12) Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työttömyysturvalain
ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta
Juha Rehula /kesk(esittelypuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Käsittelyssämme on hallituksen
esitys eduskunnalle laeiksi työttömyysturvalain
ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta, ja kyse
on laista, jossa hallituksen esityksessä ehdotetaan muutettavaksi
useita työttömyysturvan saamisen työvoimapoliittisia edellytyksiä.
Muutokset ovat työttömyysturvan myöntämistä selkeyttäviä ja
siten ratkaisukäytäntöjä yhdenmukaistavia.
Ensinnäkin yrittäjien työttömyysturvasta.
Valiokunta pitää tärkeänä,
että yrittäjien työttömyysturvaa
parannetaan lieventämällä yritystoiminnan
lopettamiseen liittyviä vaatimuksia. Yrityksen lopettamissäännöksiä ehdotetaan
yksinkertaistettaviksi ja selkeytettäviksi siten, että enää ei
vaadita esimerkiksi myyntivoittolaskelmaa eikä vakuutuksista
ja toimitiloista luopumista. Palkansaajaan rinnastettavan yrittäjän
määritelmää laajennetaan, jolloin
yrittäjän oikeus työttömyysetuuteen
määräytyy nykyistä yhdenmukaisemmin
riippumatta siitä, onko työ tehty työ- vai
toimeksiantosuhteessa. Yrittäjän perheenjäsenen
turva paranee tilanteessa, jossa työt yrityksessä vähenevät
siten, että perheenjäsen yhdessä muiden
työntekijöiden kanssa lomautetaan.
Arvoisa herra puhemies! Alle 25-vuotiaitten hakuvelvoitteesta.
Valiokunta pitää erittäin hyvänä,
että nuorten työmarkkinatuen saamisen ehtona olevaa
velvoitetta hakeutua koulutukseen lievennetään
siten, että hakuvelvoite koskee vain kevään
hakua. Syksyn yhteishaussa on ollut yleensä rajatusti koulutuspaikkoja
ja valinnanmahdollisuudet ovat olleet erittäin vähäiset.
Perustuslakivaliokunta on pitänyt nyt ehdotetun kaltaista
erityiskohtelua, jossa alle 25-vuotiaille on asetettu muita tiukempia
ehtoja työmarkkinatuen saamiselle, perustuslain yhdenvertaisuussäännösten
kannalta mahdollisena nuorisotyöttömyyden erityisongelmien
takia. Sosiaali- ja terveysvaliokunta ei pidä hakuvelvoitteen
laajentamista ongelmattomana ja viittaa tältä osin
myös työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan
lausunnossa esitettyyn. Pakkohakuvelvoite johtaa usein epätarkoituksenmukaisiin
koulutusvalintoihin, jotka johtavat opintojen keskeytyksiin.
Sitten muutama sana opiskelijoiden työttömyysturvasta.
Opiskelijoiden työttömyysturvaan tulee muutoksia,
jotka selkeyttävät etuuden myöntämistä opintojen
keskeydyttyä samoin kuin rajanvetoa pää-
ja sivutoimisten opiskelijoitten välillä. Opiskelijoiden
työttömyysturvaoikeuden keskeinen kriteeri on,
kykeneekö työnhakijaksi rekisteröitynyt
vastaanottamaan kokopäiväistä työtä.
Laki lähtee siitä, että esimerkiksi yliopistotutkintoon
johtavia opintoja pidetään aina päätoimisina.
Perustuslakivaliokunta on lausunnossaan pitänyt mahdollisena,
että ehdotettu sääntely saattaa yksittäistapauksissa
rajoittavasti tulkittuna mahdollistaa tilanteita, joissa perustuslain
19 §:n 2 momentin soveltamisalan piiriin kuuluva
henkilö ei saisi säännöksen
edellyttämää perustoimeentulon turvaa.
Perusoikeusuudistuksen esitöissä ja valiokunnan
käytännössä on pidetty tärkeänä,
että perustoimeentuloa turvaavat järjestelmät
ovat sillä tavoin kattavia, ettei synny väliinputoajaryhmiä.
Perustuslakivaliokunnan mukaan lakia onkin edellä mainittujen
tilanteiden välttämiseksi sovellettava perusoikeusmyönteisesti.
Kuntouttavasta työtoiminnasta. Esityksellä kuntouttavaan
työtoimintaan osallistuvan työttömyysturvaa
yhdenmukaistetaan lähemmäksi sitä työttömyysturvaa,
joka muuhun työllistymistä edistävään
palveluun osallistuvalla on. Sosiaali- ja terveysvaliokunta katsoo,
että työmarkkinatukea on perusteltua maksaa odotusajalta
myös kuntouttavaan työtoimintaan osallistuville,
koska työnhakija ei voi itse vaikuttaa siihen, millaisia
palveluja on tarjolla, ja monesti työelämävalmiuksia
parhaiten edistäväksi palveluksi on työllistymissuunnitelmaa
tehtäessä katsottu kuntouttava työtoiminta.
Työmarkkinatuen odotusajan karttumisen osalta valiokunta
toteaa, että työnhakijaksi rekisteröityneelle
kuntouttava työtoiminta lasketaan odotusaikaan vastaavasti
kuin muihinkin palveluihin osallistuminen. Sen sijaan aikaa, jona
henkilö ei ole rekisteröitynyt työnhakijaksi,
ei voida ottaa huomioon.
Arvoisa herra puhemies! Tämä valiokunnan mietintö on
yksimielinen.
Anneli Kiljunen /sd:
Arvoisa herra puhemies! Lakiesityksellä tehdään
useita muutoksia työttömyysturvajärjestelmään.
Muun muassa esityksellä on tarkoitus selkeyttää yrittäjien
ja opiskelijoiden oikeutta työttömyysetuuteen.
Lisäksi muutetaan näiden 25-vuotiaiden velvollisuuksia
hakeutua koulutukseen niin, että laki huomioisi jatkossa
paremmin nuoren yksilöllisen tilanteen.
Hallituksen esitys myös selkeyttää työttömyysturvan
myöntämistä ja yhdenmukaistaa ratkaisukäytäntöjä.
Uudistuksilla pyritään lisäämään
tuen hakijoiden yhdenvertaisuutta. Samalla vähennetään
hallinnollista työtä ja voidaan suunnata te-toimistojen
resursseja työllisyyden edistämiseen. Kaiken kaikkiaan
esitys on erittäin kannatettava.
Arvoisa herra puhemies! Nyt kun mietimme yhteiskunnassa, miten
saamme aikaan kasvua ja yrittäjyyttä, on tärkeää,
että teemme monella hallinnonalalla erilaisia toimia ja
työtä tämän asian eteen. Sosiaaliturvan
puolella voidaan etenkin helpottaa yrittäjyyteen liittyvää henkilökohtaista taloudellista
riskiä.
Nyt käsittelyssä oleva lakiesitys parantaa
yrittäjien työttömyysturvaa lieventämällä yritystoiminnan
lopettamiseen liittyviä vaatimuksia. Näin yksinkertaistetaan
ja nopeutetaan työttömäksi ilmoittautumista.
Lisäksi selkeytetään edellytyksiä työttömyysetuuden
saamiseksi. Palkansaajaan rinnastettavan yrittäjän
määritelmää laajennetaan. Näin
yrittäjän oikeus työttömyysetuuteen
määräytyy nykyistä yhdenmukaisemmin
ja oikeudenmukaisemmin. Myös yrittäjän perheenjäsenen
turva paranee tilanteessa, jossa työt yrityksessä vähenevät
siten, että perheenjäsen yhdessä muiden
työntekijöiden kanssa lomautetaan.
Kuten valiokunnan mietinnössä toteamme, on tärkeää,
että yrittäjien sosiaaliturvaan liittyvien uudistusten
valmistelua jatketaan. On myös tärkeää,
että nyt tehtävien muutosten vaikutuksia seurataan.
Arvoisa puhemies! Kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvan
työttömyysturvaa tuodaan tällä esityksellä lähemmäksi
muuta työllistymistä edistävään
palveluun osallistuvan turvaa. Jatkossa kuntouttavan työtoiminnan
ajalta voitaisiin maksaa työttömyysetuutta työssäolovelvoitteen estämättä.
Edelleen kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvan etuudet
jäivät hallituksen esityksessä huonommiksi
kuin muilla. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan kuntouttavassa työtoiminnassa
oli vuonna 2011 noin 100 sellaista henkilöä, jotka
eivät työmarkkinatuen odotusajan vuoksi saaneet
työttömyysturvaa.
Sosiaali- ja terveysvaliokunta katsookin, että työmarkkinatukea
on perusteltua maksaa odotusajalta myös kuntouttavaan työtoimintaan
osallistuvalle, koska työnhakija ei itse voi vaikuttaa
siihen, millaisia palveluja on tarjolla, ja monesti työelämävalmiuksia
parhaiten edistäväksi palveluksi on työttömyyssuunnitelmaa
tehtäessä katsottu kuntouttava työtoiminta.
Tästä syystä valiokunta katsookin, että eri
palveluihin osallistuvien yhdenmukainen kohtelu kannustaa pitkäaikaistyöttömiä ja
osatyökykyisiä osallistumaan kuntouttavaan työtoimintaan
ja ilmoittautumaan työnhakijaksi. Valiokunta ehdottaa tämän
johdosta muutoksia työttömyysturvalakiin ja kuntouttavasta
työtoiminnasta annettavaan lakiin.
Merja Mäkisalo-Ropponen /sd:
Arvoisa puhemies! Tässä lakiesityksessä ehdotetaan
muutettavaksi työttömyysturvalakia, kuntouttavasta työtoiminnasta
annettua lakia ja toimeentulotuesta annettua lakia. Kuten täällä on
jo todettu, muutokset ovat työttömyysturvan myöntämistä selkeyttäviä ja
siten ratkaisukäytäntöjä yhdenmukaistavia.
Uudistukset vähentävät työvoimaviranomaisten
ja Kelan hallinnollista työtä te-toimistoilta
vaadittavien työvoimapoliittisten lausuntojen määrää vähentämällä.
Esityksellä pyritään vaikuttamaan tuen
hakijoiden yhdenvertaisuuteen ja ohjaamaan te-toimistojen hallinnollisesta
työstä vapautuvia resursseja työllisyyden edistämiseen
eli perustehtävään. Uudistuksen avulla
parannetaan myös työttömyysturvan hakijoiden
oikeusturvaa ja nopeutetaan työttömyysturvan saantia.
Lakiesityksessä yrittäjien työttömyysturvaa parannetaan
lieventämällä yritystoiminnan lopettamiseen
liittyviä vaatimuksia. Myös yrittäjän
perheenjäsenen turva aikaisempaan verrattuna paranee tilanteessa,
kun perheenjäsen yhdessä muiden työntekijöiden
kanssa lomautetaan töiden vähentyessä.
Palkansaajaan rinnastettavan yrittäjän määritelmää laajennetaan.
Yrittäjän oikeus työttömyysetuuteen
määräytyy nykyistä yhdenmukaisemmin
riippumatta siitä, onko työ tehty työ-
vai toimeksiantosuhteessa.
Nuorten alle 25-vuotiaiden työmarkkinatuen saamisen
ehtona olevaa velvoitetta hakeutua koulutukseen lievennetään
siten, että hakuvelvoite koskee vain kevään
hakua. Sen sijaan nuoret, jotka saavat työttömyysetuutta
ja joilla ei ole ammatillista koulutusta, ovat jatkossa velvollisia hakeutumaan
tutkintoon johtavaan ammatillisia valmiuksia antavaan koulutukseen.
Tämä erityiskohtelu on kenties perusteltua
sen takia, että ilman ammatillista koulutusta nuori on suuremmassa
syrjäytymisvaarassa. Toisaalta on kuitenkin riskinä,
että pakkohakuvelvoite johtaa epätarkoituksenmukaisiin
koulutusvalintoihin, jotka sitten johtavat opintojen keskeytyksiin. Pakkohaku
ja erilaiset sanktiot herättävät nuorissa
usein vastarintaa ja johtavat monien nuorten jäämiseen
te-toimistojen tarjoamien palvelujen ulkopuolelle.
Sosiaali- ja terveysvaliokunta korostaakin mietinnössään,
että pakkotoimien sijasta tulisi merkittävästi
vahvistaa nuorille tarjottavia palveluja sekä parantaa
koulujen oppilaanohjauksen ja työvoimahallinnon ammatinvalinnan
ohjauksen toimivuutta. Velvoitteen vaikutuksista ja sanktioiden
vaikuttavuudesta tulisi hankkia tutkimustietoa, jonka perusteella
voitaisiin harkita tulevia toimenpiteitä.
Opiskelijoiden työttömyysturvaan on tulossa muutoksia,
jotka selkeyttävät etuuden myöntämistä opintojen
keskeydyttyä samoin kuin rajanvetoa pää-
ja sivutoimisten opiskeluiden välillä. Jatkossa
opiskelijoiden työttömyysturvaoikeuden keskeinen
kriteeri on, kykeneekö työnhakijaksi rekisteröitynyt
vastaanottamaan kokopäiväistä työtä.
Arvoisa puhemies! Kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvan
työttömyysturvaa yhdenmukaistetaan lähemmäksi
sitä työttömyysturvaa, joka muuhun työllistämistä edistävään
palveluun osallistuvalla on. Täydelliseen yhdenvertaisuuteen
ei kuitenkaan vieläkään päästä,
sillä työmarkkinatuen viiden kuukauden odotusajalta voidaan
muissa palveluissa maksaa työmarkkinatukea.
Sosiaali- ja terveysvaliokunta korostaa, että viimeisetkin
eriarvoistavat säännökset tulisi muuttaa.
Työmarkkinatukea on perusteltua maksaa odotusajalta myös
kuntouttavaan työtoimintaan osallistuville. Työnhakijahan
ei voi itse vaikuttaa siihen, millaisia palveluja on tarjolla. Eri palveluihin
osallistuvien yhdenmukainen kohtelu kannustaa pitkäaikaistyöttömiä ja
osatyökykyisiä osallistumaan kuntouttavaan työtoimintaan
ja ilmoittautumaan työnhakijoiksi. Sosiaali- ja terveysvaliokunta
ehdottaakin tämän johdosta muutoksia työttömyysturvalakiin
ja kuntouttavasta työtoiminnasta annettuun lakiin.
Lakiehdotuksen mukaan niin sanotusta ryhmälomautusmenettelystä luovutaan
ja kaikkien lomautettujen tulisi työttömyysetuutta
saadakseen rekisteröityä henkilökohtaisesti
työnhakijoiksi työ- ja elinkeinotoimistoon. Tämä on
tärkeää erityisesti niissä tilanteissa,
joissa on vaarana lomautuksen pitkittyminen. Muutos selkiyttää ja
nopeuttaa työttömyysturvan maksamista.
Kohtuuttoman lisätyön ja ruuhkautumisen välttämiseksi
te-toimistoissa on kehitettävä verkkopalveluja
niin, että työnhakijaksi voi rekisteröityä verkkopalvelun
kautta. Verkkopalveluiden kehittämisen lisäksi
on kuitenkin pidettävä huolta siitä,
että niillä lomautetuilla, jotka eivät halua
tai osaa käyttää verkkopalvelua, on mahdollisuus
rekisteröityä työnhakijaksi puhelimitse,
käymällä te-toimistoissa tai käyttämällä muuta
heille paremmin soveltuvaa rekisteröitymismenetelmää.
Arvoisa puhemies! Työttömyysturvan yksinkertaistamista
ja selkeyttämistä sekä myöntämismenettelyihin
liittyvän byrokratian vähentämistä on
jatkettava edelleen, jotta henkilöstöresursseja
voidaan ohjata hallinnollisesta työstä entistä enemmän
nuorten ja pitkäaikaistyöttömien työmarkkinoille
pääsyn edistämiseen.
Puhetta oli ryhtynyt johtamaan toinen
varapuhemies Anssi Joutsenlahti.
Jari Lindström /ps:
Arvoisa herra puhemies! Tämän hallituksen
esityksen tavoite on siis selkeyttää työttömyysturvajärjestelmää ja
vähentää byrokratiaa. Ihan kannatettavaa
toimintaa.
Muutama huomio, jossa tulee tosin toistoa aiemmista puheenvuoroista.
Alle 25-vuotiaiden työttömyysturvan osalta tarjolla
on sekä keppiä että porkkanaa. Hakuvelvoitetta
laajennetaan koskemaan alle 25-vuotiaita ansiopäivärahaa
tai peruspäivärahaa saavia ilman ammatillista
koulutusta olevia. Hakukohteiden vähentäminen
kolmesta kahteen ja syksyn yhteishaun poistaminen ovat esityksessä mukana
olevia elementtejä.
Valiokunta kuuli useita eri asiantuntijoita, ja he ovat katsoneet
pakkohaun ja erilaisten sanktioiden herättävän
nuorissa vastarintaa ja johtavan jopa monien nuorien jäämiseen
te-toimiston palvelujen ulkopuolelle. Onkin tärkeätä,
kuten valiokunta toteaa, että velvoitteen vaikutuksista
ja sanktioiden vaikuttavuudesta hankitaan tietoa ja järjestelmää harkitaan
laajennettavaksi vasta, kun on saatu näyttöä hakuvelvoitteen
hyödyllisyydestä.
On hyvä, että yrittäjien kohdalla
tulee parannuksia sekä heidän työttömyysturvaansa
että yrittäjien perheenjäsenten työttömyysturvaan. Yrityksen
lopettamissäännöstön selkeyttäminen ja
yksinkertaistaminen siten, että enää ei
vaadita myyntivoittolaskelmaa eikä vakuutuksista tai toimitiloista
luopumista, on hyvä asia.
Muutama sana lopuksi ryhmälomautusmenettelystä luopumisesta.
Se on periaatteessa kannatettava asia, kunhan muistetaan hoitaa
muutama asia kuntoon. Tavoitehan on selkeyttää ja
nopeuttaa työttömyysturvan maksatusta. Jatkossa on
yhä enemmän yksilön itsensä vastuulla
se, että hän hoitaa rekisteröitymisen
työttömäksi jäädessään.
On muistettava, että kaikilla ei kuitenkaan ole tarvittavaa
osaamista, ja näissä tapauksissa he tarvitsevat
neuvoa ja opastusta.
Tuleekin huolehtia siitä, että järjestelmä on helppokäyttöinen
ja ettei etuus jää sen vuoksi saamatta, että henkilö tekee
virheitä tai että rekisteröityminen epäonnistuu.
Jatkossakin on tarjottava mahdollisuus rekisteröityä työttömäksi työnhakijaksi
henkilökohtaisen te-toimistossa käynnin avulla,
puhelimitse tai muulla sopivalla tavalla.
Hanna Mäntylä /ps:
Arvoisa puhemies! Tässä hallituksen esityksessä on
paljon hyviä parannuksia. Erityisesti alle 25-vuotiaiden
hakuvelvoitteen lieventäminen koskemaan vain kevään yhteishakua
sekä nuoren yksilöllisen tilanteen vahvempi huomioon
ottaminen ovat oikein myönteisiä asioita.
Sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnössäkin
on kuitenkin nostettu esiin nuorten hakuvelvoitteen laajeneminen
tietyiltä osin, ja tämä on asia, josta
olen itsekin hiukan huolissani. Pakkotoimilla harvoin saavutetaan
parhaita mahdollisia tuloksia. Päinvastoin ne saattavat
johtaa vastarintaan ja jopa tilanteeseen, jossa nuori voi heittää niin
sanotusti hanskat tiskiin.
Pakolla koulutukseen hakeminen ei ole kestävää toimintaa.
Kannustaminen koulutukseen ja ammatin hankkimiseen luomalla vaihtoehtoisia oppimispolkuja
voisi olla eräs tehokkaampi ratkaisu kuin niin sanotut
pakkohaut, joissa vaarana on nuoren hakeminen koulutukseen, joka
voi osoittautua vääräksi valinnaksi.
Näin nuoren elämästä menee helposti
useampia vuosia hakiessa pakolla ja keskeyttäessä koulutuksesta
toiseen. Nuorille tulisikin tarjota vahvaa ohjausta ja tukea sen
sijaan, että pohditaan pakkotoimia.
Tänään uutisoitiin myös
nuorten alle 25-vuotiaiden toimeentulotukiasiakkuuksien voimakkaasta
kasvusta. Tämä osaltaan kertoo siitä,
että nykyinen koulutus- ja työelämäpolkusysteemi
on monin tavoin korjaamisen tarpeessa.
Eräs suuri huolenaihe nousee esiin myös alueellisesta
tasa-arvosta koulutuspaikkojen suhteen. Lapista ollaan suunnitelmien
mukaan vähentämässä kymmeniä prosentteja
koulutuspaikoista tulevina vuosina. Nuorten yhteiskuntatakuun toteutumisen
mutta myös tämän esityksen kannalta tässä nousee
esiin todella haastava tilanne, toisin sanoen mihin nuoret Lapissa
hakevat koulutukseen, kun paitsi aloituspaikkoja myös koulutustarjontaa
supistetaan voimakkaasti ja erityisesti aloilta, joilla Lapissa
on vahvimmat tulevaisuudennäkymät työllistymisen
kannalta.
Yleiskeskustelu päättyi.