Mikko Kuoppa /vas:

Herra puhemies! Kuntien valtionosuuksien määrästä on käyty keskustelua, ja haluan edelleenkin korostaa sitä, että sekä valtiovarainvaliokunnan mietinnössä että myöskin valtion talousarviossa elikkä budjetissa kuntien tulojen nettolisäys vuodelle 2010 verrattuna tähän vuoteen on 209 miljoonaa euroa. Se on kiistaton luku, tämä nettolisäys, ja se on se aito lisäys, jonka kunnat saavat aidosti lisää rahaa niitten palvelujen tuottamiseen, jotka niille lakisääteisesti kuuluvat.

Hallituksen kuntapoliittinen linja johtaa kunnissa yhä pahempiin taloudellisiin vaikeuksiin. Kunnat yrittävät selviytyä vaikeuksista nostamalla veroja ja lomauttamalla henkilöstöään. Kunnat ovat ilmoittaneet, ettei palkata sijaisia esimerkiksi vanhainkoteihin, päiväkoteihin jne., lomautetaan opettajia, mikä on suoraan pois lasten oikeudesta saada täysipainoista opetusta koulupäivinä. Elikkä tämän kuntatalouden laman laskut siirretään tavallisten kuntalaisten, palveluja tarvitsevien kuntalaisten kustannettaviksi ja heidän vaikeutensa lisääntyvät. Lisäksi kuntien rahapula siirtää tarpeellisia investointeja, ja samalla jää myös työllisyys parantumatta näiltä osin.

Ed. Hakola puhui Tullilaitoksesta. Siitä muutama sana. Tullilaitoksen varoista puuttuu 4 miljoonaa euroa. Valtiovarainvaliokunta lisäsi sinne 1 miljoonaa euroa, mutta 3 miljoonaa euroa jäi edelleenkin puuttumaan ja se merkitsee sitä, että Tulli joutuu sanomaan irti henkilöstöä. Samalla Tullin valvontamahdollisuudet heikkenevät, mikä antaa salakuljettajille tietenkin paremmat mahdollisuudet. Samalla myöskin tavaraväärennykset eli nämä merkkiväärennykset on yhä helpompi tuoda Suomeen. Tämä merkitsee myös sitä, että valtio menettää myöskin tuloja, kun voidaan tuoda ilman tullia.

Lisäksi toisena merkittävänä on verohallinnon kireä budjetti. Verohallinnossa yksi verotarkastaja tuottaa valtiolle noin 150 000 euroa ja kulut ovat noin 50 000 euroa, elikkä 100 000 euroa valtiolle nettoa saa yksi verotarkastaja aikaiseksi. On käsittämätöntä, että valtio vähentää tänä päivänä verotarkastajien määriä elikkä Verohallituksen henkilöstöä. Samalla annetaan entistä paremmat mahdollisuudet harmaan talouden toimia. Tämä on täysin päinvastaista politiikkaa käytännössä, mitä täällä ministerit puhuvat ja mitä hallitus sanoo tekevänsä.

Herra puhemies! Lisäksi kuntien taakkaa tulee lisäämään ensi vuonna kuntouttavan työtoiminnan laajentaminen. Täällä on paikalla muun muassa sosiaalivaliokunnan puheenjohtaja, ed. Rehula, ja tässähän on arvioitu hyvin vaatimaton määrä vain, mitä tämä lisäisi kuntouttavan työtoiminnan kohteeksi joutuvia henkilöitä. Viime vuoden maaliskuussa oli yli 51 000 yli 500 päivää työttömänä olleita ihmisiä, ja tästä ryhmästä taatusti tulee enemmän kuin se 2 500 on arvioitu budjettiesityksessä. Tämä tulee merkitsemään sitä, että myöskin tätä kautta kuntien menot tulevat kasvamaan huomattavasti enemmän kuin on arvioitu, elikkä kunnille tulee siitä lisävelvoitteita. Tämä tulee myöskin aiheuttamaan ongelmia näille, jotka joutuvat tähän kierteeseen ja putoavat toimeentulotuelle.

Vielä yksi pieni asia, joka kuuluu valtiovarainministeriön pääluokkaan. Tähän ei ole kukaan ministereistä halunnut ottaa kantaa, mutta tähän pienpalkkatukeen, joka on nyt ollut voimassa 3 vuotta ja jota on pari vuotta vielä tarkoitus jatkaa, siihen käytetään rahaa noin 430 miljoonaa euroa. Vuonna 2007 tällä tuella ylläpidettiin tai synnytettiin tutkimusten mukaan 750 työpaikkaa, ja sinä vuonna rahaa kului 85 miljoonaa euroa, elikkä karkeasti laskien yksi työpaikka maksoi 113 000 euroa. Tämä on äärimmäisen kallista työllistämistä. Minä ymmärtäisin, jos tämä raha käytettäisiin pienipalkkaisille työntekijöille, mutta tämä käytetään työnantajille, maksetaan siitä korvaus, että he maksavat työntekijöille tarpeeksi pientä palkkaa.

Herra puhemies! Tämä on suorastaan törkeä esitys. Toivottavasti tämä jossain vaiheessa loppuu.

Mikko Alatalo /kesk:

Arvoisa puhemies! Kuntien harkinnanvaraiseen tukeen on hallituksen esityksessä ensi vuodelle esitetty 20 miljoonaa, mikä on 5 miljoonaa euroa enemmän kuin kuluvana vuonna. Kunnat ovat velkaantumassa kovaa vauhtia, ja yli puolessa kunnista on nostettu veroja. Useissa kunnissa ei ollut valmiuksia laman tuloon, kun talous oli jo ennestään kuralla. Näin myös tarve harkinnanvaraiseen avustukseen tulee kasvamaan. Ensi vuonna tilapäisiin taloudellisiin vaikeuksiin joutuvien kuntien määrä tulee huomattavasti lisääntymään. Esimerkiksi 10 miljoonaa euroa lisää tälle momentille olisi pieni summa valtiolle, mutta suuri apu hädässä oleville kunnille.

Valtio tukee kuntataloutta siis tänä ja ensi vuonna yhteensä 750 miljoonalla eurolla, mutta ensi vuotta koskeva talousarvioesitys vahvistaa kuntataloutta tuolla mainitulla 209 miljoonalla eurolla kuluvaan vuoteen verrattuna. Tosiaankin kyllä se ihan oikeata rahaa on, vaikka totta kai siinä on myös kysymys vanhojen velkojen maksusta.

Ensi vuonna todellakin kunnallisverotuksen vähennykset kompensoidaan kunnille täysimääräisesti. Poikkeuksellisen harvan asutuksen kunnille osoitetaan valtionosuusjärjestelmän sisältä 30 miljoonaa euroa. Myös valtionosuuksien indeksitarkistukset tehdään täysimääräisinä.

On tärkeää, että kunnissa pyritään hillitsemään menoja, mutta toisaalta valtio ei anna kunnille enää uusia velvoitteita. Kunta- ja palvelurakenneuudistusta tulee yhä laittaa toimeen. Kuntaliitosten määrään voi olla tyytyväinen, jos toteutuneita ja toteutumassa olevia liitoksia on yhteensä 55 kappaletta.

Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueita on perustanut tai suunnittelee perustavansa 260 kuntaa, jolloin alueita muodostuu 66. No, nyt on esitetty erilaisia malleja. On tämmöinen maakunnallinen malli, jossa terveydenhuolto yhdistetään. Sitten on näitä pienempiä sote-malleja, jotka on niin kuin keskitettyjä enemmänkin, sanotaan, keskussairaalan ympärille. Ongelma on joka tapauksessa se, miten nuo maakuntien reunakunnat saadaan mukaan, miten ne pääsevät tähän yhteistyöhön matkaan. Oli malli kumpi tahansa, niin kyllä siinä ongelmia joka tapauksessa on.

Paras-hanke velvoittaa kunnat kokoamaan näitä yhteistoiminta-alueita sosiaali- ja terveydenhoitoon. Suurin osa niistä on luotavia kokonaisuuksia, mutta kaikki eivät ole optimaalisia. Osa on vähän väkinäisesti luotuja.

Mitä tulee ulkoistamiseen, niin meillä Tampereellakin käydään kovaa keskustelua. Se tuntuu joillekin olevan kovin ideologinen kysymys. Minun mielestäni siinä pitäisi mennä pragmaattisesti, katsoa, mikä on järkevää ja missä on järkevää nimenomaan hankkia palveluja ulkopuolelta.

Täytyy katsoa myös suuria eroja, joita on pienten kuntien ja vaikkapa mammutti Husin välillä. Hus tuhlaa resursseja päällekkäisiin toimintoihin, ja aina se suuruuden filosofia ei ole välttämättä parasta.

Arvoisa puhemies! On myönteistä, että ruuan alvin alennus näkyi heti alentuneina hintoina. Tämä keskustan aloite auttaa pienituloisia, vaikka jotkut puolueet epäilivätkin alea.

Olen myös erittäin iloinen siitä, että pääministeri Vanhanen ehdotti, että suurituloiset myös osallistuisivat lamatalkoisiin maksamalla korkeampia veroja. Ratkaisu voitaisiin tehdä vielä tämän hallituksen kaudella. Pääomaveroonkin puuttumista olisi harkittava parin prosenttiyksikön verran. Sen sijaan yhteisöveron korotusta en kyllä kannata. Firmojen pitää pyöriä, mutta varmasti firmojen taseet ovat paremmat silloin, jos pääomatulovero on hieman korkeampi.

Veronkevennyksiä tulisi saada pienituloisille. Ensi vuonna kunnallisveron perusvähennys auttaa heitä. Kulutusverojen kasvu ei ole ollenkaan hyvä asia pienituloisten kannalta.

Haluan tässä vaiheessa vielä mainita nopeasti Pirkanmaalle tärkeistä hankkeista, jotka vaatisivat rahoitusta. Menkööt terveisinä tuonne VVM:ään.

Tampere—Toijala-rataosan kolmanteen raiteeseen tarvittaisiin uutta suunnittelurahaa. Sappee—Aitoo—Pälkäne-yhdysvesijohto ja siirtoviemärin rakentaminen tarvitsisivat varoja. Meillä tarvittaisiin rahaa myös Juupajoki—Hirsilä—Orivesi-siirtoviemäriin, ja Valkeakoskella on tuo surullisenkuuluisa Kuitu Finland Oy, joka tarvitsisi nyt käynnistyksen uudelleen, kunhan saadaan riittävä yritysalusta. Olen kuullut kyllä ministeri Pekkariselta, että siihen mahdollisesti valtiolta saataisiin nyt sitten rahoitusta. Sitten on Hämeenkyrön ohitustie ja koko Kolmostie tuonne Pohjanmaalle, sehän on vasta listalla 2011, mutta en pitäisi ollenkaan pahana, jos vaikka metsänraivaustyöt alkaisivat jo tällä vaalikaudella. Se olisi hyvä merkki siitä, että hoidamme myös tiestöämme ja laitamme infran tältä osin kuntoon. Parkanossa puolestaan (Puhemies: 5 minuuttia!) tarvittaisiin rahaa raakapuuterminaalin rakentamiseen rautatieaseman yhteyteen. Mehän olemme, Pirkanmaa, hyvin metsäinen, suuri metsävarainen maakunta.

Tuula Väätäinen /sd:

Arvoisa herra puhemies! SDP:n eduskuntaryhmä haluaa parantaa kuntien taloutta ja esittää 400 miljoonan euron lisäyksen kuntien valtionosuuksiin. Lisäyksellä haluamme tukea kuntia peruspalvelujen järjestämisessä. Tämän lisäksi esitämme pienempiä summia Tullilaitoksen toimintamenoihin sekä taiteilijaeläkkeisiin.

Arvoisa puhemies! Kunnat ja valtio ovat osa samaa julkisen talouden kokonaisuutta. Tässä kokonaisuudessa kunnat ovat yleisesti heikommassa asemassa kuntien ollessa valtiota pienempiä yksiköitä, ja erityisesti lamatilanteessa kuntien haavoittuvuus lisääntyy. Kunnilla on vastuu peruspalvelujen järjestämisestä. Valtiolla tulee olla vastuu kokonaisuuden toimivuudesta, siitä, että riippumatta kotikunnasta tai varakkuudesta kaikilla suomalaisilla on mahdollisuus hyvinvointiin.

Oikeistohallituksen johdolla valtio ei nyt kanna vastuutaan. Hallitus on käyttänyt kuntien autonomiaa tekosyynä riittämättömään tukeen. Kuntien autonomian tarkoituksena on, että eri kunnilla on mahdollisuus järjestää palvelut omien paikallisten vaatimusten mukaisesti. Kuntien autonomian tarkoitus ei ole toimia kärrynä, johon valtio hädän tullen pakkaa kunnat ja potkaisee mäkeä alas.

Suomessa on noin 350 kuntaa. On totta, että kaikki kunnat eivät ole nousukaudella hoitaneet talouttaan aivan nappiin. Vaikka virheitä olisi tullutkin tehtyä, niin on kohtuutonta, jos tästä syystä ihmiset eri puolilla Suomea joutuvat laman tullen aivan eriarvoiseen asemaan. Juuri nyt kunnat lomauttavat ja karsivat palvelujaan. Kunnasta riippuen puhutaan ammattikoulun tai peruskoulun opettajista tai esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöistä, mikä automaattisesti tarkoittaa sitä, että laadun ja saatavuuden heikkenemisestä on kyse silloin, kun lomautetaan. Samalla juuri näitä palveluita kansalaiset ja etenkin ne, jotka ovat heikommassa asemassa, tarvitsevat. Kunnat tekevät nyt perusoikeuksien vastaisia ratkaisuja. Tätä ei voi katsoa sivusta. Hallituksen on yhdessä kuntien kanssa vastattava ihmisten turvallisesta arjesta ja palveluiden toimivuudesta. Siksi kunnat tarvitsevat tämän 400 miljoonan euron korotuksen valtionosuuksiin.

Puhemies! Vuoden 2010 talousarvioesityksessä Tullille on esitetty 161,9 miljoonan euron määräraha. Tämä on riittämätön edes tuottavuusohjelman mukaisiin 2 460 henkilötyövuoden kustannuksiin. Palkkakustannusten vaje vuodelle 2010 on noin 4—5 miljoonaa euroa. Valtio tekee tietoisesti alimitoitettua budjettia ensi vuodelle tässäkin asiassa. Esitämme lisättäväksi 3 miljoonaa euroa Tullilaitoksen toimintamenoihin.

Ylimääräiset taiteilijaeläkkeet myönnetään tunnustuksena ansiokkaille taiteilijoille. Eläkkeen määrää on alennettu asteittain vuodesta 1992 silloisesta 65:stä nykyiseen 35 uuteen vuosittaiseen eläkkeeseen. Samaan aikaan eläkettä hakevien määrä on lähes kaksinkertaistunut. Taiteilijoiden työllistämisedellytyksiä ja sosiaaliturvaa selvittäneen toimikunnan seurantatyöryhmä on ehdottanut, että taiteilijaeläkkeiden määrä palautettaisiin asteittain aiempiin 65 vuosittaiseen uuteen eläkkeeseen. Tästä syystä ehdotamme budjettiin otettavaksi 150 000 euron ylimääräisten taiteilijaeläkkeiden myöntämiseksi varatun rahan.

Tuija Nurmi /kok:

Arvoisa puhemies! Aivan kuten täällä sanottiin, ruuan arvonlisäveron alentaminen on ollut hyvä toimenpide ja näkynyt kuitenkin tuotteissa. Ainakin itse olen sitä kannattanut. Myös autoverotus on siirtynyt oikeanlaiseen suuntaan, jos katsotaan pitkällä aikajänteellä kehitystä. Hallitus on taas vastannut tähän hallinnon pääluokkaan sillä, että Tulli on saanut lisämäärärahan.

Toisin sanoen talousarvio on saatu niin sanotusti kasaan, ja käsittely täysistunnossa on parhaillaan menossa. Myös tämä käsittelymuoto on kehittynyt parempaan suuntaan. Hallitus on saanut paljon hyvää aikaiseksi, mutta paljon on vielä korjaamisen varaa. Nyt on voitu elvyttää ja elämme toivossa, että paremmat ajat koittavat. Kuitenkin lama on syvempi kuin 1990-luvulla, ja olemme suurimpien taloudellisten haasteiden edessä sitten 1930-luvun.

Arvoisa puhemies! Haluan vain sanoa, että aiemmin yhteiskunnassa oli laaja keskiluokka. Nyt näyttää siltä, että yhteiskuntamme rakenne yhteiskuntaluokissa muuttuu sillä lailla, että tiimalasin muoto tulee esiin. Tätä varsinkin korosti ranskalainen päätoimittaja kirjoituksessaan, jota luettiin radion ohjelmassa, jota kuuntelin ajaessani kohti kotia Lahteen. Tämä johtaa päätoimittajan mukaan yhteiskunnan levottomuuteen, molempien ääripäiden, syrjäytyneiden sekä köyhien sekä toisaalta rikkaiden ja osaavien määrän lisääntymiseen ja keskiluokan häviämiseen. Kapea vyötärö yhteiskuntapyramidissa ei ole ihanne milloinkaan. Tähän sekä seuraavan hallituk-sen haasteelliseen toimintakenttään on jo nyt alettava sopeutua.

Lyly Rajala /kok:

Arvoisa herra puhemies! Näin illan lopuksi alamme olla niin sanotusti totuuden lähteillä, kun käsittelemme valtiovarainministeriön hallinnonalaa, koska se on ainoa ministeriö, joka noita rahoja muille hallinnonaloille jakaa.

Se on erinomaisen iso asia, että tämä hallitus on ottanut, toisin kuin oppositio väittää, kunnat suojelukseensa sillä tavalla, että sinne on rahaa syydetty. Me, lähes kaikki tässä salissa, olemme myöskin kuntapäättäjiä ja tiedämme ihan varmasti, että näitten nousukausien ja nousuvuosien aikana sitä rahaa on kylvetty aika vankasti. Toki siellä on paljon lakisääteisiä asioita.

Oman kaupunkini Oulun budjetista muistan, että ensi vuoden talousarviostakin 62,1 prosenttia menee sosiaali- ja terveydenhuollon hallinnonalaan eli sielläkin on hyvin paljon lakisääteisiä asioita, mutta hallitus on mielestäni onnistunut kohtuullisen hyvin.

Sen sijaan se asia, mihin haluan puuttua, on kuntaministeri Kiviniemen osio. Oulun läänissä on 43 kuntaa, joista 34 kuuluu Pohjois-Pohjanmaan maakuntaan ja loput 9 Kainuun maakuntaan. Ministeri Kiviniemi on uppiniskaisesti päättänyt, että Keski-Pohjanmaan tulisi kuulua hallinnollisesti Pohjois-Pohjanmaahan. Siitä asiasta on käyty kaplakkaa Keski-Pohjanmaalla runsaasti. Kaikki muut kunnathan siellä ovat olleet tuonne pohjoisen suuntaan tulossa paitsi Kokkola, jossa asiasta äänestettiin.

Olen itse lähtöisin melkein Oulun läänin eteläkärjestä, näin voi sanoa, Sievin kunnasta. Sievi siihen aikaan, kun minä siellä lapsena asuin, kuului vielä Keski-Pohjanmaahan. Jossakin vaiheessa kun näitä alueita jaettiin, tehtiin luonnottomia jakoja, ja tällä hetkellä Pohjois-Pohjanmaan eteläisin kunta on Reisjärvi ja pohjoisin Kuusamo. Mitä se aiheuttaa? Tällä hetkellähän ministeri Kiviniemi on antanut vuoden jatkoajan, eli vuoden ajan vielä Keski-Pohjanmaan kunnat suuntautuvat hallinnollisesti Vaasan suuntaan. Mutta mitä tapahtuu tällä hetkellä Oulussa? Siinä on tosiaan vuoden siirtymäaika, ja siellä on pantu kaikki virkamiehet kielikouluun, että kaikki osaisivat vuoden kuluttua tarpeeksi hyvin ruotsia.

Minä en näe tässä mitään järkeä. Nyt puhun enemmän Pohjois-Pohjanmaan maakuntavaltuuston puheenjohtajana kuin kansanedustajana. Siellä meidänkin alueellamme on tietenkin keskustalainen ylivoima maakunnassa ja tietenkin suurin osa noista Keski-Pohjanmaan kunnistakin on voimakkaasti keskustamandaatilla.

Minä en näe siinä mitään järkeä, minun mielestäni pitäisi kaikkien rajojen — maakuntien, läänien ja muidenkin rajojen — olla luonnollisia eikä luonnottomia. Tästä on hyvä esimerkki vuoden 1809 raja elikkä Tornionjoki. Siinähän katsottiin vaan Ruotsi-Suomen sodan jälkeen, että tuo joki on sopiva raja, vaikka siellä toisella puolella asui suomalaisia, suomenkielisiä ihmisiä ja asuu tänäkin päivänä hyvin runsaastikin, eli myöskin siellä Ruotsin puolella puhutaan suomea. Sekin on niin sanottu luonnoton raja. Täytyisi mennä ihmisten kielellisten ja kulttuurillisten perujen mukaan näiden maakuntien ja läänien rajojen.

En näe tätä niinkään enää siis hallinnollisena asiana. Oulun eteläiset kunnat kyllä jotkut pitävät koulutuksen ja muunkin elinkeinoelämän puolesta pohjoiseen liittymistä parempana vaihtoehtona, etteivät jää ikään kuin sinne eteläisen Vaasan läänin ruotsinkielisyyden varjoon, mutta minä näen tämän ennen kaikkea kielipuolipotilaan asemassa. Tällä hetkellä tosiaan virkamiehet koko Oulun läänissä opettelevat hullun lailla ruotsia, jotta se olisi sitten tarpeeksi tarttuvaa vuoden kuluttua. Mitä järkeä siinä on, että vuoden kuluttua myös Kuhmossa — esimerkiksi Kuhmossa, Kuusamossa, missä vaan tai Simossa, no, Simo ei kuulu enää meille vaan Kuivaniemessä tai Iissä, Yli-Iissä — pitäisi jokaisen virkamiehen puhua lähes täydellistä ruotsin kieltä? Siinä minä en näe mitään järkeä. Toivoisin, että ministeri Kiviniemi tulee järkiinsä tässä, kun on sieltäpäin, Jalasjärveltä, lähtöisin.

Arvoisa puhemies! Toivottavasti "palaver päättynyt on ja päästään lepohon".

Tuija Nurmi /kok:

Arvoisa puhemies! En voi sanoa muuta kuin, että ed. Rajala piti niin hyvän puheenvuoron, että täytyy käyttää vielä yksi puheenvuoro, koska hän sanoi, että ministeri Risikko on hoitanut oman sektorinsa hyvin. Niin hän onkin. Suomessa on niin paljon lääkäreitä, että niitä on ehkä tiheimmin per capita katsottuna Euroopan mittapuussa. Hoitojonot ovat lähinnä siirtyneet hoidon sisälle, ja lääkäriin pääsy on joskus perin vaikeaa, mutta näistähän me puhumme myöhemmin.

Lisäksi, kun näistä veroista puhutaan, niin voin sanoa, että kotitalousvähennys on ollut tärkeä työllistävä instrumentti eli työllistävä keino, ja sitä ei voi tarpeeksi kiittää. Hyvä, että tämäkin hallitus on suhtautunut siihen hyvin suopeasti.

Vielä haluan kiittää hallitusta siitä, että pystyimme satsaamaan lisärahoitusta, niin sanottua jakovaraa, runsaat 41 miljoonaa euroa ja jopa sen lisäksi vielä asumiseen 25 miljoonaa euroa, joka ei näy tässä budjetin loppusummassa. Tämä on tullut erityisryhmien asumiseen. Mielestäni tämä on hyvä tulos tällaisina aikoina.