Juha Rehula /kesk(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Käsittelyssämme on hallituksen esitys eduskunnalle laiksi lasten päivähoidosta annetun lain muuttamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Tämä sama suomeksi on se, että varhaiskasvatus siirtyy tämän lain täytäntöönpanon, voimaantulon jälkeen opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnoitavaksi.

Ensinnäkin tehtävien siirto ja sen toteuttaminen:

Hallituksen esityksessä ehdotetaan, että päivähoidon yleiseen suunnitteluun, ohjaukseen ja valvontaan kuuluvat tehtävät siirtyvät opetus- ja kulttuuriministeriöön. Esitys perustuu pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelmaan. Varhaiskasvatuksen suunnittelu-, ohjaus- ja valvontatehtävät jakautuvat näin kahteen ministeriöön, koska lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuet ehdotetaan edelleen jätettäviksi sosiaali- ja terveysministeriön ohjaukseen, niin kuin hallitusneuvotteluissa on sovittu. Lakiehdotus päivähoitolain muuttamisesta velvoittaa STM:n ja OKM:n yhteistyöhön niin päivähoidon kuin koti- ja yksityisen hoidon lainsäädäntöä valmisteltaessa. Valiokunta pitää yhteistyön toteutumista välttämättömänä, koska muutokset pienten lasten hoitojärjestelmän yhdellä osa-alueella voivat aiheuttaa merkittäviäkin palvelutarpeen muutoksia toisella osa-alueella.

Hallitusohjelman mukaan vaalikaudella säädetään laki varhaiskasvatuksesta. Tavoitteena on antaa lakiehdotus eduskunnalle vuoden 2014 kevätistuntokaudella. Varhaiskasvatuslain valmistelu alkaa opetus- ja kulttuuriministeriössä välittömästi nyt esitetyn toimivallan siirron tultua voimaan. Lakiehdotuksissa esitetyt muutokset on valmisteltu siitä lähtökohdasta, että kyse on välivaiheen ratkaisusta, ennen kuin varhaiskasvatuslain valmistelun yhteydessä myös päivähoidon hallinto- ja kehittämistehtävät järjestetään pysyvämmin. Valiokunta puoltaa tehtävien siirron toteuttamista ja lakiehdotusten hyväksymistä jäljempänä esitetyin huomautuksin.

Viranomaisten tehtävistä:

Sosiaali- ja terveysministeriön alaiset virastot, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL sekä Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira jatkavat toistaiseksi nykyisiä tehtäviään. THL:llä säilyisivät päivähoitoon liittyvät asiantuntijatehtävät, tilastointi, kehittäminen ja tutkimus nykyisessä laajuudessaan. THL on tähän saakka vastannut varhaiskasvatuksen sisällön ja laadun kehittämisen koordinaatiosta, muun muassa varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden laadinnasta ja jalkauttamisen kuntatuesta, sekä erinäisistä muista kansallisista ja kansainvälisistä tehtävistä.

Lakiehdotuksen mukaan THL toimii päivähoidon asiantuntijatehtäviä hoitaessaan tarvittaessa yhteistyössä Opetushallituksen kanssa. Valiokunta ilmaisee huolensa siitä, miten THL tässä välivaiheessa kykenee suoriutumaan varhaiskasvatukseen liittyvistä tehtävistään. Resursseista on siis kysymys.

Valviran ja aluehallintovirastojen ohjaus- ja valvontatehtävät ehdotetaan kirjattavaksi päivähoitolakiin nykyisen laajuisina. Aluehallintoviraston toimivaltuudet opetushallinnon toimintojen ohjaus- ja valvontatehtävissä ovat suppeammat kuin sosiaalipalveluiden osalta. Toimivaltuuksien säilyminen ennallaan on valiokunnan näkemyksen mukaan perusteltua, koska olennaista on turvata valvonnan jatkuvuus, jottei syntyisi riskiä toiminnan laadullisesta heikkenemisestä.

Asiantuntijakuulemisessa ovat monet tahot esittäneet vakavan huolen päivähoidon ohjausjärjestelmän monimutkaistumisesta sekä kehittämistyön heikentymisestä. Valiokunta korostaa, että nyt esitettävä malli koskee lyhytaikaista välivaihetta ja eri viranomaisten tehtäviä tullaan arvioimaan varhaiskasvatuslain valmistelussa osana uudistuksen kokonaisuutta. Samalla arvioidaan kotihoidon tuen ja yksityisen hoidon tuen suunnittelu-, ohjaus- ja valvontatehtävien siirtämistä opetus- ja kulttuuriministeriöön. Olennaisena osana tehtävien siirtoa tulee arvioida opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Opetushallituksen resurssitarpeet ja turvata ne riittävästi.

Kehittämistyön turvaamisesta:

Valiokunta toteaa, että hallinnon järjestely esitetyllä tavalla jättää päivähoidon kehittämistyön rakenteet hyvin ohuiksi. Hallituksen esityksen mukaan sosiaalialan osaamiskeskusten lakisääteisiin tehtäviin ei siirron jälkeen enää kuuluisi päivähoidon kehittäminen, koska päivähoito ei enää ole sosiaalialaa ja osaamiskeskusten lakisääteiset tehtävät rajautuvat sosiaalialan kehittämistoimintaan.

Valiokunta katsoo kuitenkin, että päivähoitoon liittyvät kehittämistehtävät tulisi lisätä osaamiskeskuksista annettuun lakiin, koska päivähoidon lakatessa olemasta sosiaalipalvelua ei kehittäminen itsestään selvästi kuulu enää osaamiskeskukselle. Säännös osaamiskeskusten roolista päivähoitoon liittyvässä kehittämistyössä on perustelluinta sisällyttää osaamiskeskustoiminnasta annettuun lakiin ottaen huomioon vireillä oleva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus, jossa tullaan ottamaan kantaa kehittämistyön rakenteisiin. Tarkoituksena on, että hallinnonalan siirto ei päättäisi sitä työtä, jota osaamiskeskukset ovat tähän mennessä tehneet päivähoidon ja varhaiskasvatuksen kehittämiseksi osana lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin edistämistä ja palvelujen kehittämistä.

Päivähoito osana muita palveluita:

Päivähoidon siirtäminen opetus- ja kulttuuriministeriöön tukee niin lapsen, perheiden kuin hallinnonkin näkökulmasta eheän varhaiskasvatuksen kokonaisuuden muodostumista, jolloin päivähoitopalvelujen, esiopetuksen, perusopetuksen ja koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan laadukasta jatkumoa ohjataan ja kehitetään kokonaisvaltaisesti. Kuten sivistysvaliokunta lausunnossaan toteaa, päivähoidon siirto osaksi kasvatus- ja koulutusjärjestelmää tukee lasten yhtenäisen, sujuvan opinpolun kehittämistä varhaiskasvatuksesta esiopetuksen kautta perusopetukseen. Sosiaali- ja terveysvaliokunta yhtyy myös sivistysvaliokunnan toteamukseen, että varhaiskasvatus luo merkittävän perustan lapsen oppimiselle ja että jo tässä vaiheessa tunnistettavat oppimisen ongelmat ovat tärkeitä syrjäytymiskehityksen ehkäisemisessä.

Kuten esityksen perusteluissa tuodaan esiin, suomalaisen päivähoitojärjestelmän vahvuus on ollut sen tarjoama mahdollisuus tasoittaa lasten elinolosuhteista seuraavia eroja ja tarjota kaikille lapsille yhtäläiset mahdollisuudet kehittyä omien edellytystensä mukaisesti. Päivähoito on tärkeä lapsiperheiden palvelu, jolla voidaan merkittävästi vaikuttaa lasten ja perheiden hyvinvointiin, mahdollistaa vanhempien osallistuminen työelämään sekä edistää sukupuolten välisen tasa-arvon toteutumista. Päivähoidolla on näin perhe-, sosiaali-, koulutus-, työvoima- ja tasa-arvopoliittisia tehtäviä. Valiokunta pitää tärkeänä, että päivähoito nähdään jatkossakin osana edellä kuvattua laajempaa yhteiskuntapoliittista kokonaisuutta varhaiskasvatusjärjestelmää kehitettäessä.

Arvoisa herra puhemies! Valiokunta on edellä kerrottuun liittyen lisännyt yhden lakiesityksen, 7. lakiesityksen, tähän lakikokonaisuuteen, jolla nykytilannetta muutetaan niin, että kun päivähoito siirtyy ikään kuin pois sosiaalialan kehittämiskeskusten toimialasta, se kuitenkin ainakin tämän siirtymävaiheen ajaksi sisällytetään soske-keskusten tehtäviin. Tässä on, arvoisa herra puhemies, yksi vastalause, joka esitellään keskustelun kuluessa.

Annika Saarikko /kesk:

Arvoisa puhemies! Olemme nyt säätämässä lakia ja keskustelemassa sellaisesta hallituksen esityksestä, joka koskee niitä suomalaisia, jotka rakentavat tätä maata tulevaisuuden vuosikymmeninä. Me olemme tekemässä lakia, jossa vähintäänkin epäsuorasti ja pohjimmiltaan aika ideologisellakin tavalla määrittelemme käsityksemme siitä, millaista on lapsen hyvä hoito, näemmekö lapsen elämän ensimmäiset vuodet osana koulutuksen varhaista polkua vai näemmekö sen ennemmin hoivan ja hoidon tarpeena, mitä päivähoidolla tarkoitamme ja mitä se on.

Tätä syvällistä ja tunteita herättävää keskustelua on suomalaisessa yhteiskunnassa ja kasvatuksen piireissä käyty jo useiden vuosien ajan. Kataisen hallitus hallitusohjelmassaan päätti tämän väännön ratkaista siten, että hallinnonalasiirto, niin että päivähoito kuuluu jatkossa sosiaali- ja terveysministeriön sijaan opetus- ja kulttuuriministeriöön, toteutuu nyt tämän hallituksen esityksen myötä.

Keskusta ei lähtökohtaisesti tätä esitystä vastusta. Pidämme tärkeänä, että asia vihdoin saadaan ratkaisuun, mutta kiinnitämme erittäin kriittisesti huomiota lain muutamaan erityiseen kohtaan ja myös tapaan, jolla lakia on valmisteltu.

Keskustan mielestä lapsen eri hoitomuodot ja siihen keskeisesti liittyvä perheiden valinnanvapaus on suomalaisen perhepolitiikan kovaa ja tärkeintä ydintä. Me olemme vaalineet sellaista järjestelmää, jossa perhe on saanut omaan tilanteeseensa parhaiten sopien valita, hoitaako lasta kotona itse, onko joku muu hoitamassa lasta kotona vai viedäänkö lapsi päiväkotiin, perhepäivähoitoon, ryhmäperhepäivähoitoon jne.

Nyt hallituksen esityksessä tämä tasa-arvoinen hoitomuotojen vaihtoehtojen kirjo eriytetään siten, että hallinnonalasiirto, käsite varhaiskasvatus, koskee tästä lähin vain päivähoitoa, siis sitä, jota mielikuvissamme miellämme nyt päiväkodeiksi lapsilaumoineen ja lastentarhanopettajineen, päiväkodin arkirytmeineen. Sen sijaan kotihoidon tuki, yksityisen hoidon tuki ja osittainen hoitoraha jäävät tässä hallituksen esityksessä edelleen sosiaali- ja terveysministeriöön.

Pidämme tätä hyvin merkittävänä linjavalintana, jossa keskusta olisi toiminut toisin. Me näemme varhaiskasvatuksen isona kokonaisuutena, jossa nämä kaikki eri tavat hoitaa pientä lasta kuuluvat saman varhaiskasvatuksen ison käsitteen ja sateenvarjon alle. On ensinnäkin tärkeää, että päivähoidosta ja varhaiskasvatuksesta ei puhuta synonyymeinä. Varhaiskasvatus on isompi käsite, päivähoito tapa sitä toteuttaa käytännössä. Me olemme laatineet hallituksen esitykseen tästä hallinnonalasiirrosta vastalauseen.

Saattaa olla niin, että osa ajattelee tämän olevan vain hallinnollista tekniikkaa — kunnissahan näin on jo monin kohdin tehtykin: päivähoidon asiat ovat siirtyneet sivistystoimen alle sosiaalitoimesta — mutta meidän mielestämme tämä on tärkeä periaatteellinen keskustelu varsinkin nyt, ajassa, jossa hallituksen ohjelmaan vihdoin kuuluu tässä yhteiskunnassa jo pitkään kaivattu päivähoitolain uudistus varhaiskasvatuslaiksi, johon ministeri Gustafsson on vihdoin nimennyt työryhmän. Sen sisällöstä voidaan olla montaa mieltä, mutta pidämme erittäin tärkeänä, että tämä työryhmä reippaasti työskentelee, valottaa näkemystään laadukkaasta päivähoidosta ja siihen varattavasta rahoituksesta ja määritelmistä mahdollisimman pian. Sen suomalaiset lapset ansaitsevat.

Arvoisa puhemies! On myös syytä huomata, että kun nyt tässä hallituksen esityksessä päivähoito siirtyy osaksi koulutuksen ketjua, tämä suhde sosiaalitoimen alla olevaan neuvolatyöhön eriytyy. Tähän kannattaa kiinnittää huomiota kuntien käytännön toiminnan tasolla, koska neuvolapalvelut ja päiväkodin saumaton yhteistyö tuottavat monesti niitä hiljaisia signaaleja näkyväksi, jotka varoittavat ajoissa perheen ongelmista, ja aivan yhtä lailla tavallisen hyvin toimeentulevan perheen arjen apuna neuvolan ja päiväkodin saumaton yhteistyö on tärkeää.

Keskustan mielestä tästä hallinnonalasiirrosta on lain valmisteluvaiheessa puuttunut kokonaisnäkemys. Tässäkin laissa hallituksella tuli kiire. Se näyttää olevan päivän teema hallituksen esityksistä keskusteltaessa. Kaikkein huolestuttavinta tässä on se, että puhumme nyt ilmeisesti hallituksen edustajienkin suulla jonkinlaisesta välivaiheesta, jossa kehitystyö saattaa nyt pysähtyä joiksikin vuosiksi. Keskustan mielestä suomalaisessa varhaiskasvatuksessa tähän ei ole varaa. Kukaan ei oikein tiedä, mitä tapahtuu seuraavaksi, ja emme voi hyväksyä emmekä ymmärtää sitä, miksi tätä siirtoa ei tehty kokonaisuutena niin, että kaikki varhaiskasvatuksen alla tapahtuvat hoidon muodot kuuluisivat yhteen pakettiin.

Arvoisa puhemies! Siksi keskusta esittääkin vastalauseessaan tähän kokonaisuuteen mielestämme kaikkein toimivimman ratkaisun, mitä olemme jo vuosia halunneet pitää esillä, ja sen haluamme myös jonain päivänä toteuttaa. Me haluamme, että Suomeen muodostuu lasten, nuorten ja perheiden laaja-alaisen hyvinvoinnin palveluketjun sujuvuuden vuoksi perheministeriö. Edellytämme vastalauseen lausumaehdotuksissa, jotka myöhemmin tarkemmin esittelen, että tätä perheministeriötä hallitus ryhtyy valmistelemaan nyt, kun valtioneuvoston toimintaa, sitä hallinnon ylintä tasoa, muutenkin uudelleen järjestellään.

Anneli Kiljunen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Jos ihan henkilökohtaisesti kommentoin edustaja Saarikon ja keskustapuolueen visiota lapsiperheiden palveluista, niin asiallisesti tuen tätä esitystä hyvinkin pitkälle. Toivoisin — tämä on minun oma subjektiivinen, henkilökohtainen näkökantani — että tulevaisuudessa me kehittäisimme lapsien ja lapsiperheitten palveluita nimenomaan heidän näkökulmastaan ja hallinnon rajat me voisimme rikkoa. On sitten minkälainen se organisaatio, kaiken keskiössä täytyy olla lapsi ja lapsiperhe ja sitä kautta näitä palveluita pitää lähteä kehittämään. Sen takia näen osaltaan, että tämä on toivottavasti yksi vaihe siihen suuntaan. Toivon, että tämä ei ole se lopullinen vaihe, jossa varhaiskasvatus tai päivähoito tullaan tulevaisuudessa kehittämään. Mutta se on jo varmaan vuosien päästä olevaa visiota, ja en välttämättä ole itse enää tässä keskustelemassa niistä aiheista.

Arvoisa herra puhemies! Hallitusohjelman mukaisesti päivähoidon yleiseen suunnitteluun, ohjaukseen ja valvontaan kuuluvat tehtävät siirtyvät opetus- ja kulttuuriministeriöön. Varhaiskasvatuksen suunnittelu-, ohjaus- ja valvontatehtävät jakautuvat näin kahteen ministeriöön, koska lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuet jäävät sosiaali- ja terveysministeriöön. Jo pelkästään tämä hallinnollinen kahtiajako tarkoittaa, että sosiaali- ja terveysministeriön ja opetus- ja kulttuuriministeriön on tehtävä vahvasti yhteistyötä hyvän ja laadukkaan varhaiskasvatuksen ja päivähoidon puolesta. Yhteistyön on toteuduttava saumattomasti, koska hoitojärjestelmä muodostaa kokonaisuuden, josta perheiden on voitava valita heidän elämäntilanteeseensa parhaiten sopiva ja lasten hyvää kasvua tukeva ratkaisu. Pienetkin muutokset pienten lasten hoitojärjestelmän yhdellä osa-alueella aiheuttavat helposti kiireellisiä palvelutarpeen muutoksia toisella osa-alueella. Siksi koordinaation on pelattava hyvin.

Arvoisa puhemies! Yhteistyö on tärkeää myös hoidon ja kasvatuksen sisällön näkökulmasta. Hallinnonalasta riippumatta sosiaalipuolen ja opetuspuolen hyvä osaaminen on turvattava lapsen ja perheen parhaaksi tulevassa varhaiskasvatuslaissa. Päivähoidossa lapsen hoito, kasvatus ja opetus yhdistyvät. Toisaalta kyseessä on perheen kasvatusvastuuta tukeva hyvinvointipalvelu, joka mahdollistaa myös vanhempien osallistumisen työelämään. Näin pitää olla jatkossakin. Me tarvitsemme hyvää palvelua niin hoivaan, kasvatukseen kuin opetukseenkin, ja toisaalta on tarjottava vanhemmille mahdollisuudet saada lapselle turvallinen ja pysyvä hoitojärjestely, joka tukee vanhempien työssäkäyntiä. Päivähoito on lapsiperheille tärkeä ja arvostettu palvelu, jolla voidaan vaikuttaa merkittävästi lasten ja perheiden hyvinvointiin ja sosiaalisen eriarvoisuuden vähentämiseen. Päivähoito tasoittaa lasten elinolosuhteista aiheutuvia eroja ja luo näin ollen lapsille yhtäläiset ja tasa-arvoiset mahdollisuudet kehittymiseen. Hallinnon muutoksissa nyt ja tulevaisuudessa näitä päivähoidon hienoja piirteitä ei saa hävittää.

Arvoisa puhemies! Sosiaali- ja terveysministeriön alaiset virastot Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL sekä Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira jatkavat toistaiseksi nykyisiä tehtäviään. Asiantuntijakuulemisessa monet kuultavat esittivät huolen päivähoidon ohjausjärjestelmän monimutkaistumisesta sekä kehittämistyön heikentymisestä. Onkin tärkeää, että eri viranomaisten tehtävät arvioidaan varhaiskasvatuslain valmistelussa osana uudistuksen kokonaisuutta.

Hallituksen esitys jättää valitettavasti päivähoidon kehittämistyön rakenteet hyvin ohuiksi. Esityksen mukaan päivähoidon kehittäminen ei enää jatkossa kuuluisi sosiaalialan osaamiskeskusten lakisääteisiin tehtäviin, koska päivähoito ei enää ole sosiaalipalvelu ja osaamiskeskusten lakisääteiset tehtävät rajautuvat nimenomaan sosiaalialan kehittämistoimintaan. Onkin tärkeää, että päivähoidon kehittäminen kirjataan osaamiskeskuksista annettuun lakiin, koska päivähoidon lakatessa olemasta sosiaalipalvelu ei kehittäminen itsestään selvästi kuulu enää osaamiskeskukselle. Mietinnössä valiokunta esittää, että säännös osaamiskeskusten roolista päivähoitoon liittyvässä kehittämistyössä on sisällytettävä osaamiskeskustoiminnasta annettuun lakiin ottaen huomioon vireillä oleva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus, jossa tullaan ottamaan kantaa kehittämistyön rakenteisiin. Tarkoituksena on, että hallinnonalan siirto ei päättäisi sitä työtä, jota osaamiskeskukset ovat tähän mennessä tehneet päivähoidon ja varhaiskasvatuksen kehittämiseksi osana lasten ja nuorten perheiden hyvinvoinnin edistämistä ja palvelujen kehittämistä.

Arvoisa puhemies! Jatkossa varhaiskasvatus muodostaa kokonaisuuden, jossa päivähoidon, esiopetuksen, perusopetuksen ja koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan laatu ja palvelun saumattomuus turvataan. Tällaisessa kokonaisvaltaisessa palvelussa lapsia ei hukata ja oppimiseen liittyvät ongelmat tunnistetaan varhaisessa vaiheessa. On tärkeää, että päivähoito nähdään osana laajempaa yhteiskuntapoliittista kokonaisuutta, kun varhaiskasvatusjärjestelmää kehitetään. Laitoshoidon palveluiden kehittämisessä etusijalla tulee olla lapsen ja perheiden yksilölliset tarpeet. Kunnissa yhteistyötä pitää edelleen kehittää erityisesti neuvolatoiminnan, lastensuojelun ja perheitä tukevien palveluiden välillä. Vaikka varhaiskasvatus on perusteltua liittää opetuksen ja koulutuksen yhteyteen, tulee varhaiskasvatus kytkeä myös lapsiperheiden palveluiden kokonaisuuteen.

Merja Mäkisalo-Ropponen /sd:

Arvoisa puhemies! Varhaiskasvatuksen suunnittelu-, ohjaus- ja valvontatehtävien jakautuminen kahteen ministeriöön ei pysyvänä ratkaisuna ole kannatettava. Tämä lakiesitys onkin tarkoitettu tilapäiseksi. Hyvästä yhteistyöstä huolimatta asioiden hoitaminen kahdessa ministeriössä voi aiheuttaa ongelmia ja jopa toiminnan tehottomuutta. Laki varhaiskasvatuksesta on kuitenkin tarkoitus antaa eduskunnalle vuoden 2014 kevätistuntokaudella ja sen valmistelu käynnistyy opetus- ja kulttuuriministeriössä tämän lain toimeenpanon jälkeen. Välivaiheen ongelmia voi tulla muun muassa siitä, että Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella säilyvät edelleen päivähoitoon liittyvät asiantuntijatehtävät, tilastointi, kehittäminen ja tutkimus nykyisessä laajuudessaan, mutta varhaiskasvatuksen kehittämistyössä tarvittavat henkilöstöresurssit siirtyvät opetus- ja kulttuuriministeriöön.

Sosiaali- ja terveysvaliokunta ilmaisi kannanotossaan vakavan huolensa siitä, miten Terveyden ja hyvinvoinnin laitos tässä välivaiheessa kykenee suoriutumaan tehtävästään. Lisäksi valiokunta esitti mietinnössään huolensa siitä, että päivähoidon kehittämistyön rakenteet jäävät puutteellisiksi. Kuten täällä on todettu, hallituksen esityksen mukaan sosiaalialan osaamiskeskuksen lakisääteisiin tehtäviin ei siirron jälkeen kuuluisi enää päivähoidon kehittäminen. Sosiaalialan osaamiskeskusten toiminnassa voisi kuitenkin jatkossakin olla päivähoitoon liittyviä ja päivähoidossa toteutettavia kehittämishankkeita niiden liittyessä lasten, nuorten ja perheiden sosiaali- ja terveyspoliittisten tavoitteiden edistämiseen.

Sosiaali- ja terveysvaliokunta korostaa mietinnössään, että päivähoitoon liittyvät kehittämistehtävät tulisi lisätä osaamiskeskuksista annettuun lakiin. Päivähoidon lakatessa olemasta sosiaalipalvelua ei kehittäminen itsestään selvästi kuulu enää osaamiskeskuksille. Hallinnonalan siirto ei saisi päättää sitä työtä, jota osaamiskeskukset ovat tehneet päivähoidon ja varhaiskasvatuksen kehittämiseksi osana lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin edistämistä ja palveluiden kehittämistä.

Arvoisa puhemies! Sinällään päivähoidon siirtäminen opetusministeriöön tukee niin lapsen, perheiden kuin hallinnonkin näkökulmasta eheän varhaiskasvatuksen kokonaisuuden muodostamista, jolloin päivähoitopalveluiden, esiopetuksen, perusopetuksen ja koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan laadukasta jatkumoa ohjataan ja kehitetään kokonaisvaltaisesti. Suurimmassa osassa Suomen kuntia tämä yhdistäminen on lautakuntatasolla tapahtunut jo aiemmin, ja kokemukset ovat erittäin hyviä.

Päivähoito on tärkeä lapsiperheiden palvelu, jolla voidaan merkittävästi vaikuttaa lasten ja perheiden hyvinvointiin, mahdollistaa vanhempien osallistuminen työelämään sekä edistää sukupuolten välisen tasa-arvon toteutumista. Päivähoito tasoittaa omalta osaltaan lasten elinolosuhteista johtuvia eroja ja tarjoaa lapsille yhtäläiset mahdollisuudet kehittyä omien edellytystensä mukaisesti. Jotta tämä tavoite toteutuisi optimaalisesti, on kuntatasolla oltava kiinteä yhteis-työ opetustoimen ja sosiaali- ja terveystoimen välillä. Yhteistyötä tulee kehittää erityisesti neuvolatoiminnan, lastensuojelun ja perheitä tuke-vien palveluiden välillä. Kunnissa tulisikin entistä enemmän harkita niin sanottujen lasten ja nuorten hyvinvointilautakuntien perustamista, joiden alaisuuteen koottaisiin kaikki lasten ja nuorten palvelut. Näin päästäisiin todelliseen yhdessä tekemiseen, jota on vaikea toteuttaa lasten ja nuorten asioiden hoidon ollessa eri hallintokunnissa. Jatkossa toki samanlainen toimintamalli toivottavasti toteutuu myös ministeriötasolla, mutta tällä hetkellä tärkeintä olisi saavuttaa yhdessä tekemisen kulttuuri kuntatasolla.

Tuula Peltonen /sd:

Arvoisa puhemies! Hallitusohjelmaan kirjattu tavoite varhaiskasvatuksen ja päivähoitopalvelujen lainsäädännön valmistelun, hallinnon ja ohjauksen siirtämisestä opetus- ja kulttuuriministeriöön on kauan odotettu ja tarpeellinen uudistus ja muutos. Hallinnon siirto on sinänsä kylläkin vain välivaihe uudistamisen kokonaisuudessa, mutta sillä edesautetaan ja valmistetaan sitä jatkotyötä, joka tästä käynnistyy seuraavaksi. Tärkeimpänä tavoitteena on laadukas ja saavutettavissa oleva varhaiskasvatus ja se, että esiopetus taataan koko ikäluokalle.

Ministeriössä on käynnistetty varhaiskasvatuksen osalta uuden lain valmistelu työryhmää kokoamalla. Työryhmällä onkin mittava urakka, kun varhaiskasvatuslaki nyt vihdoin päästään päivittämään tämän päivän tasolle. Sivistysvaliokunnan asiantuntijakuulemisessa tuli hyvin esille, että tehtävää on vielä muun muassa käsitteiden selkeyttämisessä, päivähoidon ja varhaiskasvatuspalvelujen tavoitteiden ja keskeisten sisältöjen määrittämisessä lainsäädännössä. Meillä tulee olla selkeä käsitys siitä, mitä on päivähoito ja mitä on varhaiskasvatus muun muassa.

Arvoisa puhemies! Sivistysvaliokunta oli myös huolestunut siitä, että vielä tähän esitykseen eivät mukaan päässeet ihan kaikki kokonaisuuden vaatimat asiat. Toisin sanoen päivähoidon tulonsiirrot ovat edelleen jäämässä sosiaali- ja terveysministeriöön. Tähän asiaan on varmasti hyvä palata jatkokäsittelyssä. Samoin varhaiskasvatussuunnitelman ja yleisesti kehittämistyön osuuden tulisi myös sijoittua hallinnollisesti Opetushallitukseen. Näin ollen töitä tämän lainsäädännön puitteissa riittää vielä monella taholla ja tämä välivaihe vaatii hyvää yhteistyötä muun muassa Opetushallituksen ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen välillä.

Tutkimusten mukaan varhaiskasvatus vaikuttaa lapsen tulevaisuuteen enemmän kuin mikään koulutus enää myöhemmin elämässä. Varhaiskasvatuksen toteutumisen saavutettavuudessa on edelleen lasten kohdalla huimia eroja. Laadukkaalla varhaiskasvatuksella voidaan parhaimmillaan tasoittaa erilaisista perhetaustoista johtuvia lähtökohtaeroja ja estää eriarvoistumista sekä tietenkin löytää yhteys kasvatusketjussa, joka lähtee liikkeelle hyvässä yhteistyössä kodin ja päiväkodin kanssa.

Arvoisa puhemies! Tämäkin esitys kertoo siitä, että tämä hallitus tekee kauaskantoisia ratkaisuja ja tulevaisuusorientoitunutta politiikkaa, vaikka elämme taloudellisestikin haastavia aikoja, mutta juuri lastenkasvatukseen ja perhetaustoista johtuvien erojen tasoittamiseen on tärkeä kohdistaa huomiota. Näillä asioilla rakennetaan tulevaisuuden välittävää Suomea.

Juha Rehula /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Peltonen totesi, miten hallitus tekee kauaskantoisia päätöksiä ja kauaskantoista politiikkaa. Kun tämän lain lukee, niin ensinnäkin voi hämmästellä sitä, mikähän ihmeen kiire tällekin laille tuli tuoda eduskuntaan vastoin eduskunnan antamia aikatauluja — muutaman pykälän muuttaminen tilanteessa, jossa hallitusohjelman kirjaus on täysin selkeä. Tietysti tässä on todistustaakka jollakin muulla kuin minulla, mutta joku ihmeen kiire tähänkin saatiin, vaikkei ollut mitään syytä.

Sitten toinen asia. Kun lukee tämän lain, niin tämä on kyllä kaikkea muuta kuin tulevaisuus-orientoitunut. Tämä on henkäys, jos ei nyt ihan 50-luvulta niin 70-luvulta hallintokulttuurista, jossa lain tasolla pitää kirjoittaa, että ministeriöitten on tehtävä yhteistyötä, henkäys menneisyyden maailmasta yhteistyön välttämättömyydestä asiassa, jossa toki on kyse hallintomuutoksista. Tässä ollaan siirtämässä osa meidän päivähoitojärjestelmäämme opetus- ja kulttuuriministeriöön varhaiskasvatuksen otsikon alla. Mutta tästä tavasta, jolla lakia on jouduttu syystä tai toisesta kirjoittamaan, valiokunta-asiantuntijakuulemisten jälkeen jäi jonkun verran sellainen olo, että olisi pitänyt vielä enemmän kirjoittaa näkyviin velvoitteita yhteistyölle, sen oloinen tuo meidän kuulemisemme oli. Mutta näillä eväillä mennään.

Arvoisa herra puhemies! Käytän tämän puheenvuoron yhden asian takia, ja se asia on se, että suomalainen päivähoitojärjestelmä on ennen tämän lain kirjoittamista, voimaantuloa kokonaisuus, johon kuuluu päivähoitoa päiväkodissa, ryhmäpäivähoidossa, perhepäivähoidossa, ja siinä on kotihoidon tuki, yksityisen hoidon tuki ja osittainen hoitoraha mukana.

Me olemme Euroopan tuomioistuimessa hävinneet. Me olemme hävinneet tilanteessa, jossa valitettiin siitä, pitääkö kotihoidon tuki maksaa myös Suomen rajojen ulkopuolelle, kun tietyt edellytykset täyttyvät.

Olemme puolustaneet kotihoidon tukea osana päivähoitojärjestelmää. Kun mennään aikaan, jolloin naiskansanedustajien ja naisvaikuttajien vahvan toiminnan jälkeen puoluesihteerit Kääriäinen ja Liikanen tekivät kompromissin siitä, että Suomessa aletaan maksaa kotihoidon tukea, siitä tuli osa meidän päivähoitojärjestelmäämme. Tilanteessa, missä olemme, me ikään kuin myönnämme, että Euroopan tuomioistuin on ollut oikeassa. Ei olekaan kyse päivähoitojärjestelmän osasta, kun puhutaan kotihoidon tuesta, vaan puhutaan sosiaalietuudesta. Onko tämä tarkoituksellista vai onko tämä vahinko? Kysyin lähetekeskustelussa perusteita sille, miksi tämä jakaminen tehdään. En ole saanut tähän päivään mennessä muuta vastausta kuin sen, että tässä nyt on välivaihe ja kokonaisarviointi tehdään myöhemmin. Minulle tämä asia näyttäytyy isona periaatteellisena asiana, jossa ei olla yksin kansallisen lainsäädännön kanssa tekemisissä vaan myös ikään kuin hyväksytään myös kansallisesti se tilanne, johon me olemme joutuneet tilanteessa, jossa Euroopan EU-tuomioistuin on päätöksiä tehnyt.

Toinen, periaatteellisempi asia vielä. Tässä valmistelussa on hieman sellaista makua, että nyt siitä osasta päivähoitoa, joka siirretään opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnoitavaksi, tulee jotenkin parempaa. Tässä katkaistaan yhteyttä sosiaalityöhön, neuvolatoimintaan tavalla, jossa toivon mukaan on kyse myös välivaiheen ratkaisusta. Tästä tulee tätä kautta ikään kuin parempaa lapsista huolehtimista. Päivähoito ja varhaiskasvatus eivät ole synonyymejä. Varhaiskasvatuksen sisällä on ja tulee olla jatkossakin päivähoitoa, jossa on kyse lapsesta välittämisestä, ryhmäytymisen oppimisesta, sosiaalisesta kanssakäymisestä jne. Se kehitys, jota tällä ajetaan ja jolle perusteluja toki löytyy, on, että lapsi on kokonaisuus, niin kuin sen tulee olla. Lapsi nähdäänkin jatkossa myös lainsäätäjän näkökulmasta oppijana, jopa vanhakantaista sanaa käyttääkseni koululaisena. Pidän tätä kehityssuuntaa ei-toivottavana.

Mutta, arvoisa herra puhemies, varmuuden vuoksi, kun sitäkin on ainakin eduskunnan käytävillä epäilty, ihan henkilökohtaisesti kannatan tätä päivähoidon hallinnon siirtoa opetus- ja kulttuuriministeriölle sosiaali- ja terveysministeriöstä. Toivon mukaan se välivaihe, josta nyt mietinnössäkin puhutaan, jää mahdollisimman lyhytaikaiseksi. Toivon mukaan laki valmistellaan huolella mutta nopeasti. Nimittäin me tarvitsemme tähän maahan varhaiskasvatuslain, joka tunnistaa myös päivähoidon ja tunnistaa päivähoidon kokonaisuuden, jossa on päiväkodissa tapahtuvaa hoitoa, ryhmäpäivähoitoa, perhepäivähoitoa, ja myös kotihoidon tuen, yksityisen hoidon tuen ja osittaisen hoitorahan.

Annika Saarikko /kesk:

Arvoisa puhemies! Esittelin aiemmassa puheenvuorossani tämän keskustan vastalauseen. Haluan vielä tähdentää nyt täälläkin käydyn hyvän keskustelun loppupuolella, että minusta on ollut hyvä kuulla myös hallituspuolueiden edustajia, jotka ovat avoimesti myöntäneet, että tämä laki ei ole sellaisenaan yksiselitteinen ja takaa autuutta ja onnea varhaiskasvatuksen kehittämisen tulevaisuudelle.

Haluan vielä korostaa, että keskustan päätarkoitus tämän eriävän näkemyksen jättämisestä tässä hallituksen esityksessä perustuu siihen, että me haluamme suomalaiseen lapsi- ja perhepolitiikkaan laajan kokonaisnäkemyksen. Meillä on vilpitön usko siihen, että tässä salissa on eri puolueissa ihmisiä, jotka ymmärtävät tämän katsoessaan suomalaisten perheiden tilannetta, katsoessaan lapsiperheiden ongelmia, huostaanottotilastoja, meidän lastensuojelun painetta, josta juuri viime viikolla sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi raportin, toisaalta myös kaikkia niitä hyviä asioita, joita suomalaisissa kodeissa tapahtuu, mutta yhtä lailla perheiden yhtäläistä toivetta parempaan perheen ja työn yhteensovittamiseen, jossa juuri päivähoito on itse asiassa kaikkein keskeisimmässä roolissa, sen toimivuus, joustavuus ja laatu.

Me kaipaamme suomalaiseen perhepolitiikkaan kokonaisnäkemystä ja kokonaisohjausta, saumattomia palvelun ketjuja, ja näemme, että hallinnollisesti tämän asian paras ratkaisu olisi kokonaisvaltainen perheministeriön perustaminen, lapsi-, nuoriso- ja perheministeriö. Toki se on vain hallintoa. Tämän lisäksi tarvitaan asennetta, lapsilähtöistä politiikantekoa, vahvaa tulevaisuusajattelua ja myös rahaa tämän lain toteuttamiseksi.

Lisäksi vielä haluamme lähettää erittäin kannustavat terveiset valiokunnan lausumassamme ja koko vastalauseen tekstissä opetusministeri Gustafssonille, joka tämän hallinnonalasiirron myötä nyt saa varhaiskasvatuksen vastuulleen, että lakiehdotus, aivan kuten edustaja Rehula totesi, varhaiskasvatuksen tulevaisuudesta valmistuu nopeasti, valmistuu niin nopeasti, että päivähoidon laatu, johon nyt monet vanhemmat esittävät kriittisiä huomioita esimerkiksi ryhmäkokojen, (Puhemies koputtaa) päiväkotien homeongelmien ja muiden osalta, vihdoin saataisiin kuntoon.