Tuija Nurmi /kok:

Arvoisa puhemies! Euroopan laajuisesti katsottuna puolustusbudjetit pienenevät. Meidän on tietenkin seurattava tätä kehitystä ja vastattava omalta taholtamme siihen. Toisaalta puolustusvälinemarkkinat avautuvat yhä laajemmalle. Suomihan on ollut mukana tässä toiminnassa varsin mittavasti ja ansiokkaasti. Sain kunnian olla tekemässä ensimmäisenä suomalaisena raporttia Länsi-Euroopan unionissa. Tämä raportti koski panssaroituja ajoneuvoja. Siinä sain tutustua Patrian toimintaan tarkemmin käydessämme Patrian tehtailla Hämeenlinnassa. Olen myös toiminut siellä neuvottelukunnassa jo joitakin vuosia, yli 10 vuotta. Patrian AMV on ainut neljännen sukupolven ajoneuvo, joka on tuotantoprosessissa. Patria katsoo, että se on kilpailijoitaan edellä tällä hetkellä. Yhteistyö niin kotimaassa kuin EU-tasolla on tietenkin elintärkeää, ja Suomessa on suojatuista ajoneuvoista paljon tieto-taitoa, ja siksi on ehdottoman tärkeää säilyttää tuotekehitys, suunnittelu ja tuotanto Suomessa oli sitten yhteistyökumppanit mistä tahansa ja keitä tahansa.

Tiivistän tätä puheenvuoroani niin, että totean, että meillä on pitkät perinteet kansainvälisestä humanitäärisestä avusta. Ajatellaanpa esimerkiksi, kuinka meidän ajoneuvoja käytetään miinanraivausajoneuvoina Kambodzassa ja sitten Nasu-telakuorma-autoja Kiinassa esimerkiksi ... — Nyt minun täytyy varmasti siirtyä tuonne puhujapönttöön. — (Siirtyy puhujakorokkeelle.) Niin, näitä Nasu-telakuorma-autoja käytetään Kiinassa esimerkiksi vesiministeriön käytössä tulvatilanteissa sekä metsäministeriön käytössä metsäpaloissa.

Lisäksi haluan, kun nyt puhutaan puolustusministeriöstä ja näistä Afganistanin toimenpiteistä, tässä yhteydessä ottaa myös esiin sen, että käsitykseni hyvin pitkälle on saman suuntainen kuin erään lääkärin, joka on toiminut vuodesta 1971 lähtien Afganistanissa, nyt jo tosin palannut sieltä takaisin Suomeen. Hän on sitä mieltä, että paras keino auttaa afganistanilaisia ihmisiä on se, että sinne koulutetaan henkilökuntaa turvaamaan demokratiaa, mutta ainakin hänen mielestään, niin kuin varmasti meidän kaikkien mielestä, se on varsin pitkä ja kivinen tie, mutta varmasti loppupelissä kaikista inhimillisin.

Vielä muutama sana Tekes-rahoituksella kehitetyistä innovaatioista. Jos katsomme tästä eduskuntatalosta ikkunoista pihalle tuonne rautatieasemalle päin, näemme Helsingin musiikkitalon rakennelman, joka on suojattu pressuilla. Samoin Helsingin rautatieaseman kellotorni, Eliel Saarisen rakentama torni, on suojattu vastaavanlaisella pressulla, joka on tosin sitten kuvioitu rakennuksen kaltaiseksi. Tämä katos on innovaatio, joka on siis syntynyt Tekesin rahoituksella. Samalla systeemillä voidaan rakentaa myös lentokone- ja helikopterihangaareita. Näitä tarvitaankin jatkossa, ja suosittelen lämpimästi harkitsemaan sitä, kun nyt näitä hankintoja joudutaan tekemään, että niitä voitaisiin hieman nopeuttaa. Voisimme jo näitten hangaarihankkeiden yhteydessä pienellä summalla työllistää 20 ihmistä ja saada asioita eteenpäin.

Lisäksi Puolustusvoimilla on ollut ajoneuvoja ilman suojaa, ja silloin tietenkin kalliit laitteet ruostuvat ja eivät ole asianmukaisesti sijoitettuna. Siksi tämmöiset siirrettävät, liikuteltavat suojat, jotka käyvät myös liikkuville laitteille, kuten lentokoneille ja helikoptereille, ovat varsin asianmukaisia. Näkisin mielelläni, että tähän nopeampaan toimintamuotoon päästäisiin. Ja kyllähän täällä on nopeutettu jo näitä hankintoja, niin kuin ministeri päivällä totesi, mutta ehkä vielä pitäisi harkita, jos me voisimme tässä suhteessa nopeuttaa näitä hankintoja esittämälläni tavalla.

Juha Hakola /kok:

Arvoisa herra puhemies! Koska kello on jo paljon ja tänään on käytetty hyviä puheenvuoroja ja minun vireystilani alkaa olla siinä jaksossa ja koska toimittajatkin ovat jo nukkumassa, niin vain muutamia asioita toteamuksina siitä, mitä keskeisiä asioita tulisi käsitellä. (Ed. Nurmi: Eivät ne nuku koskaan!)

Tasapainoinen Puolustusvoimien kehittäminen ja ylläpito edellyttää kolmea asiaa: kolmannes resursseista käytetään materiaalisen varmuuden ylläpitämiseen, kolmannes henkilöstömenoihin ja kolmannes muihin toimintamenoihin. Tulevaisuudessa yhdeksi suurimmaksi haasteeksi muodostuva kokonaisuus on puolustusmateriaalin vanheneminen. Meillä on tällä hetkellä tilanne, että lähivuosina niin sanottua bulkkitavaraa, tällaista kappaletavaraa, tulee vanhenemaan isot määrät. Se tietenkin aiheuttaa erityisesti Maavoimille monenmoista tarvetta hankkia uutta tavaraa.

Henkilöstömenot ovat, kaikki tietävät, hyvin keskeinen alue, olkoon sektori mikä tahansa, ja tässä tapauksessa jätän ne vähemmälle huomiolle. Totean kuitenkin, että Maavoimien toimintamenopuolen keskeinen tekijä on joukko-osastot ja erityisesti varusmieskoulutuksella hankittu joukkojen osaaminen. Suunnitelluilla toimintamäärärahoilla Maavoimat pystyy viemään läpi varusmiesten harjoitusjärjestelmän muuttamalla sen painopistettä pituuteen ja paikkaan liittyvin toimenpitein. Tarkoitan tällä lähinnä sitä, että harjoitusalueet eivät enää välttämättä sijaitse niin pitkällä kuin aikaisemmin ja harjoitusten pituus saattaisi olla hieman lyhyempi. Samoin kertausharjoitusten suunniteltu määrä tultaneen saavuttamaan tällä kaudella. Hieman olen kuitenkin huolestunut siitä, että kantahenkilökunnan täydennyskoulutustavoitetta jouduttaneen supistamaan, joskin perus- ja jatkokoulutus voitaneen toteuttaa suunnitellusti. Myöskin Maavoimien kansainväliseen toimintaan tullee jonkin verran supistuksia.

Arvoisa puhemies! Kun kysymys on tällaisista massiivisista teknologisista harppauksista, ne ovat edellyttäneet tietenkin sitä, että vanhentunut materiaali nimenomaisesti esimerkiksi Ilma- ja Merivoimien kalustossa on päivitettävä. On sanomattakin selvää, että nuo kustannukset on välttämätöntä kattaa, jotta käytössä oleva kalusto voidaan käyttää elinkaarensa loppuun ilman uhkaa, että kalustosta joudutaan luopumaan huonon kunnon takia. Sodanajan valmiuden edellyttämien varaosien käyttämistä tulisi mielestäni vain poikkeuksellisissa ja satunnaisissa tilanteissa käyttää keinona päivittää materiaalia. Tänään päivällä käytettiin puheenvuoroja juuri siitä, että varaosatilanteet ovat jossain määrin huonoja.

Ilmavoimien toiminnassa merkitsevää ja ratkaisevaa on kaluston ohella lentotuntien määrä. Riittävä määrä lentotunteja tietenkin takaa sen, että meillä on käytössä suorituskykyinen joukko ilmapuolustukseemme. Kun pohditaan toimintamäärärahojen osalta sitä, mitä juuri tämä lentotoiminnan osuus on, niin on tietenkin todettava, että se on huomattavan suuri. Koska menot ovat kovat ja ennen kaikkea on selvää, että kaikki materiaali, mitä näissä vehkeissä tarvitaan, on kallista, sitä kautta toimintamäärärahat ovat varmastikin kovin pienet.

On todettava kuitenkin, että Ilmavoimia on kehitetty turvallisuus- ja puolustuspolitiikan linjausten mukaisesti myös kansainvälistä sotilaallista kriisinhallintaoperaatiota silmällä pitäen, ja pidän sitä oikein hyvänä. Kokonaisuudessaan sotilaallisen kriisinhallinnan osalta kaluston hallintomenoihin osoitetaan 53 miljoonaa euroa, joka on kylläkin 1,7 miljoonaa vähemmän kuin vuonna 2009. Se on kuitenkin todettava, että ensi vuonna meidän kaikki kriisinhallintaoperaatiomme sinällään jatkuvat suurin piirtein samanlaisina elikkä lähtökohtaisesti isommat joukot ovat Kosovossa, Afganistanissa ja Tšadissa. Näistäkään en rupea käymään sen laajempaa keskustelua, koska Afganistan-keskustelu ja siihen liittyvät vivahteet tuli juuri muutama aika sitten käytyä läpi.

Aivan lopuksi nostan esiin tässäkin materiaalikysymyksen. Kriisinhallintatehtävien osalta materiaali on myöskin varsin kallista, ja sitä silmällä pitäen onkin oikein tyydytyksellä todettava, että valiokunta osoitti 500 000 euroa kriisinhallinnan erikoismateriaalin hankintaan. Se on (Puhemies: 5 minuuttia!) ollut siten oikean suuntainen toimenpide.

Arvoisa puhemies! Aivan viimeisenä totean vain, että valiokunta on lisännyt myöskin Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen toimintaan 200 000 euroa, mikä on vuoden 2009 tasolla ja mahdollistaa maanpuolustuskoulutuksen täysipainoisen toiminnan.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Suomen puolustus perustuu siihen, että yleisen asevelvollisuuden kautta kansa kouluttaa itsensä puolustustaitoiseksi. Puolustustahtoahan meillä kyllä löytyy, ja jos sitä todella tarvitaan, vielä paljon enemmän kuin rauhan aikana voimme aavistaakaan. Yleinen asevelvollisuus on meidän vahvuutemme. Sillä me takaamme sen, että meillä on riittävästi laajan maan puolustukseen henkilöitä, jos puolustuskykyä tarvitaan.

Puolustusvoimat onnistuvat parhaiten tehtävässään, jos ne jo pelkällä olemassaolollaan riittävät vakuuttamaan, että kenenkään miltään ilmansuunnalta ei kannata tähän maahan pahoissa aikeissa tulla. Tässä Puolustusvoimamme ovat onnistuneet. Mutta tämä merkitsee sitä, että meidän on poliittisella taholla kannettava vastuu siitä, että meillä säilyy yleinen asevelvollisuus ja että meillä säilyy myös riittävä materiaalinen valmius. Tällä hetkellä meidän varuskuntarakenteemme on optimaalinen, ja näen hyväksi, että me lähtisimme siitä, että annamme varuskunnille työrauhan, ja tällä varuskuntarakenteella jatkettaisiin pitkälti tulevaisuuteen. Meillä on tiettyjä suunnitelmia, erilaisia ideoita siitä, että varuskuntia tulisi supistaa ja keskittää suurempiin varuskuntiin koulutusta.

Meidän tulisi nähdä nimenomaan Puolustusvoimien maakunnallisen läsnäolon ja paikallisen läsnäolon merkitys maanpuolustushengen kannalta, asevelvollisuuden suorittamisen kannalta ja Puolustusvoimien normaalin siviiliajan, siviiliyhteiskunnan virka-aputehtävien kannalta. Siksi näkisin hyväksi, että me tekisimme suunnitelmat siitä, että nykyinen varuskuntarakenne jatkaa, vältämme mammuttivaruskuntia ja keskitämme koulutusta pienempiin yksiköihin, joita varuskunnat tietysti ikäluokkien pienenemisen myötä tulevat jossain määrin olemaan, ja annamme niissä tehokkaampaa, yksilöllisempää koulutusta.

Haluan, että meillä Suomessa säilyy myös laaja reservi. En voi hyväksyä sitä, että me suunnittelemme sodanajan reservin määrän laskua. Näkisin, että sodan ajan reservin tulee olla tämä 350 000, joka se on tämän hetken suunnitelmissa. Nimenomaan silloin, kun meillä on laaja reservi, me kykenemme puolustamaan kotiseutuamme kautta koko maan. Laaja reservi ei edes maksa paljon. Me tarvitsemme joukot, jotka ovat hyvin varusteltuja, ilman muuta, mutta se, että on laaja reservi, tarkoittaa sitä, että sillä on ne puolustusvälineet, joita tarvitaan oman kotiseudun puolustamiseksi. Silloin riittää hyvinkin varustelutaso, joka on lähes ilmaista. Suomalaiset miehet, jotka ovat asevelvollisuuden suorittaneet, toivovat, että heillä on tehtävien aikainen sijoitus. Tällä on henkisen maanpuolustuksen kannalta myös suurta merkitystä.

Olen tehnyt aloitteen siitä, että esimerkiksi Keuruun varuskuntaan, jossa on pioneeri- ja suojelualan osaamiskeskus, voitaisiin myös laajentaa toimintoja pohjoismaiseksi suojelualan ja räjähdealan koulutus- ja osaamiskeskukseksi. Tämä olisi hyvää pohjoismaista yhteistyötä, antaa koulutusta siellä, missä sitä parhaiten annetaan jo nyt.

Puolustusvoimien huoltovarmuuden kannalta pidän välttämättömänä, että meillä säilyy kotimainen puolustusteollisuus, kotimainen ruudintuotanto ja ammustuotanto. Pidän käsittämättömänä sitä ajatustakin, että meillä kotimainen ruudintuotanto poistuisi. Se on vähän sama tilanne kuin että meillä tällä hetkellä puuttuu myös Puolustusvoimien kannalta merkittävä asia, kotimainen rokotetuotanto. Samoin pidän tarpeellisena, että meillä on kotimainen tuotanto Puolustusvoimien kannalta tärkeissä tuotteissa, jotta meillä on myös varaosasaatavuus ja sen tuotettavuus silloin, jos sitä tarvitaan.

Arvoisa puhemies! Meillä on hyvät Puolustusvoimat, luotamme siihen ja säilytämme yleisen asevelvollisuuden kehittäen sitä nykyajan olosuhteita vastaavaksi.

Tuija Nurmi /kok:

Arvoisa puhemies! Haluan vain todeta, koska se jäi puheenvuorostani pois, että hallituspuolueet katsoivat vielä tärkeäksi lisätä Puolustusvoimien toimitiloille lisämäärärahoja korjausavustuksiin. Onhan tiedossa, kun Puolustusvoimilla on paljon hallussaan, sanotaan nyt näin, käytössä kulunutta ja vanhaa toimitilakantaa, niin sinne korjausavustukset tulevat paikalleen. Myös vapaaehtoinen maanpuolustustyö on saanut lisämäärärahoja. Se osoittaa sitä, että hallitus suhtautuu maanpuolustukseen myönteisesti.

Haluan myös mainita, että ei pelkästään Patria ole meillä semmoista kärkiosaamista maailmanlaajuisesti, ainakin Pohjoismaissa, ja katson myös varmasti, että ihan Euroopan tasolla kenttälääkintämme on kovatasoista. Näissä molemmissa olisi aihioita edelleenkin vientiin kehitettäväksi niin Patrialla kuin kenttälääkinnän eri sektoreilla.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Ed. Nurmi toi esille kenttälääkinnän koko laajuudessaan. Se on hyvin merkittävä asia, ja meidän tulee tiedostaa puolustussektorin laaja kokonaisvaltaisuus kokonaisuudessaan.

Palaan vielä näihin kiinteistömenoihin. Minusta pitäisi puolustushallinnon rakennuksille erityisesti silloin, kun ne ovat hyvin erikoistarkoitukseen rakennettuja, syrjäisillä seuduilla olevia, sisällyttää aivan uudenlaiset kustannustekijät verrattuna siihen, mitä tällä hetkellä on. Niille on asetettu mielestäni täysin kohtuuttomia tuottovaatimuksia. Pitäisi nähdä, että rakennukset on tehty tiettyä erikoistarkoitusta varten, eikä vaatia mitään samoja tuottovaatimuksia kuin jossakin sijoituskiinteistöissä. Tämä olisi yksi tärkeä seikka, millä voitaisiin laskennallisia kustannuksia tältä sektorilta poistaa tai ainakin vähentää.

Samoin näen tarpeelliseksi sen, että me emme poista kalustoa niin sanotun vanhenemisen nimissä tarpeettomasti. On tietysti jotain sellaista, esimerkiksi ammukset tai niiden sytyttimet voivat tulla aikaa myöten vaarallisiksi, nämä on käsiteltävä, mutta on myös puolustusmateriaalia, joka pitkälti säilyttää käyttökuntonsa ja jolla olisi pahan päivän varalla, silloin kun mitään muuta ei enää olisi, varsin suuri merkitys, jos sitä tavaraa on. Esimerkiksi viime sotien aikana Elisenvaaran pommitus ja monet muut siviilikohteitten pommitukset olivat sen seurausta, että ei ollut minkäänlaista ilmatorjuntaa paikkakunnalla. Muun muassa ilmatorjuntatykistö, ilmatorjuntakonekiväärit ovat sellaisia asioita, että jos ne tuntuvat joistakin ohjusmiehistä vanhanaikaisilta, niin ne ovat kuitenkin kova asia, jos ne kovilla ampuvat.