Esko Kiviranta /kesk:

Arvoisa puhemies! Varainsiirtoverolain muutoksella on huomattavan suuri merkitys niille kotitalouksille, jotka suunnittelevat muuttamista, varsinkin tällaisella varainsiirtoveron neljänneksen korotuksella, joka kohdistuisi nimenomaan asuntoa vaihtaviin. Tämä varainsiirtoveron korotus koskettaa esimerkiksi niitä perheitä, jotka ovat pakotettuja muuttamaan työn perässä paikkakunnalta toiselle isojen irtisanomisten seurauksena.

Viime vaalikaudella verotuksen kehittämistä pohtineen Hetemäen asiantuntijaryhmän loppuraportissa käsiteltiin varainsiirtoveroa. Verotyöryhmän havainnot vahvistavat käsityksen siitä, että varainsiirtoveron kiristämiselle ei ole perusteita. Suora sitaatti tästä mietinnöstä: "Tutkimuksessa varainsiirtoveroa pidetään tehottomana tapana verottaa asumista, koska se nostaa erityisesti omistusasunnon vaihtamiseen liittyviä korkeita kustannuksia. Varainsiirtoverotuksen voimakas lukitusvaikutus perustuu siihen, että vero kohdistuu koko kauppahintaan, ei pelkästään luovutusvoittoihin."

Suhdannepoliittisesti tämä veromuutos toteutetaan varsin hankalaan ajankohtaan. Varainsiirtoveron kiristäminen vauhdittaa asunto-osakkeiden kauppaa hetkellisesti tuohon helmikuun loppuun 2013, kun ihmiset kiirehtivät tekemään kaupat ennen veronkorotuksen voimaantuloa. Valitettavasti veron voimaantulon jälkeen erityisesti uusien asuntojen kauppojen tekeminen voi hyytyä pitkäksikin aikaa. Taloudellisen toimintaympäristön herkkyyden vuoksi olisi nyt syytä pidättäytyä sellaisista veromuutoksista, jotka ovat omiaan lisäämään teollisuuden, tässä tapauksessa rakennusteollisuuden, epävarmuutta. Esitetty muutos varainsiirtoveroon heikentää rakennusalan kannattavuutta ainakin väliaikaisesti ja vähentää rakentamista. Tämä on omiaan heikentämään rakennusalan työllisyyttä.

Esitykseen sisältyy huomattava veropohjan laajennus, kun yhtiölainaosuus tulee varainsiirtoveron kohteeksi. Veropohjan laajentaminen koskee nimenomaan asuntojen uudistuotantoa, nimenomaan asunto-osakkeiden uudistuotantoa, joihin on yleensä sisältynyt koko kauppasummaan nähden merkittävä yhtiölainaosuus, josta ei tähän asti ole tarvinnut maksaa varainsiirtoveroa. Tämä varainsiirtoveropohjan laajennus on kaiken kaikkiaan varsin kyseenalainen toimenpide, koska yhtiölaina on yhtiövelkaa eikä osakkeenomistaja ole siitä juridisesti vastuussa.

Keskustan eduskuntaryhmä tulee lakiesityksen toisessa käsittelyssä esittämään tämän hallituksen varainsiirtoverolain muutosta koskevan esityksen hylkäämistä.

Sirpa Paatero /sd:

Arvoisa herra puhemies! Laki varainsiirtoverolain muuttamisesta kuulosti äskeisen puheen pitäjän mielestä varsin dramaattiselta, mutta ehkä pitää tarkentaa, että kyse on siis varainsiirtoveron korottamisesta 0,4 prosentilla. Tässä lakiesityksessä siis 1,6 prosenttia tulee olemaan 2 prosenttia, jolla on arvioitu saatavan verotuloja valtiolle noin 80 miljoonaa euroa. Tästä 80 miljoonasta eurosta kaikki ei tule tämän pelkän prosenttiosuuden korottamisesta vaan puolet ja puolet tästä veropohjan laajennuksesta.

Tämä voimaantulo — tämä on siis budjettilaki ja tulee voimaan 1.1., mutta aletaan soveltaa 1.3. — johtuu siitä, että Verohallinto tarvitsee tässä joulun jälkeen aikaa kirjoittaa ohjeet isännöitsijöille ja muille toimijoille, mitenkä tämä jonkun verran ongelmallinenkin lakipykälän kohta, sillä se on varsin pitkä ja moninainen, erityisesti tästä yhtiölainan osuuden määrittelemisestä erilaisine sopimusten ja rahoitusjärjestelmien kirjosta osataan sitten käytännössä siellä toimijoiden keskuudessa laskea. Tästä on kyse tämän kahden kuukauden aikalisän kohdalla; kirjoitetaan ohjeet ja koulutetaan ja laitetaan atk-järjestelmät siihen kuntoon.

Erityiskysymyksiä tässä lain käsittelyssä ovat olleet muun muassa Kuntaliiton huomio, joka on otettu huomioon, että kuntien kiinteistövarallisuuden yhtiöittämiseen liittyvien määräaikaisten varainsiirtoveronhuojennusten soveltamista jatketaan vuoden 2016 loppuun. Tämä siitä syystä, että, kuten me monet tiedämme, on muun muassa ammattikorkeakoulujen osalta tehty ja tehdään yhtiöittämisiä ja niiden kiinteistöjen osalta ja muidenkin kunnallisten yhtiöiden osalta.

Kysymys sitten, mitenkä tämä vaikuttaa uusien asuntojen tuotantoon tai asuntojen kauppaan: Valiokunta on saanut Vattin arvion asiasta, ja Vatt, Valtion taloudellinen tutkimuskeskus, arvioi, että uusien asuntojen rakentamiseen tällä ei ole juuri mitään merkitystä. Tämä ei ole siis minun arvioni, vaan Vattin arvio.

Jos katsotaan sitten vaihtamistilanteita, niin siellä aivan varmasti jonkun verran harkintaa — kuukausia, viikkoja, mikä kenelläkin on mahdollisuus — tulee tämän lain perusteella. Mutta jos katsotaan niitä summia, jotka kuitenkin ovat joissakin sadoissa euroissa per asunto, ja jos ihmisten tärkein ostos elämänsä aikana, kuinka monta kertaa sen sitten tekeekään, on asunto ja siitä maksetaan kymmeniä- ja satojatuhansia euroja, niin en tiedä, onko se kovin merkittävä syy olla vaihtamatta asuntoa, jos siihen tulee muutaman sadan euron lisä. Se on tietysti suuri summa, sitä ei voi kieltää.

Mutta pitää muistaa, että tämä varainsiirtovero on vain yksi osa. Toiseen suuntaan olevia huojennuksia ja helpotuksia valtion puolelta ovat muun muassa asunnon myyntivoiton verovapaus, joka on noin 1,3 miljardin euron vuotuinen satsaus asumiseen, tai ensiasunnon varainsiirtoverovapaus tai korkovähennykset. Näitä toiseen suuntaan meneviä kädenojennuksia valtion puolelta asuntopolitiikassa, omistusasuntopuolella erityisesti, on varsin paljon. Puhutaan miljardeista eikä 80 miljoonasta, niin kuin tässä tapauksessa.

Esko Kiviranta /kesk:

Arvoisa puhemies! Unohdin äsken erikseen kehua tätä varainsiirtoverolain muutoksen voimaantulon lykkäämistä sinne maaliskuun alkuun 2013. Se on erittäin hyvä asia, koska varainsiirtoverotushan on itseverotusta ja on erittäin tärkeää, että Verohallinnolla on aikaa antaa tarkat ohjeet veron perusteista niin, että veron määrä osataan tarkoin laskea. Varsin suuri vastuuhan on myöskin kiinteistönvälittäjillä lain mukaan ja myöskin näillä asunto-osakeyhtiöitten isännöitsijöillä ja hallituksilla. Se on selvä tietysti, että Verohallinnon ohjekin on vain välivaihe. Tarkempia ratkaisuja sitten saadaan ajan myötä, pitkällä ajalla oikeuskäytännössä. Pidän erittäin tärkeänä, että Verohallinnolle annetaan parin kuukauden työrauha tehdä parhaan kykynsä mukaiset ohjeet.