Juha Hakola /kok:

Arvoisa herra puhemies! Talousarvioesityksessä lähdetään tuottavuuden parantamisesta tuottavuusohjelman kautta. Tuottavuusohjelman lähtökohtana on ollut, ettei tuottavuusvelvoite ulotu poliisi-, raja- ja hätäkeskuslaitoksen operatiivisiin toimintoihin. Vaikka lähtökohta on edellä mainittu, on valitettavaa, että osa vähennyksistä on kohdistunut välillisesti operatiivisiin toimintoihin. Henkilöstöä on vähennetty tukitoiminnoista, mutta tehtävät eivät ole vähentyneet samassa suhteessa vaan päinvastoin. Monessa tapauksessa operatiivisessa toiminnassa oleva henkilöstö on joutunut paikkaamaan näitä töitä. Henkilöstö joutuu päivittäin työskentelemään ankaramman työpaineen alla kuin aikaisemmin. On selvää, ettei henkilöstön vähentämistä voi kaikilla sektoreilla korvata tehtäviä ja toimenpiteitä sähköistämällä tai niitä priorisoimalla.

Sisäasiainministeriön alaisten virastojen työssä on selkeimmin kysymys elävien ihmisten tekemistä suoritteista kansalaisten turvallisuuden takaajina. Sisäisen turvallisuuden sektorille tulee koko ajan lisää vaatimuksia ja tehtäviä. Esimerkiksi käyvät lisääntyneet ulkomaalaisasiat sekä ampuma-aseiden lupaharkinnan mukanaan tuoma lisätyö. Tässä yhteydessä onkin syytä muistuttaa siitä, että nyt eduskunnan käsittelyssä oleva ampuma-aselaki, joka tulee voimaan kesällä 2010, lisää varmuudella lupapalveluita suorittavan henkilöstön työmäärää. Lupapalvelutehtävissä työtaakka on todella raskas, ja lisähenkilöstön tarve on välitön.

Viime vuonna tähän aikaan oli vastavalmistuneiden poliisien työtilanne hälyttävän huono. Hallitus panosti tuolloin merkittävästi poliisin toiminnan vakiinnuttamiseen ja työttömien poliisien palkkaamiseen. Poliisiylijohtaja Mikko Paatero arvioi puheessaan 12.12.2008, siis vuosi sitten, että vuoden 2009 lopussa olisi työttömänä noin sata poliisimiestä. Kun vuoden viimeinen peruskurssi valmistuu lähipäivinä Poliisiammattikorkeakoulusta, ollaan itse asiassa tuolloin juuri tuossa Paateron arvioimassa lukemassa. Tähän talousarvioesitykseen sisältyy 3 miljoonaa euroa poliisien työllistämiseen. Tällä toimenpiteellä tämä hallitus on korjannut aiemman vaikean ja kestämättömän tilanteen ja lähes kaikki vaativaan ammattiin koulutetut poliisit on työllistetty ja he tekevät siten arvokasta työtä kansalaisten arjen turvaamiseksi.

Poliisitoimen osalta viimeisenä kohtana nostan esille hallituksen esityksen tulevasta esitutkinta-, pakkokeino- ja poliisilainsäädännön kokonaisuudistuksesta. Esitys on käsitykseni mukaan tarkoitus tuoda tänne eduskuntaan ensi vuoden alkupuolella ja saattaa voimaan vuoden 2010 aikana. Aiemminkin jo tuossa mainitsin, että pidän erittäin tärkeänä sitä, että tuohon koulutukseen satsataan riittävä määräraha.

Arvoisa puhemies! Talousarvion mukaan hätäkeskustoimintaa tehostetaan ja toiminnan tuottavuutta lisätään hätäkeskuslaitoksen rakenteita kehittämällä. Sisäasiainministeriön linjauksen mukaisesti Suomi jaetaan kuuteen hätäkeskusalueeseen. Tarkoituksena on saattaa hätäkeskusten määrä alueiden määrää vastaavaksi vuoteen 2015 mennessä, ellei tästä pääsäännöstä poikkeamiseen ole erityisiä syitä.

Hallintovaliokunta on juuri antanut lausuntonsa hätäkeskuslaitoksen ja sen aluejaon uudistamisesta. Tässä yhteydessä saadun selvityksen mukaan hätäkeskuslaitoksen määrärahakehykset eivät ole riittävät nykyjärjestelmän mukaiseen toimintaan. On siis edelleen edessä muutosprosessi. Muutokseen sisältyy monia haasteita ja riskejä. Haluan korostaa ennen kaikkea sitä, että kansalaisten turvallisuus ei saa vaarantua missään olosuhteissa hätäkeskustoimintaan liittyvien muutosten aikana. Sanomattakin on selvää, että hätäkeskuksissa työskentelevän henkilöstön jaksamiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Toivonkin, että henkilöstön jaksaminen ja työpaineet huomioidaan kaikin mahdollisin ja tarpeellisin tavoin.

Hätäkeskusmaailmassa tapahtuva muutos tuo mukanaan merkittäviä kustannuksia. Jo nyt osataan arvioida osapuilleen tietojärjestelmien uudistamisen kustannukset, mutta yhtä tärkeää on varautua aluejaon johdosta tapahtuviin toimitilamuutoksiin. Pidänkin erityisen tärkeänä, että muutosten takia ei rakenneta uusia hätäkeskuksia. Nykyisistä hätäkeskuksista ainakin Oulun, Turun ja Keravan keskukset on alun alkaenkin suunniteltu siten, että niitä kyetään laajentamaan vähäisin toimenpitein.

Pelastustoimen osalta kiinnitän huomiota pelastajakoulutuksen aloituspaikkamääriin. Lähivuosina koko eteläinen Suomi ja erityisesti Pääkaupunkiseutu kärsii pelastustoimen ammattihenkilöstön puutteesta. Esimerkiksi Helsingissä tarvitaan nykyisen palvelutason ylläpitämiseksi 150—200 uutta pelastajaa seuraavan 5—8 vuoden aikana. Pelastusopisto ei tätä vajetta pysty omalla koulutustuotannollaan täyttämään ja niinpä Helsingin Pelastuskoulu joutuu kantamaan päävastuun kouluttamisen osalta. Tähän saakka jo 37 vuoden ajan on Helsingin Pelastuskoulu kouluttanut kaupungin pelastuslaitoksen tarvitseman henkilöstön itse ja helsinkiläiset veronmaksajat ovat tämän kaiken maksaneet.

Arvoisa puhemies! Koska aika näyttää tulleen täyteen, tulen jatkamaan siviilikriisinhallinnasta, raja- ja maahanmuuttoasioista seuraavassa puheenvuorossa.

Lasse Hautala /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Sisäasiainministeriön hallinnonalaan kuuluu maan sisäisestä turvallisuudesta vastaaminen. Siihen sisältyvät poliisitoiminta, Rajavartiolaitoksen ja Tullin toiminta sekä hätäkeskukset.

Ensi vuoden budjettiesitys parantaa poliisipalvelujen edellytyksiä, koska poliisien työllistämiseen on tulossa lisärahoitusta 3 miljoonaa euroa. Tämä mahdollistaa vakinaisten virkasuhteiden lisäämisen ja siten poliisien työllisyyden turvaamisen. Määrärahan korotuksesta huolimatta haasteita poliisipalvelujen saatavuuteen on tulossa. Vuonna 2011 poliisien määrän arvioidaan alentuvan eläkkeelle siirtymisten vuoksi ensi vuoden tasosta. Tähän muodostuvaan tilanteeseen on varauduttava koulutusta lisäämällä.

Yhteiskunnassamme on tarve kansalaisten tasapuolisten palvelujen saantimahdollisuuksien vuoksi poliisipalvelujen lisäämiseen. Erityisesti lupahallinnon palvelut ovat tuottavuusohjelmasta johtuen heikentyneet. Tulevaisuudessa muun muassa aselain muutos saattaa osaltaan heikentää kansalaisten lupa-asioiden hoitamista. Lupapalveluja tulisikin kehittää liikkuvien asioimismahdollisuuksien kautta sekä lisäämällä yhteispalvelupisteitä. Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen teki yhteispalvelupisteiden kehittämisestä hyvän selvitystyön, jonka tuloksien toteuttaminen tulisi parantamaan muun muassa haja-asutusalueiden lupapalveluja.

Poliisiorganisaation uudistamisesta huolimatta, tai siitä syystä, haja-asutusalueilla poliisien näkyvyys on heikentynyt — näin ainakin meillä Etelä-Pohjanmaalla maakuntakeskuksen ulkopuolisilla alueilla. Maakunnan kokoinen poliisilaitos ei ole vielä kyennyt tehokkaasti vastaamaan kansalaisten tarpeisiin ja odotuksiin. Toivottavasti työnjohdollisilla toimenpiteillä voidaan tilannetta parantaa.

Arvoisa puhemies! Hätäkeskusjärjestelmä on uudistumassa. Perusteeksi muutoksen tarpeellisuudelle on esitetty muun muassa henkilöstövoimavarojen riittävyyttä, henkilöstön tasapuolista jakautumista sekä tieto- ja viestintäjärjestelmän uudistamista. Hallintovaliokunta antoi juuri viime viikolla uudistuksesta monipuolisen lausunnon. Sen myötä jatkotoimenpiteet ovat nyt eduskunnan ulottumattomissa. Hätäkeskusalueita tullaan perustamaan nykyisen 15:n sijasta 6. Päätökset tehdään ministeriön toimesta. Alueiden koko tulee käsittämään vajaat 700 000 asukasta per hätäkeskus. Alueita ratkaistaessa on tärkeää, että alueet ovat yhtenäisiä poliisin, pelastustoimen, sosiaali- ja terveystoimen aluerajojen kanssa. Näiden alueiden rajat tietäen hätäkeskusalueet tulee muodostua näitä alueita yhdistelemällä. Siinä yhdistämistyössä on syytä huomioida se, että kielelliset ja kielen erityispiirteet tulevat riittävästi huomioiduksi. Siksi tässä yhteydessä haluan suoraan puhua Vaasan hätäkeskuksen säilyttämisen puolesta.

Nyt länsirannikolla on hätäkeskukset Turussa, Porissa ja Vaasassa. Toivon sisäministerin ottavan oppia edellisen hallituksen satakuntalaisesta maa- ja metsätalousministeristä, kun hän kykeni tekemään maaseutuviraston sijoituspäätöksen Seinäjoelle, oman vaalipiirin sijoituspaikkakuntaehdokkaasta huolimatta. Päätöksestä näkyivät maakunnan erityispiirteet ja niiden huomioiminen. Toivottavaa on, että ne tulevat näkymään myös sisäministeriön hallinnonalalla ja Vaasa saa pitää näin ollen hätäkeskuksensa.

Reijo Kallio /sd:

Arvoisa puhemies! Koska tässä ilta on ehtinyt jo pitkälle ja vielä on paljon pyydettyjä puheenvuoroja, koetan olla kohtuullisen lyhytsanainen.

Tästä hätäkeskusasiasta. Ed. Hautala näytti poistuvan salista, mutta voisin todeta mitenkään asiaan sen paremmin perehtymättä, että Pori on mukavasti siinä Vaasan ja Turun välissä ja näin ollen aika luonnollinen paikka hätäkeskukselle, mikäli tässä nyt jotain uusjakoa tulee tapahtumaan.

Arvoisa puhemies! Tuossa päivän debatissa ja puheenvuoroissa talousrikollisuuden torjunta oli jo vahvasti esillä. Mielestäni talousrikostutkinnan keskeisenä ongelmana tällä hetkellä on se, että poliisi ja veroviranomaiset eivät kykene riittävässä määrin puuttumaan reaaliaikaisiin talousrikosasioihin. Tässä mielessä viidenteen talousrikosohjelmaan, joka siis tulee kattamaan vuodet 2010—2011, kohdistuu erittäin suuria odotuksia. Mielestäni meidän on päästävä siihen, että entistä suurempi osa talousrikollisuudesta saadaan viranomaisten tietoon, että talousrikoksia kyetään aiempaa paremmin ja ennakolta torjumaan ja että talousrikosten määrä vähenee ja koko rikosprosessiin kuluva aika saadaan merkittävästi lyhenemään.

Poliisin lupahallinnon osalta täytyy olla huolestunut. Myönnettyjen lupien määrät ovat kovassa kasvussa, mutta henkilötyövuodet ovat vuoden 2008 toteutuman tasolla. Asiantuntijakuulemisessa tulikin selkeästi esiin, että lupahallinnon henkilöstön jaksaminen on heikentynyt. Mielestäni tässä tilanteessa onkin syytä kiinnittää erityistä huomiota henkilöstön riittävyyteen ja jaksamiseen. Lupaprosesseja on kyettävä kehittämään nykyistä tehokkaammiksi. Sähköistä asiointia pitää voida lisätä, ja erityisesti maaseudulla yhteispalvelupisteiden kehittäminen on tarpeen.

Sitten, arvoisa puhemies, lopuksi pari sanaa tuottavuusohjelmasta. Siitä on tullut, kuten hallintovaliokunnan lausunnossa erinomaisesti sanotaan, henkilöstöleikkauksiin perustuva saneerausohjelma. Lähtökohtanahan pitäisi olla tehtävien määrittelyn, jonka mukaan mitoitetaan henkilöstö ja kehitetään tuottavuutta parantavia prosesseja. Nyt tehdään päinvastoin ja vaarana on, että palvelut heikkenevät ja hallinnon tuottavuus tosiasiallisesti vähenee. Tuottavuusohjelma pitääkin ottaa kriittiseen tarkasteluun, ja sitovista henkilöstötyövuositavoitteista pitää luopua määräajaksi. Tätä me SDP:ssä olemme jo pitkään esittäneet, ja onneksi samaan johtopäätökseen näyttää tulleen hallintovaliokuntakin. Jatkossa sitten nähdään, heiluttaako häntä koiraa vai päinvastoin.

Thomas Blomqvist /r:

Värderade herr talman! Förslaget att höja anslagen för att sysselsätta polismän med 3 miljoner är både nödvändigt och välkommet. Med det här förslaget kan vi säga att antalet polismän totalt sett börjar vara på rätt nivå. Enligt regeringsprogrammet var ju målet med omstruktureringen av polisförvaltningen att minska antalet polisdistrikt, flytta resurser från förvaltningen till tjänster, att säkerställa tillgången till polistjänster i hela landet samt att trygga tillgången till svenskspråkig service.

Det konkreta resultatet av reformen på svenskt håll blev att fyra fungerande svenskspråkiga polishärader slopades och idag har vi i stället fyra regionala kontor inom tvåspråkiga polisinrättningar. Här gäller det att följa med utvecklingen och se till att det finns en tillräcklig språkkunskap inom vår poliskår och också att följa upp de språkliga konsekvenserna som polisförvaltningsreformen oundvikligen kommer att få.

Om det ser rätt så bra ut för polisen och polismännen så måste det sägas att anslagen för tillståndsförvaltningen är för knappt tilltagna. Här kan inte en ytterlig personalminskning komma i fråga, och man kan konstatera att produktivitetsprogrammet inverkat negativt på den här sektorn. Frågan är hur man kan trygga förutsättningarna för polisens tillståndsförvaltning i fortsättningen.

Trots att det just nu verkar råda balans i antalet utbildade poliser och de som kan få jobb inom poliskåren kommer rätt många polismän inom snar framtid att gå i pension. Därför kommer det också att bli nödvändigt att utöka antalet studerande vid polishögskolan inom en ganska snar framtid.

Arvoisa herra puhemies! Hätäkeskustoimintaa pyritään tehostamaan ja kehittämällä hätäkeskuslaitoksen rakenteita tulevina vuosina halutaan lisätä toiminnan tehokkuutta. Rahaa satsataan erittäin tärkeään hätäkeskustoiminnan ja tietojärjestelmän uudistamiseen, jonka kautta verkottuneet hätäkeskukset saavat tukea toisistaan ruuhka- ja häiriötilanteissa. Lähtökohtana tässä kehittämistyössä täytyy olla, että parannetaan mahdollisuuksia antaa kiireellistä apua nopeasti ja asiantuntevasti.

Hätäkeskusten verkottaminen yhteen on häiriötilanteiden ja poikkeusolojen kannalta tarpeellista. Tämä koskee myös mahdollisuutta palvella sekä suomeksi että ruotsiksi. Puheluiden siirtoon liittyy kuitenkin riskejä, kuten hallintovaliokunta on todennut. Sen takia hätäkeskuksia tulee myös uudessa systeemissä resursoida riittävällä henkilöstöllä, joka pystyy hallitsemaan oman alueensa tehtävävaihtelut.

Herr talman! I den kommande områdesindelningen är det viktigt att man beaktar att man kan rekrytera språkkunnig personal när man slår fast den indelningen. Speciellt kännedom om skärgårdsförhållandena är också viktigt att betona. I det här sammanhanget är det lätt att understöda ledamot Hautala, som framförde att Vasa skulle vara en naturlig placeringsort liksom också Åbo. Från ministeriet har man också sagt att det kan vara möjligt att ha flera nödcentraler än områden, och det skulle passa bra i Nyland och huvudstadsregionen där Lojo i så fall tillsvidare kunde fortsätta som för närvarande.

Arvoisa puhemies! Hallituksen panostukset sujuvaan turvapaikkahakuprosessiin ovat välttämättömät. Kaikki osapuolet hyötyvät mahdollisimman lyhyestä turvapaikkaprosessista. Se on taloudellisesti ja inhimillisesti oikea ja edullisin ratkaisu. Kuntakorvausta on nostettu 10 prosentilla, ja se on erittäin tervetullutta. Tällä yritetään saada lisää kuntapaikkoja pakolaisille. Näyttää kuitenkin siltä, ainakin tässä taloudellisessa tilanteessa, että monien kuntien mielestä tämä korotus olisi saanut olla vielä isompi.

Lopuksi haluan todeta, että on erittäin hienoa, että kotouttamiseen liittyvien pilottihankkeiden rahoitus tällä ehdotuksella myös voi jatkua.

Herr talman! Till sist några ord om produktivitetsprogrammet. Det ökande servicebehovet som en åldrande befolkning kommer att medföra gör att, samtidigt som den arbetsföra befolkningens andel minskar, kommer det att krävas en högre effektivitet och produktivitet också inom den offentliga sektorn. Det här är enda sättet att garantera en tillräcklig servicenivå med mindre resurser och i längden vårt välfärdssamhälle.

Vissa produktivitetsprojekt har gett goda resultat medan de i andra fall visat sig vara ett saneringsarbete som i allt för hög grad bygger på matematiska nedskärningar och personalminskningar utan garantier för att produktiviteten förbättras. I vissa fall har det till och med gått tvärtom. Därför är det oerhört viktigt att produktivitetsprogrammet anpassas sektorvis och uppgiftsvis så att man kan uppnå en verklig produktivitetsökning.

Tuija Nurmi /kok:

Arvoisa puhemies! Sisäasiainministeriön hallinnonala pitää sisällään laajan toimintakentän. Poliisin toiminta, Rajavartiolaitos, pelastustoimi ja hätäkeskukset sekä maahanmuutto kuuluvat tähän toimialueeseen, siis sisäasiainministeriön pääluokkaan. Siksi sinne onkin katsottu myös tarvittavan lisämäärärahoja ja jo tehtyyn budjettiesitykseen tehtiin lisäyksiä muun muassa Rajavartiolaitokseen sekä kriisinhallinnan erikoismateriaalihankintoihin.

Valtiovarainvaliokunnalla on varsin hyvä ponsi mietinnössään. Siinä todetaan, että Suomen turvapaikkapolitiikkaa koskevat linjaukset ja hakijoille maksettavat korvaukset saatetaan mahdollisimman yhteneviksi Pohjoismaiden ja vertailukelpoisten EU-maiden kanssa. Tämä on asia, joka on puhuttanut suomalaisia paljon. Turvapaikan saaminen ja yleisesti muukin maahanmuutto ovat tärkeitä asioita. Kuitenkin on muistettava, että Suomi on ensisijaisesti suomalaisten kotimaa ja heidän kulttuuriperintöään tulee myös kunnioittaa ja noudattaa, samoin kuin yleisiä käytäntöjä. Kaiken toiminnan tulee olla niin suomalaisten kuin tulijoidenkin ihmisoikeuksia noudattavaa. Sehän on päivänselvää.

Otan vielä esiin viime päivien uutisten myötä seuraavan seikan, joka koskee poliisin ja koulun yhteistyötä. Kouluille on sovittu omat vastuupoliisit. Missä he ovat nyt, kun kouluissa tapahtuu väkivallantekoja, kuten tilattuja pahoinpitelyitä? Näinhän lehdistö on kirjoittanut, että kouluihin on tilattu pahoinpitelyitä, ja oletettavaa on, että kun lehdistö tämän näin julkaisee, niin uutiset ovat totuuden mukaisia, koska hyvän lehtimiestavan mukaanhan asiat on tarkistettu, siis uutiset on tarkistettu kahdelta eri taholta.

Koulukiusaaminen ei ole enää kiusaamista, vaan väkivaltaa. Mielestäni koulukiusaamiseen ja kaikkeen niin fyysiseen kuin henkiseen väkivaltaan on puututtava heti ja pelotta. Nyt väkivallanteot ovat riistäytymässä käsistä ei vain aikuisten elämässä vaan myös lasten ja nuorten maailmassa. Haluan, että poliisi herää toimimaan myös Kiva Koulu -hankkeen puitteissa sekä on edelleen opettamassa lapsia ja nuoria kouluissa myös oikean ja väärän erottamisessa sekä tekee kaikkensa ehkäistäkseen väkivaltaa kouluissa. Jos ei riitä, että kouluissa opettajat, vanhemmat ja koululaiset yrittävät pitää yllä turvallista oppimisympäristöä, niin poliisin on tultava tueksi opettamaan ja tukemaan yleistä turvallisuutta ja yhteiskuntarauhaa. Ei ole uutta, että yhteiskunnan levottomuus lisääntyy, kun yhteiskuntaluokkien malli pyramidista muuttuu tiimalasiksi. Ehkä olisi kuitenkin syytä harkita, että lisättäisiin kouluihin kansalaistaito, joka on poistettu koulun oppiaineista. Ehkä sen on kuitenkin syytä palata takaisin lukujärjestykseen.

Lauri Kähkönen /sd:

Arvoisa puhemies! Pakolaisten kuntiin sijoittamisesta ja sen vaikeudesta on viime aikoina puhuttu ja kirjoitettu paljon eikä syyttä. Nythän tässä budjettiesityksessä näitä laskennallisia korvauksia kunnille korotetaan 10 prosentilla. Edellinen korotus tapahtui vuonna 1993. Kun kysyin sisäasiainministeriöltä, paljonko niitä tulisi korottaa, että oltaisiin edes siinä vuoden 1993 tasossa, niin siellä todettiin, että korotusprosentin tulisi olla 20 prosenttia. SDP omassa vastalauseessaan esittää juuri tätä 20 prosentin korotusta eli 2,5:tä miljoonaa. Eli todella olisi ollut toivottavaa, että edes tämä määräraha olisi siellä varattuna, koska todella tilanne tällä hetkellä on pakolaisten sijoittamisen osalta todella vaikea.

Arvoisa puhemies! Kotouttaminen on erittäin keskeinen, jos ajatellaan pakolaisten työllistymistä, oleskeluluvan saaneitten työllistymistä, ja tähänkin nämä määrärahat ovat alimitoitettuja. Kuntapilotteja on tälläkin vuodella menossa. Nyt sitten mietintöön pikkasen rahaa saatiin tähän pilotointihommaan, mutta jos verrataan sitä sitten ministeriön omaan pyyntöön, niin se on vain neljäsosa siitä. Eli varmasti hyvinkin keskeistä olisi ja tärkeää juuri kotouttamisessa, paitsi että sitä tietysti kehitetään, että siinä on myös riittävät resurssit.

Turvapaikkatutkinnan ja turvapaikkapäätösten resursointi on kanssa huomattavasti alimitoitettu. Sisäasiainministeriö pyysi tämän 2 miljoonan lisäksi 4:ää miljoonaa, ja jos resurssit olisivat riittävät, vuosittain pystyttäisiin purkamaan lähes 7 000 päätöstä. Mietintöön on tässäkin kirjattu, valtiovarainvaliokunta kirjasi, 750 000 näitten käsittelyn nopeuttamiseksi, mutta sillä ei tietenkään noihin lukuihin päästä.

Arvoisa puhemies! Otan esimerkin. Kun valtiovarainvaliokunta vieraili sisäasiainministeriössä, siellä todettiin, että poliisin yhtä kuukautta nopeampi turvapaikkatutkinta 4 500 hakijan osalta vähentäisi vastaanoton kustannuksia kaikkiaan 6 miljoonaa. Eli on todella merkittävästä rahasummasta kyse, ja tätä kautta näitä varoja voitaisiin muun muassa edellä mainittuihin kohteisiin osoittaa. Eli ei ole todella mielestäni järkevää, että tällaisissa kohteissa pihistetään. Tutkinnan ja tehokkaan päätöksenteon turvaaminen on kokonaisuudessaan huomattavasti halvempaa kuin hakijoiden oleskelun pitkittäminen vastaanottokeskuksissa.

Arvoisa puhemies! Aivan lopuksi Rajavartiolaitoksesta. Kuten mietinnössä todetaan, Rajavartiolaitos tulee selvästi ylittämään sille asetetut tuottavuusvaatimukset. Se on aiemminkin ne ylittänyt, ja suurimman osan se on toteuttanut henkilöstöä vähentämällä. Se näkyy varsinkin tuolla Itä-Suomessa ja Kainuussa, myös omalla paikkakunnallani. Vuosina 2005—2007 tämä vähennys oli 162 henkilövuotta ja vuoteen 2014 mennessä on luvattu vähentää vielä 200 henkilötyövuotta erityisesti Lapista, Kainuusta ja Pohjois-Karjalasta.

Rajavartiolaitos tarvitsee kipeästi toimintamenoihinsa rahaa tällä hetkellä. Tulevalle vuodelle mietinnössä on vain tuo 0,7 miljoonaa, ja se on näihin teknisiin laitteisiin. Mutta SDP:n eduskuntaryhmä esittää toimintamenoihin rahaa. Toki tekniikalla jotakin korvataan, mutta en usko siihen, että sillä voidaan nämä miehistövähennykset kokonaisuudessaan korvata. Eli rajaturvallisuustehtävät ja muut turvallisuustehtävät harvaanasutuilla alueilla tietyllä tavallaan vaarannetaan.

Arvoisa puhemies! Aivan lopuksi totean, että Rajavartiolaitoksen, poliisin ja Tullin yhteistyöstä on erittäin hyviä kokemuksia, mutta senkään varaan ei voi jatkossa kaikkea perustaa, jos ei todella näitä lisämäärärahoja saada.

Lyly Rajala /kok:

Arvoisa herra puhemies! Sisäasiainministeriön hallinnonala on meille suomalaisille tärkeämpi kuin uskommekaan, sen ministeriön alaisuudessahan toimii koko Suomen sisäinen turvallisuus. Tuli mieleen tässä, kun oltiin Pohjoismaiden neuvoston matkalla Ahvenanmaalla ja kävimme tutustumassa merivartioasemaan. Muut skandinaavit kysyivät ihmeissään, että eikös tämä Ahvenanmaa ole ollut demilitarisoitu vyöhyke jo kohta 100 vuotta, kuinka täällä voi olla sotilaita. Merivartioston univormut ja yleensäkin Rajavartioston univormuthan ovat hyvin paljon sotilaallisen näköisiä. Silloin piti oikaista heitä, että Rajavartiosto Suomessa kuuluu sisäministeriön hallinnonalaan eikä puolustusministeriön.

Meillä on EU:n pisin itäraja, ja siinä mielessä ed. Kähkönen on oikeassa, että millään laitteilla tuotakaan rajaa ei pystytä valvomaan, jos siellä ei ole miehistöä tarpeeksi. Tietenkin se olisi yksi keino, että rakennettaisiin sinne oma muuri niin kuin Kiinassa tai Berliinissä, niin pysyisivät poissa puolin ja toisin. Sitähän on ollut viime aikoina, että sinnekin päin on loikittu.

Se on hienoa, että tällä hetkellä olemme päässeet poliisien työttömyydessä vähemmälle. Pahimmillaan vuosi pari sitten ollut poliisien työttömyys ei varmasti aktivoinut eikä innostanut ketään lähtemään poliisiammattikorkeakouluun opiskelemaan työttömäksi poliisiksi. Silloinhan heitä käytettiin muun muassa, kun Suomi oli EU:n puheenjohtajamaa, tällaisissa tehtävissä. Hyvä, että oli jotakin töitä. Tällä hetkellähän tuo tilanne näyttää hyvältä. Tänään ministerin suusta kuultiin, että juuri tällä hetkellä työttömiä poliiseja on vain 20, mutta tilanne muuttuu hovissa ylihuomenna, kun seuraava vuosikurssi valmistuu. Sitten heitä on noin 100, mutta he työllistyvät pikkuhiljaa. Hyvä näin. Poliiseille riittää työsarkaa ihan varmasti olkoon vaikka pelotteena. Se on hyvin nähty tuolla kansalaisten parissa, että kun univormupukuinen poliisi ilmestyy paikalle, niin hän pelkästään olemassaolollaan rauhoittaa hyvinkin paljon.

Mutta sitten siirryn seuraavaan aiheeseen. Meillä on olemassa maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thors, joka on ollut hyvinkin lepsu näissä maahanmuuttoasioissa, jopa niin, että olenkin ruvennut kutsumaan häntä maahanmuutto- ja afrikkaministeriksi. Tänään ministeri kertoi täällä, kuinka paljon Norjassa ja Ruotsissa on turvapaikanhakijoita. Minun mielestäni sillä ei ole mitään merkitystä, paljonko niissä maissa on, mutta sillä on merkitystä, että Suomeen toissa vuonna tuli 1 500 turvapaikanhakijaa ja tänä vuonna ylittyy 6 000 eli kahdessa vuodessa nelinkertaistuu turvapaikanhakijoiden määrä Suomessa.

Kai se kertoo siitä, että tänne on helppo tulla. Totta kai, me olemme Schengen-maa, ja tuolta Haaparannasta pystyy vaikka divisioona ulkomaalaisia kävelemään joka päivä sisään. Täytyisi noihin Schengen-sääntöihinkin saada joskus semmoista puhtia, että ihan kaikkia ei olisi pakko ottaa vastaan, koska jokainen tänne tallusteleva on kuitenkin otettava viralliseen käsittelyyn, olipa sitten vaikka niin sanottu Dublin-hitti, joita on suurin osa tai ainakin puolet jo tällä hetkellä, siis sellaisia, jotka eivät ole saaneet turvapaikkaa jostakin muusta maasta ja sen jälkeen ovat jostakin syystä huomanneet, että Suomi on erittäin kiinnostava maa. Jotain täällä täytyy olla: erinomaisen hyvät avustukset ja tuet ja pidetään kuin kukkaa kämmenellä. Toki eivät nuo vastaanottokeskusten tilat ... — Minä olen Oulussa käynyt monta kertaa entisessä sairaala Heikinharjussa, joka on muutettu vastaanottokodiksi. Siellä on tällä hetkellä 600 turvapaikanhakijaa. Ei ollut sielläkään mitenkään hekumalliset olot, mutta jotain asialle täytyisi tehdä joka tapauksessa.

Oli hienoa nähdä kuitenkin semmoinen, että ministeri Thors on vankasti muuttanut mielipidettään tiukempaan suuntaan, kuten Ruotsikin on tehnyt, mutta tämä tapahtui vasta sen jälkeen, kun kokoomuksen kansanedustaja Arto Satonen työryhmineen julkisti raporttinsa "Realismia turvapaikkapolitiikkaan, resursseja kotoutumiseen". Tämän jälkeen olemme voineet havaita, kuinka ministeri Thors on myöskin ottanut hiukan pakkia tässä vapaamielisyydessään. Se sen sijaan täytyy sanoa ministerin miinukseksi, oliko se tänä vai eilisaamuna, kun hän oli Aamu-tv:ssä, että pitäisin sitä edellytyksenä, että suomalainen ministeri osaa puhua suomea. Siitä Lauri Karhuvaaran tekemästä haastattelusta, missä Thors oli haastateltavana, ei ottanut selvää edes Betsuanamaan tulkki.

Krista Kiuru /sd:

Arvoisa puhemies! Käsissä olevan menoluokan käsittelyssä on todettava, että näemme nyt selkeästi, miten operatiivisiin toimintoihin on jouduttu kajoamaan myös korkean tuottavuusohjelman nimissä. Siksi sosialidemokraatit esittävät omassa vaihtoehtobudjetissaan selkeitä, suurempia menolisäyksiä sekä poliisitoimen että Rajavartiolaitoksen toimintamenoihin.

Poliisiasioista on jo keskusteltu pitkään, mutta on tärkeä myös huomioida, että Rajavartiolaitoksella on äärimmäinen ahdinko erittäin kovan tuottavuusohjelman paineissa. Edes toimipisteiden lakkauttamiset eivät ole yksistään riittäneet, ja uhkana on se, pystytäänkö näiden tehtävien suorittamiseen täysipainoisesti.

Hankala tilanne on myös hälytyskeskuksilla, sillä me tiedämme, että jatkuvien tuottavuuspaineiden, pitkään jatkuneen rakenteellisen uudistuksen johdosta on jouduttu tilanteeseen, jossa hälytyskeskusta ja sitä järjestelmää arvioidaan aina uudelleen ja uudelleen. Nyt on jälleen käynnissä hanke vuoteen 2015 mennessä ja on suuri pelko siitä, pystyykö tämä uusiutuva hälytyskeskusjärjestelmä nyt palvelemaan kaikkia maakuntia yhtä tasapuolisesti. Tätä verkottumista haetaan apuun ja koetaan, että hälytyskeskusten verkottumisella saadaan aikaan paljon suurempia tuottavuushyötyjä, mutta myöskin toiminnallisia hyötyjä.

Itse uskallan ainakin tätä käynnissä olevaa suuntausta epäillä. Olen jo joka ainoan budjetin käsittelyn yhteydessä ollut huolissani siitä, että nämä tärkeät hälytyskeskusten tuottamat palvelut voitaisiin todella sellaisenaan taata kaikille kuntalaisille alueesta riippumatta. Nyt kun tämä järjestelmä on taas suuressa murroksessa ja etsitään niitä alueita, jotka jatkossa tätä hälytyspalvelua tuottaisivat, lienee peruskysymys jatkossa se, pystytäänkö turvaamaan näiden hälytyskeskusten todelliset tehtävien suorittamisen resurssit sellaisessa laajuudessa kuin me sitä todella haluaisimme.

Arvoisa puhemies! Viimeisenä asiana haluan nostaa esiin sen tilanteen, että me olemme joutuneet aika hankalaan paikkaan kasvavassa turvapaikan hakijoiden määrässä, kun samaan aikaan kuitenkaan resurssit näiden tehtävien hoitamiseen eivät ole kasvaneet siinä mittakaavassa kuin pitäisi. Meillä olisi mahdollisuus saada aikaan jopa kolminkertaiset säästöt vastaanottokuluissa, jos me satsaisimme riittävästi turvapaikkamenettelyn nopeuttamiseen.

On suorastaan ärsyttävää se, että nyt nostetaan kyllä esimerkiksi kunnille maksettavia laskennallisia korvauksia tästä tärkeästä tehtävästä, jota kunnat pakolaisia vastaanottamalla hoitavat, mutta samaan aikaan kuitenkaan tämä laskennallinen 10 prosentin korotus ei mene valitettavasti kokonaan siihen, että me saisimme kuntia enemmän motivoitua vastaanottamiseen, sillä tarvittaisiin jopa 20 prosentin korotus päämääriin pääsemiseksi. Se tarkoittaa 2,5 miljoonan lisäpanostusta siihen, mitä valiokunta esittää. Mutta itse pidän erittäin tärkeänä, että me nostaisimme nyt konkreettisesti tuon maksettavan laskennallisen korvauksen kunnille sellaiselle tasolle, että me myös tätä vastaanottotoimintaa sitten saisimme edistettyä. Nyt valitettavan usein käy niin, että vapaaehtoisia vastaanottavia kuntia ei löydy. Tämä asettaa kyllä meidät hankalaan välikäteen, ja pidän sitä suhteellisen pienenä rahana, jotta tämä ketju toimisi.

Arvoisa puhemies! Sitten on myös muistettava, että tähän turvapaikkaprosessiin liittyy hyvä kotouttaminen. Meillä on käynnissä Suomessa monia hyviä kotouttamisen pilottihankkeita, ja on surullista, että me emme arvosta sitä tärkeää voimavaraa, että nämä maahanmuuttajat, siis uussuomalaiset, kotoutettaisiin hyvin Suomeen. Se on meidän kaikkien etu, että kotouttamisprosessi onnistuu. Valitettavan usein kuitenkaan kotouttamiselle ei ole sellaisia määrärahoja, että me todellisuudessa saisimme aikaan tilanteen, jossa ihminen kokisi tulleensa sinuiksi sen uuden kotimaan kanssa. Minusta on tärkeää, että tähän kotouttamiseen varataan riittävät resurssit, ja tuen omasta puolestani tätä 1,5 miljoonan esitystä, jonka sosialidemokraatit omassa vaihtoehtobudjetissaan halusivat lisätä.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Sisäasiainministeriön pääluokka kattaa varsin monia sisäiseen turvallisuuteen ja osin sitä kautta liittyen myös ulkoiseen turvallisuuteen liittyviä asioita. Kysymys rajojen valvonnasta on entistä ajankohtaisempi. En voi pitää hyvänä sitä, että meillä vähennetään miehitettyjä rajavartioasemia. On tuotu esille, että nykyajan tekniikka, elektroniikka tarjoavat tähän apuansa. Osaltaan tämä pitää paikkansa, mutta tosiasia on myös se, että nimenomaan vihreällä rajalla, pitkällä alueella Suomen rajoja, ei mikään voi korvata ihmistä, joka vielä liikkuu siellä koulutetun koiran kanssa. Kenties elektroniikalla voidaan havaita, mutta elektroniikka ei toimi. Silloin kun toimintaa tarvitaan, tarvitaan ihmistä, ja sen takia minä voimakkaasti haluan tuoda esille sen, että riittävästi tarvitaan rajojen vartijoita nimenomaan vihreällä rajalla pitkin Suomen rajoja.

Ja vielä minä näkisin, että myös länsirajalla ja pohjoisrajallakin tulisi tehostaa rajojen valvontaa. Täällä on viitattu siihen, kuinka toisaalta on hyvä, mutta toisaalta on ongelma, että Haaparannan—Tornion välillä voidaan liikkua aivan niin kuin mitään rajaa ei olisikaan. Minä ymmärrän sen näitten kaupunkien kannalta, että tämä on siellä luonnollinen asia, sillä nimenomaan normaalin kanssakäymisen kannalta on vain positiivisia vaikutuksia. Mutta toisaalta me tiedämme, kuinka paljon henkilöitä, jotka tulevat luvatta maahan, tulee juuri tätä kautta. Sen takia sinne tulisi koettaa keksiä myös keinoja, joilla voitaisiin vaikuttaa siihen, että ei-toivotut henkilöt eivät voisi tähän maahan tulla.

Täällä on viitattu myös pakolaisturvapaikanhakijapolitiikkaan. Haluan, että siellä olisi realismia. Hallintovaliokunnan puheenjohtaja Tapani Töllille pitää antaa erityinen tunnustus siitä, että hän on valiokunnan johdolla ollut saattamassa tätä politiikkaa realismiin. Tästä on jo näkyviä ratkaisuja ollut, ja minä toivon, että ne nähdään jatkossa eteenpäin.

Ed. Nurmi täällä viittasi, että Suomi on ensisijaisesti suomalaisten kotimaa, ja silloin kun tämä on hyvä kotimaa suomalaisille, silloin tämä voi olla hyvä kotimaa myös tänne muualta tuleville. Olkaamme aidosti suomalaisia omine arvoinemme, tapoinemme, kulttuurimme kera. Silloin tänne on hyvä myös muiden tulla.

Poliisin asioihin liittyy monia tärkeitä kysymyksiä. Täällä on puhuttu tästä hätäkeskustoiminnasta, joka tietysti liittyy kaikkeen turvapalveluun ja kaikkeen hälytykseen. En voi pitää kaikin osin hyvänä sitä, että nämä hätäkeskukset keskittyvät, etäisyydet pitkittyvät. Ne saattavat normaalioloissa toimia. Toivon mukaan toimivat, jos näin tapahtuu, mutta me tiedämme viestiliikenteen häiriömahdollisuudet aivan normaalioloissa. Sääolot, ukkonen, myrskyt, nämä voivat aivan koska tahansa tehdä hyvillekin viestiyhteyksille katkoksia.

Aiemmin on ollut hyvin helppoa tiedottaa, että paloauto päivystää siinä ja siinä paikassa, mutta jos hätäkeskukset keskittyvät, niin pelkään, että paikallistuntemus vaarantuu ja siinäkin paikallinen toiminta vaarantuu. Minusta nykyinen systeemi tässä suhteessa ansaitsisi monesta syystä perustellun jatkon.

Ed. Nurmi toi täällä oikein hyvin esille, että tässä ajassa tarvitaan oikean ja väärän erottamista. Minusta meillä aidosti Suomessa pitäisi olla kunnon kristillinen koulukasvatus — meidän ei ollenkaan pitäisi sitä hävetä — kunnon entisajan aamuhartaudet, joissa opetetaan kymmenen käskyä, lähimmäisen kunnioittaminen niin, että ne ovat siellä jokaisen sisimmässä ihan aidosti. Silloin on annettu eväät ainakin erottaa oikea ja väärä. Ja tämä on arvopohja, joka varmasti kestää. Jos se on siellä ihmisen sisimmässä, niin kyllä sillä on oma vaikutuksensa. Se, että meillä on tullut arvottomuus niin sanotun moniarvoisuuden pohjalta, todella näkyy jo kouluväkivaltana, nuorisoväkivaltana, ja tämä on hyvin hälyttävää. Kerta kaikkiaan ei enää opetusministerikään voi päästä selittelemällä, että on Kiva Koulu -hanke. Se on hyvä, että se on, mutta se ei riitä selitte- lyksi.

Meidän on kiinnitettävä koulukasvatukseen enemmän huomiota, jotta oikea ja väärä erotetaan toisistaan ja väkivaltaa saadaan estettyä. Kouluväkivalta on sikäli paha asia, että se tapahtuu koulussa, joka on oppivelvollisuuslain alainen. Silloin kun lapsi tai nuori on oppivelvollisuuskoulussa tai koulumatkalla, aivan erityinen suojelu pitää olla hänellä kouluväkivallalta ja maaseudulla on jouduttu jo suurpetojenkin takia turvaa antamaan koulukyytien kautta.

Sen takia haluan, että kouluväkivalta kerta kaikkiaan saadaan kitkettyä pois, ja silloin juuri poliisin paikallistuntemuksella, sillä, että poliisi tuntee ihmiset, ja lapset jo pienestä pitäen tuntevat, että tuo on se meidän poliisisetä tai tuo nainen on meidän poliisi, sillä on tavattoman suuri merkitys. Ja jos hän tietää sitten, että poliisi vielä asuu sillä paikkakunnalla, missä hän työtä tekee, poliisi, joka tuntee kotiolot ja taustat, silloin voidaan monia asioita ennalta ehkäistä ja monia asioita voidaan hoitaa paljon pehmeämmillä ja kevyemmillä menettelyillä kuin joudutaan tekemään sitten jälkikäteen, mistä vielä seuraavat monet pitkittävät oikeusprosessit.

Oikeusministeriön hallinnonalaan kuuluu juuri tuo epäonnistunut asia, että poliisin sakkorangaistusten muuntorangaistus on poistunut. Poliisin arvovalta kärsii tästä. Kun poliisi takaa kansalaisten turvallisuutta, niin kyllä sillä pitäisi olla myös niitä keinoja, joilla, silloin kun sanktiomenetelmiä joudutaan käyttämään, olisi ennalta ehkäisevä vaikutus ja samalla myös rikoksia torjuva vaikutus.

Haluan, että poliisille luodaan näkyvyyttä, poliisi näkyy. Sillä on suuri merkitys. Pidän epäonnistuneena sitä, että meillä on keskitetty poliisiasemia ja monet poliisiasemat ovat tyhjillään. Se luo turvattomuutta. Toivon, että vakavasti harkitaan nyt miehittämättömien poliisiasemien toiminnan palauttamista siten, (Puhemies: 7 minuuttia!) että valot palavat. (Ed. Kuoppa: Täytyy hankkia jo pahvikuvia varmaankin!)

Mikko Alatalo /kesk:

Arvoisa puhemies! Poliisien määrää on tarkoitus lisätä vuoteen 2020 mennessä yli 800 henkilötyövuodella verrattuna vuoden 2007 tilanteeseen. Poliisien resursseja ollaan sijoittamassa yhä enemmän rikollisuutta ja järjestyshäiriöitä ennalta ehkäisevään ja paljastavaan toimintaan. Tämä linjaus nauttii varmasti kansan luottamusta, ja täytyy sanoa, kun itse on noilla huvipaikoilla ikänsä kulkenut, että kyllä se poliisin läsnä oleva vaikutus on tietysti ihan tärkeä, ja kannatan itsekin näitä kylä- ja korttelipoliiseja, mutta valitettavasti vaan tehokkuus tässä on nykyään valttia ja ei näihin ole kovin paljon resursseja.

Jotta lisäys olisi mahdollinen, täytyy Poliisiammattikorkeakoulun opiskelijamäärää lisätä. Tämä taas edellyttää valtiolta tähän lisäpanostusta. Koska lupahallintopuolella kysyntä on ollut myös kasvussa, ruuhkia on esiintynyt ja henkilöstö on jaksamisen äärirajoilla, tietotekniikka ja verkkoasiointi on saatava apuun.

Harmaa talous ja vero- ja kirjanpitorikokset vievät suuria summia poliisin toiminnasta. Kyseiset rikokset ovat kasvusuunnassa näin laman aikana. Vaikka rikokset on ratkaistava ja tuomioita on jaettava, olisi arvioitava hyvissä ajoin sitä, kuinka paljon lopulta on rahaa saatavissa myös takaisin. Vuonna 2008:han laskettiin, että saatu rikoshyöty yhtä henkilötyövuotta kohti tuotti asianomistajalle lähes 130 000 euroa, joten takaisin saatu hyöty on merkittävästi suurempi kuin tutkintaan sijoitetut varat. Tämä on syytä muistaa.

Tutkintatoiminnan ennalta ehkäisevä vaikutus olisi vielä parempi, jos poliisi ja veroviranomaiset pystyisivät puuttumaan reaaliaikaisesti talousrikoksiin. Tuossa aikaisemmin iltapäivällä oli puhetta tästä uutistiedosta, että Suomessa on Pääkaupunkiseudulla harmaata työvoimaa noin parikymmentätuhatta ja toisaalta suomalaisia rakennusmiehiä on työttömänä. Tämäkin on yksi näitä ongelmia, tämä rakennusala.

Tuottavuusohjelman suhteen säilyttäisin kohtuuden. Tärkeintä on sittenkin, että hommat hoituvat järjestyspuolella ja ettei tuottavuusohjelma aiheuta laman aikana lisää työttömyyttä.

Arvoisa puhemies! Turvapaikanhakijoiden määrän arvioidaan nousevan vajaaseen 6 000 henkilöön. Ratkaisua odottaa jo nyt 4 000 hakijaa. Poliisi on vuonna 2009 suunnannut yhteensä 60 lisävirkaa kasvaneeseen turvapaikkatutkintaan. Mikäli perusteettomat turvapaikan hakemiset kyettäisiin estämään jo Suomen rajojen ulkopuolella, tulisi se tietysti halvemmaksi veronmaksajille.

On hyvä, jos ministeri Thors on nyt tarkistamassa näitä maksettavia korvauksia. Me teimme tuossa kirjallisen kysymyksen edustajien Miedon ja Pakkasen kanssa, että turvapaikanhakijoille maksettavat korvaukset ovat oikealla tasolla. Suomalaiset ihmiset, jotka maksavat veroja, ovat tarkkoja siitä, miten heidän työllään tienaamia veroeuroja käytetään, ja ihmiset, jotka elävät sosiaaliturvan varassa, vertaavat etuuksiaan turvapaikanhakijoiden etuisuuksiin, ja katkeruutta syntyy, ja se aiheuttaa myös jonkunlaista rasismia tämäkin.

On hyvä, että nyt voidaan puhua turvapaikkapolitiikasta. On tapahtunut sellainen linjanmuutos. Nyt asiasta tosiaan voi, sanotaan, kiihkottomasti puhua, ja Euroopan maissa ongelmat on tiedostettu jo aikaisemmin. Haluan minäkin tässä omalta osaltani kiittää hallintovaliokuntaa. Puheenjohtaja Töllin johdolla he tekivät hyvää työtä. Säännöksiä ollaan nyt hieman kiristämässä. Turvapaikkapolitiikka jäntevöityy. Näitä Dublin-tapauksia eli palautettuja on tänä vuonna jo yli tuhat. Se osoittaa ongelman vakavuuden. Kun tarpeettomien hakemusten määrä minimoidaan, voidaan keskittyä todella avun tarpeessa olevien maahanmuuttajien kotouttamiseen, joka sekin tärkeä tekijä.

Arvoisa puhemies! Ideologisesti ajatellen Suomelle sopii, että osallistumme maailmalla siviilikriisinhallintaan. Tämä sopii Suomi-brändiin. Tämä kuitenkin edellyttää, että operatiiviset valmiudet ovat kunnossa, että toimintakykyä kehitetään ja Kriisinhallintakeskuksen resurssit riittävät.

Rajavartiolaitoksen puolella valvontaa hoidetaan yhä enemmän teknisillä laitteilla. Tämä tarkoittaa samalla sitä, että teknistä osaamista tarvitaan ja toisaalta vähemmän varsinaista henkilökuntaa.

Pelastustoimen puolella on käynnissä tuottavuusohjelman toimeenpano, ja täytyy minunkin sanoa kyllä, että olen hieman huolissani itse hätäkeskusten pitkän tähtäimen harvennussuunnitelmasta, ei niin, etteikö tekniikka toimisi, mutta jotenkin tämä paikallistuntemus olisi hyvä. Kyllähän ne navigaattorit vievät perille, mutta aina se on hyvä, jos ihmiset tuntevat paikallisesti ne paikat, missä hätä on, ja toisaalta kyllä on hyvä asia, että tämä verkottuminen, tämä synergia, toimii hätäkeskusten kesken, mutta joka tapauksessa alueelta myös häviää näin satoja työpaikkoja, ja saadaanko työvoima siirtymään uusille paikkakunnille ja saadaanko sitten taas siellä uusia työntekijöitä? Koen tämän kyllä jossain määrin hieman kysymyksen arvoiseksi toimenpiteeksi.

Juha Hakola /kok:

Arvoisa herra puhemies! Aiemmin tässä pääluokassa käyttämäni puheenvuoro päättyi siihen, että kävin läpi pelastustoimen osalta pelastajakoulutuksen aloituspaikkamääriä. Totesin, että täällä Helsingissä tarve on 150—200 uutta pelastajaa tulevina vuosina. Oli oikein positiivista kuulla ministerin vastaus — itse asiassa tuoltahan se löytyy valiokunnan vastauksestakin — että ylimääräisen pelastaja- ja hätäkeskuspäivystäjäkoulutuksen toimeen-panoon tullaan palaamaan valiokunnan kannanoton mukaisesti lisätalousarviossa.

Tässä yhteydessä, kun talousarvioaloitteita on tehty, olen itse tehnyt aloitteen määrärahan osoittamisesta alueelliseen pelastajakoulutukseen ja totean, että tuollainen 57 opintoviikon kokonaisuus, joka pitää siis sisällään 15 pelastaja- tai hätäkeskusoppilaan kouluttamisen, on kustannuksena noin 430 000 euroa. Tämän kokoluokan hankkeesta on kysymys, mutta sen totean, arvoisa puhemies, tähän loppuun.

Sen sijaan jatkan muutamasta muusta tärkeästä asiasta. Menen ensiksi Rajavartiolaitoksen kokonaisuuteen.

Rajavartiolaitoksen toimialaan pätee se sama operatiiviseen toimintaan kohdistuva tuottamusvelvoite, mitä aiemmin on kuvattu poliisitoimen kohdalla. Rajavartiolaitoshan on perinteisesti toteuttanut hyvin kuuliaisesti sille asetetut tuottavuusvähennykset. Näin ollen Rajavartiolaitoksella on toimintamomentilla tälläkin hetkellä useiden miljoonien eurojen määrärahavaje. Rajavartiolaitos on ryhtynyt toimenpiteisiin määrärahavajeen johdosta, ja uskon, että se selvinnee tästäkin, mikäli toimintaympäristössä ei tapahdu merkittäviä muutoksia.

Nostan esiin rajavalvonnan teknisen kehittämisen, koska se lienee välttämätöntä, kun pidetään takaraivossa tämä määrärahavaje ja siitä johtuvat voimavarasiirrot. Tästä johtuu kaikkein tärkeimpien teknisten järjestelmien korvaaminen, ja siihen valiokunta onkin osoittanut 700 000 euron määrärahan. Samoin kokonaisuudessaan, mikäli tällaisia laajempia alueita joudutaan teknisesti korvaamaan, ollaan vääjäämättä siinä tilanteessa, että tuohon kokonaisuuteen pitää lisärahoitusta sitten vaikka lisätalousarvion muodossa kenties lisätä.

Kiinnitän kuitenkin huomion Rajavartiolaitoksen lähitulevaisuuden merkittävimpään investointiin, ja se on kaksimoottorisen Agusta Bell 412 -helikopterityypin korvaaminen uudella kalustolla. Tästä hankinnasta ei käsitykseni mukaan ole vielä tehty päätöstä, ja pidänkin sitä erittäin tärkeänä rajaturvallisuuteen ja meripelastukseen sekä virka-aputehtäviin liittyvän suorituskyvyn ylläpitämiseksi.

Tässä kohdassa en malta olla kommentoimatta ed. Lauri Oinosen äsken käyttämää puheenvuoroa siitä, että hän näkisi mielellään rajavartioinnin olevan tuolla länsirajallakin. En korjaa, vaan täydennän, sanotaan näin. Kun me elämme Schengenissä, niin kuin pitkään on ollut, niin valitettavaa vain on, että tuonne läntiselle rajalle ei resursseja ole varattu, koska siellä ei tällaisia massatarkastuksia tehdä. Aivan samalla tavalla samaa taustaa vasten voitaisiin pohtia sitä, mikä määrä meidän näkökulmastamme luvattomia maahan tulijoita tulee etelärajan kautta, kun tiedetään, että aivan samalla tavalla voi lautalla tulla Viron suunnasta. Sekin on hyvin merkittävä ongelma tässä kokonaisuudessa.

Arvoisa puhemies! Maahanmuuttoviranomaisen toimintamenoihin osoitettu 2 miljoonan euron lisäys kohdentuu turvapaikkapäätöksentekoon. Puhun nyt siis siitä lisäyksestä, mikä oli alkuperäisessä talousarviossa. Vuoden 2009 lopussa tullee olemaan arviolta lähes 4 800 ratkaisematonta turvapaikkapäätöstä, ja ensi vuonna arvioidaan turvapaikanhakijoiden määrän olevan 4 000—5 000. Valiokunta on lisännyt 750 000 euroa turvapaikkahakemusten käsittelyyn, mikä helpottaa tätä ruuhkaa merkittävällä tavalla. Mikäli Maahanmuuttovirastoon kyettäisiin tekemään edelleen jonkin verran lisäyksiä, saataisiin ratkaisemattomien päätösten määrä pudotettua vuoden 2010 loppuun mennessä alle 2 000:n. Se tarkoittaisi noin 6 800 ratkaistua turvapaikkapäätöstä. (Puhemies: 5 minuuttia!) — Arvoisa puhemies! Käsitykseni mukaan, kun puheenvuoro on paikalta pyydetty, se voi olla yli 5 minuuttia, eikö näin? — Lisäysten tarkoituksena on nopeuttaa ruuhkautunutta turvapaikkapäätöksentekoa ja samalla purkaa tuota hakemusruuhkaa. Tämä resursointi vaikuttaa suoraan turvapaikanhakijoiden vastaanoton kustannuksiin, ja sitä kautta säästöjä syntyy. Tarkoituksena täytyy olla sujuva, mahdollisimman nopea prosessi, jolloin siis myös vastaanoton kustannukset kokonaisuudessaan tulevat vähenemään.

Samaan aikaan on kuitenkin tärkeä muistaa, ettei sovi unohtaa poliisin turvapaikkatutkinnan ja maastapoistamisresurssien vahvistamista, kuten ei myöskään hallinto-oikeutta ja sen resursseja. Näillä kaikilla on vaikutus siihen, millä tavoin kustannuksia saadaan pienennettyä ja hakijoiden asia mahdollisimman pikaisesti käsiteltyä.

Arvoisa puhemies! Aivan viimeisenä haluan nostaa esiin Tullin määrärahaongelman siltä osin kuin se liittyy sisäisen turvallisuuden kysymykseen. Tiedän, että tämä pääluokka kuuluu valtiovarainministeriön toimialaan, mutta totean sen tältä osin. Tullin roolihan on hyvin keskeinen muun muassa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa mainitun rajaturvallisuuden takaamisen sekä järjestäytyneen rikollisuuden torjunnan osalta.

Tullilaitoksen ongelmat kärjistyvät henkilötyövuosien vähennysvelvoitteiden lisäyksiin. Nimittäin alkuperäisiin, vuosille 2006—2011 laadittuun tuottavuusohjelmaan on lisätty henkilötyövuosien vähennysvelvoitteita niin, ettei eläköytyminen ja muu luonnollinen poistuma riitä niitä täysin kattamaan. Tämä tilanne onkin osittain johtanut siihen, että Tulli joutunee päättämään määräaikaisia palvelussuhteita, jotka ovat määräaikaisia vain nimikkeiden osalta. Nämä määräaikaiset työntekijät ovat osa Tullin pysyvään rakenteeseen palkattua henkilöstöä, ja näin ollen heidän osuutensa on merkittävä Tullin toimintakentässä.

Valiokunta on lisännyt Tullille määrärahaa ... (Ed. Kuopan välihuuto) — Käsitykseni mukaan, ed. Kuoppa, minulla on puheenvuoro. — Valiokunta on lisännyt Tullille määrärahaa noin 1 miljoonaa euroa, ja tuo on erittäin positiivista. On oikein ilahduttavaa, että näin on käynyt. Käsitykseni mukaan se ei kuitenkaan riitä kattamaan kokonaisuudessaan tämänhetkistä määrärahavajetta. Toivonkin, että asiaan sitten palataan, jos ei nyt huomenna tuossa teidän esityksessänne, niin sitten lisätalousarvion muodossa myöhemmässä vaiheessa. Kuitenkin selvää on se, että Tullin valvonta- ja rikostorjuntatehtävät eivät saa missään olosuhteissa vaarantua. On pidettävä mielessä se lisäarvo, jonka Tulli tuo mukanaan myöskin viranomaisten rajat ylittävän huumerikollisuuden ja talousrikollisuuden torjuntaan.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Äskeistä puheenvuoroani vielä haluan täydentää lähi- ja paikallispoliisin merkityksellä. Poliisi, joka tuntee paikkakunnan ja tuntee sen ihmisiä ja joka tunnetaan vastaavasti paikkakunnan ihmisten toimesta, voi toimia hyvin tehokkaasti pehmeillä toimintamenetelmillä. Sanalliset neuvot, läsnäolo, nämä kaikki toimivat ennaltaehkäisevästi, ja jos jotain sattuu, niin paikallinen lähipoliisi voi hoitaa monet asiat ihan siinä sanallisesti keskustellen ja opastaen ja neuvoen. Sitä vastoin, jos joudutaan jostakin kauempaa kutsumaan poliisi, niin siinä tulee semmoinen prosessi, jossa tulee lähipoliisin toimintaan verrattuna tarpeettomia käräjäprosesseja, ehkä tarpeettomia vankilaseuraamuksiakin. Pidän lähipoliisia ja paikallista poliisia todellisena oikeuden palvelijana, joka saa pehmeillä keinoilla toteutettua yhteiskuntaturvallisuuden, ja sen takia alleviivaan — vaikka tämä on täysin ajan näkemystä vastaan, tuntuu, että kaikki keskitetään ja jostakin vain autolla käydään silloin tällöin partioimassa — että paikallispoliisi, joka tuntee, on aivan korvaamaton ja tekee niin arvokasta työtä, että tämä pitäisi ihan laskea ja selvittää.

Edelleen Rajavartiolaitoksen puolella toisin myös meidän laajat merirajamme esille. Ed. Hakola aivan oikein kiinnitti huomiota minun puheeseeni länsirajasta. Vaikka me tiedämme, että siellä ei tarvita nyt rynnäkkökiväärin ja koiran kanssa kulkevaa vartiomiestä, niin toivon, että me tiedostaisimme ne uhat, joita siltä suunnalta Suomen turvallisuudelle myös saattaa tulla.

Tuija Nurmi /kok:

Arvoisa puhemies! Ed. Hakolan laajan ja pitkän, syvälle luotaavan puheenvuoron kirvoittamana haluan käyttää vielä lyhyen puheenvuoron. En muista, mistä lehdestä luin, mutta kuitenkin ilmansuunnat, mistä huumeet Suomeen tulevat, ovat pääsääntöisesti etelä ja länsi, tarkasti sanottuna Lounais-Suomi. Budjettikirjan sivulla 154 lukee: "Poliisi pyrkii aktiivisesti siihen, että koko maahan on laadittu ajanmukaiset ja vahvistetut alueelliset turvallisuussuunnitelmat, joissa määritellään konkreettisia toimenpiteitä yleisten paikkojen häiriökäyttäytymisen ja väkivallan vähentämiseksi." Jatkossa sivun loppupuolella lukee, että halutaan estää Jokelan ja Kauhajoen kaltaiset tapahtumat ennalta. Eli nämä molemmat tapaukset olivat koulusurmia, ja molemmat surmaajat ovat käsitykseni mukaan olleet koulukiusattuja.

Lisäksi sivulta 157 selviää, että poliisin tietoon tulleitten törkeitten huumausainerikosten määrä on ollut viimeisten vuosien aikana kasvussa. Eli kyllä poliisi tarvitsee määrärahoja ja myös sitten sen pitää toimia. Kyllä poliisin pitää olla hereillä niin koulukiusaamisissa, koulusurmissa kuin sisäisessä arjen turvallisuudessa. Myös rajoilla pitää olla turvallista, kuka turvallisuutta sitten valvookin: Rajavartiolaitos, huumekoirat, Tulli — kaikkien pitää olla hereillä.