siitä, että poliisin turvapaikkatutkintaan on lisätty resursseja, näiden ja maahanmuuttoresurssien välillä on epäsuhta, niin siihen pitää kiinnittää (Puhemies: Minuutti on mennyt!) sitten lisätalousarvion kautta lisää huomiota, jotta prosessi toimii hyvin.

Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! On erittäin tärkeätä, että nyt hallituspuolueetkin ovat yli kahden vuoden miettimisen jälkeen heränneet tähän turvapaikkajärjestelmän karkaamiseen käsistä ja ajelehtimiseen erittäin kalliilla tavalla. Siinä on nimittäin todella tämä vaikutus, että myös maahanmuuton hyväksyttävyys kärsii, kun turvapaikkajärjestelmää tiedetään käytettävän väärin. Paitsi että se on maksanut tälle vuodelle ekstraa 80 miljoonaa euroa, ensi vuodelle 80 miljoonaa euroa, sillä on monia kielteisiä vaikutuksia, ja yli 500 oleskeluluvan saanutta odottaa tällä hetkellä kuntapaikkaa.

Perheenyhdistämiskriteereihin te ette vieläkään puutu. Eurooppalaisen perheenyhdistämiskriteerin mukaan ei nytkään esitetä hallituksen ulkomaalaislaissa toimittavan, vaan nyt edelleen ankkurilapsia organisoidusti Suomeen lähettämällä voidaan toimia perheenyhdistämisen tavalla.

Samoin ette puutu siihen, että myöskin työlupajärjestelmät voidaan ohittaa. Nimettömänä Suomeen ilmaantuva turvapaikanhakija on kuuden kuukauden jälkeen uudella nimellä tarvittaessa Suomen työmarkkinoilla. Tämä ei ole hallittua vieläkään, ja tässä suhteessa asiasta on keskustelua jatkettava.

Oiva Kaltiokumpu /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Sisäisen turvallisuuden ja kansalaisten turvallisuudentunteen kannalta on äärettömän tärkeää, että sisäisen turvallisuuden viranomaiset ovat riittävästi ja oikein resursoituja, oikein koulutettuja. Hallitushan on tällä eduskuntakaudella lisännyt poliisien määrärahoja sillä tavalla, että työttömien poliisien armeija on saatu töihin, ja tässäkin budjetissa on poliisien työllistämiseen 3 miljoonaa euroa, mikä on erinomaisen hyvä asia.

Sitten pidän erittäin hyvänä sitä, että ministerin johdolla ministeriössä on valmistunut tämmöinen resurssikartoitus, jossa on tarkoitus vuoteen 2020 mennessä lisätä Suomessa poliiseja 820 henkilötyövuotta, ja toisaalta on sitten tärkeää, että myös poliisikoulutukseen tulee resursseja, että me saamme koulutettuja henkilöitä lisää.

Sen sijaan tuottavuusohjelma huolestuttaa lähinnä sitten näiden muiden henkilöstöjen osalta, ja erityisen suuri huoli on siitä — jaan huolen tässä hätäkeskusuudistusasiassa — millä tavalla saadaan hätäkeskuksesta henkilöt siirtymään (Puhemies: Minuutti on mennyt!) ja mitä hätäkeskuksia ollaan nyt sitten lopettamassa.

Petri Salo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Taitaa olla ensimmäinen kerta yhdentoista vuoden aikana, kun eduskunta ei lisää budjettiin tai lisäbudjettiin peruspoliisin määrärahoja. Tämä on aika harvinainen tilanne. Koko edustajaurani ajan aina on todettu, että peruspoliisin toiminnasta puuttuu rahoja, mikä on johtanut siihen, että meillä on ollut työttömiä poliiseja.

Minä arvostan kovasti teitä, ministeri Holmlund. Tämä on kolmas budjetti. Nyt on tilanne se, että työttömien poliisien ongelma on pitkälti ratkaistu, ja tulevaisuudessa poliisien määrä laskee sen johdosta, että koulutettavia tulee liian vähän sisälle (Ed. Rajamäki: Koulutetaan vähemmän!) verrattuna siihen, paljonko on eläkepoistuma. Tämä on tietenkin se ongelma, joka meillä on edessä.

Ulkomaalaispolitiikasta sen verran, että niin kuin me tiedämme, keväällä tulee tapahtumaan jälleen niin, että meille tulee, esimerkiksi Helsinkiin, EU-maista lisääntyvästi kerjäläisiä. Tämä on ongelma, joka toistuu keväästä toiseen. Se ärsyttää suunnattomasti kansalaisia. Mikä on (Puhemies: Minuutti!) ministeriön ratkaisu tämän ongelman poistamiseksi?

Reijo Kallio /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Avoinna olevat talousrikosjutut kääntyivät huolestuttavaan nousuun jo viime vuonna. Tähän epäilemättä tämä taloustilanne on vaikuttanut. Konkurssit lisääntyvät, samaten omaisuuden kätkemiset ja siirrot pois velkojien ulottuvilta. Nämä konkurssirikokset tietysti heijastuvat poliisien tutkinta-aikoihin, ja mielestäni tässä tilanteessa on oleellista, että saadaan koko esitutkinta ja rikosprosessi nopeammaksi ja tehokkaammaksi.

Kun te, ministeri Holmlund, sanoitte, että talousrikostorjunta on ensi vuonna poliisin painopistealue, niin mitä se käytännössä ja konkreettisesti merkitsee? Totesitte itsekin, että tällä hetkellä poliisi ja veroviranomaiset eivät pysty reaaliaikaisesti puuttumaan talousrikoksiin. Pystyvätkö ensi vuonna? Jaoston lisäämä miljoona euroa on ihan oikeansuuntainen ja tarpeellinen lisäys, mutta epäilen, että sillä tätä asiaa ei saada kuntoon. Eli mitkä ovat ne konkreettiset keinot, joilla todellakin tähän talousrikollisuuteen (Puhemies: Minuutti!) pystytään reaaliaikaisesti puuttumaan?

Johanna Karimäki /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kunnille pakolaisista maksettavaa korvausta korotetaan nyt 10 prosenttia, mikä on hyvä asia. Mutta kysyisin tähän liittyen ministeri Thorsilta: Uskotteko, että tämä on riittävän houkuttava summa kunnille, ja korvaako se näitä kustannuksia riittävästi? Nimittäin nythän 500 pakolaista odottaa vastaanottokeskuksissa pääsyä kuntaan.

Pirkko Ruohonen-Lerner /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Talousrikostutkintaan liittynyt rikoshyödyn jäljittäminen ja takaisin saaminen ovat tuottaneet hyviä tuloksia. Vuonna 2008 on laskennallisen haltuun saadun rikoshyödyn arvioitu tuottavan valtiolle ja asianomistajille lähes 130 000 euroa henkilötyövuotta kohden, joten tämä jos mikä on tuottavaa toimintaa. Siihen tulisi saada merkittävästi enemmän myös uusia henkilötyövuosia.

Kuten ministeri Holmlundkin äsken totesi, poliisin ja veroviranomaisten yhteistyöllä voitaisiin puuttua nykyistä vieläkin tehokkaammin myös reaaliaikaisiin talousrikosasioihin. Niiden lukumäärän arvioidaan kasvavan huomattavasti taloudellisen taantuman aikana. Kysynkin ministeriltä: Onko mitään konkreettisia toimenpiteitä tulossa tämän tavoitteen saavuttamiseksi?

Antti Rantakangas /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olisin kysynyt ministeri Thorsilta, missä aikataulussa te aiotte tuoda nämä tarkistukset näihin turvapaikanhakijoille maksettaviin korvauksiin, joita väläyttelitte julkisuudessa sinänsä ihan oikean suuntaisesti.

Olisin mielelläni kuullut kyllä SDP:n näkemystä vähän laajemminkin tähän turvapaikkapolitiikkaan. Tiedämme ed. Rajamäen, sanon, tässä mielessä perustellun linjan tähän kysymykseen, mutta vastaako se sosialidemokraattisen puolueen linjaa? Täällä on eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Gustafsson. Oletteko te samalla kannalla kuin ed. Rajamäki, johonka monessa mielessä on helppo ollut yhtyä, vai onko teillä joku kolmas linja? Onko puheenjohtajalla eri linja? Tällainen puoluelinjan selkeyttäminen olisi varmaan paikallaan. (Ed. Rajamäen välihuuto)

Puhemies! Haluan myönteisesti todeta sen, että kuntien korvausten nostaminen pakolaisten vastaanottamisessa oli tärkeä, 10 prosentin nosto, mutta itsekin epäilen, että se on vieläkin matalalla tasolla, kun katsotaan sitä kokonaisuutta, mitä tästä aiheutuu. Toivon, että vuosittain sitä voitaisiin tarkistaa vaikka indeksiin sitoen.

Reijo Paajanen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Todellakin poliisien työllisyystilanne on viime vuosiin nähden parantunut huomattavasti. Sitä volinaa, mikä täällä aiemmin oli, ei nyt tarvitse kuunnella. Jotta lähivuosina poliisien tilanne turvataan — nythän poliiseja jää enemmän eläkkeelle kuin heitä poliisiopistoista valmistuu — miten, ministeri, näette, voidaanko poliiseja ottaa esimerkiksi hätäkeskuksesta turvaamaan tuota aukkoa?

Esa Lahtela /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Mikä tässä oikein mättää, kun näistä turvapaikanhakijoista nyt ilmeisesti jo yli puolet on näitä Dublin-tapauksia? Kun ne on tutkittu jo toisessa maassa, niin jokuhan tässä pitää olla nyt vikana, että tänne pussin perälle lappaa kuitenkin porukkaa. Tässä se vetovoimatekijä pitää olla ilmeisesti näissä Suomen eduissa. Sitten jotenkin tietojärjestelmät eivät näköjään toimi. Tähän pitäisi kiinnittää huomiota ja ryhtyä tiukkiin toimenpiteisiin, koska se tekee sen rasismin siinä, jos nähdään, että ensinnäkin suomalaisia kohdellaan huonommin. Ainakin tuolla valiokunnassa saatiin kuulla, että nuorille turvapaikanhakijoille, vaikka ne ovat vastaanottokeskuksissa, maksetaan sinne tietty summa vielä joka päivältä, vaikka on täysi ylöspito. Eihän se voi olla oikein.

Sitten toinen on tämä hätäkeskuskysymys. Tässä tuhlataan rahaa hirveästi. Vaikka Pohjois-Karjalassa just vihittiin uusi hätäkeskus, niin nyt se on ilmeisesti loppumassa. Tehdään turhia investointeja, ja siinähän häviää se läheisyys, se tuntemus. (Puhemies: Minuutti!) Kuulemma niitä värkkejä ei ole vielä olemassa, millä hallitaan koko tämä paikkatietämys ja -tuntemus.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Elämme aika mielenkiintoista aikaa talousrikostorjunnan suhteen: Toisaalta Poliisiammattikorkeakoulun tuoreen selvityksen mukaan taloudellinen taantuma merkitsee siirtymistä harmaan talouden ja talousrikollisuuden piiriin, ja toisaalta, kun se taloudellinen toimeliaisuus on hiljentynyt, niin huippujuristeja on lähes työttöminä, kun heitä ei tarvita. Arvoisa ministeri, voisiko nyt tehdä temput ja rekrytoida tilapäisesti näitä kirjanpitokikkailun ja verosuunnittelun superasiantuntijoita oikeisiin hommiin talousrikostorjuntaan? (Ed. Rajamäki: Tutkimaan kiinteistöbisneksiä!)

Pentti Oinonen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Thors, olette useaan otteeseen kommentoinut suomalaisten suhtautumista maahanmuuttajiin. Viimeksi pari päivää sitten totesitte, että nuiva suhtautuminen johtuisi kansainvälisten kontaktien vähyydestä. En oikein ymmärrä, mihin te tällä viittaatte, sillä Suomihan on ollut kansainvälinen maa jo vuosisatoja, te varmaan kieli- ja kulttuurivähemmistön edustajana sen myös tiedätte. Haluaisin tietää, ministeri Thors, teidän keinonne budjetin muodossa näiden kontaktien lisäämiseksi. Budjetissa on varattu maahanmuuttajien vastaanottotoimintaan 150 miljoonaa euroa, mutta maahanmuuttajien kotouttamista edistäviin toimiin vain 859 000 euroa. On pakko kysyä, pidättekö tätä summaa riittävänä, jotta maahanmuuttajien omaa kielitaitoa parannettaisiin. Tarkoitus lienee, että he oppivat suomen, mikä on edellytys maassamme pärjäämiseen.

Jukka Gustafsson /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olen tottunut siihen, että kun kysytään, niin vastataan. Mielestäni ed. Rajamäki toimittuaan sisäministerinä ja hankittuaan sen syvällisen kokemuksen on ihan oikealla asialla nostaessaan tärkeitä kipukohtia esille. Esimerkiksi tämä ankkurilapsikysymys on mielestäni sellainen. Pidän ja myöskin puolueen eduskuntaryhmä pitää hyvin tärkeänä, että nämä ikätestit ovat olemassa ja niitä käytetään, koska näitten nuorten miesten ikää on hyvin vaikea, niin kuin naistenkin, arvioida noin silmämääräisesti. Minusta on erittäin tärkeää se, että myöskin ikään kuin ed. Rajamäen ja eduskuntaryhmän ajatuksilla halutaan nähdäkseni suojella sitä, että tämän kansakunnan moraali ja oikeustaju kulkee siinä suhteessa, että tavallaan tämä pakolaistulva, sitaateissa sanottuna, ei johda tämmöiseen rasismin lisääntymiseen, jos nyt kärjistän tässä kohtaa.

Juha Hakola /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Täällä jo aiemmissa puheenvuoroissa viitattiin talousrikostutkintaan ja on aiemminkin todettu, että työskentelyketjujen tulee olla poliisin, verottajan ja syyttäjäviranomaisten osalta katkeamaton. Aiemmassa pääluokassa todettiin, että syyttäjälaitos saa valiokunnan toimesta lisäresursseihin rahaa. Samoin johdonmukaisesti on nyt tapahtunut myöskin poliisin puolella talousrikostutkinnassa.

Kuitenkin on myös tärkeää nostaa esille se kokonaisuus, että vaikka talousrikostorjunta ja harmaan talouden torjunta ovat erittäin tärkeitä, poliisille tulee kaikesta huolimatta edelleen huomattava määrä muuta tutkittavaa rikollisuutta, niin sanottua tavanomaista massarikollisuutta. Monessa tilanteessa asianomistajat näissä tavanomaisissa rikoksissa ovat tavallisia kansalaisia, joiden oikeusturva vääjäämättä kokee tässäkin pieniä loukkauksia tämän pitkällisen aikajänteen tuoman kokonaisuuden mukana. Siitä syystä kysyisinkin, arvoisa ministeri, mitä toimenpiteitä tähän (Puhemies: Minuutti on mennyt!) tavanomaisen rikostorjunnan toimeen ...

Aila Paloniemi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kielen ja suomalaisen kulttuurin opetuksen rinnalla maahanmuuttajat tarvitsisivat maahan tultuaan välittömästi ja erittäin kipeästi tietoa suomalaisen yhteiskunnan toiminnasta, muun muassa verotuksesta, oikeuksista ja velvollisuuksista. Tämä osuus jää maahanmuuttajien kohdalla usein tekemättä, eli he eivät tunne suomalaista yhteiskuntaa.

Kun tuota opetusta järjestetään, niin siellä on kohdattu selkeästi sellaisia ongelmia, että jos ei ole lukutaitoa millään kielellä, oppiminen on todella hidasta. Sen me varmaan kaikki voimme ymmärtää. Kun ei ole kokemusta kouluttautumisesta, kyky tehdä itsenäisesti töitä ja osallistua säännöllisesti on ongelma. Järjestöt kertovat, että meillä on olemassa naisia, jotka elävät neljän seinän sisällä ja jotka eivät edes tiedä, että koulutusta voisi saada jne. jne. Sitten kun maahanmuuttajat vielä asutetaan samoihin taloihin ja samoille alueille, tulee usko, että ilman kielitaitoakin selviää, ja tulee myös vääriä käsityksiä suomalaisesta lainsäädännöstä, suomalaisista oikeuksista ja velvollisuuksista, ellei heille todella näitä asioita kerrota.

Marjo Matikainen-Kallström /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Rajamäki täällä peräänkuulutti keskustelua maahanmuuttopolitiikan jatkamisesta ja maahanmuuttopolitiikasta. Me peräänkuulutamme myös konkreettisia päätöksiä, emme pelkästään keskustelua.

Maahanmuuton hyväksyttävyys on nimenomaan kiinni siitä, että saamme korvaustason olemaan sillä tasolla kuin se on myös muissa Pohjoismaissa eli että myöskään meillä pienimmällä eläkkeellä, pienellä toimeentulokorvauksella olevat eivät ole heikommassa asemassa.

Käsittelyajat turvapaikkapolitiikassa pitää saada ehdottomasti paljon lyhyemmiksi. Se on inhimillistä politiikkaa turvapaikanhakijoiden kannalta, jolloin nämä perusteettomat turvapaikanhakijat saadaan käännytettyä mahdollisimman nopeasti ja ne, jotka todella tarvitsevat turvapaikkaa, saadaan kotoutettua mahdollisimman nopeasti ja siihen satsattua resursseja.

Ed. Rajamäki, silloin kun te olitte ministerinä, mitkä olivat ne konkreettiset toimet, mitkä te silloin teitte, mitä olivat demareiden konkreettiset toimet? Nyt olemme lähempänä niitä konkreettisia toimia, kun ministeri tuo ne aikanaan. (Ed. Rajamäki: Edustaja katsoo vähän lukuja!)

Lauri Kähkönen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Jatkuvasti tuskastellaan sitä, että kunnat eivät ota oleskeluluvan saaneita henkilöitä. Tätä on turha ihmetellä. Nimittäin nyt kun kuntakorvauksia 10 prosentilla nostettiin, niin ministeriön puolelta on kerrottu, että tämän korotuksen olisi pitänyt olla 20 prosenttia, jotta olisi päästy edes vuoden 1993 tasolle. Tänä aikana esimerkiksi sosiaali- ja terveyspuolen kustannukset ovat nousseet lähes 46 prosenttia.

Arvoisa puhemies! On tässä myös todettava se, että mitä tulee työllistymisen edistämiseen ja pilottihankkeisiin, niin kyllä ministeriön puolelta on suurempia lukuja esitetty, kun ed. Matikainen-Kallström ministeriön suuntaan osoitti puheenvuorossaan. (Puhemies: Minuutti!) Mutta valitettavasti valtioneuvoston tasolta niitä ei ole lisätty, ja nytkin tämä lisäys, joka pilottihankkeisiin on, on huomattavasti pienempi kuin tälle vuodelle.

Heli Järvinen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun puhutaan turvapaikkapolitiikasta Suomessa, käytetään helposti sellaisia sanoja kuin räjähdysmäinen kasvu tai suuri vetovoima. Tässä keskustelussa on hyvä muistaa se, että tämän vuoden turvapaikanhakijoiden kokonaismäärä tulee arviolta olemaan alle 6 000 ihmistä, kun Ruotsissa samana aikana turvapaikkaa on hakenut liki 19 000 ja Norjassa 12 000 turvapaikanhakijaa. Haluaisinkin kysyä ministeri Thorsilta, miten näissä maissa kotouttaminen on onnistunut tavalla, joka vetää sinne ihmisiä.

Epäkohtia siitä huolimatta ei saa vähätellä. On ilman muuta selvää, että kuntapaikkoja pitää saada lisää tavalla tai toisella ja turvapaikkahakemusten käsittelyaikoja pitää lyhentää. Jotain kertoo sekin, että tällä hetkellä puhutellaan viime vuoden lopussa ja tämän vuoden alussa maahan saapuneita turvapaikanhakijoita. Haluaisinkin kysyä ministeri Thorsilta, mihin riittävät nyt saadut lisärahat 750 000 euroa, (Puhemies: Minuutti!) jotka on tarkoitettu turvapaikkahakemusten käsittelyaikoihin.

Timo V. Korhonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin on syytä antaa suuret kiitokset valiokunnalle hyvin näkemyksellisestä esityksestä. Erityisesti nuo lisäpanostukset talousrikostutkintaan ovat erittäin hyviä. Mutta sitten kun arvioidaan tätä Suomen sisäistä turvallisuutta, koko sisäasiainministeriön toimialan kustannuspaineita, tuottavuusohjelmaa, kaiken kaikkiaan sitä, millä tavalla asutus Suomessa keskittyy, syntyy huomattavan paljon harvaanasuttuja alueita, niin on itse asiassa pakko kysyä, arvoisat ministerit, kyetäänkö itse asiassa nyt tulevaisuudessa huolehtimaan, onko meillä edellytyksiä huolehtia koko maan alueen — nyt paino sanoilla koko maan — sisäisestä turvallisuudesta eli huomioida myös nämä harvaanasutut maaseutualueet.

Matti Saarinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Nämä ovat herkkiä asioita, jotka liittyvät pakolaiskysymyksiin ja turvapaikkakysymyksiin. Meille on kerrottu, että Ruotsi on tiukentanut linjaansa, ja paine kohdistuu silloin väistämättä Suomeen, Norjaan, esimerkiksi. On selvää, että ihmiset, joilla on paha olla kotimaassaan, hakevat sellaisia suuntia, missä rajat ovat matalat, missä edut ovat hyvät, ja nyt Suomi on aika houkutteleva kohdemaa. Tänne on paljon tulijoita, ja suomalaisina olemme vähän uudessa tilanteessa. Tämä on sellainen, miten sanoisi, monitahoinen asia, ja tätä pitää varmasti päivittäin pohdiskella.

Ministeri Holmlundiin vetoaisin, että kun meillä on ihka uusi, tuore hätäkeskusjärjestelmä, älkää sitä romuttako. Kyse on kansalaisten mahdollisimman hyvästä turvallisuudesta. (Puhemies: Minuutti on mennyt!) Ei sillä ole oikeata hintaa.

Arto Satonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Thors oli täällä huolissaan rasististen rikosten lisääntymisestä, niin minäkin olen. Tämä on osittain asennekysymys, mutta vain osittain. Se myöskin kertoo siitä, että meidän kotouttamispolitiikassa ei ole täysin onnistuttu. Ja se, että ei ole kotouttamispolitiikassa onnistuttu, osittain johtuu siitä, että meillä ei ole turvapaikkapolitiikassa onnistuttu. Jos hakijamäärät eivät pysy hallinnassa, niin kotouttamisen resurssit eivät pysy perässä, ja jos kotouttaminen ei onnistu, niin sitten joudutaan erittäin laajoihin ongelmiin liittyen eri asuinalueilla tapahtuviin asioihin, kouluissa tapahtuviin hankaluuksiin ja kaikkiin näihin. Eli kaikki lähtee siitä, että se prosessin alkupää toimii ja voidaan tehokkaasti löytää ne keinot, joilla erotetaan ne, jotka ovat oikeasti turvan tarpeessa, muista hakijoista ja pidetään määrät kurissa.

Pidän erittäin hyvänä näitä viimeaikaisia esityksiä, (Puhemies: Minuutti!) että näihin toimeentulotukikysymyksiin ja muihin lainsäädäntömuutoksia on tulossa.

Raimo Vistbacka /ps(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Itselläni oli mahdollisuus ed. Töllin johtaman poliisiasiain neuvottelukunnan mukana vierailla Europolin toimistossa, ja siellä suomalainen työntekijä, joka oli suorittanut tutkimustyötä yli kuusi vuotta, totesi, että aivan selvästi on havaittu se, että jos jossakin maassa lähdetään tulkitsemaan esimerkiksi maahanmuuttopolitiikkaa lainsäädännön osalta loivemmin, välittömästi kansainvälinen rikollisuus huomioi sen ja ihmissalakuljettajat lähtevät liikkeelle ohjaamaan sinne. Näin hän totesi ainakin minun ymmärtääkseni; ed. Tölli voi korjata, jos olen muistanut väärin. Eli onko todella tilanne niin, että meidän maahanmuuttopolitiikka turvapaikanhakijoitten osalta on niin houkutteleva, että jopa kansainvälinen rikollisuus on huomioinut sen. Ainakin Pohjanmaan lehdissä oli mainintoja siitä, että Suomeen tulleet ovat maksaneet yli 10 000 dollaria (Puhemies: Minuutti!) siitä, että ovat päässeet Suomeen. Minusta se on jo hälyttävää.

Tuulikki Ukkola /kok(vastauspuheenvuoro):

Puhemies! Rasismi on Suomessa lisääntynyt, ja valitettavasti tämä keskustelu mutta myös kansalaisten mielipiteet johtuvat siitä, että meidän turvapaikkapolitiikkamme on ollut vuosikausia liian löysää. Meillä ei ole noudatettu sitä käytäntöä, mikä on esimerkiksi Pohjoismaissa ja sellaisissa Euroopan maissa, jotka jo tietävät, millä tavalla pitäisi toimia. On erittäin hyvä, että valtiovarainvaliokunta hyväksyttää meillä ponnen, joka nyt panee tähän jonkinlaista järjestystä. Meillä käytännöt ja toimintatavat poikkeavat muista, ja meidän maksamamme rahamäärät poikkeavat muista. Meidän täytyy esimerkiksi Dublin-tapaukset pystyä poistamaan viikossa, kahdessa eikä puolessa vuodessa, niin kuin nyt tapahtuu. Ne ovat selviä tapauksia, ja näitä henkilöitä ei tule hyväksyä Suomeen (Puhemies: Minuutti!) turvapaikanhakijoiksi ja täällä olijoiksi.

Elsi Katainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Maamme sisäinen turvallisuus koostuu monista muistakin asioista kuin paljon puhutusta poliisista tai hätäkeskusasioista. Muun muassa syrjäytyminen on sisäisen turvallisuuden keskeinen uhka, jonka ehkäisy on turvallisuuden kannalta erityisen tärkeää, ja nimenomaan ylisukupolvinen syrjäytyminen on nykyinen huolestuttava ilmiö. Viime vuosina nuorten miesten syrjäytyminen on noussut uutena ilmiönä, ja he nimenomaan ovat suurin ryhmä rikoksen uhreissa ja tekijöissä. Samoin heidän osuutensa tapaturmien ja onnettomuuksien uhreissa on suurin.

Arvoisa ministeri Holmlund, sisäisen turvallisuuden ohjelma on yksi hallituksen keskeisistä periaatepäätöksistä. Miten nämä niin sanotut epätyypilliset sisäisen turvallisuuden uhkat on nyt huomioitu muun muassa tässä tulevassa budjetissa?

Anne-Mari Virolainen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On aivan erinomainen asia, että poliisin, syyttäjälaitoksen ja veroviranomaisen resursseja lisätään, jotta saadaan koko ketju kuntoon on sitten kysymys talousrikosten torjunnasta tai maahanmuuttajien asioiden käsittelystä.

Mietinnössä todetaan, että sähköistä asiointia lisätään. Pidän tätä hyvänä asiana, mutta samalla olen huolissani siitä, että meidän valtionhallinnossamme sektorikohtaiset siilot ovat edelleen kehityksen jarruna, ja varsinkin, kun luen Hallinnon tietotekniikkakeskuksen, Haltikin, saamaa palvelukyky- ja laatuarviota asiakastyytyväisyydestä, joka asteikolla 5 on 2,75. Toivon todellakin, että ministeri pystyy pontevasti viemään eteenpäin sähköistä asiointia ilman siiloja, rajoittavaa asennetta, jotta me aidosti saamme tuottavuutta ja tehokkuutta kasvuun.

Lenita Toivakka /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Haluan kiittää ministeri Holmlundia siitä, että poliisien työllisyystilannetta ja samalla kentän resursseja on nyt todellakin parannettu ja kentällä työskentelevien poliisien määrä tulee olemaan 300 enemmän kuin runsas vuosi sitten. Tämä on varmasti kansalaisia kovasti miellyttävä asia.

Samoin on hienoa se, että valtiovarainvaliokunta on lisännyt nyt talousrikostorjuntaan lisää rahaa. Kaikki tähän sijoitettu raha varmasti tulee moninkertaisena hyötynä meille takaisin, ja on hienoa, että tätä varten on nyt perustettu tämä työryhmä, joka erityisesti vielä tulee tähän asiaan paneutumaan.

Maahanmuutosta sen verran, että olemme hallintovaliokunnassa kovasti tätä asiaa käsitelleet viime vuoden aikana, ja olen tyytyväinen, että nämä viimeisimmät esitykset, mitä ministeri Thors on meille tuonut, tähtäävät siihen, että perusteettomia turvapaikkahakemuksia tulee meille vähemmän. Se on tärkeää, jotta pääsemme todella siihen kotouttamisprosessiin, joka on se meidän suuri haasteemme myös meidän sisäisen turvallisuutemme kannalta.

Anne Kalmari /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olen tyytyväinen sekä valiokunnan että ministerin esityksiin, mitä tulee maahanmuuttopolitiikkaan ja mitä on jo tähän mennessä tehty, siellähän on biometristä tunnistamista ja monenlaista uutta avausta tullut.

Samoin harmaan talouden torjuntaan tämä miljoona on todella tervetullut, sillä pöytälaatikkofirmojen määrä todennäköisesti kasvaa ja näin kierretään sekä verotusta että työelämän lainsäädäntöä. Valitettavasti konsernitilinpäätösmahdollisuus helpottaa entisestään sitä, että tämän tyyppistä toimintaa on helpompi tehdä, ja yhä enemmän resursseja poliisilta menee näitten tutkimiseen jatkossa.

On erittäin hyvä, että poliisimiehet ovat tuottavuusohjelman ulkopuolella, mutta siitä huolimatta olen vähän huolissani palvelujen karkaamisesta maaseudulta. Siksi kannustankin kaikkeen siihen innovatiivisuuteen, millä tätä voidaan (Puhemies: Minuutti on mennyt!) välttää: yhteispalvelupisteisiin, lupa-autoihin, kaikkeen, jopa sheriffitoimintaan.

Juha Hakola /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kuten puheenvuoroistakin on huomattavissa, ministeriön toimialalle tulee paljon uusia vaatimuksia ja lisätehtäviä. Hyvin oleellinen osa on tietenkin tämä kokonaisuus lupapalvelut, koska se liittyy niin moneen osakokonaisuuteen, niin ulkomaalaisasioihin kuin sitten ihan näihin peruslupakysymyksiin. Kun vielä tiedetään se, että jo nyt lupapalvelut ovat ruuhkautuneet, niin vaikka tiedän, että siellä on suunnitteilla sähköisiä palveluita, niin olkoot palvelut millaisia tahansa, kuitenkin sinne taakse tarvitaan ihminen toimimaan. Tämä on se merkittävä kysymys. Tiedämme, että tälläkin hetkellä eduskunnassa on merkittäviä lakeja, jotka tulevat lisäämään lupapalvelutoimintoja. Otetaan esimerkkinä ampuma-aselaki, joka tulee voimaan kesällä 2010. Harvassa poliisipiirissä on tällä hetkellä esimerkiksi henkilöitä, jotka päätoimisesti tekisivät näitä töitä. He tekevät niitä oman toimen ohella.

Mitkä ovat ne voimavarat, joita tähän tullaan suuntaamaan kokonaisuudessaan, siis lupapalveluihin mukaan lukien tämä, koska tarve on (Puhemies: Minuutti!) välitön ja siihen tarvitaan ihmisiä?

Mikko Alatalo /kesk(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Pidän tärkeänä, että turvapaikanhakijoille maksettavat etuudet ovat oikeassa suhteessa, niin että suomalaiset kokevat järjestelmän oikeudenmukaiseksi. On hyvä, että myös seulonta perusteettomista hakijoista toimii. Osa tulijoista varmasti on inhimillisen hädän uhreja, mutta nimenomaan tulijoiden joukossa saattaa olla tosiaan ihmissalakuljettajien asiakkaita, ja Euroopan lehdissä on puhuttu jopa munuaiskauppiaista, jotka rahoittavat turismiansa tänne. Eli haluaisin kysyä, kun teimme kirjallisen kysymyksen edustajien Mieto ja Pakkanen kanssa: Milloin ministeri nyt sitten ryhtyy toimenpiteisiin? Hän on luvannut näin tehdä, että nämä asetetaan oikeaan suhteeseen nämä korvaukset.

Toinen asia, mikä on ministeri Holmlundin asia, on se, että tänään uutistietojen mukaan 20 000 ulkomaista henkilöä olisi harmaan työvoiman henkilöä Suomessa ja Pääkaupunkiseudulla. Toisaalta suomalaisia rakennusmiehiä on työttömänä valtava määrä, että en tiedä, missä määrin tämä kuuluu sisäministeriön alaisuuteen, mutta varmaankin jotain valtioneuvoston sisällä on tästä keskustelua käyty ja on puhuttu käännetystä arvonlisäverosta myös.

Petri Salo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! On kuitenkin hyvä, että me voimme jo aika avoimesti näistä turvapaikkapolitiikan kipupisteistä puhua. Muistan, kun itse otin tämän asian jo eduskuntavaalien alla kolme vuotta sitten esille ja sanoin, että suomalainen kotouttamispolitiikka on täysin epäonnistunut. Siinä sai olla kuukausikaupalla FST:n uutisissa rasistisista mielipiteistään. Panen merkille, että kaikki, mitä silloin sanoin, voin hyvillä mielin toistaa tänä päivänä ja olen vakuuttunut siitä, että suomalaiset ovat samaa mieltä.

En ole tavannut yhtään suomalaista, joka suhtautuu rasistisesti ulkolaiseen, joka tulee tänne töihin, haluaa täällä ottaa työpaikan vastaan, jos sitä tarjotaan, suhtautuu myönteisesti suomalaisiin lakeihin, ei tee täällä tahallisia rikoksia, huolehtii omasta perheestään niin kuin keskivertosuomalainen huolehtii. Väitän, että suomalainen ei ole rasisti silloin, jos me saamme tänne sellaisia ulkolaisia, jotka suhtautuvat myöskin suomalaisiin joululauluihin ja suvivirsiin kuten Suomessa on perinteisesti kulttuuriin totuttu.

Tapani Tölli /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Turvapaikkapolitiikassa on erittäin tärkeää yhtenäinen menettely Euroopan unionin jäsenmaiden kesken. Kysyn ministeriltä: Miltä tämä asia tällä hetkellä näyttää, ja miten Suomessa sen suhteen on tehty ja tehdään?

Toinen kysymys, josta tässä keskustelussa on kysytty, on nämä turvapaikanhakijoiden taloudelliset etuudet. Nyt sisäasiainministeriössä olette valmistelleet leikkauksia ja toisaalta muutosta näihin toimeentulotukiasioihin ja muutosta sillä tavalla, että painopistettä siirretään hyödykkeiden suuntaan. Erittäin perusteltu asia, että ei myöskään näiltä osin synny vetovoimatekijää. Mutta toisaalta on varmasti näin, että jokaista turvapaikanhakijaa on kohdeltava ihmisenä. Miten tämä asia jaksaa?

Lopuksi haluan todeta sen, että käsittääkseni tänäkin vuonna turvapaikanhakijoita palautetaan varsin runsaasti, (Puhemies: Minuutti!) Dublin-tapauksia ilmeisesti enemmän kuin 1 000 ja kaiken kaikkiaan reilusti yli 2 000, niin että se lähentelee puolta turvapaikanhakijoiden määrästä. Kun puhumme siitä, (Puhemies: Minuutti on mennyt!) onko tämä tilanne hallinnassa vai ei, niin minusta se kohtuullisesti on.

Olli Nepponen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Jaoston asiantuntijakuulemisessa todettiin, että poliisihallinnon on vaikea toteuttaa kehysten puitteissa lisääntyviä tehtäviä. Se on myöskin kirjattu tänne mietintöön. Tuli myöskin esiin, että poliisi ja lupahallinto jätettäisiin ulkopuolelle tuottavuusohjelman, jolloin sitten vähennystavoitteet kohdistuvat yhä pienenevään henkilöstöryhmään. Tietenkin pitää kehittää toimintatapoja, mutta kysymykseni on, millä tavalla tästä haasteesta selvitään, koska sisäinen turvallisuus kaikkinensa on äärimmäisen tärkeää. Poliisin nopea toiminta, vaikka vain pienissä lupa-asioissa, on äärimmäisen tärkeää, jotta kansalaiset luottavat poliisiin, joka on äärimmäisen korkealla tasolla myöskin tässä.

Toisena kysymyksenä edelleen nostan esiin Rajavartiolaitoksen myönteisen kehityksen uusien teknisten järjestelmien hankinnassa merialueille. Jotta itärajan turvallisuus voitaisiin saada mahdollisimman korkealle tasolle, on se myöskin äärimmäisen tärkeää sen teknisen valmiuden lisäksi.

Sisäasiainministeri Anne Holmlund

Arvoisa puhemies! Tässä tuli varsinainen liuta kysymyksiä. Pyrin vastaamaan niin moneen kuin tässä ehdin kolmen minuutin aikana.

Ensinnäkin nythän, kuten aloituspuheenvuorossani totesin, on viides talousrikollisuuden torjuntaohjelma parhaillaan tulossa valtioneuvoston käsittelyyn. Tämä tultaneen hyväksymään ensi torstaina. Sen verran voin ennakkoon todeta, että ohjelma sisältää lähes parikymmentä hyvin erilaistakin toimenpidettä, ja nämä koskevat luonnollisesti monia muitakin ministeriöitä kuin pelkästään sisäasiainministeriötä ja myös useita viranomaisia. On tietysti aivan selvää, että se, miten pystymme erityyppisin toimenpitein ennalta ehkäisemään talousrikollisuutta ja sen syntymistä, vaikuttaa myös suoraan siihen, mikä tulee olemaan poliisin ja myös syyttäjälaitoksen resursoinnin tarve.

Ehkä tähän voisin kuitenkin nostaa myös esille yhden kysymyksen koskien poliisin talousrikostutkinnan henkilöstön määrää. Minulla on edessäni aivan tuore kalvo siitä, miten resurssit ovat muuttuneet vuodesta 2006 vuoteen 2009, ja totean, että tällä välillä henkilöstömäärä on lisääntynyt 50:llä. (Ed. Rajamäki: Mites 2007 kesästä?) — 2007 kesästä: 2006 ja 2007 määrä on ollut sama 420, tällä hetkellä 470. Toimitan tämän kalvon teille henkilökohtaisesti, ed. Rajamäki, kehystettynä. Voitte laittaa sen seinälle. (Naurua — Ed. Rajamäki: Onko ministeri nostanut määrää?) — Tämä on se määrä, mikä tällä hetkellä on. (Ed. Rajamäki: Eli ei ole nostanut!) — Se lyhyesti tästä.

Tiedotustilaisuuden yhteydessä tullaan käymään läpi talousrikostutkinnan kokonaisuus kaiken kaikkiaan, ja mielestäni siinä on erittäin hyviä elementtejä.

Ed. Pulliainen nosti esille hyvin tärkeän kysymyksen liittyen siihen, voidaanko muita kuin poliisitaustaisia henkilöitä palkata näihin tehtäviin. Tämä asia on itse asiassa ministeriössä parhaillaan selvitystyön alla, ja uskomme, että nimenomaan tältä työsaralta juristitaustaisia, vastaavasti muita henkilöitä, joilla on erittäin syvä kokemus muun muassa tilintarkastuksesta, aivan varmasti voidaan käyttää myös näihin tehtäviin.

Osasyynä tähän on myös se, että välttämättä poliisista ei voida rekrytoida riittävästi väkeä. Kuten täälläkin on todettu, ensi vuonna poliisien määrä on noin 300 enemmän kuin edellisenä, mutta se tulee laskemaan. Tämä ei suinkaan johdu siitä, että koulutusmääriä olisi vähennetty, vaan siitä, että kursseja ei valitettavasti ole saatu täyteen, koska keskustelu poliisin työttömyydestä on vahingoittanut hakijamäärää. Tällä hetkellä tilanne on kuitenkin se, että hakijamäärä on palannut erinomaiselle tasolle, ja varmasti osavaikutus tässä on ollut myös sillä, että taloustaantuma on tehnyt myös poliisin työtehtävät houkuttelevammiksi.

Syytä on myös muistuttaa, että tällä hetkellä poliiseja on työttömänä ainoastaan noin parikymmentä, ja siinä on tiettyä heilahtelua sen suhteen, että kaikki eivät välttämättä ihan kokonaisuutena tule työllistymäänkään.

Hätäkeskuslaitoksen osalta voi lyhyesti todeta, että eduskunnan hallintovaliokunta on erittäin ansiokkaasti, hyvin perusteellisesti käynyt läpi sen kokonaisuuden, miksi hätäkeskusuudistusta tarvitaan, miksi tietojärjestelmiä pitää uudistaa. Tässä yhteydessä en ehdi valitettavasti tähän kysymykseen sen syvemmälti mennä, mutta mielestäni valiokunnan lausunto on tältä osin erittäin ansiokas ja pyydän kaikkia tutustumaan siihen. Se on myös hyvin perusteellinen.

Lupahallinnon osalta tällä hetkellä ovat työn alla laitoskohtaiset tuloskeskustelut, ja niiden yhteydessä käydään seikkaperäisesti läpi kunkin laitoksen tarve lupapalvelujen hallinnon lisäresursointiin, ja tämä on todellakin työn alla tällä hetkellä ja tullaan myös erittäin tarkasti siitä pitämään huolta.

Hätäkeskuspäivystäjistä poliisitaustaisia ei oikeastaan voi pois ottaa, koska on vapaaehtoista, mihin työhön hakeutuu, ja pidän myös hyvin tärkeänä sitä, että myös hätäkeskuksissa on poliisitoiminnan asiantuntemusta.

Paikallistuntemukseen myös viitattiin liittyen hätäkeskusuudistukseen. On syytä muistuttaa, että tälläkään hetkellä (Puhemies: 4 minuuttia!) 15 hätäkeskusta eivät edusta paikallistuntemusta, vaan se viranomainen, joka lähtee paikalle apua antamaan. On tärkeää, että siellä on riittävä paikallistuntemus ja se tulee myös kaiken kaikkiaan hyvänä säilymään.

Arvoisa puhemies! Tässä lyhyesti.

Maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thors

Arvoisa puhemies, värderade talman! Hyvin paljon on liikkeellä väitteitä Suomen turvapaikkapolitiikasta. Todettakoon, että vuodelta 2008, kun Eurostat on tehnyt vertailun, myönteisiä turvapaikkapäätöksiä tehtiin enemmän kuin Suomessa muun muassa Puolassa, Portugalissa, Liettuassa, Sveitsissä, Itävallassa, Tanskassa, Maltalla, Alankomaissa, Italiassa jne. Se siitä löperyydestä. Ja kun puhutaan varsinaisesta turvapaikasta, (Ed. Rajamäki: Se on hyvä, että on tavoitteita ministerillä!) niin vuonna 2008 Suomi myönsi varsinaisia turvapaikkoja kuudenneksi vähiten. Todettakoon myöskin, että alaikäisten hakijoiden määrä on suurempi muun muassa Norjassa ja Tanskassa kuin Suomessa, elikkä se myöskin näistä ankkurilapsista. On totta, että yhdessä vaiheessa Ruotsi muutti linjaustaan vähän aiemmin kuin me Irakin osalta, mutta me muutimme, kun turvallisuustilanne oli parantunut ja huhtikuussa Irakia arvioitiin toisella tavalla. Somalian osalta todettakoon, että Ruotsin Migrationsöverdomstol ei hyväksynyt Ruotsin Migrationsverketin linjausta, mitä tulee Somalian tilanteeseen, vaan siellä käytäntö on aika samanlainen.

On totta, kuten edustajat totesivat täällä, että meillä on verrattain suuri osuus Dublin-tapauksia. (Ed. Salo: Juuri näin!) Meillä on tällä hetkellä muun muassa ongelmana, että noin satakunta täytäntöönpanokieltoa Strasbourgin ihmisoikeustuomioistuimessa koskee muun muassa Kreikan järjestelmää. Tämä tarkoittaa siis, että siellä ei vastaanotto ja menettely täytä eurooppalaisia ihmisoikeusnormeja. Toinen on se, että Italia rajoittaa palautettavien määrää per viikko ja per päivä. Olen itse käynyt keskustelua Italian ministerin kanssa tästä tältä osalta.

Ed. Järvinen kysyi, mitä saadaan aikaan sillä 750 000 eurolla, joka Migrille on osoitettu nimenomaan turvapaikkatutkintaan. Se toinen 250 000 tulee tarpeeseen biometriikan kehittämiseen, mutta 750 000 euroa on noin 15 htv:tä aiempien lukujen perusteella. Mutta tyydytyksellä todettakoon, että meillä nyt tänä vuonna on ollut kuukausia, jolloin Migri on tehnyt enemmän päätöksiä kuin on ollut hakijoita, että se on siinä mielessä ... Ja näillä määrillä meidän pitää pystyä tehostamaan ja todella ruuhkia purkamaan.

Kuntakorvaukset. On totta, että ne olivat kauan paikallaan, mutta esimerkiksi on pitkään ollut vaikeata saada yhteisymmärrys valtion ja Kuntaliiton välillä, miten paljon palveluja tarvitaan. Ja kun me katsomme, mitä käytännössä kunnat saavat, niin muun muassa niistä satsauksista, jotka tulevat opetusministeriön budjetin kautta, valmentavan koulutuksen pidentäminen viime vuonna vuoden pituiseksi puolesta vuodesta on erittäin tärkeä satsaus. Ja ne lisäsatsaukset joita tehdään, suomi, ruotsi toisena kielenä opetukseen, ovat myöskin erittäin tärkeitä.

Ed. Pentti Oinonen, kotouttamisen varat ovat tällä hetkellä ja ovat olleet koko hallituksen ajan Temmin budjetissa noin 34 miljoonaa siinä niin sanotulla pitkällä momentilla.

Sitten moni kysyi siitä, milloin muutokset tulevat turvapaikanhakijoiden käteiskorvaukseen. Ensinnäkin on todettava, että aina on erittäin vaikea tehdä vertailuja myöskin Pohjoismaiden sisällä, (Puhemies: 4 minuuttia!) ja jos puhutaan siitä, että meillä on korkeammat tällä hetkellä, niin Ruotsi maksaa noin 207 euroa eli 61 tai 71 kruunua päivässä, minkä summan se on hyväksytyn budjettinsa mukaan korottamassa melkein tuplaan päivässä. Mutta meidän on huolehdittava siitä, että kustannukset ovat kohtuullisia myöskin koko vastaanottojärjestelmässä, ettei omatoimisuutta myöskään lyödä alas. Norjassa esimerkiksi maksetaan alhaisempia korvauksia, mutta vastaanottokustannukset per henkilö ovat verrattain korkeita. Muutoksen, jonka olemme suunnitelleet ja josta olemme pyytäneet STM:n lausuntoa, on tarkoitus astua voimaan ohjeistuksineen 1. helmikuuta ensi vuonna.

Ed. Tölli kysyi EU-politiikasta. Se on todella haastavaa, mutta myöskin meidän esityksestämme vielä (Puhemies: 5 minuuttia!) pääministerit patistelivat, että vuonna 2012 pitäisi saada yhtäläinen järjestelmä.

Reijo Paajanen /kok:

Arvoisa puhemies! Todellakin poliisien työllisyystilanne on viime vuosiin nähden parantunut hyvin; työttömänä on enää vain noin 20—30 poliisia. Seuraavina vuosina poliiseja työllistettäisiin jopa enemmän kuin heitä valmistuu. Lähivuosina poliisien määrä vähenee, kun eläkkeelle jäävien poliisien määrä ylittää Poliisikoulusta valmistuvien määrän. Poliisikouluun ei ole hakeuduttu parin viime vuoden ajan enää samassa määrin kuin aiemmin. Pitkän tähtäimen suunnitelma on kuitenkin lisätä poliisien määrää 820 henkilötyövuodella vuoden 2007 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Jos tähän kunnianhimoiseltakin tavoitteelta kuulostavaan määrään ylletään, voidaan uskoa, että poliisi näkyy jatkossakin niin kaduilla kuin kylillä.

Talousrikosten määrä on kasvanut huolestuttavasti viime aikoina. Talousrikostorjunta on yksi ensi vuoden painopistealueista. Tutkinta vie paljon poliisien resursseja, mutta tuottaa valtiolle rikoshyödyn takaisin saannin kautta panostukset monin kerroin takaisin, mutta ennen kaikkea luo pohjan uskottavalle yritysilmapiirille maassamme. Paras tilanne olisi se, että poliisi ja veroviranomaiset pystyisivät puuttumaan talousrikoksiin reaaliajassa. Valiokunnan miljoonan euron lisäys talousrikostorjuntaan on oikein kohdistettu ja ajankohtainen.

Kaiken kaikkiaan poliisin tehtäväkenttä on viime aikoina lisääntynyt. Tuottavuusohjelma aiheuttaa monia haasteita poliisitoimelle. Sen asettamat aikarajat ovat kireät. Poliisihallinnon uudistus on merkittävä mutta haasteellinen. Resurssien on pakko olla kohdallaan, jotta palvelut pelaavat ympäri maata vanhaan malliin. On muistettava, että tuottavuuden tavoittelu ei saa olla pois kansalaisten perusturvallisuudesta.

Arvoisa herra puhemies! Poliisin työmäärä on kasvanut lisääntyneiden turvapaikkahakemusten myötä. Sama tilanne on Maahanmuuttovirastossa. Resurssilisäyksellä voidaan lyhentää käsittelyaikoja, mutta vastaanottokeskukset pysyvät edelleen täysinä, kun kuntapuoli ei vedä. Kuntien saamat korvaukset nousevat 10 prosentilla, mikä toivon mukaan nopeuttaa kuntien halukkuutta vastaanottaa pakolaisia.

Perhesiteen perusteella turvapaikkaa hakevien määrän arvioidaan moninkertaistuvan lähivuosina, sillä yksin tulleita alaikäisiä turvapaikanhakijoita on paljon. Kaikkien osapuolten kannalta on edullista, että turvapaikanhakuprosessi voidaan hoitaa tehokkaasti ja viivytyksettä. Se tulee huomattavasti halvemmaksi kuin hakijoiden pitkäaikainen oleskelu vastaanottokeskuksissa.

Yhtenä ongelmakohtana on aiheettomien turvapaikkahakemusten kasvu. Se viestittää siitä, että Suomen lainsäädännössä on tiettyjä aukkoja ja vetovoimatekijöitä. Nopea käsittely ja kansainvälinen yhteistyö ovat tärkeitä työkaluja perusteettomien turvapaikkahakemusten ehkäisemiseen. Samalla lainsäädäntömme on saatettava mahdollisimman yhdenmukaiseksi muiden Pohjoismaiden ja vertailukelpoisten EU-maiden kanssa. Näin rajalliset resurssit kotimaassa pystytään keskittämään niihin turvapaikanhakijoihin, jotka ovat todellisessa avun tarpeessa.

Herra puhemies! Rajaliikenne on jälleen vilkastunut ollen Suomen ja monen paikkakunnan kannalta aivan elintärkeää. Myös Suomen rajavartioasemilla saa pahimmissa tapauksissa henkilöliikenteessä odottaa useita tunteja. Pelottavinta noissa jonoissa on se, että jonottajat jossain vaiheessa kyllästyvät ja lopettavat matkailun Suomeen. Käy samalla tavalla kuin transitoliikenteen. Ensin sen kasvusta nähtiin painajaisia, nyt sen laskusta nähdään painajaisia. Venäläisten henkilöautojen paljous suorastaan lämmittää sydäntä, kun tiedän, miten paljon ostosmatkailijoiden euroja jää pelkästään eteläkarjalaisten yritysten kassoihin.

Lopuksi, herra puhemies, rajamuodollisuuksien hitaus kertoo siitä, että kansainvälisille rajanylityspaikoille tarvitaan kipeästi lisäresursseja niin Tullille kuin Rajavartiostolle. Venäjän puoleen emme voi vaikuttaa, mutta omalla puolella rajanylityksen pitäisi toimia sujuvasti. Tällä hetkellä tarkastushenkilökuntaa ei ole tarpeeksi. Valtion tuottavuusohjelma ei saa tehdä rajanylityspaikkojen alimiehityksestä pysyvää ilmiötä.

Kari Rajamäki /sd:

Herra puhemies! Pöytäkirjaan voitaneen myös merkitä, että ministerit Thors ja Holmlund poistuivat ministeriaitiosta hyvällä ajoituksella.

Siviilikriisinhallinnan merkityksen takia sosialidemokraatit esittävät siihen lisäystä oikeusvaltion kehityksen tukemiseksi ja siviilikriisinhallinnan aseman vahvistamiseksi suhteessa sotilaalliseen kriisinhallintaan.

Täällä käsiteltiin keskustelussa turvapaikkajärjestelmän toimivuutta ja muun muassa kokoomuksen taholta kysyttiin viime kauden ratkaisuja. On syytä todeta, että ministeri Itälän jäljiltä perusteettomien turvapaikkahakemusten käsittely kesti lähes kaksi vuotta. Sen takia jouduin käynnistämään Ulkomaalaisviraston toiminnan tehostamisprojektin, jossa turvapaikkahakemusten käsittelyä nopeutettiin, ja tämä omalta osaltaan vaikutti myönteisesti. Myöskin määrätietoinen toiminta lainsäädäntömme ja yksilöllisen käsittelyn mukaisesti vaikutti muun muassa Slovakian romanien tulvan hallintaan ottoon, niin että käsittelyt pidettiin ajallaan.

Tämä onkin nyt yksi osa tätä turvapaikkajärjestelmää. Sen pitää toimia nopeasti, ja käsittelyajat eivät myöskään niin suojelun tarpeessa olevien ihmisten kuin myöskään perusteettomien hakijoiden osalta saa kestää niin kauan, että syntyy taloudellisia ongelmia, turvallisuusongelmia ja hallintaongelmia, niin kuin nyt on käynyt myös taloudellisesti.

Samalla kun Euroopan unionissa on sitouduttu nimenomaan suojelun tarpeessa olevien tukemiseen ja aktiivisempaan työperäisen maahanmuuton kehittämiseen, määrätietoisesti on sitouduttu laittoman maahanmuuton torjuntaan. Tämä unohtuu useasti, kun puhutaan näistä kysymyksistä. Sen takia on myönteistä sinänsä — taisin joutua turvapaikkashoppailu- ja ankkurilapsipuheista jopa erovaatimusten kohteeksi viime kaudella — että nyt tämä asia on käyty läpi ja nähdään myöskin nämä laittomaan maahanmuuttoon ja perusteettomien turvapaikkahakemuksien käsittelyyn liittyvät tekijät.

Minä edelleen haluan kyllä varoittaa myöskin harmaiden markkinoiden, laittoman työnteon, luomista paineista, koska ne ovat myöskin signaali laittomaan maahanmuuttoon. Tältä osin hallituksen pitäisi kyllä käydä vakavammin asioita läpi. Nyt itse asiassa ulkomaalaislain kautta edelleen ohitetaan työlupakäytäntöjä, luodaan helpompia väyliä perusteettomienkin turvapaikanhakijoiden työoikeudelle.

Kunnat tarvitsevat nyt lisää panostuksia, jotta saadaan toisaalta purettua toista kautta sitä, että meillä oli 500 odottamassa kuntapaikkaa, mutta samalla korostan sitä, että pitää myöskin panostaa kotouttamiseen entistä enemmän. Tältä osin meillä on selkeästi syntymässä niitä ongelmia, joita on nähtävissä muissa Pohjoismaissa, Ranskassa. Me olemme jo nyt Ruotsin ränniä menossa tältä osin erittäin vakavasti.

Hallituksen esityksessä harmaan talouden torjuntaan ei ole konkreettisia panostuksia. Keskusrikospoliisista lakkautettiin viime syksynä laittoman ulkomaisen työvoiman valvontayksikkö, joka perustettiin 2004 tulopoliittisen ratkaisun myötä. Se oli pysyvä projekti. Se ei ollut mikään tilapäinen. Tällä tavalla on heikennetty krp:ssä tätä toimintakykyä.

Myöskään sisäministeriössä ei ole ollut harmaan talouden torjunta mikään pääpainopiste, koska meillähän oli selkeitä linjauksia jo edellisen hallituksen, Vanhasen ykkösen, aikana lokakuussa 2006. Nämä esitykset ovat käytännössä pysähtyneet. Ainoastaan tullirikosselvityslainsäädäntö saatiin eduskunnan paineella etenemään. Tältä osin ei riitä, että papereita valmistellaan, vaan pitää todella mahdollistaa tutkijavoimat tältä osin ja eri viranomaisten yhteinen toimintakyky ja verottajan tietojen käyttöönsaanti paremmin.

Hätäkeskusuudistus on erittäin vakava virhe, jos ajetaan alas rakenteita, jotka juuri nyt rakennetaan. Se on läheisyyden ja turvallisuusjärjestelmän kannalta välttämätön. Tämä on erittäin hätäilevää tuottavuusohjelman ikään kuin kirjaimellista täytäntöönpanoa katsomatta, mitkä ovat toiminnan sisältöön liittyvät vaikutukset.

Rajavartiolaitos, puheenjohtaja Nepponen totesi, on kiitettävästi noudattanut tuottavuusohjelmaa. Se on oppinut toimimaan käskyn mukaan. Rajavartiolaitokselle on asetettu kohtuuttomia leikkausvaatimuksia. Se johtaa myöskin vihreän rajan osalta selkeästi esimerkiksi rajaturvallisuuteen liittyviin riskeihin.

Poliisin osalta poliisin vahvuudessa on nyt myös koulutusmäärien vähentäminen johtamassa poliisin kokonaismäärän vähenemiseen yli kahdellasadalla kahden vuoden aikana. Sen takia nyt sisäministeriö joutuu poukkoilevasti yhtäkkiä lisäämään koulutusmääriä. Mutta haluan korostaa myös laadullisia tekijöitä. Poliisin toiminnassa tulee edellyttää myös vakavien rikoksien suunnittelun sanktiointia, joka ei oikeusministeriön suhteen ole vieläkään edennyt, ja myös peitetoimintaan osallistuvien poliisien anonyymitodistamisen mahdollistamista. Me olemme tekemisissä erittäin kovan rikollisuuden kanssa, jossa poliisiin toimintakyky on varmistettava. Tässä suhteessa johtajuuden ongelma (Puhemies: 5 minuuttia!) Helsingin huumepoliisin tutkinnan osalta on ollut erittäin vakava ja on antanut väärän viestin.

Herra puhemies! Edellisessä sisäisen turvallisuuden ohjelmassa 2004 määriteltiin sisäisen turvallisuuden suurimmaksi uhkaksi syrjäytyminen. Tämä pitää nyt vaikeutuvassa talous- ja työttömyyskriisissä edelleen paikkansa, ja laaja turvallisuuden käsite pitää ottaa entistä paremmin esiin.

Timo V. Korhonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Ed. Rajamäki otti edellisessä puheenvuorossaan esille muun muassa hätäkeskusuudistuksen. Sitä nyt muun muassa hallintovaliokunnassa on hyvin perusteellisesti pohdittu, ja toki, samoin kuin ministerikin totesi, myös hallintovaliokunta arvioi kuitenkin niin, että se ministeriön kehittämislinjaus hätäkeskusten osalta on aivan oikean suuntainen. Oleellista ja tärkeää on se, että hätäkeskusuudistus antaa mahdollisimman hyvät edellytykset sille, että ne pystyvät tekemään sitä työtä, mitä varten ne on perustettu. (Ed. Saarisen ja ed. Rajamäen välihuutoja) Nyt tietysti pitää tarkkaan seurata ja katsoa, millä tavalla tuota uudistusajatusta viedään eteenpäin.

Arvoisa puhemies! Ensi vuoden budjetin osalta tältä päätoimialalta.

On erittäin hyvä, että valiokunta on hyvin huomioinut niitä tarpeita, mitä sisäasiainministeriön toimialalla tarvitaan. Erityisesti on syytä nostaa esille miljoonan euron lisäys talousrikostorjuntaan. Se on erittäin hyvä, vastaa eduskunnan tahtoa ja odotuksia siltä osin. Sinällään niin poliisi, rajavalvonta kuin Tullikin joutuvat kyllä kamppailemaan kohtuuttomankin niukoilla määrärahoilla, ja on pakko sanoa, että muun muassa näiden kolmen toimialan osalta, kun niitä kaiken kaikkiaan seuraa nimenomaan määrärahojen tasolla, alkaa kyllä epäillä valtion tuottavuusohjelman toimivuutta. (Ed. Rajamäki: Vihdoinkin!) Pelkkä matemaattinen henkilövähennysten linja vaarantaa kyllä niitten toimintaedellytyksen, ja hallintovaliokunnassa tähän asiaan kiinnitettiin aika vakavaa huomiota jopa sillä tavalla, että esitettiin sitä, olisiko syytä tietyllä tavalla tuottavuusohjelman toteuttamisesta sitten myös luopua. (Ed. Saarinen: Väärä nimi koko ohjelmalla!)

Sitten kun kaiken kaikkiaan arvioi tätä sisäistä turvallisuutta, arvioi sisäasiainministeriön koko toimialan kustannuspaineita, kustannusten kasvupaineita, tuottavuusohjelmaa, asutuksen keskittymistä, tiivistyvää ja toisaalta harvenevaa asumista, on syytä esittää kysymys tai ainakin syvä huoli siitä, kyetäänkö ja onko meillä edellytykset kansalaisten kaikkinaisesta turvallisuudesta huolehtimiseen koko maassa mukaan lukien kaikki nämä harvaanasutut maaseutualueet. Tästä on todella syytä olla huolissaan. Sitä on pakko seurata, ja tarvittaessa on sitten ryhdyttävä toimenpiteisiin.

Mitä sitten maahanmuuttoon kaiken kaikkiaan tulee, niin yhdyn henkilökohtaisesti kyllä siihen linjaan, että kaikissa EU-jäsenvaltioissa tulee noudattaa maahanmuutosta tehtyjä sopimuksia ja soveltaa yhteisön säädöksiä kansainvälistä suojelua hakevien oikeusturvasta, yhdenvertaisesta kohtelusta sekä päätöksenteon avoimuudesta ja ennakoitavuudesta. Valtiontalouden näkökulmasta tulee samalla kiinnittää huomiota siihen, ettei Suomen turvapaikkapolitiikassa ole sellaisia tekijöitä, jotka houkuttelisivat perusteettomia turvapaikkahakijoita. Kustannusten hallinnan kannalta on tarpeellista, että linjaukset, turvapaikkamenettelyt ja hakijoille maksettavat korvaukset ovat mahdollisimman yhteneviä niin Pohjoismaissa kuin vertailukelpoisissa EU-maissakin, ja on tavattoman hyvä asia, että sisäasiainministeri on myös käynnistänyt tähän asiaan liittyvät selvitykset.