Mika Lintilä /kesk(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Pääluokassa 28 verotus ja tullitoimi kuuluvat verojaostolle, ja siitä syystä esittelen sen osuuden, mikä tässä valiokunnan mietinnössä koskee näitä.

Valiokunnan mietinnössä kirjaukset, jotka on kirjattu tänä vuonna, koskevat nimenomaan tullitointa. Valiokunta tunnustaa ja tunnistaa hyvin ne kustannuspaineet, joita tällä hetkellä Tullin toiminnassa on. Siellä on kohonneita it-hankintakustannuksia lähinnä autoverotuksesta johtuen. Siellä on erittäin voimakasta henkilöstökustannuspainetta, ja tuottavuusohjelma on erittäin haasteellinen Tullin toiminnan kannalta. Täytyy ensinnäkin antaa kiitoksia Tullin toiminnalle siitä, kuinka he ovat pystyneet hoitamaan autoverotuksen muutokset, ja tässä teknisessä muutoksessa, joka on tapahtunut, Tulli on osoittanut erittäin hyvää toimintakykyä.

On syytä korostaa sitä, että Tullin toiminnan ylläpitäminen ja turvaaminen on äärettömän tärkeää tällaisessa lamavaiheessakin, koska me tulemme tarvitsemaan vientiä tästä lamasta noustaksemme, ja tämän talouskasvun tukemiseksi on tärkeää, että viranomaistehtävissä toimiva Tulli on silloin siinä kunnossa, että se omista tehtävistään ja haasteistaan suoriutuu. On myös huomioitava se, että Tullin fiskaalisesta valvontatehtävästä valtiolle tulevat hyödyt ovat ehdottomasti suuremmat kuin sen henkilöstökustannukset tulevat olemaan.

Valiokunta esitti miljoonan euron lisäystä lähinnä koulutettujen nuorten palkkaamiseen ja lähinnä siihen, että heidän määräaikaisia työsuhteitaan ei jouduttaisi purkamaan. Toivoisin myös, että jatkossa Tullin osalta voitaisiin tuottavuusohjelmassa tutkia tilannetta, koska he joutuvat vähentämään henkilötyövuosia vuosina 2010 ja 2011, mutta vuonna 2012 jo lisäämään. Olisiko mahdollisuus netottaa näitä vuosia ja sillä tavalla hiukan purkaa sitä henkilöstökustannuspainetta, joka tällä hetkellä Tullia kohtaan kohdistuu?

Tuula Väätäinen /sd(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kunta- ja terveysjaoston osalle pääluokasta 28 kuuluu kuntien tukeminen.

Vielä kuntataloudesta. Kuntien aikaisempien vuosien hyvät tulokertymät eivät jätä nopeasti kasvaneiden lainakantojen ja kasvaneiden menojen vuoksi vahvaa kuntatalouden puskuria taantuman varalle. Kuntatalouden ja erityisesti yhteisöverosta riippuvaisten kuntien tila kiristyi nopeasti alkuvuonna 2009, kun taantuman seurauksena koko maan yhteisöveron tuotto romahti puoleen vuoden 2008 tasosta. Kuntien tulokehitys jatkuu heikkona myös ensi vuonna, jolloin verotulojen arvioidaan vähenevän noin 2 prosenttia eli noin 300 miljoonaa euroa tämän vuoden tuloveroarviosta.

Valtio tukee kuntataloutta tänä ja ensi vuonna yhteensä noin 720 miljoonalla eurolla. Ensi vuotta koskeva talousarvioesitys vahvistaa kuntataloutta 209 miljoonalla eurolla kuluvaan vuoteen verrattuna. Peruspalvelujen valtionosuuksiin tehdään ylimääräinen 30 miljoonan euron korotus. Lisäksi kunnallisverotuksen vähennykset kompensoidaan kunnille täysimääräisesti, ja poikkeuksellisen harvaanasutuille kunnille ja saaristokunnille osoitetaan valtionosuusjärjestelmän sisältä 30 miljoonaa euroa ja talousvaikeuksissa oleville kunnille 20 miljoonaa euroa. Myös valtionosuuksien indeksitarkistukset tehdään täysimääräisinä.

Lisäyksistä huolimatta vuodesta 2010 on tulossa kuntakentälle erittäin vaikea. Yli puolet kunnista on jo päättänyt korottaa veroprosenttiaan, mutta veroprosentin noususta huolimatta kunnallisveron tuoton arvioidaan alenevan työttömyyden ja talouden heikon kehityksen vuoksi. Kuntien talous riippuukin paljolti siitä, miten kunnat pystyvät hillitsemään menojensa kasvua.

Puhemies! Menojen hillitsemiseksi valiokunta korostaa kunta- ja palvelurakenneuudistuksen yhteydessä tehtäviä ratkaisuja. Kunta- ja palvelurakenneuudistus on toistaiseksi painottunut rakenteiden muuttamiseen. Valiokunta korostaa, että uudistusta jatketaan määrätietoisesti hallitusohjelman ja puitelain mukaisesti, jotta asetetut tavoitteet saavutetaan. Jatkossa on erityisen tärkeää panostaa palveluiden sisällön kehittämiseen ja tuottavuuden lisäämiseen kaikkia palvelujen tuottamistapoja hyödyntäen. Yhteistoiminta-alueiden muodostamisen myötä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja järjestetään entistä suuremmissa kokonaisuuksissa. Tämän seurauksena perusterveydenhuollosta ja sosiaalitoimesta vastaavien organisaatioiden määrä lähes puolittuu, mutta samalla rakenteet ovat kehittymässä hajanaiseen suuntaan.

Valiokunta korostaa, että tavoitteena tulee olla eheä ja toimiva kokonaisuus, jossa perusterveydenhuoltoon, erikoissairaanhoitoon ja sosiaalitoimeen liittyvät järjestelyvastuualueet tukevat palveluiden järjestämistä ja ovat myös kuntalaisten helposti saavutettavissa. Sosiaali- ja terveydenhuollon sisältöjä ja menetelmiä on kehitettävä, jotta palvelujärjestelmä voi vastata kustannusten noususta aiheutuviin kustannuksiin.

Vaikka valtion velkaantumisaste ja velkaantumisnopeus on merkittävästi kuntakenttää suurempi, on jatkossa arvioitava mahdollisuudet kuntiin suunnattavien elvytystoimien lisäämiseen muun muassa investointien ja sitä kautta työllisyyden ja verotulojen parantamiseksi. On myös tärkeää, että kuntalaisten peruspalvelujen saatavuudesta ja laadusta voidaan huolehtia koko maassa kohtuullisella vero- ja maksurasituksella. Valiokunnan mielestä jatkossa on myös arvioitava mahdollisuuksia liittää kuntaliitostukeen kannustavia ja tulokseen liittyviä elementtejä siten, että toimintoja tervehdyttäviä kuntia palkitaan taloudellisesti.

Tämänkin pääluokan osalta on syytä kiittää valiokuntaa ja jaostoa, valiokuntaneuvosta ja ministeriä hyvin tehdystä työstä. Tiukan rutistuksen jälkeen olemme saaneet myös hyvän mietinnön aikaiseksi.

Hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemi

Arvoisa puhemies! Valiokunta on mietinnössään arvioinut erittäin asiantuntevasti ja perusteellisesti kuntatalouden tilaa, joka kieltämättä on poikkeuksellisen haasteellinen, varsinkin kun katsotaan aikaisempia vuosia, jolloin tulojen kasvuvauhti on ollut ennätyksellisen hyvä. Kun katsoo sekä valtionosuuksia että myöskin verotuloja, tämän vuoden alusta tilanne on näyttäytynyt aivan toisenlaisena, ja ensi vuosi on tätäkin vuotta synkempi. Mutta aivan niin kuin valiokuntakin mietinnössään toteaa, myös valtion toimenpiteet kuntatalouden tilanteen parantamiseksi ovat poikkeuksellisen mittavia. Tämän ja ensi vuoden osalta kuntataloutta helpotetaan noin 720 miljoonalla eurolla, joka koostuu eri toimenpiteistä. Kuntatalous vahvistuu kuluvaan vuoteen verrattuna ensi vuonna 209 miljoonalla eurolla.

Tuo pienimuotoinen valtionosuusuudistus, joka nyt ensi vuotta ajatellen tehdään, on tarpeellinen. Se jonkin verran selkeyttää ja yksinkertaistaa nykyjärjestelmää. On kuitenkin niin, että huolimatta siitä, että pystyimme tässä miniuudistuksessa korjaamaan tilannetta kaikkein harvimmin asuttujen, heikon talouden kuntien osalta, meillä on tarvetta rukata valtionosuusjärjestelmää edelleen, jotta se ottaisi nykyistäkin paremmin huomioon kuntien erilaiset olosuhde- ja palvelutarpeet. On syytä kiinnittää myös huomiota siihen budjettineuvotteluissa tehtyyn lausumaan, joka antoi alivaltiosihteeri Hetemäen työryhmälle erityisesti lisätehtäväksi selvittää sitä, miten kuntien verotulopohjaa voitaisiin nykyisestä laajentaa.

Näistä valtionkin lisäyksistä huolimatta on todellakin niin, että vuosi 2010 tulee olemaan kuntakentälle erittäin vaikea, vaikka onkin niin, että valtio ottaa tämän taantuman iskut erittäin täysimääräisesti vastaan velkaantumalla 13 miljardilla, joka verrattuna kuntien velkaantumiseen, 1,3 miljardia, on todellakin kymmenkertainen. Tämä suhde on aivan oikea; näin sen pitääkin olla. Valtiolla on kuitenkin myös monipuolisemmat keinot ja mahdollisuudet tämän taantuman vastaanottamiseen.

Tässä budjetissa näkyy ja valiokunta kiinnittää huomiota myös siihen, että työllisyyden parantaminen on kuitenkin paras tapa hoitaa valtiontaloutta ja myöskin kuntataloutta. Erilaisilla investointihankkeilla pystytään myöskin työllisyyttä saamaan paremmalle tolalle, mitä se ilman valtion toimenpiteitä olisi, mutta on selvää, että ensi vuoden aikana kuntataloudessa tulee heikentyvä työllisyys näkymään sitten tulojen vähenemisenä.

Mutta ei pidä pelkästään, kun kuntataloutta katsotaan, tuijottaa sitä tulopuolta, vaan pitää katsoa menopuolta. Valiokunnan mietinnössä on nostettu oikein hyvänä esimerkkinä se, minkälaisista summista puhutaan, kun menojen kasvuvauhtia hillitään. Jos menot kasvavat 1 prosentilla vähemmän kuin mitä on ajateltu, niin saadaan 300 miljoonan euron säästöt. Kun menojen kasvu on ollut todellakin 5,4 prosenttia 2000-luvulla, 2008 jopa 7 prosenttia, niin jos se saadaan puristettua tuonne johonkin 3 prosenttiin, niin silloin todellakin näkymät kuntataloudessa ovat huomattavasti paremmat.

Myöskin Paras-hankkeeseen valiokunnan mietinnössä kiinnitettiin huomiota ja annettiin tuki sille pari viikkoa sitten hallituksen antaman selonteon peruslinjaukselle, jossa Paras-hanketta viedään edelleen määrätietoisesti eteenpäin. Tärkeintä on se, että pystymme ikään kuin sieltä valmistuvista rakenteista pääsemään sinne palveluiden järjestämisen puolelle ja palveluprosesseihin, ikään kuin rakenteet kuntoon, mutta sitten keskittymään sisältöihin.

Valiokunta myöskin korostaa yhdistymisavustusten ohjaavuuden merkitystä. On varmasti niin, että näitä porkkanarahoja on syytä jatkossa tuleville vuosille kehittää nimenomaan siihen suuntaan, että ne ovat aikaisempaa kannustavampia.

Pidin myös tärkeänä sitä, että valiokunta lisäsi Tullille lisärahoitusta miljoonan euron verran.

Tarja Filatov /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On totta, että työllisyys on keskeisessä roolissa kuntien talouden hallinnassa, mutta me tiedämme, että työttömyys on kasvussa ja työllisyysaste on mennyt huomattavasti alaspäin. Nyt hallituksen linja on kuitenkin ollut se, että kevennetään valtionverotusta ja annetaan noiden veronkorotuspaineiden näkyä sitten kunnissa.

Miten te suhtaudutte siihen, että me kuljemme tällä politiikalla kohti tasaveroa, jossa kunnat ovat niitä ikävien asioiden tekijöitä, kun hallitus täällä useaan otteeseen, ministeri Katainen muun muassa aiemmin, on mainostanut sitä, että valtio ei kiristä verotusta, vaan keventää sitä? Miten te vastaatte siihen tilanteeseen? Puhuitte 3 prosentin kasvusta, joka olisi maltillinen ja hallitsisi ikään kuin kuntataloutta. Mutta tosiasia on se, että suuressa osassa kunnissa yritetään selvitä nollakasvulla. Siitä huolimatta korotetaan veroja, velkaannutaan ja leikataan palveluja tällä hetkellä rajusti. Muutos on ollut niin syvää, että siihen eivät tässä ajassa vastaa rakenteelliset uudistukset, vaan tarvitaan myös rahaa.

Mikko Kuoppa /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri totesi, että kuntien talous vahvistuu, 730 miljoonaa euroako se oli. Kumminkin nettolisäys ensi vuonna on vain 209 miljoonaa euroa. Kaikki muut ovat pelkkiä korulauseita. Jos kehutaan, niin ilman palkankorotusta se on turhaa, ja sama se on kunnillakin, että jos ei rahaa tule, niin korulauseet on turhia.

Puuttuuko kuntaministeri kuntien jo ilmoittamiin opettajien lomautuksiin, terveyden ja sosiaalipuolen laitosten sijaisten ottokieltoon? Vastaako kukaan ja valvooko kukaan, että kuntalaiset saavat riittävät ja laadukkaat palvelut, jotka lain mukaan heille kuuluvat? Vastaako tästä kukaan? Ainakin kun lukee lehtiä ja kuntien ilmoituksia, näyttää, että kukaan ei siitä vastaa, ei yksikään ministeri eikä mikään hallinnonala.

Katri Komi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tosiaan, valtion velkaantumisnopeus ja -vauhti on ihan riittävää, ja niin kuin ministeri sanoi, niin kymmenkertaisesti valtio ottaa velkaa kuntiin nähden. (Ed. Kuoppa: On se kymmenen kertaa suurempikin kuin joku kunta!) Mutta joka tapauksessa on tärkeätä, että kunnallisten peruspalveluitten saatavuudesta ja laadusta myös voidaan huolehtia koko maassa kohtuullisilla vero- ja maksurasituksilla.

Pidemmällä tähtäimellä tietysti kuntien rahoituspohjaa pitäisi jollakin tavalla vahvistaa, ja siihen asti valtion pitää osallistua, niin kuin osallistutaan, kuntien auttamiseen, että selviävät tästä laman aiheuttamasta ongelmasta.

Mutta taloustilanne oli yksi syy, minkä takia suurempaa valtionosuusremonttia ei tehty nyt sitten tällä hallituskaudella, vaikka sitä suunniteltiin. Kysyisin ministeriltä, miten hän näkee, minkä tyyppisenä tai milloin olisi mahdollista tehdä tällainen valtionosuusremontti.

Marjo Matikainen-Kallström /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Juuri äsken ed. Komi esitti kysymykseni tästä valtionosuusjärjestelmän uudistamisesta. Olisin vielä täsmentänyt ja tarkentanut sitä, että kun mainitsitte, että tulette tekemään tähän selkeästi uusia ajatuksia ja uusia remontteja, niin mitä ne ovat ne uudet ajatukset ja uudet muutokset? Tulevatko ne todella niin, että ne palvelevat koko Suomea, että myöskin pienet kunnat ja isot kaupungit pärjäävät tässä? Nyt tämä ei ole tasapuolinen, tämänhetkinen malli, mutta tässähän on välissä jo ollut uusia erilaisia malleja.

Kirsi Ojansuu /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Todellakin tässä mietinnössä sanotaan juuri se, että kuntatalouden tilanne on heikentynyt suurelta osin myös sen takia, että yhteisöverosta riippuvat tulot ovat niin romahtaneet. Kysyn ministeriltä, että kun kiinteistövero on kuitenkin todettu erittäin hyväksi ja pysyväksi ja vakaaksi veromuodoksi kuntien kohdalla, oletteko valmiit siihen, että vielä tällä hallituskaudella kiinteistöveron alarajaa nostetaan.

Toinen kysymys liittyy kuntaliitoksiin. Valiokunta sanoo, että on arvioitu mahdollisuuksia liittää kuntaliitokseen kannustavia tulokseen liittyviä elementtejä niin, että tervehdyttäviä kuntia palkitaan taloudellisesti. Miten ministeri näkee tämän mahdollisuuden ja minkälaisia kannustimia tähän vielä voitaisiin saada lisää?

Håkan Nordman /r(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies, värderade talman! Ministeri, hallitus ja valiokunta näyttävät olevan suhteellisen tyytyväisiä Paras-hankkeen etenemiseen. Erään kaupunkiseudun edustajana en ole yhtä tyytyväinen. Totuus on se, että kuntauudistus on vaikeimmillaan kaupunkiseuduilla, esimerkiksi Vaasan seudulla, Turun seudulla jne. Yhtenä syynä tähän on, että kehyskunnat selviävät suhteellisen hyvin, koska ne pystyvät hyötymään kaupungista, seudun keskuksesta. Tämä koskee erityisesti työpaikkoja mutta myös koulutusta, palveluja, kulttuuria ja vapaa-aikaa.

Tässä tilanteessa on huomioitava, että monet peräävät parempaa yhteistyötä kaupunkien ja ympäröivän maaseudun välille. Puhutaan jopa kaupungin pakottamisesta yhteistyöhön eli tarjoamaan vielä enemmän palveluja kuntarajojen yli. Tämä minusta ei tunnu perustellulta, koska kaupungit panostavat jo merkittävästi seudun palveluihin. Kysynkin ministeriltä: Eikö mieluummin pitäisi ryhtyä toimenpiteisiin, joilla todella edistetään yhdistymistä? Tällaisia voisivat olla esimerkiksi valtionosuuksille asetettavat ehdot ja verotukselliset toimenpiteet ym. toimenpiteet.

Bjarne Kallis /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! En tiedä, puhuvatko verohallinnon ja Tullihallituksen edustajat eri tavalla teille kuin meille verojaoston jäsenille. Kun he ovat olleet kuultavina, he ovat hyvin selkeästi antaneet ymmärtää, että he tarvitsevat lisää rahaa, jotta voisivat hyvin hoitaa niitä tehtäviä, mitä heidän tulee hoitaa. Jos he eivät saa sitä rahaa, he eivät voi hoitaa kaikkia niitä tehtäviä hyvin, mistä taas seuraa, että valtio menettää tuloja. Sen takia minua suuresti ihmetyttää, ettei tämmöisen pyynnön jälkeen selvitetä, puhuvatko he totta, onko todella näin, että pitää saada lisää rahaa, jotta he voisivat hoitaa ne tehtävät, mitä heille on uskottu? Kysyn: Oletteko te selvittänyt, pitävätkö nämä väitteet paikkaansa, ja jos ne pitävät paikkaansa, kysyn, miksi te ette ole antanut lisää rahaa näille kahdelle valtion elimelle?

Tuula Väätäinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kunnat ovat pyrkineet paikkaamaan taloutta järjestämällä sosiaali- ja terveydenhuoltoaan uudella tavalla, uusilla rakenteilla, ja valiokuntakin kiinnitti huomiota siihen, että rakenteet ovat alkaneet muuttua paikoin aika hajanaisiksi ja pirstaleisiksi, ja se tietysti vaikuttaa myös asiakkaitten palveluitten saatavuuteen ja juuri siihen, kuka on vastuussa. Millä tavalla te ministeriössä olette pyrkineet vaikuttamaan siihen, että kunnat tekisivät järkevämpiä ratkaisuja näitten rakenteitten osalta, kun nimenomaan pienet kunnat näyttävät olevan hädässä nyt sekä taloutensa kanssa että myös sitten näitten palvelujen järjestämisen näkökulmasta? Minkälainen yhteys teillä on sosiaali- ja terveysministeriön kanssa? Ensi vuosi huolettaa erityisesti, kun on tulossa vielä uusi terveydenhuoltolaki, joka selvästi näyttää muuttavan näitä uusia kuvioita kuntien näkökulmasta. Millä tavalla tämä tilanne hoidetaan, ja minkälaisia eväitä teillä on vahvempien kuntarakenteitten aikaansaamiseksi täällä yhteiskunnassa?

Kyösti Karjula /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä valtiovarainvaliokunnan mietinnössä todetaan se tosiasia, mikä on edellä puheenvuoroissakin noussut esille, että kuntaliitosten osalta Paras-hanke on edennyt, mutta sen sijaan palvelukäytäntöjen uudistamisen osalta olisi paljon toivottavaa. Valtiovarainministeriöllä on keskeinen rooli tietoyhteiskunta-arkkitehtuurin toteuttamisessa ja konserniohjauksessa. Minun on vaikea hahmottaa, että palvelutuotannon läpimurtoja saavutetaan, ellei tietojärjestelmäarkkitehtuuri nouse edellä vastaamaan näitten uusien käytäntöjen aikaansaamiseksi. Olen jossain yhteydessä todennut, että tämän uudistusprosessin läpivieminen on paljon tärkeämpää kuin kuntaliitokset, jos aiomme saada todellisia tehokkuushyötyjä näistä palvelukäytännöistä. Onko ministeriössä nyt todella merkittävää uutta tällä alueella?

Heikki A. Ollila /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä on puhuttu menojen hillinnästä, ja se tarkoittaa sitä, kun pyritään matalaan kasvuun, että joitain kuntasektorin menoja on sitten pystyttävä myös karsimaan. Se on taas ongelmallista ja vaikeaa, koska suuri osa menoista on lakisääteisiä, ja niistä säästäminen on taas vaikeaa, koska ne ovat kovin tiukasti normitettuja kunnille. On paljon puhuttu normien purusta, purkutalkoista, mutta tuloksia siltä sektorilta on valitettavan vähän. Kysymykseni kuuluukin näiltä osin, onko tässä odotettavissa jotain. Tämä on varmaan teidän ministerinä vähän päälle katsottava, vaikka nämä ovat tietysti sektorikohtaisia asioita.

Sitten ihan tässä kommentoin ed. Filatovin huolta kuntaverosta. Sekin on progressiivistymässä hyvää vauhtia, eli ei sinne tasaveroon olla niin yksiselitteisesti menossa.

Mitä kiinteistöveron nostamiseen tulee, ed. Ojansuu, niin totean, että se on myös aika ongelmallinen sikäli, (Puhemies: Minuutti!) että se vero ei perustu tuloihin ja sen maksaminen on joissain tapauksissa kohtuuttoman vaikeaa.

Matti Saarinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Ensinnäkin, jos ministeri vaivautuu lukemaan valtiovarainvaliokunnan mietinnön, niin sieltä tämä kuntatalous aukeaa. Sivulla 80 mainitaan, että kuntatalous vahvistuu 209 miljoonalla. (Ed. Gustafsson: Yksimielinen päätös vielä!)

Tässä sosialidemokraattien vaihtoehtobudjetissa esitetään kuntataloudelle 500 miljoona euroa lisää vahvistamaan siis kuntataloutta. Tämä kertoo, että se on lähes kolminkertainen hallituksen vahvistaviin toimenpiteisiin verrattuna. (Ed. Karjulan välihuuto) Se on aika merkittävä.

Sitten kysyisin — ed. Karjula, tämä on kaikki veronmaksajien rahaa, mitä täällä jakokulmassa on itse kullakin — ministeriltä: Valtion budjettikäytäntö on jäänyt ajastaan jälkeen. Siellä ei ole poistoja, siellä menoja ei voi jaksottaa, investoinnit, käyttömenot, ovat kaikki samassa läjässä. Miten näette, tulisiko esimerkiksi valtion budjetissa olla erillinen investointiosa?

Antti Rantakangas /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tuntuu siltä, että oppositio haluaa tietoisesti erottaa kuntatalouden ja valtiontalouden, vaikka kyse on kuitenkin kokonaisuudessaan siitä samasta julkisesta rahasta, jolla hyvinvointiyhteiskunnan perusta ylläpidetään. Valtio ensi vuonna elvyttää ottamalla 13 miljardia euroa velkaa ja kunnat elvyttävät ottamalla 1,5 miljardia euroa elikkä reilun 10 prosenttia valtion ottamasta velkamäärästä. Eli tällä potilla pitää pystyä hoitamaan hyvinvointiyhteiskunnan perusta.

Kuntatalouden tilanne on todella vaikea. Me kaikki kuntapäättäjät tiedämme sen. Mutta täytyy myös hyväksyä se tosiasia, että jos emme pysty vaikuttamaan kuntien menokasvun hillintään, ei meillä valitettavasti taida rahat riittää, ei valtion eikä kuntienkaan puolella. Tämä pitää ottaa tosissaan, ja se painokone, mikä SDP:llä ehkä täällä valtionosuuksien puolella on, se on enemmän virtuaalirahaa kuin todellista rahaa, mitä täällä te tarjoatte.

Sirpa Asko-Seljavaara /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kysyisin samoin valtionosuuksista ja verotulon tasauksista, koska nämä nykyiset valtionosuudet eivät todellakaan kannusta kuntia rakenteellisiin muutoksiin. Viimeksi Paras-hankkeen keskustelun yhteydessä te sanoitte, että vaikka nämä 50 pienen pientä kuntaa yhtyisivät suurempaan, niin ei tapahdu mitään säästöjä valtionosuuksissa, mutta ette ottanut huomioon, että meillä on 300 kuntaa, joissa on alle 10 000 asukasta, ja näin pienikään kunta ei pysty yksin järjestämään asioitaan. Olisiko valtionosuusjärjestelmällä mahdollisuus jollakin tavalla tasoittaa näiden kuntien toimeentuloa ja kannustaa niitä yhdistymään ja järjestämään palvelunsa paremmin?

Kari Uotila /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllähän kauniista puheista riippumatta tilanne on se, että valtio istuu tulessa kuntien ja kuntalaisten housuilla ja laittaa kunnat ja kuntalaiset maksumiehiksi tässä taloudellisessa ahdingossa. Surullista on myös se, ainakin täältä vasemmalta katsottuna, että sitten tätä kuntien talousahdinkoa käytetään hyvin härskisti hyväksi pyrkimällä siirtämään julkinen sektori takavasemmalle, ulkoistamaan, kilpailuttamaan, tuotteistamaan, yhtiöittämään, vähentämään julkista sektoria systemaattisesti. Sitä tehdään ideologisperusteisilla syillä hyödyntäen tätä taloudellista lamaa. Tämä on erittäin vahingollista.

Sitten yksi yksityiskohta, mistä tarkastusvaliokunta on ollut huolissaan, koskee perusopetuksen valtionosuusjärjestelmän muutosta. Kun rahoitus siirtyy valtiovarainministeriölle ja toiminnan ohjaus säilyy opetusministeriöllä, niin eikö ministeri näe tässä mitään ristiriitaa, että rahoitus ja toiminnallinen ohjaus eriytyvät eri ministeriöille?

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun arvoisa ministeri pohdiskeli tuossa äsken kuntataloutta, niin hän kehotti katselemaan menopuolta, näinhän se kuului. Arvoisa ministeri, samalla tavalla voidaan kiinnittää huomiota niihin tuloihin, jotka valtiolta jäävät saamatta. Arvoisa ministeri, täällä tänä päivänä yksi yhteinen tekijä kaikille keskusteluille on ollut harmaan talouden kuriin saaminen, talousrikollisuuden torjunta. Arvoisa ministeri, te olette tehnyt kaikkenne Suomen tekemiseksi veroparatiisiksi, elikkä te toimitte juuri sillä tavalla, että te mitätöitte kaiken sen työn — lisää kuulemma on tulossa — mitä täällä valtiovarainvaliokunnassa ja valiokunnissa tehdään.

Pia Viitanen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tässähän jos missä on mitä suurimmassa määrin kysymys arvovalinnoista. Ed. Rantakangas, hallitus on vaan antanut hövelisti hyväosaisille veronkevennyksiä ja valinnut tämän tien. Sosialidemokraatit ovat valinneet sen tien, että me antaisimme mieluummin rahaa kunnille. Syyn tiedän. Se on tässä. Ministeri Kiviniemi, 14.10. te olette todennut, että mitään vaikutuksia finanssikriisillä ei ole kuntien palveluihin. SDP kuulemma mielestänne vain pelottelee ja Urpilaisen epäilykset, että kunnille tulisi vaikeuksia, ovat edesvastuuttomia. Olette sitä mieltä, että kuntien peruspalvelujen rahoitus ei ole vaarassa finanssijärjestelmän kriisin takia, ja niinpä te jatkoitte sitten tämän jälkeen niitä veronkevennyksiänne.

Nyt 15.12.2009, vähän reilu vuosi myöhemmin, eletään sitten tilanteessa, että 700 miljoonaa on alijäämäinen ensi vuonna kuntatalous, 181 kuntaa on nostanut verojaan ensi vuodelle, lapsien ja vanhusten palveluja leikataan, henkilöstöä lomautetaan. Oletteko edelleen, ministeri, sitä mieltä, että finanssikriisi ei vaikuta kuntiin?

Lasse Hautala /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kuntatalous vahvistui aina vuoteen 2007 saakka, ja sen mahdollisti valtakunnan talouskasvu. Verotulot kunnissa lisääntyivät. Samanaikaisesti valtionosuudet lisääntyivät ja valtionosuuksiin tehtiin niin nelivuotiskorotuksia kuin täysimääräisiä indeksitarkistuksia ja myöskin sitten verovähennysperusteiden aiheuttamat menetykset korvattiin täysin. Taitekohta tapahtui vuonna 2008, jolloinka kuntien menot kasvoivat lähes 8 prosenttia, ja suurimpina syinä tietysti olivat tuolloin toteutetut tai alkaneet palkkaratkaisut, jotka tuntuvat vieläkin.

No, sitten vuosi 2009 alkoi. Tänä vuonna yhteisöverot lähtivät laskuun, ja vuosina 2010 ja 2011 tulevat kuntien verotulot vähentymään työttömyydestä johtuen. Tuntuu siltä, että ei rahalla, ei valtion eikä kuntien rahalla, tätä kysymystä saada ratkaistua. (Puhemies: Minuutti!) Siksi on etsittävä muita ratkaisuja. Täällä on esitetty muun muassa normien purkua. Kuinka hallitus aikoo ohjeistaa normien purkua, koska tätä kautta myöskin palvelukäytänteiden muutos voisi paremmin toteutua?

Lenita Toivakka /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tästä on hyvä jatkaa. Valtion toimenpiteiden kokonaisvaikutus kuntatalouteen on ensi vuonna jälleen merkittävästi positiivinen, kuten tämän hallituksen aikana koko hallituskauden ajan on ollut. Ensi vuodelle valtion toimet tuovat kuntatalouteen yli 760 miljoonaa enemmän rahaa, ja suuri merkitys on muun muassa täälläkin paljon kritisoidulla kelamaksun poistolla.

Näistä kaikista lisäyksistä huolimatta ensi vuosi tulee todella olemaan vaikea johtuen tästä kansainvälisestä talouskriisistä, mutta hyvin paljon kuntien taloudenpito riippuu sitä, miten tämä kunta- ja palvelurakenneuudistus todellakin etenee. Tässä ei palvelujen sisällön kehittämisen suhteen ole kovin pitkälle päästy, ainakin näin ajatellaan omassa kotimaakunnassani Etelä-Savossa. Hyvin tärkeätä olisi edetä nyt sosiaali- ja terveyspalvelujen puolella niin, että niitä päästään tehokkaasti tuottamaan.

Kysyisinkin ministeriltä, miten tämä kahtakymmentä suurinta kaupunkikeskusta koskeva tuottavuusohjelma tällä hetkellä etenee.

Lauri Kähkönen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Toivakalle ja muutamalle muullekin edustajalle, jotka aiemmin puhuivat: olkaamme rehellisiä. Täällä mainostetaan tätä runsasta 700:a miljoonaa euroa. Tästä rahasta suurin osa on ollut valtiolla lainassa, siis valtiolla lainassa, ja nyt nämä rahat palaavat kunnille. Uudesta voidaan puhua siinä mielessä, jos rahat ovat just painokoneesta tullut Rahapajalta.

Mutta, arvoisa puhemies, kuntatalouden rahoitusasema todella kiristyy jatkossa. Työttömyys on hyvin merkittävä, se vähentää verotuloja, ja toki sitten käyttömenojen kasvun supistaminen, joka tietysti tavoitteena on, on erittäin haasteellista, eikä vähiten siksi, että sopimuskorotusten aiheuttamat loppuosat tavallaan rasittavat tuotakin tulevaa vuotta, joskin työntekijöille kuuluvat asianomaiset palkankorotukset. (Puhemies: Minuutti!) Mutta vuosi sitten ennen kaikkea kokoomus oli ajamassa tietyn ryhmän palkankorotuksia. Sinne annettiin kertakorvaus. (Puhemies: Minuutti kulunut!) Samalla tavalla pitäisi huolehtia nyt jatkosta.

Mikko Alatalo /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vuoteen 2013 mennessä kuntien pitää täyttää tämän Paras-puitelain ehdot, ja on puhuttu tällaisesta perälautapykälästä, jolloin valtioneuvosto voi määrätä kunnan yhteistoiminta-alueen jäseneksi. Kyllähän näitä hankkeita nyt on, mutta vielä enemmän pitäisi saada, ja olisinkin kysynyt sitä, miten tätä saadaan edistymään. Ja mitä tulee ulkoistamiseen, niin minun mielestäni sen pitää olla pragmaattista tarkastelua eikä ideologista. Silloin kun se on kannattavaa ja se on ihmisten kannalta hyvä, niin se on hyvä.

Mutta kysyisin myös sitä, kun on Paras-hankkeen päälle esitetty erilaisia uusia malleja, jotka ovat ristiriidassa jo aiemmin ohjattujen tavoitteiden kanssa, kuinka tässä nyt edetään.

Reijo Paajanen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Kähkönen totesi leikkisästi, että tuo 700 miljoonaa euroa on ollut kunnilta lainassa valtiolle. (Ed. Kähkönen: Suurin osa!) En tiedä, onko teillä päin merkattu se saatavapuolelle. Meillä päin ei ainakaan Etelä-Karjalassa ole. Kuntatalouksien kannalta olen täällä muutaman puheenvuoron pitäjän, ed. Rantakankaan jne., kanssa aivan samaa mieltä, että vaikka me imuroisimme kuinka kunnille rahaa, jos nyt tällä hetkellä elettävässä ajassa näihin kuntien rakenteisiin ei kertakaikkisesti puututa ja anneta sellaisia viestejä täältä, että meidän täytyy myös valtion rakenteisiin puuttua, tämä ei riitä. Yksinkertaisesti tämä aika tekee sen, että meidän tulot tulevat vähenemään selkeästi ja sen mukaisesti meidän täytyy menoja ja elämää kehittää.

Eero Heinäluoma /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Siis virtuaalirahaa on tämä 700 miljoonaa, jota ryhmäkanslioiden kirjoittamista pohjateksteistä täällä uskollisesti luetaan lävitse ties kuinka moneen kertaan. Sehän on rahaa, joka tulee suurimmaksi osaksi siitä, että valtio on tehnyt kunnallisverotukseen uusia vähennyksiä ja ne korvataan. Sitten on lainassa ollutta rahaa siksi, että kustannukset ovat nousseet, ja ne on aikaisemmin luvattu myös korvata. Tämä on totuus tästä 700 miljoonasta, se on virtuaalirahaa.

Mutta on mielenkiintoista nähdä, miten täällä on työnjako kehittynyt niin, että keskustalaiset käyvät aina tupailtapuheet ja keskustan puoluevaltuuskuntapuheet pitämässä ja puhumassa, miten hyväosaiset pitää saada lamatalkoisiin mukaan. Ja sitten täällä ministeristä keskustan talouspoliittista gurua, ed. Rantakangasta, myöten kerrotaan, miten oikeastaan on hyvä tämän hallituksen verolinja, joka kunnissa johtaa tasaveroon, siirtää valtion verotuksen painopisteen kunnallisveroon ja sitten pannaan kulutusverot vielä siihen päälle. Ed. Ben Zyskowicz on jo koukannut vasemmalta ohi, ed. Rantakangas, eilisellä puheenvuorollaan, niin että harkitkaa, mitä teille jää jäljelle.

Aila Paloniemi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Paras-hankkeen mukaisia yhteistoiminta-alueita on kovalla vaivalla rakennettu ja luotu eri puolille maata. Terveydenhuollon järjestämisessä kenttää on erittäin paljon hämmentänyt ministeri Risikon yllättäen lanseeraama malli, josta ei ole STM:n ulkopuolella sovittu lainkaan ja joka vetäisi maton näiden Paras-hankkeen mukaisten yhteistoiminta-alueiden alta suorastaan.

Risikon malli myös hajottaisi toimivia sairaanhoitopiirejä esimerkiksi Keski-Suomessa. Se on vain yksi esimerkki. Se lisäisi entisestään erikoissairaanhoidon hajanaisuutta, josta meitä on huomautettu, jo nykyisestä hajanaisuudesta, moneen kertaan. Se lisäisi siis hajanaisuutta, ja ehdottomasti lisäisi myös kilpavarustelua sekä resursseista että ammattityövoimasta. Kysynkin ministeriltä, aiotaanko kunnille nyt vihdoinkin antaa työrauha myös terveydenhuollon rakenteidensa järjestämiseen siltä pohjalta, mitä 1,5 vuotta sitten tuossa erittäin laajassa kuulemisessa, työryhmän mietinnössä, alustavasti sovittiin.

Tero Rönni /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Eilen illalla kaupunginvaltuuston kokouksessa oltiin tätä Paras-mallia nyt sitten toteuttamassa. 55 prosenttia kaikista kunnan asioista siirrettiin Ylä-Pirkanmaan peruspalvelukuntayhtymälle, elikkä meille jää 45 prosentin potti omalle päätöksenteolle.

Samalla tämä työllisyyskuvio on niin, jos nyt halutaan leikata, kun menoja pitäisi leikata, että tekninen toimi on kaluttu melkein loppuun, siellä ei ole enää juuri ketään töissä. Kaikki menee sinne hoitopuolelle koko homma. Nyt jos vielä ruvetaan vääntämään tätä tuottavuutta alaspäin, niin lopetetaan työllistäminen. Taas tulee vaan lisää työttömiä kunnille, ja sitä kautta sitten ei voida tehdä yhtään mitään. Eli kyllä tässä semmoisessa oravanpyörässä ollaan, ettei tiedä, miten päin pitäisi mennä.

Toisin kuin ed. Paloniemi täytyy sanoa, että minä olen kyllä paremminkin tämän Risikon mukaisen mallin kannalla, minusta siinä oli vähän jotain järkeäkin. Pirkanmaalla on ilmoittauduttu, että me voisimme sen ottaa käyttöön vaikka saman tien.

Nyt ed. Rantakangas lähti jo, mutta kun lueskelin siinä kokouksen jälkeen (Puhemies: Minuutti!) vielä tätä kuntakalenteria, niin katsoin, että keskustalla taisi olla yksinkertainen enemmistö yli sadassa kunnassa, niin että laittakaapa hommat kuntoon.

Markku Pakkanen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kuntatalous puhuttaa täällä salissa. Toivoisinkin, että ministeri erityisellä suurennuslasilla tarkastelee tehtyjä kuntaliitoksia, miten niissä ovat taloudelliset luvut kehittyneet. Mikäli niissä ei tehdä tarpeellisia hallinnollisia uudistuksia, uskon, että kaikki edut kyllä syödään ja porkkanarahat menevät.

Täällä on puhuttu, että ideologisista syistä ulkoistetaan palveluja. Kymenlaaksossa Kuusankoski, vahvasti sosialidemokraattinen kaupunki, ensimmäisenä ulkoisti lääkäripalvelut, ja pieleenhän se meni. Oliko näin, että oli valvonta puuttuvaa ja petti. Eilen Kouvolan kaupunki sitten otti uudestaan lääkärit kaupungin hoteisiin. Uskon, että tällä pärjätään, mutta ehkä tämäkin oli ideologinen ratkaisu Kuusankoskelta.

Tullin voimavaroihin haluaisin kiinnittää vielä huomiota. Olen kuullut, että muun muassa autoverotuskäytäntöä oltaisiin siirtämässä verohallinnon piiriin. Onko tämä asia Tullin voimavarojen kannalta järkevää siirtämistä? Siinä muun muassa tutkinnan osuus on tämä tärkeä asia, joka Tullilla on tällä hetkellä hyvin hallinnassa.

Markus Mustajärvi /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kysyn ministeri Kiviniemeltä samasta asiasta, josta olen lukuisia kertoja kysynyt ministeri Kataiselta saamatta kertaakaan sanankaan vastausta, elikkä matalapalkkatuesta, josta kohdentuu 68 prosenttia kuntasektorille, vaikka sen piti olla nimenomaan työkalu- ja tukimuoto, jolla luodaan uusia työpaikkoja yksityiselle sektorille.

Vastavalmistuneen tutkimuksen mukaan kahden vuoden aikana matalapalkkatukeen käytettiin 170 miljoonaa euroa. Sillä rahalla työllistettiin 300 työtöntä työnhakijaa, eli tulokset eivät ole kovin kaksiset. Siinä on vielä tämä vääristävä palkkamekanismi, elikkä matalapalkkatuen piirissä olevien työntekijöitten ansiokehitys oli heikompi kuin verrokkiryhmällä. Sitten, kun katsoo, ketkä ovat olleet matalapalkkatuen piirissä: perus- ja lähihoitajat, sairaala-, hoito- ja keittiöapulaiset, siivoojat. Onko järkevää kuntien henkilöstöpolitiikkaa, että valtio antaa satoja miljoonia euroja tukea siihen, kunhan työnantaja vaan maksaa riittävän pientä palkkaa?

Jukka Gustafsson /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Rantakangas, te olette nyt Suomen eduskunnassa ettekä keskustan tupaillassa puhumassa, että meidän vaihtoehtobudjetissa on jotain virtuaalirahaa. Miten tämä on virtuaalirahaa? Me esitämme, että marginaaliveroja ei lasketa. Esitämme täällä käännettyä arvonlisäverojärjestelmää, pääomaverotuksen korotusta. Eivät nämä mitään virtuaalirahaa ole. Te puhutte ihan puuta heinää täällä. Ei tämä ole luvallista.

Arvoisa puhemies! Mennään mikrotasolle Tampereelle. Tämä 500 miljoonaa, mitä me esitämme kuntiin, tarkoittaisi Tampereella vuositasolla noin 20 miljoonaa euroa. Se tarkoittaisi käytännössä sitä, että meidän ei tarvitsisi heikentää niin dramaattisesti esimerkiksi vanhustenhoitopalveluja, joista toissapäivän Aamulehti kertoi, että vanhusten perushygieniaa joudutaan karsimaan, lääkkeiden jakoa, ulkoiluttamista, saunassa käymistä jne. Onko tämä keskustan linja ajaa kunnat tämän tyyppiseen ahdinkoon? Muistutan: Tampere ei ole lähtökohdiltaan Suomen heikoimpia kuntia.

Timo V. Korhonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kuten ministeri tässä totesi, niin kuntakenttä on taloudellisesti aika vaikeassa tilanteessa ja tietysti tarvitaan kuntien omia toimenpiteitä, tarvitaan toimenpiteitä, joilla pystytään parantamaan palvelujen tuottamistapoja ja järjestämistapoja. Ne ovat jopa tärkeämpiä kuin kuntaliitokset. Totta kai tarvitaan myös sitten valtion toimenpiteitä ja taloudellisia tukitoimenpiteitä, ja kun nyt vertaa valtion toimenpiteitten taloudellisia vaikutuksia kuntatalouteen tämän hallituksen aikana, tulevan vuoden talousarvio mukaan lukien kuntataloutta on vahvistettu noin 1,5 miljardilla eurolla, kun vastaava miinusluku 1994—2003 kahden hallituksen aikana oli -1,3 miljardia euroa. Kyllä voi sanoa, että tämä hallitus on tukenut hyvin vahvasti.

Mutta sitten Paras-hankkeeseen, arvoisa ministeri. Nyt hallituksen piiristä on tullut myös muun muassa 50—60 sosiaalipiirin esityksiä. Kuinka selkeä hallituksen linja nyt Paras-hankkeen jatkamisen osalta on?

Raimo Piirainen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Kiviniemi puheessaan mainitsi tämän kuntarakenteen muutostarpeen ja myös palvelujen järjestämisen uudistamisen. Olette joissakin lehdissä ottanut kantaa tähän ministeri Risikon terveydenhoitomalliin ja olette verrannut sitä siihen, että se on jäädyttänyt tämän Paras-hankkeen. Mutta minulla on semmoinen käsitys kumminkin nyt tästä asiasta, että teidän vetämänne aluehallintouudistus oli se, joka jäädytti tämän Paras-hankkeen, ja mitenkä tähän asiaan vastaatte?

Elsi Katainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Monien kuntien taseita vaivaavat useilta vuosilta kertyneet kattamattomat alijäämät, ja kuntalakihan velvoittaa niiden kattamisen suunnittelukaudella, ja kunnissa sitten tehdään noita kattamissuunnitelmia aika pitämättöminkin perustein. Itse asiassa näkymät ovat usein entistäkin lohduttomammat sinne tuleviin vuosiin. Onko ministerillä näkymiä siitä, että jollakin tavalla voitaisiin huojentaa tai muuttaa tuota kattamisvelvoiteasiaa tai sitä suunnitelmaa siinä?

Sitten toinen asia, joka ei koske kuntataloutta. Valtiovarainvaliokunta mietinnössään ehdottaa 4 miljoonan euron lisäystä budjettiin verotarkastusten lisäämistä varten harmaan talouden estämiseksi. Tämä on varmaan ihan asiaa, mutta kysyn ministeriltä: Voisiko kepin ja kontrollin sijaan kuitenkin harmaan talouden ehkäisemiseksi käyttää nykyistä enemmän myöskin porkkanaa? Kuten on havaittu, niin kotitalousvähennys on edistänyt sitä, että kuitit laitetaan riviin, ja myös yksityistaloudet tällä tavalla ovat sitten harmaata taloutta omalta osaltaan vähentäneet.

Tuulikki Ukkola /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On valitettavaa, että kahden päähallituspuolueen kesken on niinkin selviä kiistoja, eroja, siitä, miten meidän terveydenhuoltojärjestelmämme tulee järjestää tässä asiassa. On tosiasia, että palvelurakenneuudistus on epäonnistunut siinä mielessä, että palvelut eivät ole uudistuneet. Sen sijaan kunnat ovat yhdistyneet, mutta onko siitä ollut mitään apua, jää nähtäväksi.

Mielestäni ei missään nimessä voi ottaa sitä järjestelmää, Kainuun-mallia, koko maahan. Se on moniportainen hallinto, ja se ei tuo palveluja ihmisten lähelle, vaan pikemminkin vie ne entistä kauemmas keskuksiin.

Hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemi

Arvoisa puhemies! Kiitos tästä pitkästä ajasta, mutta ensinnäkin jätän kuitenkin vastaamatta sellaisiin asioihin, jotka eivät minun salkkuuni kuulu. Veroasiat eivät kuulu minulle, ei Verohallitus myöskään.

Ensinnäkin tähän yleiseen kuntatalouden tilanteeseen, ed. Filatoville ja ed. Uotilalle lähinnä. Ed. Rantakangas puheenvuorossaan erittäin hyvällä tavalla totesi juuri sen, että kyllä tässä kokonaisuudessaan kyse on julkisesta taloudesta ja siitä, miten me ikään kuin nämä verorahat jaamme ja sitten niillä myöskin palveluita järjestetään. Kuntataloudessa on aina ollut vaan se logiikka siellä sellainen, että kaikki raha, mikä tulee sisään, niin se myös menee ulos. Se on toisaalta aivan ymmärrettävää, koska kunnat järjestävät niin suuren osan näistä meidän hyvinvointipalveluistamme, mutta kuitenkaan sitä varsinaista kannustetta puskureiden keräämiseen ei sitten myöskään niillä kunnilla, joilla se taloustilanne on vähän parempi, ole viime vuosina ollut. Eli pitää löytää sellainen ikään kuin oikea taso, että on myös niitä omia kannusteita tehostaa toimintoja, löytää parhaita palvelukäytäntöjä, mutta sitten niin, että myöskin valtion taholta riittävästi rahoitusta tulee. Mutta eiväthän valtionosuudet ole kuin semmoinen reilu 20 prosenttia kuntien tuloista. Suurin osa tulee verotuloista, ja on myös järkevää, että kunnat tätä instrumenttia sitten tulojensa keräämiseen käyttävät. Ja todellakaan ei olla menty missään tapauksessa tasaveron suuntaan. Perusvähennystä korotettiin ensi vuodelle, ja siinä mielessä pienituloisia selkeästi suositaan.

On todellakin niin, että tämän Paras-hankkeen osalta hallitus on linjansa antanut tuossa selonteossa, ja se on se, että Paras-hanketta viedään määrätietoisesti eteenpäin. Tavoitteena on, ja ehdottomana ikään kuin perälautana se, että kaikki kunnat täyttävät Paras-lain velvoitteet vuoden 2013 alkuun mennessä ja sitä varten säädetään terveydenhuoltolain säätämisen yhteydessä tällainen perälautapykälä, että valtioneuvosto voi myös tarvittaessa määrätä kunnan yhteistoiminta-alueen jäseneksi. Tämä on se hallituksen linja. Meidän pitää saada nämä rakenteet kaikkien kuntien osalta kuntoon. Myös niiden 60 kunnan osalta, jotka vielä eivät ole näitä puitelain velvoitteita täyttäneet. Mutta aivan yhtä tärkeää on sitten katsoa myös näiden uusien rakenteiden sisälle, että siellä otetaan käyttöön näitä parhaita palvelukäytäntöjä ja laitetaan ne palveluiden tuotantoprosessit sellaiseen kuntoon, että hyödynnetään myöskin sitä mittakaavaetua, joka suuremmista yksiköistä tulee. Ja tämä on sitä työtä, jota sitten jatkossa erityisen vahvasti teemme yhdessä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa. Tähän ei tarvita mitään uusia rakennemalliharjoituksia, joita sosiaali- ja terveysministeriön puoleltakin on esitetty. Kunnat ovat nyt kyllä varmasti läpeensä kyllästyneitä tällaisien uusien mallien rakentamiseen. Nyt pitää saada ne vihdoin valmiiksi ja saada ne myöskin toimintaan ja kuntoon, ja keskittyä ikään kuin niihin sisältöihin, että tässä mielessä yhteinen hallituksessa hyväksytty linja on aivan selkeä.

Valtionosuusjärjestelmästä. On selvä, että se isompi uudistus jää nyt seuraavan hallituksen tehtäväksi ja syy siihen, miksi näin on, on todellakin tässä taloustilanteessa. Kun kuntien tulopohja näiden yhteisöverotulojen puolelta ja myöskin kunnallisverojen puolelta on vähenemässä, niin tähän samaan syssyyn on erittäin huono tuoda sitten tällaista valtionosuusuudistusta, joka väkisinkin sitten muuttaisi sitä tilannetta nykyisestä; joillekin toki positiiviseen, mutta joillekin sitten negatiiviseen suuntaan. Tavoitteena on tehdä selkeämpi, yksinkertaisempi, läpinäkyvämpi järjestelmä, mutta myös sellainen, joka ottaa nykyistä paremmin huomioon kuntien erilaiset palvelutarve- ja olosuhdetekijät. Tätä työtähän on jo tehty valtionosuusuudistusta pohtivassa työryhmässä, että meillä on ikään kuin kyllä pelimerkkejä ja suuntaviivoja sille isommalle uudistukselle jo valmiina, ja sitä työtä onkin syytä hyödyntää. Mutta todellakin se ajankohta on joidenkin vuosien päässä.

Ed. Asko-Seljavaara oli huolissaan siitä, että tämä valtionosuusjärjestelmä on sellainen, että se sinänsä ylläpitää näitä ikään kuin huonoja rakenteita. Kyllä tässä Paras-hankkeessa on nähty se ja myöskin, kun meillä on tämä niin sanottu ysipykälä-menettely, että sellainen kunta, joka ei pysty niistä palveluista huolehtimaan, ei kyllä väkisin itse pystyssä pysy, jos nähdään, että se tulopohja pettää ja palveluiden järjestäminen ei onnistu. Minä suosittelen kaikille, joilla ei välttämättä ajankohtaista tietoa tilanteesta vähän pienemmissä kunnissa ole, ekskursioille katsomaan, mikä se todellisuus on. Se on todella tiukka, että ei voi todellakaan väittää niin, että tässä jotkut kunnat ikään kuin elävät toisten kuntien kustannuksella. Tehostamisen varaa on kaikilla varmasti ja voi sanoa, että isolla osalla, mutta kyllä meillä mekanismit on kunnossa siinä mielessä, ettei ikään kuin vapaamatkustamista pääse syntymään.

Sitten tuo 720 miljoonaa, jonka sanoin, niin sehän on tuossa valiokunnan mietinnössäkin, ed. Saarinen. Ihan samassa mietinnössä, sivu 50, ja se 720 miljoonaa ei ole mitään virtuaalirahaa, vaan siinä on kyse kelamaksun poistamisesta. Se näkyy siellä kuntien menopuolella positiivisesti: yhteisövero-osuuden korottamisena, kiinteistöveron korottamisena ja samoin siitä pienestä lisäyksestä valtionosuuksiin. Tähän päälle tulee sitten vielä ne indeksikorotukset, että lukekaa tarkkaan. Kyllä asiat on hyvin selvitetty myöskin tuossa mietinnössä. Kiinteistöveron osalta tavallaan juuri tätäkin se alivaltiosihteeri Hetemäen työryhmä sitten pohtii, kun sille annettiin tehtäväksi kuntien verotulopohjan laajentaminen. Oletan, että tämä kiinteistövero on varmasti tuon työryhmän pohdinnoissa vahvasti myöskin mukana.

Ed. Pulliaisen syytöstä veroparatiisin luomisesta en kyllä nyt voi hyvällä tahdollakaan ymmärtää. (Välihuuto) Mutta on vain niin, että harmaan talouden kitkeminen onnistuu kaikkein parhaiten sillä tavalla, että meillä ei ole taloutta ollenkaan, mutta meillä on erittäin hyvät järjestelmät Suomessa ja yhteistyö poliisin ja verottajan kanssa, jolla pystytään estämään se, että ei todellakaan tässä maassa suvaita ja hyväksytä veroparatiiseja.

Normitalkoista ja 20 suurimman kunnan tuottavuushankkeesta kysyttiin myös. Ne politiikkariihen päätösten mukaisesti käynnistyvät heti alkuvuodesta ja ensimmäisiä johtopäätöksiä pystytään ensi vuoden aikana tekemään. Molemmat ovat sinänsä hyviä ja tärkeitä hankkeita. Samoin kuin sitten tämä Sade-hankkeen nimellä kulkeva hanke, jossa valtion it-toimintoja, konserniohjausta parannetaan. Muun muassa sen osalta myöskin pystytään johtopäätöksiä saamaan aikaan ja ensimmäisiä konkreettisia toimenpiteitä, joita toki on tehty pitkin matkaa, ensi vuoden puolella.

Matti Saarinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! On tämä uskomatonta, että meillä on samat asiakirjat, arvoisa ministeri, valtiovarainvaliokunnan mietintö, sivu 80, ja nyt teidän oma asiakirja, hallituksen esitys talousarvioksi, sivu Y 15, lainaan: "Talousarvioesitykseen sisältyvien valtion toimenpiteiden arvioidaan menojen, tulojen ja veroperustemuutosten kokonaisvaikutuksena parantavan kuntien rahoitusasemaa vuoteen 2009 verrattuna nettomääräisesti 209 miljoonaa euroa." Miksi te puhutte täällä 700 miljoonasta? Se on humpuukia. 209 on oikea luku ja hallituksen omasta esityksestä luettuna.

Hannes Manninen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tulinkin saliin oikaisemaan ed. Heinäluoman puheenvuoroa. Hän ilmeisesti erehtyi, koska hän on tunnetusti rehti mies eikä tahallaan tällaisia esitä. Kyseessä olevassa 750 miljoonassa on, aivan kuten ministeri Kiviniemi totesi samoin kuin valtiovarainvaliokunnan mietinnössä todetaan, hallituksen erityistoimenpiteiden johdosta kuntien rahoitusaseman parantaminen. Ilman näitä erityistoimenpiteitä kuntien rahoitusasema olisi noin 750 miljoonaa euroa heikompi ensi vuonna kuin se tulee olemaan. Siihen kuuluvat juuri yhteisöveron väliaikainen korotus, työnantajien kansaneläkemaksun poistaminen, kiinteistöveron alarajan korotus, ja 30 miljoonan valtionosuuksien lisäys. Se on selkeä totuus, se ei ole mitään virtuaalirahaa, se on selvää suomalaista eurorahaa.

Marjo Matikainen-Kallström /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kuntatalous on mätä, niin kuin me olemme tässä puhuneet, mutta se, miten saisimme helpoin keinoin kuntatalouteen helpotuksia ja mitä olen useampaan kertaan ministeriltä jo kysynyt, on tietojärjestelmiä yhdenmukaistamalla sekä kuntien sisällä että kuntien välillä ja eri toiminnoissa, sairaanhoitopiireissä jne. Olette vastannut minulle, että asialle ei voi mitään tehdä, eikä ole mitään lainsäädäntöä tämän eteen tulossa. Mutta nyt olette perustanut työryhmän ja Sitrassa teidän tahtonne mukaisesti tätä asiaa viedään eteenpäin, niin nyt kysyn, millä aikataululla te olette tuomassa tätä hanketta ja tätä asiaa eteenpäin viemässä, jotta saadaan helpoilla keinoilla kuntatalouteen helpotuksia.

Mikko Kuoppa /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä on kyllä syytä todeta, että tietenkin rahoitusasema ja nettorahoitus on hiukan kaksi eri asiaa. Kun me puhumme nettorahoituksesta, me puhumme nimenomaan budjetin luvuista. Jos minun palkkani nousee, se nousee nimenomaan nettona, sen minä ymmärrän palkankorotukseksi enkä sitä, mikä on brutto, jos en siitä senttiäkään itse saa rahaa.

Sitten Paras-hanke malliin. Tässä on esimerkiksi terveydenhuollossa syntymässä monissa paikoissa tämmöinen isäntäkuntamalli ja sehän vie niiltä muilta kunnilta tavallaan päätöksenteon kauemmaksi, entistä kauemmaksi ja tulee tavallaan yksi uusi porras edelleenkin. En ymmärrä, että niissä kunnissa, missä on pystytty itse hoitamaan terveydenhuolto ja sosiaalipuoli vähintäänkin valtakunnallisesti tyydyttävästi, alueellisesti hyvinkin kilpailukykyisesti, niin niittenkin kuntien, joiden asukasluku ei täytä 20 000, pitää mennä isäntäkuntamalliin eli antaa päätösvalta toiselle kunnalle, jotta täytetään lain vaatimus. Tämä ei ainakaan paranna palvelua eikä se ainakaan vähennä byrokratiaa. En ymmärrä tätä.

Bjarne Kallis /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ministeri sanoi jotain tähän tyyliin, että kuntien tilanne tulee olemaan erittäin vaikea, siis kukaan ei kiellä, etteikö se tulisi olemaan erittäin vaikea. Annetaan ymmärtää, että kunnat hoitavat holtittomasti asioitaan. Minä kuntavaltuutettuna tiedän varmasti, miten omassa kunnassa on hoidettu ja mistä paineet syntyvät. Paineet syntyvät vanhustenhoidosta ja lasten päivähoidosta, siinä on kaksi syytä. Ja kun me emme ole pärjänneet, silloin me olemme nostaneet veroprosenttia. Nyt olisi kyllä syytä kaikkien tunnustaa, että on vaihtoehtoja. Jos esimerkiksi veronkevennystä ei olisi annettu, ei olisi kiristetty, eikä olisi kevennetty, niin olisi säästynyt noin 400 miljoonaa. Se vaikkapa tasan jaettuna kaikille olisi merkinnyt kunnasta riippuen 0,5—1 prosenttiyksikköä verotuloista. (Puhemies: Minuutti!) Eli ei yhdessäkään kunnassa olisi tarvinnut nostaa veroprosenttia ja olisi voitu hoitaa niitä tehtäviä, mitä on.

Antti Rantakangas /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Varsinaisessa puheenvuorossa tarkastelen vähän laajemmin talouspolitiikan perusteita, mihin oli kovaa kiinnostusta, mutta sen sanon, että puheenjohtaja, pääministeri Vanhasen linjaus puoluevaltuuskunnassa sisälsi selvän viestin, että talouslamassa pitää myöskin parhaiten toimeen tulevien osallistua taloustalkoisiin. Oli ilo huomata eilen, että valtiovarainministeri Katainen oli tullut samoille linjoille, ilmeisesti SDP:kin on samalla linjalla, että eiköhän me tämä tältä pohjalta saada hoidettua.

Mutta sitten ed. Manninen kertoi erittäin hyvin nämä luvut. SDP esittää 500 miljoonaa kunnille, mutta hallitus on tehnyt toimenpiteet, jotka ovat noin 720 miljoonaa positiivisia eli te tarjoatte 500 ja hallitus on jo päättänyt 720 miljoonaa. Minä ymmärrän sen, kun te vastustitte kelamaksun poistamista, siinä se logiikka löytyy. Te ette sitä halunneet poistaa ja sen takia teidän tarjouksenne on pienempi ja huonompi suomalaisten kuntien kannalta.

Pia Viitanen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Arvoisa ed. Rantakangas, ne linjathan katsotaan nyt tällä viikolla. Tällä viikolla katsotaan, mitä äänestetään pääomaverojen korotusponsien suhteen, tällä viikolla katsomme, annammeko kunnille lisää rahaa huolehtia lapsista ja vanhuksista. Arvovalinnat katsotaan, arvoisa ed. Rantakangas, tällä viikolla. Tähän mennessä olin vähän huolissani tästä pääministerin viikonlopun ulostulosta, nimittäin minulle tuli mieleen ed. Rantakangas. Tehän olette täällä kuuluisasti tehnyt aina niin, että täällä hallituksen linja pitää, kaikki on oikein ja viikonloppuisin sitten aina vaaditaan tiukennuksia ja köyhille lisää rahaa ja sitten täällä referaatti-Rantakangas on vähän eri kuin sali-Rantakangas. Valitettavasti nyt pääministerille on käynyt aivan samalla lailla eli toistaiseksi hän on puhunut viikonloppureferaattien tasolla. Katsotaan linjat tällä viikolla.

Lenita Toivakka /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On hyvä, että tämä 760 miljoonaa nyt aukesi oppositiollekin tässä vaiheessa.

Mutta haluaisin puuttua siihen, mitä ed. Paloniemi sanoi viitaten kuntien sosiaali- ja terveydenhuoltorakenteisiin. Hän sanoi, että työrauha täytyisi kunnille antaa tässä suhteessa. Minun mielestäni tätä työrauhaa on nyt ollut kyllä aikamoisen monta vuotta, että tuntuu, että siellä enemmänkin odotetaan esityksiä siitä, miten tullaan tuottavuutta jatkossa rakentamaan, koska kunnilla tätä tietoa ei välttämättä todellakaan ole itsellään. Varma on se, että nykyrakenteilla näitä palveluja tässä haastavassa tilanteessa ja väestön ikääntyessä me emme pysty turvaamaan ja myöskään nämä palvelut eivät parane sillä, että me vaan jatkossa kaadamme lisää rahaa. Tästä syystä tämä Risikon esittämä malli, jota on pitkään valmisteltu, tulisi parhaiten turvaamaan lähipalvelut kunnissa ja olisi erittäin tärkeää, että tätä lähdettäisiin viemään eteenpäin nimenomaan perusterveydenhuoltonäkökulmasta, niin että lähipalvelut jatkossakin turvataan eri puolilla Suomea.

Eero Heinäluoma /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Joudun kyllä toteamaan, että kun nämä yhteisöveron menetykset osittain kompensoidaan kunnille, niin sekin tarkoittaa vain sitä, että senkin jälkeen kunnat jäävät verotuloissaan negatiiviselle puolelle ja kaikki tämä ahdistus kannetaan kuntiin. Täällä on kiva puhua siitä, mitä valtio tekee ja mitä kunnat tekevät, mutta jos oltaisiin rehellisiä, voitaisiin sanoa, että kuntien pitää kattaa menonsa tuloilla. Ei voi mielettömiin tehdä velkaa. Ajatus on, että valtiolla on isommat henkselit, isommat hartiat ja se ottaa taloustaantumassa enemmän vastuuta kannettavakseen.

Sitten totean ed. Rantakankaan pulmasta, että onhan tämä hirmuinen tämä viikonloppupuheiden ja päiväpuheiden välinen ero. Tulee mieleen, että auttaisiko se, jos pidettäisiin eduskunnan istunnot viikonloppuisin, niin saisimme ehkä tähän keskustankin toimintaan lisää ryhtiä ja saisimme ne oikeat puheet toteutumaan myös täällä tehtävissä päätöksissä. Nytkin täällä niille, joilla on paljon rahaa ja jotka eivät tiedä, mitä sillä tekisivät eli sijoittavat osakkeisiin, hallitus esittää ylimääräisiä verohelpotuksia, ja niinpä tullaan näkemään, että nämäkin tulevat täällä hyväksytyksi budjettikäsittelyssä, kun istuntokausi on päättynyt.

Antti Rantakangas /kesk(vastauspuheenvuoro):

Kiitoksia, arvoisa puhemies! Keskusta tähtää pidempiaikaiseen ohjelmaan, jolla Suomen talous saadaan nousuun, (Eduskunnasta: Ensi viikonloppuun!) miten saamme tämän talouslaman maksettua ja siinä yhtenä osana on hyväksyminen kokonaisveroasteen nousulle. Me olemme asettaneet selvän tavoitteen, että suurituloisemman kymmenyksen pitää osallistua aikaisempaa merkittävämmin taloustalkoisiin. Mutta tarvitaan myöskin keskustan "Työtä Suomessa" -ohjelmaa, joka on nyt hallituksen yhteinen ohjelma talouden kasvun vahvistamiseksi. Tarvitaan työurien pidentämistä, jossa on työryhmä, kolmikantainen käytännössä, pohtimassa, miten todellista työssäoloaikaa voidaan jatkaa ja useita toimenpiteitä, joista yksi tärkeä osa on kyllä veropolitiikka. Tämä on linja, joka on meidän tavoitteemme ja me toteutamme sitä nyt ja tulevissa hallituksissa. Katsotaan hallituspohjasta, kuka kumppaniksi tulee.

Matti Saarinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Ed. Rantakankaan nokkelaan logiikkaan täytyy vastata ensinnäkin, että lukekaa sivu Y 15, hallituksen yksimielinen esitys. Sieltä löytyy, kun verrataan vuoden 2009 tasoa vuoden 2010 hallituksen budjettiesitykseen, nettovaikutus 209 miljoonaa, se on kiveen hakattu. Me esitämme omassa vastalauseessamme, josta äänestetään huomenna, 400 miljoonaa tässä valtiovarainministeriön pääluokassa valtionosuuteen kunnille peruspalveluiden järjestämiseen. Ed. Rantakangas, me esitämme 400 miljoonaa tälle momentille lisää. On mielenkiintoista katsoa, miten käyttäydytte siinä äänestyksessä, kun väitätte, että hallituksen esitys on 700 miljoonaa lisää — meillä on 400 miljoonaa lisää — katsotaan se siinä äänestyksessä. Nyt tässä puhutaan vähän kahdesta eri asiasta. Ed. Manninen osittain kuvaili sitä kyllä, mitä on tapahtunut vuoteen 2009 mennessä. Me vertaamme tätä vuotta tulevaan vuoteen, (Puhemies: Minuutti!) ja meidän lukumme on hallituksen ilmoittama luku. Uskokaa edes siihen.

Hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemi

Arvoisa puhemies! Aiemmissa puheenvuoroissani mainitsin nuo molemmat luvut, mutta on hyvä todellakin, että ed. Manninenkin vielä selvensi oppositiolle jo näiden lukujen merkitystä.

Mutta ed. Matikainen-Kallströmille vastaisin, että todellakin ensi vuoden aikana pystymme saamaan jo niitä ensimmäisiä selkeitä tuloksia sinne, miten pystymme tässä julkisessa taloudessa tätä konserniohjausta parantamaan. Meillä on tekemistä siinä paitsi valtionhallinnon puolella myöskin kuntien osalta. Mutta kun kunnilla on se itsehallinto, niin se ei ole mikään helppo tehtävä, mutta teemme todellakin täysillä työtä. Olemme tehneet sitä valtiovarainministeriössä jo pitkään, mutta vuoden alusta tämän Sade-hankkeen pohjalta meillä on erittäin kunnianhimoiset tavoitteet, joiden avulla näitä tuottavuushyötyjä saataisiin aikaan.

Täällä oltiin huolissaan Paras-hankkeen myötä syntyvistä kuntayhtymistä tai isäntäkuntamalleista. Sellaisillahan on, voi sanoa, maailman sivu jo hoidettu iso osa tämän maan perusterveydenhuollosta. Nyt käytännössä näiden perusterveydenhuoltoa ja siihen kiinteästi liittyviä sosiaalitoimen tehtäviä tullaan järjestämään noin 125 alueella, kun aikaisemmin näitä eri tahoja oli 260. Eli tässä selvää selkiytymistä tapahtuu, jonka myötä pystymme myöskin katsomaan niihin rakenteisiin sisälle ja varmasti auttamaan kuntia ja kuntayhtymiä entistä tuottavampaan palveluiden järjestämiseen. Enkä, ed. Kallis, ole syyttänyt kuntia holtittomasta rahojen käytöstä. Tiedän, kuinka tiukalla rahat monessa kunnassa ovat, mutta se puskurien kerääminen ei kyllä kovin yleistä ole ollut.

Ed. Toivakalle sanoisin, että kaikki ne ratkaisut, joita hallitus tulee tekemään, niiden pitää pohjautua Paras-hankkeen myötä syntyvien rakenteiden päälle. Ei ole mitään järkeä laittaa kuntia tämän Paras-mylläkän jälkeen uusiin rakenneharjoituksiin, ennen kuin nämä vanhatkin toimivat. Ne pitää saada kuntoon ja ne pitää saada toimimaan. Muutenkin pidän tätä maakuntapohjaista mallia erittäin toimivana ja hyvänä. Meidän pitää näitä nykyisiä sairaanhoitopiirejä uudistaa ja tehostaa ja niiden pohjalle rakentaa.

Ed. Heinäluomalle toteaisin, että tänä vuonnahan itse asiassa kuntien verotulot olivat jonkin verran plussalla vielä lokakuuta kun katsottiin, ja arvio on, että koko vuoden tilanne on se, että aavistuksen verran ollaan plussalla, että miinusmerkkistä se ei kokonaisuudessaan kuitenkaan ole ollut. Mutta totta kai, kun aikaisempina vuosina verotulot ovat kasvaneet useita prosenttiyksikköjä, niin siihen verrattuna on aivan toisenlainen tilanne.

Kyllä kun katsoi näitä opposition esityksiä, niin se on tietenkin hyvä, että voi aina arvata etukäteen, mitä oppositio kuntatalouteen esittää. Suhdannetilanteesta huolimatta summa on sama.

Marjo Matikainen-Kallström /kok:

Arvoisa puhemies! Budjettikirja antaa kattavan kuvauksen valtiontaloudesta, menoista, tuloista ja lainoista. Sen sijaan siitä ei ilmene keskitetysti, mitkä ovat Suomen valtion takausvastuut, missä ne ovat, mitä toimintoja niillä tuetaan ja miten takausvastuut ovat kehittyneet vuodesta toiseen. Tiedot ovat sirpaleina siellä ja täällä. Valtio tarvitsee taseajattelun ja -rakenteen budjettivalmisteluunsa, jolloin myös tulevat vastuut on huomioitava. Tässä olisi vastaus sosialidemokraattien epätietoisuuteen.

Budjetin hyväksyessään eduskunta myöntää Senaatti-kiinteistöille takauksia. Samassa asemassa oleville yliopistokiinteistöosakeyhtiöille myönnettäviä takauksia ei kirjasta löydy. Eduskunta siirsi yliopistojen kiinteistöomaisuuden Senaatti-kiinteistöiltä uusille yliopistokiinteistöosakeyhtiöille. Uusissa yliopistokiinteistöosakeyhtiöissä vieraan pääoman osuus, siis lainarahan osuus, tulee olemaan vähintään 800 miljoonaa euroa. Ilman valtiontakauksia tämän vieraan pääoman rahoituskustannukset tulevat ratkaisevasti kasvamaan nykyisestään. Tämän seurauksena yliopistojen kiinteistötoimen rahoituskulut kasvavat, mikäli noille yhtiöille ei turvata edullista rahoitusta samalla menettelyllä, jota eduskunta käyttää nyt suhteessa Senaatti-kiinteistöihin myöntämällä sille takauksia.

Yliopistokiinteistöyhtiöiden takaustoiminnan jättäminen pois valtion budjetista on ilmeinen heikkous, joka on pakko korjata, kun yliopistokiinteistöosakeyhtiöt lähtevät pankkeihin kyselemään lainoja ensi vuoden alussa. Olen yrittänyt edistää tätä asiaa lukuisissa yhteyksissä perimmäisenä huolenani Aalto-yliopiston tulevaisuus Otaniemessä. Olen valitettavasti törmännyt asian vähättelyyn. Minulle on vastattu, että nuo yliopistokiinteistöosakeyhtiöt eivät tarvitse valtiontakuita, koska ne ovat valtion osittain omistamia ja siten vakavaraisia. On pakko kysyä: Jos valtion omistama yhtiö ei tarvitse valtiontakuita, eikö nyt budjetissa oleva Senaatti-kiinteistöille myönnettävä takaus ole silloin erhepykälä? Miksi Senaatti-kiinteistöt tarvitsevat ja yliopistokiinteistöosakeyhtiöt eivät tarvitse takauksia?

Ensimmäisenä tästä menettelystä tulee kärsimään Aalto-yliopiston kampus kotikunnassani Espoossa, jossa Alvar Aallon suunnittelemia rakennuksia odottaa suurelta osin lainarahalla rahoitettava noin 130 miljoonan euron peruskorjaus. Ilmeisesti yliopistokiinteistöosakeyhtiöiden valtiontakausten unohtaminen johtuu rahoitusosaamisen puuttumisesta asian valmistelussa. Ei siinä tietoista politiikkaa ole takana. Varautukaamme siis käsittelemään asiaa nopeasti lisäbudjetissa ensi vuoden aikana.

Arvoisa puhemies! Espoon, Helsingin ja Vantaan kuntaliitos on turhaan ja tarpeettomasti esillä ministereiden asialistoilla. Kuntataloutta tulee tehostaa, se on selvä asia kaikille. Tilkkutäkkimäisen kuntarakenteen eheyttäminen maaseudulla tehostaa ja turvaa kuntapalveluja, mutta mammuttikunnan rakentaminen Pääkaupunkiseudulle ei tehosta kuntatalouksia. Ministeri Kiviniemi, ajatte lähes joka toisessa puheessanne Pääkaupunkiseudun kuntien pakkoliitosta tietäen hyvin, että vapaaehtoisesti tiivistetään yhteistyötä koko ajan. Oletteko valmis pakkoliittämään muualla Suomea, esimerkiksi keskustan vahvoilla alueilla, kuntia yhteen?

Suomen kuntakentän tehokkuuden yhtenä avaintekijänä on kuntakentän moninaisuus. Aina jossakin kunnassa asiat tehdään paremmin ja tehokkaammin kuin muissa kunnissa. Tehokkaista kunnista parhaat toimintatavat leviävät muihin kuntiin. Siksi kuntien välinen kilpailu, vaihtoehtoisten toimintatapojen käyttö ja yhteistoimintamahdollisuuksien hyödyntäminen on kuntien kehittymisen kannalta tärkeämpää kuin sirpaleisen kuntarakenteen eheyttäminen maaseudulla. Pääkaupunkiseudulla kuntien välinen yhteistyö on kehittynyt ja kehittyy edelleen ripeästi.

Paras-hanke ei nyt saisi jäädä jauhamaan paikoilleen kuntarajojen piirtelyksi, vaan sen tulisi edetä syvälle kuntien yhteistoimintojen kehittämiseen, siis siihen, mitä Pääkaupunkiseudun kunnat jo tekevät. Toivon, että jatkossa ministerit esittäisivät laki- ja toimenpide-ehdotuksia koskien kuntien toimintojen tehostamista, esimerkiksi juuri tietohuollon alalla, ja jättäisivät kuntarajojen piirtelyn ja muut karttaharjoitukset Pääkaupunkiseudulla suunnistajien harrastuksiksi.

Hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemi

Arvoisa puhemies! Toisin kuin ed. Matikainen-Kallström väittää, en todellakaan ole koskaan esittänyt pakkoliitoksia minnekään päin Suomea. Linjani on ollut tässä suhteessa täysin johdonmukainen. En kannata pakkoliitoksia.

Se, mitä olen esittänyt tänne Pääkaupunkiseudulle, on metropolimalli, joka tarkoittaisi käytännössä sitä, että me pilkkoisimme nämä nykyiset liian suuret kaupungit pienemmiksi osasiksi ja tietyistä asioista päätettäisiin, kuten maankäytöstä, asumisesta ja liikenteestä, sitten metropolimallin mukaisesti ikään kuin yhteisesti. Se on se metropolimalli, koska minä olen sitä mieltä, että Helsinkikin on käytännössä monessa asiassa aivan liian iso; nähtiin viimeksi, kun oli esillä tämä ihan täysin turha, tarpeeton leikkauslista.

Marjo Matikainen-Kallström /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Oli hyvä, että ministeri täsmensi nämä puheensa, mitä hän on ajanut. Julkisuudessa on ollut aivan päinvastaisia ajatuksia. Ministerin suuhun on laitettu puheita, että nimenomaan ajatte sitä, että nämä kolme isoa kaupunkia liitetään yhteen.

Se, mikä minua on hämmentänyt todella, on se, että kun yhteistyömalli on rakennettu ja se on tuotu julkisuuteen, niin seuraavana päivänä ministerit ovat tulleet sanomaan: joo, nämä kunnat pitää yhdistää ja liittää toisiinsa. Tämä on aivan uutta ajattelua nyt ministerin suusta, ja mielelläni odotan siitä selkeitä konkreettisia mielipiteitä.

Johanna Karimäki /vihr:

Arvoisa puhemies! Tullista on tullut pitkin syksyä huolestuneita ilmaisuja määrärahojen riittävyydestä. Tulli huolehtii monista tärkeistä tehtävistä, kuten rekkalastien tarkastaminen, ajoneuvojen liikenneturvallisuuden varmistaminen, tuontielintarvikkeiden, lelujen ja muiden tavaroiden turvallisuuden varmistaminen sekä rajaturvallisuus ja rikoksentorjunta. Siksi on tärkeää, että valtiovarainvaliokunta lisäsi miljoonan euron lisämäärärahan tullille. Se helpottaa tilannetta, mutta ei välttämättä riitä, ja asiaan olisikin hyvä palata.

Sitten kuntatalouteen.

Vuodesta 2010 on tulossa kuntakentälle erittäin vaikea työttömyyden lisääntyessä ja verotulojen heiketessä. On todella keskeistä, että luodaan keskipitkän aikavälin strategia, jolla alijäämä selvitetään. Budjetissa on joitakin elvyttäviä toimia, ja kuntataloutta on vahvistettu 209 miljoonalla eurolla edelliseen vuoteen verrattuna. Hyvä kysymys on, mihin se riittää. On todella tärkeää, että keväällä tarkasteltaisiin elvytyksen implementoinnin tilannetta ja kuntatalouden tilannetta ylipäänsä.

Eduskunnassa käsiteltiin syksyn aikana valtionosuusjärjestelmää ja siinä olevia uudistustarpeita. Kuntia pitäisi kannustaa tekemään oikeita asioita ajoissa eikä vain korjaavia toimenpiteitä silloin, kun ongelmat ovat kärjistyneet. Ennaltaehkäisystä puhutaan paljon ja kauniisti, mutta käytännössä se tarkoittaa sitä, että ymmärretään siirtää resursseja laadukkaaseen kouluun ja päivähoitoon, pieniin ryhmäkokoihin, perheitä tukeviin palveluihin ja tulonsiirtoihin vähävaraisille lapsiperheille. Nyt menee valtavia summia siihen, että lapsia otetaan huostaan ja nuoret joutuvat työkyvyttömyyseläkkeelle esimerkiksi mielenterveysongelmien vuoksi.

Valtionosuusjärjestelmän sairastavuuskerroin määrittelee, kuinka paljon kunta saa valtionosuuksia. Mitä enemmän on nuorisoa työkyvyttömyyseläkkeellä, sitä enemmän tulee valtion tukea kuntaan. Tietysti hätää kärsivät on hoidettava ensi tilassa, mutta pitkällä jänteellä kunnat pitäisi palkita onnistuneesta ennalta ehkäisevästä toiminnasta. Ennaltaehkäisyrakenteiden vahvistaminen maksaa aluksi, mutta maksaa lopulta itsensä takaisin.

Varoja kunta voi saada lisää myös ilmastonmuutoksen torjunnasta säästämällä energiaa, rakentamalla energiatehokkaita taloja, säästämällä valaistuksessa ja laskemalla kiinteistöjen lämpötiloja. Jätemaksujen korotus hillitsee myös materian kulutusta.

Terveyden edistäminen on myös keskeistä kuntatalouden vahvistamisessa. Esimerkiksi lääkäreillä pitäisi olla aikaa kirjoittaa liikuntareseptejä, ja toinen esimerkki on Espoossa käytössä oleva ikäihmisten sporttikortti, jolla yli 68-vuotiaat pääsevät maksutta kaupungin kuntosaleille ja uimaan. Se on kannustanut merkittävästi liikkumaan. Eli sairaanhoidon rinnalle on tuotava terveyden edistäminen.

Kuntataloutta pitää vahvistaa, ja siihen kuuluu satsaus hyvinvointipalveluihin ja ennaltaehkäisyyn.

Katri Komi /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Eduskunnan budjettivallan takia on tietysti tärkeätä, että kaikki nuo ennusteet — olkoon ne sitten verotuloennusteita tai muita — kerrotaan ja tiedetään mahdollisimman tarkasti myös täällä eduskunnassa, ja päivityksiä tällaisessa taloustilanteessa, jossa nyt ollaan, esimerkiksi saadaan riittävän usein. Talousennusteisiin tietysti liittyy aina riskejä ja epätarkkuuksia, mutta täytyy todeta, että niitten selvitysten mukaan, mitä valtiovarainvaliokunnassa saatiin, osumatarkkuus on säilynyt suunnilleen samana hallituksista riippumatta.

Arvoisa puhemies! Kuntien tulot kasvoivat nopeasti vuosina 2005—2007. Verotulot kasvoivat keskimäärin 6 prosenttia ja käyttötalouden valtionosuudet lähes 8 prosenttia vuodessa. Mutta menojenkin kasvu oli voimakasta, esimerkiksi viime vuonna kuntien menot kasvoivat vielä 7 prosenttia. Siitä tosin 5,5 prosenttia selittyi palkkojen kohoamisella ja loput ilmeisesti sitten toimintojen laajentumisella. Myös kuntien lainakanta on kasvanut nopeasti, joten nämä kuntatalouden puskurit, joihin ministerikin viittasi, taantumaa varten ovat heikot huolimatta tästä pitkästä talouskasvusta. Taantuman seurauksena koko maan yhteisöveron tuotto putosi sitten puoleen vuoden 2008 tasosta. Verotulojen arvioidaan vähenevän noin 2 prosenttia eli noin 300 miljoonaa tämän vuoden arviosta.

Kuntien ja kuntayhtymien menojen kasvun oletetaan hidastuvan tänä vuonna 4,5 prosenttiin ja ensi vuonna ehkä tuonne 3,5:n nurkille. Toisaalta tässä jo keskustelussa todettiinkin, että jo 1 prosentin säästö toimintamenoissa merkitsisi runsasta 300 miljoonaa euroa eli se olisi yhtä paljon kuin on arvioitu verotulojen aleneman olevan.

Keväällä kehyspäätöksen yhteydessä tosiaan päätettiin korottaa kuntien yhteisövero-osuutta vuosille 2009—2011, poistaa työnantajan kelamaksu ja korottaa kiinteistöveroprosenttia. Peruspalvelujen valtionosuuksiin tehdään ylimääräinen 30 miljoonan korotus. Lisäksi kunnallisverovähennykset kompensoidaan kunnille täysimääräisesti. Lisäksi poikkeuksellisen harvaanasutuille kunnille ja saaristokunnille esimerkiksi Etelä-Savossa osoitetaan valtionosuusjärjestelmän sisältä 30 miljoonaa euroa. Sitten talousvaikeuksissa oleville kunnille vielä parikymmentä miljoonaa. Myös valtionosuuksien indeksitarkistukset tehdään täysimääräisinä. Mutta kaikesta huolimatta seuraavasta vuodesta tulee toki kunnille vaikea. Kuntien talous riippuukin paljon siitä, miten ne pystyvät hillitsemään menojensa kasvua.

Arvoisa puhemies! Paras-selonteossa linjataan, että puitelain arviointimenettely erityisen vaikeassa taloudellisessa tilanteessa oleville kunnille tullaan vakinaistamaan. Tämä menettely on toiminut ilmeisen hyvin. Se on parantanut kuntien ja valtion vuorovaikutusta ja johtanut taloutta tervehdyttäviin toimenpiteisiin. Kaikkialla sekään ei ilmeisesti ole kuitenkaan riittävää.

Arvoisa puhemies! On harmillista, ettei terveydenhuoltolakiesitys valmistunut edes Paras-selonteon yhteyteen. Nyt on monilla alueilla edelleen tosiaan odotusvaihde päällä. Tämä ei tietenkään ole ministeri Kiviniemen vika, mutta vaikuttanee ministerinkin mahdollisuuteen toimia.

Antti Rantakangas /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Paras-selonteko antaa hyvät peruslinjat kuntapolitiikan tulevaisuuden rakentamiselle ja ne, jotka ovat tämän Paras-selonteon lukeneet, havaitsevat sen, että siellä keinovalikoimassa ei hallituksella ole kuntien pakkoliitoksia. Se on sieltä rajattu ulos. Muulla tavalla kannustetaan yhteistyötä ja jatketaan tätä palveluitten kehittämistä aiemmin päätettyjen linjojen osalta. Tämä pakkoliitos-sana on pikemminkin ollut kokoomuslaisten helsinkiläispoliitikkojen ohjenuorana, kun maakuntiin päin on katsottu ja esitetty ratkaisumalleja.

Koko kuntatalouden ja Suomenkin talouden kannalta on isoin yksittäinen kysymys, miten isoimmilla kaupunkiseuduilla saadaan todellista yhteistyötä aikaan, tuottavuuden parantamista ja tuloksellisuutta. Eli nyt tämä Paras-hanke on ollut pitkälle maakunnissa tapahtuvaa toimintaa, mutta isommat kaupunkiseudut ovat jääneet tämän todellisen rakenteisiin menevän yhteistyön ulkopuolelle ja se on isoin kysymys, kun katsotaan kuntatalouden kokonaisuutta. Siinä varmasti patistelukeinojakin yhteistyöhön tarvitaan.

Meillä on kuntakenttä ja kuntien palvelutuotanto erittäin isojen haasteitten edessä. Yleinen talouskehitys tulee ratkaisemaan hyvin pitkälle koko kuntasektorin tulevaisuuden. Meillä on voimakkaasti muuttumassa ikärakenne. Osassa alueita ja kuntia huoltosuhde muuttuu radikaalisti heikompaan suuntaan elikkä työssä olevien määrä suhteessa niihin, jotka eivät ole työssä, vaan huollettavina, määrä tulee muuttumaan voimakkaalla tavalla. Palvelujen kysyntä tulee lisääntymään tästä johtuen erityisesti terveyspalveluissa, vanhuspalveluissa voimakkaasti.

Kuntien tulopohja on hyvin erilainen riippuen maantieteellisestäkin sijainnista ja niistä luontaisista edellytyksistä, mitä valtionkin toimesta kunnille on rakennettu. Monissa kunnissahan on valtion toimesta vuosikymmeniä pidetty yllä rakenteita, yliopistoverkostoa, julkista liikennettä ja monia muita tekijöitä, jotka ovat parantaneet näitten kaupunkien kehitysedellytyksiä, ja tällä tavalla valtio on osallistunut vahvasti kaupunkien kehittämiseen. Mutta meillä on taantuvia alueita sitten, joissa elinkeinorakenteen kehittämiselle ei ole samoja edellytyksiä ja ne tarvitsevat toimenpiteitä.

Minusta tulevien vuosien ja oikeastaan seuraavien hallitusneuvottelujen tärkein kuntapoliittinen kysymys on, miten saadaan päätökseen oikeudenmukainen valtionosuusjärjestelmä. Sehän oli hyvin pitkälle ministeri Kiviniemen pöydällä, mutta tästä taloussuhdanteesta johtuen sitä ei hallituksessa saatu valitettavasti läpi vietyä, mutta se on seuraavien hallitusneuvottelujen tärkeä asia, elikkä olosuhdetekijöitten, kuten kansansairauksien parempi huomioiminen rahoitusjärjestelyissä. Nyt saatiin, kiitos hyvän hallituksen, harvaan asuttujen kuntien tilannetta helpotettua ja saaristokuntien asiaa helpotettua. Se oli hyvä päätös, joka pitää positiivisesti noteerata. Mutta ison osan kuntakenttää hoitaminen valtionosuusjärjestelmän kehittämisellä on aivan välttämätöntä, koska niillä alueilla pelkät kuntarajojen muutokset eivät tuo ratkaisua eivätkä pelastusta palvelutuotantoon.

Mutta täällä jo keskustelussa esillä ollutta kuntien menokasvun hillintää pitää tehdä joka puolella ja pitää ennakkoluulottomasti hakea uusia ratkaisuja, miten palvelutuotannossa otetaan käyttöön niin sanotut parhaat käytännöt. Tässäkin ministeri on ollut aktiivinen ja tätä samaa linjaa pitää jatkaa, miten parhaat käytännöt otetaan koko maassa käyttöön, koska meillä on erittäin suuria eroja saman kokoisten kuntien palvelutuotannon kustannuksissa, kun katsotaan asukasta kohti. Tässä mielessä tätä kehittämistarvetta on olemassa.

Kuntapolitiikkahan on yhteistä politiikkaa. Kunnissa ei ole varsinaisesti oppositiota ja hallitusta, ja se on toisaalta hyvä asia. Se on yksi avain meille kaikille tärkeän kokonaisuuden ratkaisemiseen. Tässä mielessä olen luottavainen siihen, että suomalainen kuntajärjestelmä tulee pitämään pintansa myös tulevaisuudessa ja se tulee säilyttämään tärkeän roolin hyvinvointiyhteiskunnan eräänä tärkeänä perustana.

Marjo Matikainen-Kallström /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tästä pakkoliitosasiasta ovat puhuneet kaikki kolme helsinkiläistä ministeriä ihan yhdestä suusta ja yhdellä samalla tiedotteella. Nyt oli tärkeää, että saimme kuntaministerin ymmärtämään ja kuntaministerin tarkennukset siihen, että hän ei aja pakkoliitosta, vaan pikemminkin Helsingin hajottamista eri osiin. Tämä on erittäin positiivinen ajatus meikäläiselle, koska silloin pääsevät nämä erilaiset kaupunginosayhdistykset hyvinkin voimakkaasti toimimaan ja saadaan kansalaisten kanta ja kansalaisten näkemykset päättäjien tietoisuuteen.

Hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemi

Arvoisa puhemies! Tuossa kannanotossa, joka otettiin jo jokin aika sitten, jossa olemme helsinkiläisten ministereiden kanssa samaa mieltä siitä, että tiiviimpää yhteistyötä tällä alueella tarvitaan, ja itse olen todellakin sitä mieltä, että metropoli-malli tarjoaisi siihen erinomaiset mahdollisuudet. Mutta silloinkaan kyllä ei tuossa yhteisessä linjauksessa lähdetty siitä, että millään pakkotoimenpiteillä siihen mentäisiin. Se oli sinänsä vain kannanotto sille aiheelle, ei niin, että pakkoliitoksiin lähdettäisiin missään päin Suomea.