Markus Lohi /kesk:

Arvoisa puhemies! Viime viikolla poliisin eläkeikää koskevan lain ensimmäisessä käsittelyssä totesimme työurien pidentämisen olevan välttämätöntä. Siihen on olemassa kansantaloudellisia ja työvoiman riittävyyteen liittyviä syitä. Myös eläkejärjestelmämme on koetteilla työ- ja elinkeinoelämän rakennemuutoksissa. Vastalauseessamme ja siihen sisältyvässä pykälämuutosesityksessä esitimme poliisimiehistön ja alipäällystön eläkeiäksi joustavaa 60—68 vuotta ja päällystön kohdalla 63—68 vuotta. Hallitus esitti kaikkien kohdalla eläkeiäksi 63—68 vuotta. Samalla teimme lausumaehdotuksen, että kaikkien turvallisuusviranomaisten eläkeikää olisi tarkasteltu kokonaisuutena.

Esityksemme sai kannatusta perussuomalaisten ohessa myös kokoomuksen riveistä. Kannatusta näytti tulevan ennen muuta niiltä edustajilta, jotka työhistoriansa perusteella tuntevat käsittelyssä olevan asian. Poliisissa miehistön kohdalla eläkeikä on nousemassa 3 vuodella 63 vuoteen tilanteessa, missä keskimääräinen eläköitymisikä työkyvyttömyydestä johtuen on alle 57 vuotta. Alipäällystö jaksaa keskimäärin noin vuoden pidempään. Ero todellisuuden ja lainsäädännöllä asetetun tavoitteen välillä on kasvamassa 3 vuodesta lähes 6 vuoteen. Se ei korjaannu itsekseen eikä varsinkaan asenteella, että olisi kunniakasta päättää työura työkyvyttömyyseläkkeeseen, kuten poliisin eläkeikäasiaa pohtinut työryhmä totesi. Kuulimme hallintovaliokunnassa myös, ettei niin sanottuja senioripolkuja ikääntyville poliiseille ole mietitty.

Arvoisa puhemies! Tiedämme sen, että eläkeikäkysymyksessä hallituksessa on vallalla kaksi linjaa. On kokoomuksen linja, jonka mukaan eläkeikää on nostettava ilman alakohtaista tarkastelua tai joustoja ja piste, ja on myös sosialidemokraattien linja, jossa yleistä eläkeiän nostamisasiaa ei saisi edes keskustella. Siksi hallitus on suosiolla siivonnut yleisen eläkeiän nostamiskysymyksen työmarkkinajärjestöille. Päätöksiä tehtäisiin vasta seuraavalla vaalikaudella, vaikka asialla olisi kiire.

Keskusta pitää yleisen eläköitymisiän nousemista välttämättömänä, mutta haluamme avata toden teolla keskustelun siitä, ettei pelkkä eläkeiän alarajan nostaminen yksinään ole toimiva ratkaisu. Siksi meidän tulee pohtia konkreettisia keinoja ja toimenpiteitä, joilla työikäiset saadaan aikaisemmin työelämään, on vähemmän sairauspoissaoloja, on vähemmän työkyvyttömyyseläkkeelle joutuvia, ja miten eläkkeellä oleva voitaisiin houkutella takaisin työllistymään.

Arvoisa puhemies! Mitä nämä konkreettiset toimenpiteet voisivat olla? Ensinnäkin niin työmarkkinajärjestöjen kuin meidän poliitikkojen on tehtävä entistä lujemmin työtä ikärasismin kitkemiseksi.

Toiseksi meidän on kyettävä luomaan paremmat mahdollisuudet uudelleenkouluttautumiseen varsinkin fyysisesti ja henkisesti vaativaa työtä tekeville. On luotava senioripolkuja ja mahdollisuuksia uudelle työuralle esimerkiksi sopivalla täydennyskoulutuksella.

Kolmantena asiana nostaisin esille työpaikkailmapiiristä huolehtimisen. Tutkitusti on todettu, että eläkeiän saavuttaneet työntekijät harkitessaan työuransa jatkoa kiinnittävät ensisijaisesti huomiota hyvään ja toimivaan työympäristöön, työyhteisön ilmapiiriin, mahdollisuuksiin vaikuttaa omaan työhönsä sekä hyvään esimiestoimintaan.

Arvoisa puhemies! Lainsäätäjinä emme voi pelkästään sanella eläkeiän nostamista, jollemme itse luo puitteita tai tarjoa vaihtoehtoja sille, että työurat tosiasiallisestikin voivat pidentyä. Kannatamme toisessa käsittelyssä lakiehdotuksen hyväksymistä sen täydentämiseksi, jotta työurien pidentämistavoitteessa myös käytännössä onnistutaan ja jotta välttyisimme poliisimiesten ja muidenkin ammattiryhmien kohdalla pitkiltä työttömyysputkilta ja ennenaikaisilta työkyvyttömyyseläkkeiltä.

Esitän edellä olevin perustein seuraavan lausumaehdotuksen: "Eduskunta edellyttää, että luodakseen puitteet eläkeiän alarajan tosiasialliselle nostamiselle on hallituksen ryhdyttävä yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa viipymättä torjumaan työpaikoilla ikärasismia ja muuta epäasiallista kohtelua, turvaamaan ikääntyneille työntekijöille riittävät kouluttautumismahdollisuudet sekä luomaan senioripolkuja ja mahdollisuuksia uuteen työuraan, jossa pätevyysvaatimusten täyttämiseksi voidaan ottaa huomioon myös aiemmassa ammatissa työkokemuksen kautta hankitut tiedot ja taidot."

Elsi Katainen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Ensin kannatan edustaja Lohen äsken esittämää lausumaesitystä.

Haluan edelleen korostaa sitä, että keskustan mielestä työurien pidentäminen on aivan välttämätöntä. Väki ikääntyy mutta myös elää vanhemmaksi kuin ennen. Kun työikäinen väestö samalla pienenee suhteellisesti, ei yhteiskunnan huoltosuhde sitä kestä. Se on aivan selvä asia. Hallitus myöntää saman työurien pidentämisen tarpeen mutta on ollut aika lailla toimeton asian suhteen. Työuria on pidennettävä laajasti: alusta, lopusta ja keskeltä. Eläkeiän nosto on vain yksi keino, mutta aivan yhtä tärkeää on tehostaa koulutusjärjestelmäämme ja parantaa työhyvinvointia.

Hallituksen keinot leikata opiskelupaikkoja ja patistaa nuoret naiset, äidit, kotoa töihin eivät ratkaise mitään, päinvastoin. Hallituksen kyvykkyys ratkaista asiaa on vaakalaudalla myös sisäisen eripuran vuoksi. Kokoomuksen mukaan työurat pidennetään vaikka väkisin, vaihtoehtoja ja joustoja ei juuri kehitellä, kun taas demarit kieltäytyvät keskustelemasta juurikaan asiasta. On selvää, että tällaisessa asetelmassa tulokset ovat vähintäänkin puolivillaisia.

Keskusta lähtee siitä, että työuria ei saa lähteä pidentämään hinnalla millä hyvänsä. Nyt käsittelyssä oleva poliisien eläkeasia ja keskustan vastaus siihen on hyvä esimerkki siitä, miten työurien pidentämisen ratkaisussa pitää olla luova. Yksikantainen eläkeiän nosto ei raskaassa työssä ole ratkaisu todellisen eläköitymisiän siinä tapauksessa edelleen jäädessä alhaiseksi. Meidän ehdotuksemme mukaan raskasta työtä tekevälle pitää etsiä uusia työuria eläkeiän lähestyessä. Näin työtä jaksetaan tehdä todelliseen eläkeikään saakka, kuitenkaan elämättä ihan äärirajoilla ja pelkästään työlle. Senioripolkujen kaltaiset ratkaisut ovat juuri niitä kuuluisia työelämän joustoja. Poliisin lisäksi lähestymistapaa kaipaavat laajemmin varmasti myös muutkin turva-alan ammattilaiset ja myös monet muutkin, esimerkiksi sosiaali- ja terveyspuolella työtä tekevät ihmiset.

Pirkko Mattila /ps:

Arvoisa puhemies! Hallitus epäröi jo itsekin tässä pohjaesityksessään ja toteaa eläkeiän noston juuri poliisien kohdalla ongelmalliseksi, eli toimialakohtainen tarkastelu on jäänyt puutteelliseksi. Tällainen kaavailtu senioripolku poliiseille on varmaan aivan hyväksyttävä ja järkevä ratkaisu, mutta suunnitelmaa sen varalle ei ole, vaan jäädään ikään kuin ilman päälle, että katsotaan nyt, miten tässä käy. Valiokuntakin painottaa työkyvyttömyyden ehkäisemistä, kuntoutusta ja työterveyshuollon merkitystä, mutta se on sitten kuitenkin vain ehkä se kustannus siellä toisessa päässä, jos ja kun tästä mahdollisesti säästöjä saadaan. Toivon todella tarkkaa seurantaa, kuinka tämä poliisien eläkeiän nosto etenee ja mitä vaikutuksia sillä on.

Pauli Kiuru /kok:

Arvoisa herra puhemies! Tämä kysymys on harvinaisen haastava, jopa hieman omantunnonkysymys myös minulle. Omaiseni työskenteli koko työuransa poliisitehtävissä.

Hallituksen esityksessä sanotaan, että poliisihallintoon tulisi luoda vaihtoehtoisia senioripolkuja. Valitettavasti on niin, että nämä vaihtoehdot ovat osittain selvittämättä, ja ylipäätään toimivien vaihtoehtojen löytäminen on hankalaa ja haasteellista.

Isäni jäädessä eläkkeelle 58-vuotiaana näin hänessä miehen, joka pystyi hyvin hoitamaan tehtävät vaativassa kenttätyössä, mutta jos ajattelen, että hän olisi jatkanut työntekoa siitä viisi vuotta eteenpäin 63-vuotiaaksi, niin olisin ollut kyllä erittäin huolissani sekä hänen itsensä vuoksi että niin sanottujen asiakkaiden saamasta palvelusta ja turvallisuudesta.

Olen toki hallituksen esityksen takana, mutta edellytän kyllä hallitukselta, että asiaa seurataan hyvin tarkkaan ja katsotaan, mitkä ovat ne vaihtoehdot, mihin tämä johtaa, ja kuinka hyvin ne asiat saadaan kentällä hoidettua. Uskon, että poliisit isänmaallisina ihmisinä ymmärtävät nämä taloudelliset perusteet, mutta talouskylki edellä kaikkia asioita ei voi hoitaa.

Reijo Hongisto /ps:

Arvoisa herra puhemies! Monissa puheenvuoroissa on viitattu näihin senioripoliisipolkuihin ja on todettu, että mennään vähän takapuoli edellä puuhun elikkä ollaan päättämässä laista ilman, että tiedetään, mitä nämä senioripoliisipolut ovat. Organisaatiossa pitkään työtä tehneenä totean, että aikaisemmin oli poliisilaitoksilla rikosilmoitusten vastaanotto ja löytötavaratoimiston hoitaja -vakansseja ja muita poliiseille, jotka eivät enää siihen aktiiviseen kenttätyöhön kyenneet. Tänä päivänä poliisiorganisaatiot on puristettu niin kuiviin, että yksinkertaisesti ei ole enää tällaisia mahdollisuuksia, elikkä poliisi, joka työskentelee 63-vuotiaaksi aktiivitoiminnassa joutuu olemaan siinä hälytyskierrossa mukana, koska ei ole selkeästi osoitettu, mitä nämä tällaiset kevyemmät seniori-poliisipolut voisivat olla. Sellaista on väläytetty, että tällaiset kokeneet poliisit voisivat toimia kouluilla, käydä opettamassa, mutta poliisilaitosten kehyksissä on niin vähän varattu tälle määrärahoja, että tällaiseen koulupoliisitoimintaankaan ei voida kaikkia poliiseja kohdentaa.

Sitten pyydän arvon edustajia pohtimaan itse tykönään, että kun liikutaan tuolla tien päällä auton kanssa, niin miltä teistä tuntuu, jos siellä tulee poliisitunnuksin varustettu auto sataakuutta—sataaseitsemääkymppiä vastaan hälytysvalot päällä ja ohjaimissa on 63- tai jopa lähes 68-vuotias poliisimies. Miltä se tuntuu yleisen liikenteen ja turvallisuuden kannalta, jos siellä on lähestulkoon 68-vuotias poliisimies ajamassa tällaista, kansankielellä sanottua, pillikeikkaa? Rohkenen väittää, että, kun ajokorttilainsäädännön mukaan joudutaan ottamaan huomioon lääkärintodistuksia ja muita, kun kortteja päätetään, se on riski omalle turvallisuudelle ja myöskin muille tienkäyttäjille.

Sitten loppuvaiheessa vielä, kun poliisit ovat lähestulkoon eläköitymässä, on pitkiä sairauslomia, ja nämä sairauslomat tulevat yleensä poliisilaitoksille aina huomattavasti kalliimmaksi kuin se, että poliisi on normaalisti aktiivisessa työssä.

Timo V. Korhonen /kesk:

Arvoisa puhemies! On selvää, että suomalaisessa yhteiskunnassa yleistä eläköitymisikää on saatava ylöspäin, mutta, kuten täällä muun muassa edustaja Lohen puheenvuorossa todettiin, totta kai on välttämätöntä, että työurien pidentämistä on tarkasteltava kokonaisvaltaisesti niin, että huomiota kiinnitetään myös työurien alku- ja keskivaiheisiin, ei vain loppupäähän.

Tämä esitys koskee erityisesti poliisimiehistöön ja alipäällystöön kuuluvien poliisien eläköitymisiän nostamista kolmella vuodella. Se, mikä tässä esityksessä muun muassa on ongelmallista, on se, ettei tässä ole oikeastaan millään tavalla arvioitu sitä, kuinka voidaan varmistaa poliisimiesten työkyky ja jaksaminen erittäin vaativassa työssä eläkeiän noustessa. Valiokunta korostaakin tätä asiaa mietinnössään toteamalla muun muassa näin, että "- - poliisimiesten työkykyä ja työn kuormittavuutta on tarkasteltava suhteessa poliisille säädettyihin tehtäviin ja poliisimiesten toimintavelvollisuuksiin".

Tässä lakiesityksessä olisikin kaiken kaikkiaan tarvittu joustavuutta, poliisien työssä jaksamisen vakavaa miettimistä, mutta vähintä, mitä eläköitymisikiä pohdittaessa on tehtävä, on totta kai se, että meidän tulee miettiä konkreettisia keinoja ja toimenpiteitä, joilla työikäiset saadaan aikaisemmin työelämään, joilla sairauspoissaoloja on vähemmän ja joilla työssä jaksetaan pidempään.

Kaiken kaikkiaan, arvoisa puhemies, tältä pohjalta myös minä kannatan edustaja Lohen tekemiä esityksiä.

Jari Myllykoski  /vas:

Arvoisa puhemies! Edustaja Lohi ui mallikkaasti ja oikein perustein vastavirtaan, niin kuin lohi kudulle, ja on todella hienoa, että ollaan huolissaan eläkeiän ja eläköitymisiän korottamisesta. Tulee koko ajan keskustapuolueen ensimmäisessä termistössä kuitenkin esille, että sen eläkeiän nostamisen jälkeen käännetään katse siihen, että koko työuraa pitää pidentää. Toivoisin, että keskustapuolue yhtyisi tähän samaan rintamaan, että työssäolon jaksoa pitää kaiken kaikkiaan pidentää, niin että ihmisellä eläkkeelle jäädessään on oikeus hyvään ja ylläpitävään eläketurvaan. Tässä vaiheessa, kun on kysymys poliisista ja muista virkamiehistä, on varmasti hyvä todeta, että niin palomiehillä kuin muillakin on ammattiin liittyviä seikkoja, mutta kyllä meillä työpaikkaterveydenhoito ja muu huomioi kuntoisuuden. Meillä on välineet, meidän pitää vain nyt suhteuttaa ne niihin.

Edustaja Hongisto, kyllä minä uskaltaisin 67-vuotiaan poliisimiehen taikka -naisen kyytiin, joka ajaa 170:tä, kun työterveyshuolto on arvioinut hänen kyvykkyytensä olla hälytysajoissa. Ei pidä yleistää liian yleisesti niin, että 63 tai 65 vuodesta ihmisen havaintokyky rampautuu, vaan pitää nähdä, että kyllä ihmisellä on työelämässä edelleen kehittymisen mahdollisuuksia eikä ikä halvaannuta häntä. Mutta haluaisin tuoda esille sen, että tässä yhteiskunnassa eläkejärjestelmässä on yksi musta aukko: Hyvin ansaitseva 63-vuotias toimihenkilö jättäytyy työttömäksi, koska hän tulee työeläkkeen piiriin, sen jälkeen jatkaa samassa työssä, ansaitsee edelleen työstään 1,5:tä prosenttia eläkettä nauttien palkkaa ja samalla eläkettä. Jotain pitäisi tehdä.

Reijo Hongisto /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Myllykoski puhui ihan asiaa. Hän totesi, että hän uskaltautuisi iäkkäämmän senioripoliisin kyytiin — voin kokemuksesta sanoa, että se on aika vauhdikasta menoa, kun itsekin olen joskus joutunut vähän kovempaa ajamaan tuolla muun liikenteen seassa — jos työterveyshuolto on todennut tämän henkilön kyvykkääksi, että voi ajaa.

Ongelman ydin on nyt siinä, arvon kollegat, että jos työterveyshuolto toteaa, että ei ole kykyä kuljettaa esimerkiksi poliisiajoneuvoa eikä enää pysty ajamaan hälytysajoa, niin mihinkä tämä henkilö sitten siirtyy? Elikkä puhutaan näistä senioripoliisipoluista. Jos sellainen polku löytyy, niin sehän on erinomaisen hyvä asia, mutta tässä keskustellaan nyt siitä, löytyykö tällaista polkua, ja pelkään pahoin, että tiukkaan puristetusta organisaatiosta ei löydy tällaista ylimääräistä. Silloin, kun henkilö on töissä, niin hän on töissä täysillä, taikka hän ei ole siellä ollenkaan.

Juho Eerola /ps:

Arvoisa puhemies! Edustaja Kiuru tuossa omassa puheenvuorossaan muisteli omaa poliisina työskennellyttä isäänsä, ja se inspiroi minutkin tässä muistelemaan samaa asiaa. Myös minun isäni aikanaan työskenteli poliisina, ja 58-vuotiaana hän jäi eläkkeelle. Minusta se vaikutti hirvittävän vanhalta silloin, koska meillä päin kaikki rosvot sitten puolestaan olivat minun ikäisiä, ja se oli hirmuinen epäsuhta minun mielestäni.

Voidaan miettiä tätä meidän eduskuntaa täällä. Kansanedustajana — minun mielestäni ilman mitään ikärasismia — oikein hyvin pystyy yli 63-vuotias ja vielä reilusti vanhempikin työskentelemään senioripolkua pitkin oikein hyvin, menestyksekkäästi, mutta miettikää nyt itseänne, ketkä täällä olette yli 63-vuotiaita, kuinka moni teistä haluaisi työskennellä poliisina. Huolestuttaa, jos joku näin kuvittelee.

Annika Saarikko /kesk:

Arvoisa puhemies! Täällä edustaja Myllykoski viittasi keskustan linjaan suhteessa työurakysymyksiin ja eläkeikään, ja koin tarpeelliseksi hieman korjata tai oikaista joitain näkemyksiä, joita tulkitsin, että keskustan osalta esititte.

Me olemme kuulleet julkisuudessa nyt viime päivinä useita eri esityksiä erityisesti elinkeinoelämän taholta siitä, miten Suomen taloutta pidetään tasapainossa näinä vaikeina aikoina. On varmasti selvää, että niin yksipuolisilla esityksillä tätä isoa tilannetta ei ratkaista, mutta on aivan selvää, että kaikkia keinoja on syytä nyt punnita.

Mitä tulee tähän eläkeikäkeskusteluun, me olemme halunneet nostaa esiin sen tosiasian, että suomalainen väestö ja koko maailman väestö elää pidempään kuin koskaan ennen. Meidän oikeastaan koko käsityksemme ihmisen elämänkaaresta tulee muuttumaan neljän sukupolven Suomeksi. Se, miten me olemme nyt tottuneet ihmisten jäävän eläkkeelle, on aivan jotain muuta kuin muutama vuosikymmen sitten, kun ihmisillä nyt saattaa olla ja toivottavasti on useita vuosikymmeniä hyvää elämää senkin jälkeen jäljellä.

Me uskomme myös siihen, että tämä kansakunta kaipaa lisää työtunteja, aivan kuten tekin varmasti olette samaa mieltä, työuran alusta, keskeltä ja lopusta, ja sen takia nämä kaikki vaihtoehdot ovat keskustan työkalupakissa käytössä.

Minusta tämä keskustelu, jota täällä on käyty yksittäisen ammattiryhmän osalta, on tärkeä, koska fyysiset rajoitteet tulevat tietyissä ammattiryhmissä vastaan. Mutta toivon, että edustaja Myllykoskikin katsoo tätä isoa kuvaa työurista, jossa aivan välttämätöntä on pohtia myös näitä työuran loppupään vaihtoehtoja. Aivan kuten edustaja Lohi täällä on hyvin todennut, ei ole kysymys vain mekaanisesta eläkeiästä vaan myös siitä, miten työssä voi jatkaa, miten kitkemme ikärasismia, miten parannamme työhyvinvointia, miten takaamme uudelleenkoulutusta ja ennen muuta miten kiinnitämme huomiota parempaan johtamiseen niin poliisilaitoksilla kuin muissakin työpaikoissa Suomessa.

Jari Myllykoski /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Juuri hyvää keskustelua, ja näin pitää ajatellakin. Se ei saa olla este, että jos ihminen jaksaa ja on hyväkuntoinen, niin eläkkeellesiirtymisikä siirtyy, koska me olemme samaa mieltä siitä, että ihmiset elävät pidempään paremman hyvinvoinnin maassa, joka on nimeltään Suomi. Meille tämä ongelma on tullut siitä, että tämä ei juuri tässä käsittelyssä olevassa lainsäädännössä ole, koska poliisikoulutus vie oman aikansa.

Meillä työurien, voiko sanoa, liian myöhään alkaminen johtuu siitä, että meillä tavallisiin, vähemmän ammattitaitoa vaativiin töihin pääsyksi työnantajat edellyttävät aina liiankin korkeaa koulutusta. Siellä on joko ylioppilastutkinto taikka ammatillinen perustutkinto, jota ei välttämättä tarvita kaikessa työn tekemisessä. Meidän pitää nähdä, että nuorempana töihin, aiemmin niihin töihin ja koulutusmahdollisuus. Tässä työtehtävässä koulutus ja sen tuoma kokemus ja työharjoittelu on edellytys menestyä siinä vastuullisessa työssä, ja sitä kautta totta kai senioripolkuja pitää varata. En tiedä, lainaanko tuolta edestä erään edustajan puheenvuoroa...

...että Paateron norsunluutornista löytyy kyllä paikkoja.

Markus Lohi /kesk:

Arvoisa puhemies! Haluan vielä korostaa, että kun me tänä päivänä noin 25-vuotiaina siirrymme työelämään, ja keskimäärin suomalainen eläköityy noin 59-vuotiaana, ja me elämme kuitenkin kahdeksankymppisiksi eli olemme selvästi pitemmän aikaa työelämän ulkopuolella kuin työelämän parissa, niin jokainen varmasti ymmärtää, että näin ei voi kuitenkaan pitkään jatkua, ja on väistämätöntä, että me joudumme tekemään toimenpiteitä, jotta työuramme pitenevät.

Nyt tässä käsittelyssä olevassa asiassa on kuitenkin se ongelma, kuten hallituksen esitystä esiteltäessä hallintovaliokunnassa asiantuntijatkin totesivat, että ei ole olemassa mitään senioripolkuja poliiseille. Pora 1 ja Pora 2 -hankkeet ovat karsineet hallintoa ja karsineet poliisin parista juuri sellaisia työtehtäviä, joihin voisivat ikääntyneet poliisimiehet kenttätyöstä siirtyä. Tämä on se keskeisin ongelma. Sen takia, kun nyt sitten tämä laki on tulossa voimaan, olisi todella kiire sillä, että nopeasti haettaisiin ne keinot, miten siellä pystytään ehkä uudelleenkouluttamisellakin löytämään riittävän ajoissa uusia työuria siinä organisaation sisällä, jotta pystyttäisiin pitempään työskentelemään.

Jari Myllykoski /vas:

Arvoisa puhemies! Edustaja Lohi toi juuri tuossa puheenvuoronsa lopussa sen oleellisen asian esille, että meillä pitää olla mahdollisuus kehittää koko poliisitoiminnan hallintoa. On kovasti keskitetty, ja se on tavallaan vienyt sieltä kenttäorganisaatiosta mahdollisuuden rakentaa sinne sellaisia terveitä hallinnollisia tehtäviä, jotka ovat pois ehkä sieltä keskitetyn hallinnon piiristä ja ovat kuitenkin alueellisesti tehokkaita ja hyvin käytettävissä olevia malleja hoitaa tätä senioripolkua.

On aivan selvää, että jatkossa meidän pitää nopeasti pystyä rakentamaan malleja, joilla eläköityminen tapahtuu myös sen oman työkykyisyyden ja tehtävien arvioinnin perusteella pehmeämmin mahdollistaen normaalin eläkkeen saamisen. Me kaikki olemme todellakin lukeneet uutisia siitä, kuinka paljon palomiesten työkyvyttömyyseläkkeet maksavat tälle yhteiskunnalle. Toivotaan, että tältä vältytään, kun puhutaan poliisien eläköitymisestä.

Risto Kalliorinne /vas:

Arvoisa puhemies! Edustaja Hongisto tuossa puheenvuorossaan sanoi, että siellä töissä ollaan sata lasissa tai sitten ei olla ollenkaan. Tämähän se suomalaisen työelämän ongelma juuri onkin: meillä pitää olla sata lasissa supermiehenä tai -naisena tai sitten ei olla ollenkaan. Jos olet nuori, on vähän koulutusta, et pääse mihinkään, et edes työelämän alkuun. Jos olet jollakin tavalla hieman vajaatyökykyinen, joudat sairaslomien kautta työkyvyttömyyseläkkeelle tai vastaavaa. Jos olet ikääntynyt ja alkaa hieman työkyvyssä olla ongelmia, niin sitten aletaan miettiä eläkeratkaisuja.

Suomessa ollaan työelämässä joko 110 lasissa tai ei ollenkaan. Tähän kaivataan nyt selkeästi ajatuksenmuutos, niin että eri organisaatioissa opittaisiin näkemään, mikä on se ihmisen jäljellä oleva työkyky: ei sitä, kuinka paljon hänellä on vajausta, vaan mikä on se työkyky, mitä organisaatio voisi vielä hyödyntää, eikä niin, että miten tämä organisaatio mahdollisimman helposti pääsee tästä ihmisestä eroon. Tämä on lukuisilla suomalaisilla työpaikoilla ongelma siinä, että me emme pysty hyödyntämään sitä työpanosta, mikä ihmisellä on jäljellä, ja tähän ajattelutapaan tarvitaan muutosta. Nyt poliisi on sen haasteen edessä, että he joutuvat ajattelemaan asiaa eri tavalla ja miettimään, mikä näitten ikääntyneitten poliisimiesten jäljellä oleva työkyky on, miten heidän kokemustaan voidaan hyödyntää ja miten voidaan näinä viimeisinä työuran vuosina saada heistä organisaatiolle vielä hyödyllistä työpanosta irti. Minä uskon, että tähän kyllä kyetään nyt, kun tämän lain myötä siihen joudutaan tosissaan paneutumaan, eikä tämmöisiä helppoja ratkaisuja ikääntyneitten poliisimiesten eroamisiän kautta ulkoistaa ikääntyneet työntekijät eläkkeelle enää ole olemassa.

Jari Lindström /ps:

Arvoisa herra puhemies! Ihan totta, eläkkeelle siirtymisen ikää tulee nostaa, mutta positiivisin keinoin, ei pakolla. Se on tällä hetkellä vähän päälle 60 vuotta, se eläkkeellesiirtymisikä: 60,4 vuotta. Työuria tulee pidentää, siitäkin olen samaa mieltä, mutta nämä keinot, se, että pakolla lyödään lukkoon joku luku, eivät ole se oikea tapa. Oikeita tapoja ovat ne, joita monessa täälläkin käytetyssä puheenvuorossa on mainittu: työhyvinvointi, mahdollisuus vaikuttaa siihen omaan työhön, se on yksi ratkaiseva tekijä, työaikajoustot ja johtaminen työpaikoilla. Näistä se lähtee.

Työpahoinvoinnista: Meillä oli tässä eilen valtuuston kokous ja siellä kiinnitettiin huomiota siihen, että meidän kaupungissamme sairauspoissaolot ovat 18 päivää per henkilö. Se on huolestuttava ilmiö. Se tulee ihan siitä, että talouden epävarmuus heijastuu työntekijöihin. Totta kai se heijastuu, kun jatkuvasti puhutaan siitä, ketä irtisanotaan ja ketä lomautetaan.

Tässä sitten on puhuttu poliisin työstä. Se on raskasta, vaativaa työtä. Ei sitä voi verrata johonkin toiseen työhön, joka ei ole niin raskasta ja vaativaa. Ei voida kategorisesti sanoa, että nostetaan eläkeikää; pitää ottaa se työn kuva ja työn luonne huomioon. Tämä eläkeiän nostaminen ei istu jokaiselle alalle tasapuolisesti. Poliisi, palomies tai raskasta kolmivuorotyötä tekevä henkilö jää ani harvoin täysin palvelleena emerituksena eläkkeelle. Kyllähän se kertoo jotain työn raskaudesta. Eli käytetään ensisijaisesti pehmeitä keinoja, koska siellä on varaa, niin kuin juuri äsken sanoin: 60,4 vuotta on todellinen eläkkeellesiirtymisikä.

Reijo Hongisto /ps:

Arvoisa puhemies! Joskus aikaisemmin olen käyttänyt samanlaisen puheenvuoron tai samoilla sanoilla tässä salissa todennut työn vaativuudesta sen, että poliisin ammatti on käsitykseni mukaan ainoa ammatti, jossa ammattiin valmistuva henkilö joutuu henkisesti valmistautumaan siihen, että hän työssään tullee kohtaamaan fyysistä vastarintaa. Palomiesten ammatit, mitkä muut tahansa, ovat erittäin vaativia savusukellus- ynnä muine tehtävineen, mutta hyvin harvoin palomies kohtaa fyysistä vastarintaa. Elikkä joudutaan hyvin nopeasti voimankäyttötilanteisiin, ja tämä tuo sellaisen lisän poliisin ammattiin, jota ei muissa ammateissa valitettavasti ole.

Sitten ihan muutama sana poliisin kenttätoiminnasta. Kun tänä päivänä partiossa ollaan, niin siellä on vanhempi konstaapeli -pari taikka vanhempi konstaapeli — ylikonstaapeli -pari, tehdään ihan normaalia kenttähälytystyötä ja sitten on erikseen kenttäjohtaja, joka johtaa operaatioalueella olevien partioitten toimintaa. Joissakin tilanteissa voidaan määrätä tilannejohtaja, mutta lähtökohta on kuitenkin se, että jokainen partio, joka on siellä partioautossa, tekee aktiivista työtä ja ottaa vastaan ne tehtävät ja hälytykset, jotka sattuvat sille alueelle tulemaan, elikkä toimitaan lähimmän partion periaatteella. Ei siellä oikeastaan ole varaa valikoida, että tämä on niin vaarallinen keikka, että meidän partio ei sinne mene, vaan lähin partio menee ja kuittaa sen tehtävän.

Minun mielestäni nimenomaan hyvää tässä lakiesityksessä on se, että mahdollistetaan, jos terveys ja elämäntilanne sallivat, että voi olla poliisin työssä aina 68-vuotiaaksi asti, ja se on minun mielestäni hyvä, elikkä on tämmöinen mahdollisuus suotu, mutta olisin kovin mielelläni nähnyt, että eläkkeelle olisi päässyt jo 60 vuotta täytettyään. Nyt ollaan siirtämässä sitten sitä 63:een, ja se on minun mielestäni erinomaisen huono asia.

Vielä totean tässä, että kun poliisilaitosten rahat ovat todella tiukalla, niin siinä työuran loppupuolella sairastavuus lisääntyy, ja kun poliisilaitos joutuu maksamaan sairausloman palkkaa ja palkkaamaan tilalle ylitöihin toisen poliisimiehen, niin se on erinomaisen suuri kulukustannus ja sitä monet laitokset eivät kestä.

Pirkko Mattila /ps:

Arvoisa puhemies! Varmaan kaikki olemme täällä salissa siitä yhtä mieltä, että työpahoinvoinnista on siirryttävä työhyvinvointiin ja siihen tulee panostaa, ja siihenhän myös valiokunta on kiinnittänyt huomiota. Mutta se, mikä tästä nyt puuttuu ratkaisevasti, on se toimialakohtainen tarkastelu ja se, että poliisilla on esimerkiksi velvollisuus huolehtia kunnostaan erityisesti. Meillä on todellakin menossa tämä poliisin hallintorakenteen uudistus, joka vähentää niitä hallinnollisia tehtäviä. Täällä nyt edustaja Myllykoski sanoi, että toivotaan, mutta ei tämä minun mielestäni voi olla mikään toivotaan toivotaan -laki. Me ehkä pystymme luomaan niitä polkuja, mutta kun pohjaesitys on jo se, että tilanne on ongelmallinen, niin voidaan kyseenalaistaa ne säästöt, joita tästä tulee.

Markus Lohi /kesk:

Arvoisa puhemies! Esitimme vastalauseessamme viime viikolla hyvin perustellun näkemyksen siitä, miksi olisi poliisien osalta ollut järkevä siirtyä tämmöiseen joustavampaan 60—68 ikävuoden järjestelmään eli sen mukaan, miten pystytään olemaan työelämässä, olisi voitu olla ja aina sinne 68 ikävuoteen saakka.

Mutta toisaalta olen hyvin iloinen siitä, että edustaja Kalliorinne täällä vasemmistoliitosta myös iloitsi tästä laista, että kun lainsäädännöllä nostetaan tätä eläkeikää nyt pakosta 63:een, niin se pakottaa myös hakemaan sellaisia keinoja, joilla työelämässä pystytään pitempään pysymään. Haluaisinkin todeta ja oikeastaan kysyä edustaja Kalliorinteeltä, että olettehan te valmiita myös näissä yleisissä eläkeikäratkaisuissa samantyyppisiin ratkaisuihin, jotta lainsäädännöllä saadaan nostettua eläkeikää ja sitten haetaan ratkaisuja, että siellä pysytään pitempään. Toivottavasti olette mahdollisimman pian näihin ratkaisuihin valmiita, koska niillä on nyt kiire.

Erkki Virtanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Lohen puheenvuoroon. Kun ymmärsin, että hän tarkoittaa yleisimminkin ehkä vasemmistoliittoa, niin vasemmistoliitto oli säätämässä vuonna 2003 työeläkelakien uusia muotoja ja totesimme silloin saman, minkä toteamme nytkin, että nykyinen eläkejärjestelmä antaa erinomaiset mahdollisuudet työurien pidentämiseen. Se ei vaadi eläkeikien alarajojen nostoa, koska työurat saadaan pitenemään ennen kaikkea siten, että pidetään huoli siitä, että ihmiset pystyvät olemaan pidempään työssä.

Se, kaatuuko Suomen talous 63 vuoden tai 65 vuoden eläkeikään, ei nyt taida olla kuitenkaan se ratkaiseva kysymys, vaikka siitä sellaista yritetään väkisin joiltakin tahoilta tehdä.

Lauri Heikkilä /ps:

Arvoisa puhemies! Tässä on käyty laajaa keskustelua poliisin pärjäämisestä poliisin tehtävissä myös vanhempana, mutta tästä on varmaan hallitukselta ja keskustelijoilta osittain unohtunut se, että monet poliisin koulutuksen saaneet odottavat sitä ensimmäistä työpaikkaakin vissiin. Siinä tietysti voisi miettiä sitäkin, pärjääkö sitten tämmöinen nuorempi poliisi ja vanhempi poliisi parina. Tietystihän siinä voi ajatella, että jos vanhemman kunto ei ole hyvä, niin se vaarantaa nuoremman terveyden, mutta kyllä sekin vaarantaa nuorten koulutettujen poliisien terveyden, jos he eivät saa ollenkaan työpaikkaa sen takia, että nämä jo viroissa olevat poliisit ovatkin 5—8 vuotta pitempään pahimmassa tapauksessa, jos eläkeikää aina nostetaan. Pitäisi hallituksenkin miettiä sitten, miten poliisikoulutuksen kiintiöitä pienennetään tai muuta, jos eläkeikää ollaan kerran nostamassa.

Risto Kalliorinne /vas:

Arvoisa puhemies! Arvostamani edustaja Lohi mainitsi minut nimeltä ja kysyi, mitä mieltä olemme eläkeikien nostamisesta. Kyllä vasemmisto kantaa vastuunsa ja on huolissaan ja haluaa, että työurat Suomessa pitenevät. Ihan kuten edustaja Virtanen sanoi, vuonna 2005 voimaan tullut eläkelainsäädäntö ja ne ratkaisut ovat tehneet sen, että kun siirryttiin kannustavampaan malliin, niin sen jälkeen eläkeikä on noussut, eläkkeellejäämisikä on jo noussut. Eli se laki puree ja se toimii, se kannustaa jatkamaan pitempään työelämässä, joten ei meillä tämä pohja täysin vinksallaan ole.

Mutta tällä hetkellä kolmikannassa etujärjestöt miettivät, minkälaisia ratkaisuja pitäisi tehdä, ja me annamme heille työrauhan ja toivomme, että sieltä tulee vielä uudenlaisia yhteisymmärryksessä luotuja keinoja, millä työuria voidaan jatkaa alusta, keskeltä ja lopusta. Mikäli siellä löydetään yksimielisiä ratkaisuja, niin varmasti ne vakavasti tässäkin salissa otetaan, mutta meidän ei pidä tässä salissa sanella lainsäädännöllä, ohi järjestöjen sopia siitä, miten eläkeikää nostetaan.