Annika Saarikko /kesk:

Arvoisa puhemies! Tämä käsittelyssä oleva lakiehdotus sisältää monia pieniä ja oikeastaan suurempia periaatteellisiakin muutoksia liittyen työllisyyteen ja työelämän kannustavuuteen. Näistä merkittävin — ja uskon, että siitä koko eduskunta lähtökohtaisesti on samaa mieltä — on työmarkkinatuen tarveharkinnan poisto puolison tulojen osalta. On syytä mainita, että tämä on asia, jonka hallitus nyt otti budjettiin ja asialistalleen, sama asia, jonka keskusta nosti esiin jo vuosi sitten budjettiehdotuksessaan. Tämä on hyvä parannus niin työmarkkinoiden toimivuuden kuin ennen muuta tasa-arvon kannalta ja koskettaa monia suomalaisia naisia.

Mitä tulee tähän lakiehdotuksen kokonaisuuteen, me keskustassa olemme halunneet tarkastella kriittisin silmin tässä esitettyä työllistämiskokeilua. Kriittisyyttä esitämme muutaman eri näkökohdan vuoksi. Me ensinnäkin pidämme tärkeänä, että hallitus tekee kaikkensa sen eteen, että työelämään pääsy helpottuisi. Me haluamme myöskin, että työn vastaanottaminen ja sosiaaliturvan yhteensovittaminen on jatkossa entistä helpompaa. Me myöskin haluamme, että verotuksen keinoin me pystymme helpottamaan ja madaltamaan kynnystä työn vastaanottamiseen.

Kaiken kaikkiaan tärkeimpänä tavoitteena tällaisessa tulee olla sosiaaliturvajärjestelmän yksinkertaistaminen. Tämä hallituksen malli työllistämiskokeilusta sisältää muutamia puutteita. Ensinnäkin on todettava, että juuri tänään työelämä- ja tasa-arvovaliokunta Kuntaliitossa vierailleissaan kuuli, että kunnat, jotka jatkossa siis toteuttavat pitkäaikaistyöttömien työllistämistä tämän kokeilun myötä, ovat suhtautuneet tähän erittäin myönteisesti ja innostuneesti, ja Kuntaliitonkin yllätykseksi näitä hakemuksia kunnilta tuli paljon enemmän kuin osattiin odottaa. Tästä seuraa tietysti se asia, että miten jatkossa voimme arvioida pitkäaikaistyöttömien yhdenvertaisuutta, kun maahan muodostuu kokeilu, jonka piirissä on suurin osa suurimmista kaupungeista, paljon pieniä kuntia ja sitä myöten nyt jo yli puolet pitkäaikaistyöttömistä suomalaisista. Yhdenvertaisuus siis on hieman koetuksella tämän lain myötä.

Mutta kaiken kaikkiaan mallin sisältö herättää myös joitain kysymyksiä. Ensinnäkin malli ei ole soveltuva tilanteessa, jossa työttömälle tarjottava työsuhde on alle kolmen kuukauden mittainen. Se ei siis kannusta lyhytaikaisen työn vastaanottamiseen. Katsomme, että tällaisiin tilanteisiin toimivampi tukiratkaisu ja yhteiskunnallisesti tärkeä keskustelunaihe työllisyyden parantamiseksi voisi olla myös työttömyyskorvauksen suojaosajärjestelmän palauttaminen. Tiedämme, että valtakunnallinen työttömien yhdistys suhtautuu tähän myös hyvin myönteisesti, ja viime hallituskaudella tällainen suojaosa muodostettiin poikkeuksellisesti vapaapalokuntalaisten työttömien osalta. Asia on myös nostettu esiin Sata-komitean muiden hyvien ehdotusten ohella.

Lisäksi esitys ei missään nimessä ole vähentämässä byrokratiaa muutoinkin hankalan työttömyysturvajärjestelmän ymmärtämisessä. Päinvastoin, byrokratiaa tulisi keventää ja kannustaa yhden luukun periaatteeseen. Haluamme nostaa esiin myös te-toimistojen resurssit tämän nyt tulevan lisätyön myötä. Jo nyt tiedämme, että eri puolilla Suomea te-toimistot ovat ylikuormitettuja, ja tämä byrokraattinen malli, jossa työtön käy nyt useammalla luukulla, ei ainakaan tätä työmäärää vähennä. Meillä on aito huoli asiakkaiden laadukkaasta kohtelusta niin, että tämä kokeilu johtaa todelliseen työllistymiseen ja sitä kautta elämänlaadun parantamiseen niillä ihmisillä, jotka ovat olleet työttömänä yli 500 päivää.

Me keskustalaiset sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenet esitämme osana vastalausetta lausumaehdotuksen. Lausuma kuuluu seuraavasti: "Eduskunta edellyttää, että hallitus päättää helmikuun loppuun mennessä lainsäädäntötoimista, jotka edesauttavat työn, sosiaaliturvan ja verotuksen todellista yhteensovittamista. Uudistusten on selkiytettävä järjestelmää ja kannustettava aina työn ja ennen muuta lyhytkestoisen työn vastaanottamiseen."

Hallituksen esityksessä olevien toimenpiteiden lisäksi tuemme siis näitä. Toivomme hallitukselta lisää ratkaisuja tähän tärkeään työurien pidentämisen kokonaisuuteen, johon työllistämistoimenpiteetkin keskeisesti liittyvät. Toivomme, että eduskunta voisi tämän lausuman hyväksyä osana lakiesitystä.

Anu Vehviläinen /kesk:

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin kannatan tätä edustaja Saarikon edellä tekemää lausumaesitystä.

Sitten muutama sana tästä koko hallituksen esityksestä.

Myös minä pidän erittäin hyvänä, että tässä saatiin ratkaistua tämä pitkään kangertanut kysymys työmarkkinatuen tarveharkinnasta puolisoiden osalta. Se on minusta hyvä asia. Silloin vielä hallitusohjelmassa ja vuosi sitten budjettikäsittelyn yhteydessä tämä ei vielä hallituspuolueitten osalta saanut kannatusta, mutta kehysriihessä teitte sitten tällaisen ratkaisun, ja nyt tämä on tässä meillä hyväksyttävänä. Tämä on hieno asia.

Mutta sitten tähän työllistämisbonuskokeiluun, josta tämä meidän vastalauseemme juontaa. Ensinnäkin totean sen, että ensimmäisen kerran kun siihen tutustuin, niin ajattelin ensi silmäyksellä, että erittäin hyvä asia, ja myös minun oma kotikuntani Joensuu tulee olemaan tässä mukana. Pidin tätä oikein hyvänä. Mutta sitten asiantuntijakuulemisissa nousi esille juuri niitä ongelmia, joita edustaja Saarikko omassa puheenvuorossaan toi jo esille.

Ensinnäkin tämä byrokratian lisääntyminen. Tämä kokeilu ei todellakaan yksinkertaista sosiaaliturvajärjestelmää eikä helpota työn ja sosiaaliturvan yhteensovittamista.

Sitten tätä bonusrahaa voi saada todellakin vain yli kolmen kuukauden työstä. Tiedän, että Sata-komiteassa esitys oli kuusi kuukautta. Tämä minusta esittää tähän kysymyksen. Meillä on ongelmana, että kun puhutaan lyhytaikaisesta työstä, mitä sillä oikeasti tarkoitetaan. Minä ainakin ymmärrän niin, että pitäisi olla kannusteita myös sen suhteen, että kannattaisi ottaa se yhden päivän ja viikonkin mittainen ja muutaman viikon mittainen työ kaiken kaikkiaan käyttöön. Samalla tavalla kuin edustaja Saarikko tuossa edellä pohdiskelen sitä, onko tämä kokeiluna liian laaja.

Sitten ihan viimeisenä kommenttina otan esille tämän, että tässä ei voi saada siihen työhön, josta saadaan jo palkkatukea, ja nehän eivät ole sama asia vaan menevät eri tahoille.

Jari Lindström /ps:

Arvoisa herra puhemies! Tässä hallituksen esityksessä on siis kyse työttömyysturvalain muuttamisesta eräiltä osin. Keskeisiä muutoksia ovat lomakorvausten jaksotuksesta luopuminen vuoden 2013 alusta, työmarkkinatuen saajan puolison tulojen perusteella tehtävästä tarveharkinnasta luopuminen ja määräaikainen alueellinen työllistymisrahakokeilu.

Lomakorvausten jaksotuksesta luopumista on pidettävä työttömien kannalta tärkeänä toimenpiteenä. Se parantaa monen työttömän toimeentuloa nimenomaan työttömyyden alussa. Erityisesti tästä hyötyvät lyhyitä määräaikaisuuksia tekevät. Heillä työttömyysjaksot toistuvat usein ja kertyneiden lomien pitäminen on näin vaikeaa.

Kritiikkiä pitää kuitenkin antaa siitä, että lakiehdotuksessa ei muuteta säännöksiä lomakorvausten huomioimisesta soviteltua päivärahaa määriteltäessä. Tämä sorsii osa-aikaisia työntekijöitä. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta pitikin erittäin tärkeänä sitä, että työntekijöiden yhdenvertaisen kohtelun kannalta lomakorvausten huomioon ottamisesta soviteltua päivärahaa määriteltäessä luovutaan, ja esitti toiveen sosiaali- ja terveysvaliokunnalle asian hoitamiseksi eduskuntakäsittelyn yhteydessä. Sosiaali- ja terveysvaliokunta kyllä mainitsee asian mietinnössään, mutta lähinnä jatkotoiveena.

Työmarkkinatuen saajan puolison tulojen tehdystä tarveharkinnasta luopumista on pidettävä positiivisena asiana. Se on myös tasa-arvokysymys. Onhan tämä tarveharkinta kohdistunut varsin usein naisiin. Tarveharkinnasta luopumisen pitäisikin kannustaa työn vastaanottamiseen tilanteissa, joissa molemmat puolisot ovat työmarkkinatuella. Onhan heidän kohdallaan sidos puolison tuloihin merkinnyt sitä, että työn vastaanottaminen on pienentänyt perheen tuloja.

Työllistymisrahakokeilu on siis määräaikainen ja alueellinen liittyen pitkäaikaistyöttömien kuntakokeiluun. Kokeilulla kannustetaan pitkäaikaistyöttömiä työn vastaanottamiseen tekemällä työttömyysturvan ja työn välinen siirtymäkausi helpommaksi. Se tapahtuu maksamalla työmarkkinatukea ja palkkaa yhdeltä kuukaudelta samanaikaisesti.

Arvoisa puhemies! Ei tämä lakipaketti ole mitenkään täydellinen eikä se ratkaise työttömien ongelmia, mutta silti se on askel parempaan nykyisestä lainsäädännöstä. Tämän vuoksi myös perussuomalaiset hyväksyivät valiokuntakäsittelyssä muutokset lain sisältöön.

Erkki Virtanen /vas:

Arvoisa puhemies! Kun te tämän asian käsittelyn päätteeksi paukautatte nuijanne siihen pöytään, niin nostan kuvaannollisesti maljaa. On nimittäin aika hienoa, kun yksi niistä asioista, jonka puolesta täällä on 10 vuotta itse tehnyt työtä ja jonka toteutumiseen on voinut tässä viime vaiheessa olla kohtuullisesti vaikuttamassa, nyt lopultakin toteutuu. Tarkoitan tällä työmarkkinatuen tarveharkinnan poistoa puolison tulojen osalta.

Keskustan täällä aiemmin käyttämiin puheenvuoroihin voin todeta, että kun te viime vuonna näihin aikoihin arvostelitte hallitusta siitä, että työmarkkinatuen tarveharkintaa ei silloin poistettu, niin silloin lupasin, että luottakaa vain hyvään hallitukseen, kyllä se tästä etenee, ja niin nyt sitten tapahtuu. Aivan samalla tavoin voisin edustaja Lindströmille todeta, että odottakaa rauhassa, eiköhän se sovitellun päivärahan lomakorvausosuuskin tässä vielä jossain vaiheessa tule hoidettua, jos tämä maailma ei ihan mahdottomaksi mene.

Vaikka varmaankaan täällä ei opposition, tässä tapauksessa keskustan, vastalauseen lausumaehdotusta tulla hyväksymään, voi kuitenkin todeta, että edustaja Saarikon, edustaja Vehviläisen ja edustaja Lindströmin täällä käyttämät puheenvuorot olivat erinomaisen ansiokkaita. Lähes kaikesta voi olla samaa mieltä. Asia vain on valitettavasti niin, että kaikki asiat eivät voi kuitenkaan yhdellä kertaa toteutua, minkä me kaikki täällä tiedämme.

Yhden asian kuitenkin haluan vielä lopuksi nostaa esiin, joka olisi voitu hoitaa jo nyt, ja se on työllistämiskokeilun se kohta, jossa palkkatukea saavat jäävät tämän kokeilun ulkopuolelle. Siihen ei ollut käytännössä mitään perusteita, mutta valitettavasti yhteisymmärrystä hallituksen sisällä ei tällä kertaa löytynyt. Toivottavasti jatkossa.

Hanna Mäntylä /ps:

Arvoisa puhemies! Tässä esityksessä on useita myönteisinä pidettäviä asioita. Kuten edustaja Lindström tässä toi jo esiin, niin täydellinenhän tämä toki ei ole ja muutamat epäkohdat vaatinevat jatkossa varmasti täsmennyksiä ja uutta tarkastelua. Haluan kuitenkin omalta osaltani ilmaista tyytyväisyyteni erityisesti siihen, että jatkossa työmarkkinatuen hakijan tuen tarvetta harkittaessa puolison tuloja ei enää oteta huomioon. Tämä on todellinen parannus erityisesti pienituloisten perheiden kohdalla, mutta, kuten edustaja Lindström totesi, myös tasa-arvoparannus, ja siitä erityisesti on oltava tyytyväinen, koska tämä parannus koskettaa ja koskee erityisesti naisten aseman parantamista.

Merja Kuusisto /sd:

Arvoisa puhemies! On erittäin hyvä asia, että taloudellisesti huononakin aikana pystytään tekemään hyviä parannuksia työttömyysturvaan. Niin kuin tässä edelliset puhujat ovat sanoneet, on todella hyvä asia, ja kaikki valiokunnan jäsenetkin pitivät erityisen myönteisenä ehdotusta, jonka mukaan työmarkkinatuen hakijan tuen tarvetta harkittaessa ei jatkossa enää oteta huomioon puolison tuloja. Tämä on ollut valiokunnassa useasti esillä, ja nyt sitten siitä on loppujen lopuksi päätös saatu.

Tässä on myös hyviä asioita tämä työllistämisrahakokeilu. Edellisen kauden olin työ- ja tasa-arvovaliokunnassa, ja silloin puhuttiin Tanskan mallista, ja tässä on hyvin paljon samoja elementtejä. On hyvä, että tässä on kokeilukunnat, ja sen myötä voidaan sitten harkita, onko tarpeen kokeilusta tehdä pysyvä toimenpide. On tärkeätä, että ihmiset saavat mahdollisuuden tutustua työelämään, kun ovat olleet jo yli vuodenkin työttömänä.

Nämä työllistämisrahan ehdot ovat erittäin hyviä. Ei voi mitään muuta kuin toivoa, että saadaan kuntiin mahdollisimman paljon nuoria työllistettäviä, koska on erittäin tärkeätä, että nuoret saavat kosketusta työelämään ja sen kautta myös sitten uusia näkymiä mahdollisesti opiskelupaikasta tai tulevasta uudesta työpaikasta.

Jari Myllykoski /vas:

Arvoisa puhemies! On erityisen hyvä, että tämä hallitus on pystynyt tässä taloudellisessa tilanteessa kuitenkin kantamaan vastuuta työttömien asiasta, ja se on erityisen tärkeätä ja merkille pantavaa.

On ollut ilo kuulla edellisen hallituspuolueen ja nykyisen oppositiopuolueen niitä positiivisia näkemyksiä, mitä tällä voidaan aikaansaada, ja uskoisinkin, että tässä on enemmänkin pitkäaikaisen eduskunnan yhteinen näkemys mutta myös tämän kuuden puolueen hallituksen yhteinen tahtotila siitä, että taloudellisten vaikeuksien aikanakin pystytään huolehtimaan yhteisvastuullisesti heikompiosaisten asioista.

Lomakorvausten jaksotus on erinomainen uudistus. Näin ammattiyhdistysliikkeestä tulleena kansanedustajana sen voi sanoa, että se todellakin poistaa monta teknistä mutta myös epäoikeudenmukaista ja epäoikeudenmukaisuuksiin johtanutta tilannetta.

Samoin puolison tarveharkinnan poistamista tulee tervehtiä myötämielisesti. Usein en puoluepolitiikkaa näihin sotke, mutta nyt on pakko sanoa, että vasemmistoliitolle tämä on ollut pitkäaikainen tavoite. Nyt se on saatu maaliin, ja kiitos siitä myös kaikille muille hallituspuolueille.

Toki työllistämistukikokeilu on myös kokeilemisen arvoinen. Ainoa, että työllistämisrahojen ehdot jäivät osin torsoksi. Toivotaan, että tämä hallitus vielä kykenee asiaan tarttumaan.

Lea Mäkipää /ps:

Arvoisa puhemies! Haluan myös antaa kiitoksen siitä, että tämä puolison tuloihin perustuva tarveharkinta on poistettu työmarkkinatuesta, ja, niin kuin täällä monet ovat sanoneet, se on kohdistunut monta kertaa juuri pienituloisiin naisiimme. Kuntia, jotka halusivat tulla tähän kokeilun piiriin, oli tosiaan paljon. Saimme tänään tietää, muistaakseni oli noin yli 150 kuntaa, ja tähän otettiin runsaat 60 kuntaa. Kaikki eivät todellakaan päässeet tähän.

Mutta ihan lyhyesti: pieniä puutteita tänne jäi tietysti olemaan, mutta, niin kuin monta kertaa sanoin, tämä on askel parempaan suuntaan, ja toivottavasti tässä sitten näitä edellä mainittuja epäkohtia saamme tulevaisuudessa korjattua. Mutta kiitos on silloin aina paikallaan, kun se on tarpeellista.

Anneli Kiljunen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Haluan myös kiittää tästä esityksestä. Tässä on paljon hyvää, mutta tässä on myös kriittistä arviointia, jota täällä on myös eduskunnassa nyt käyty. Hyvää tässä on nimenomaan puolison työmarkkinatuen harkinnan poisto, joka, voisiko sanoa, on ihmisoikeuskysymys, se parantaa perheitten toimeentuloa, se myös poistaa selkeästi työllistymisen esteitä ja parantaa kokonaisuudessaan perheitten toimeentuloa. Tässä on monta hyvää asiaa.

Toinen asia, joka on hyvä asia, on asumistuen tarkistuksen lykkäytyminen. Se on hieno asia, samoin, kuten täällä on todettu, lomakorvauksen jaksotuksen poisto, josta ennen kaikkea hyötyvät eniten määräaikaiset työntekijät ja ne, jotka ovat välillä töissä ja välillä työttömänä, ja sitä kautta heidän elämäntilanteensa helpottuu.

Mutta kuten täällä on todettu, niin täällä on myös kritiikin paikkaa ja kehittämisen paikkaa, johonka edustajat Saarikko ja Vehviläinen ja Lindström omalta osaltaan puuttuivat. Tätä keskustelua käytiin myös valiokunnassa, ja valiokunta avoimesti pyrki löytämään tähän parempaa ratkaisua. Tällä hetkellä emme siihen päässeet, mutta halusimme mietinnössä tuoda myös kehittämisen painopisteitä siihen, että kun työllistämisbonusta jatkossa kehitetään, niin siinä pitää huomioida kaikki pitkäaikaistyöttömät, myös palkkatuen piirissä olevat työntekijät, jotta heidän yhdenvertainen asemansa suhteessa muihin olisi nykyistä parempi. Tässä on myös se ongelmatiikka, joka tässä on tullut esille tämän työllistymisbonuksen osalta, että se ei kohtele yhdenvertaisesti niitä pitkäaikaistyöttömiä, jotka ovat kaikkein vaikeimmissa asemissa, mihinkä meidän pitäisi löytää ennen kaikkea uudenlaisia toimintamalleja ja kehittämisen malleja sillä tavalla, että he myös työllistyisivät työmarkkinoille niin järjestöihin kuin myös avoimille työmarkkinoille.

Tarja Filatov /sd:

Arvoisa puhemies! Yhdyn siihen, että tämä on hyvä paketti kokonaisuudessansa. Sitä voisi nimetä tällaiseksi työn vastaanottamisen kannustavuuspaketiksi, koska siinä on monta elementtiä, jotka liittyvät siihen, että työn vastaanottaminen tietyissä tilanteissa on helpompaa kuin se tähän asti on ollut.

Tästä kuntakokeilusta. Tässä keskustelussa on enemmän noussut esiin se, että sen pitäisi koskea myös niitä työttömiä, jotka ikään kuin saavat tukityöpaikan, työllistyvät kolmannelle sektorille tai käyttävät palkkatukea sen työpaikkansa saamiseen. Tämä on varmasti yksi tärkeä asia, jota pitää jatkossa pohtia, mutta itse asiassa haluaisin nostaa esiin vielä tärkeämmän jatkokehittämisen asian, ja se liittyy hyvin lyhyiden työsuhteiden vastaanottamiseen. Tässä mallissa on asetettu tietty raja sille, miten pitkäksi aikaa pitää avoimilla työmarkkinoilla työllistyä, jotta tuon työllistämisbonuksen saa. Kaikkein suurin ongelma meillä on silloin, kun on kyse muutaman päivän työsuhteista, joita on hankala ottaa vastaan, koska siitä seuraa muuten sosiaaliturvan aikamoisia mutkia. Se, että me joudumme tekemään tällaisia erityispaketteja, jotka sinänsä ovat arvokkaita ja tärkeitä, kertoo kyllä siitä, että meidän sosiaaliturvassamme rakenteellisesti on tiettyjä ongelmia, jotka vaatisivat jatkopohdintaa, jotta ei tarvitse tehdä erikoistilanteita, joissa joku sosiaaliturva jatkuu silloin, kun työttömyydestä siirrytään työhön. Koko järjestelmän pitäisi toimia niin, että se kaikissa tilanteissa antaa enemmän ihmiselle käteen tosiasiallisesti eikä vain teoriassa silloin, kun ihminen menee palkkatyöhön. Työstä on pulaa enemmän tällä hetkellä kuin niistä työntekijöistä, joita työmarkkinoille tarvittaisiin, mutta iso pula meillä on sellaisista ihmisistä, jotka menisivät nimenomaan näihin lyhyisiin työsuhteisiin, ja siinä mielessä jatkotyötä vielä riittää.

Annika Saarikko /kesk:

Arvoisa puhemies! Halusin vain vielä todeta nyt, kun työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan puheenjohtaja Filatovkin on paikalla, että, aivan kuten me tuossa omassa lausumaehdotuksessamme totesimme, on hienoa kuulla, että hallituspuolueen edustaja on samoilla linjoilla, että tämä työllistämiskokeilu on yksi ratkaisu, josta tosin on todettava täällä sekin, minkä edustaja Vehviläinen osaltaan totesi, että tämä malli sai myös ammattiyhdistysliikkeen suunnalta paljon kritiikkiä ja sille esitettiin vaihtoehtoinenkin ratkaisu tämän byrokratian vähentämiseksi, mutta ennen muuta tämä ei vastaa siihen lyhytkestoisten työsuhteiden vastaanottamisen suureen puutteeseen, joka nykyisessä työttömyysturvajärjestelmässä on. Olemme tässä siis samoilla linjoilla, ja olisi siksi suorastaan toivottavaa, että tämä lausumaehdotuksemme, joka kannustaa hallitusta tämänkaltaisten toimenpiteiden ripeään valmisteluun, voisi olla sellainen, joka nauttisi kannatusta myös hallituspuolueiden keskuudessa.