Tuula Peltonen /sd:

Arvoisa puhemies! Meinasin hypätä jo asioiden yli ja mennä seuraavaan kohtaan, mutta ilmeisesti nyt puhutaan hallituksen esityksestä 197, jos olen oikeassa kohdassa.

Opintotukiasiat ovat aina olleet kuuma peruna. Sen jälkeen, kun opintotukea laskettiin laman aikana vuonna 95, ei siihen tullut muutoksia ennen kuin vuonna 2008, jolloin sitä sitten vastaavasti nostettiin. Nyt opintorahaa ehdotetaan korotettavaksi hallituksen rakennepoliittisen ohjelman mukaisesti. Hallitusohjelman mukaisesti hallituksen esityksessä 116 ehdotetaan, että opintorahan määrä sidotaan kansaneläkeindeksiin ja järjestelmää uudistetaan tukemaan päätoimista opiskelua ja nopeampaa valmistumista.

Sivistysvaliokunta pitääkin myönteisenä, että tämä pitkään toivottu uudistus voidaan valtion vaikeassakin taloudellisessa tilanteessa tehdä. Myönteistä on myös se, että muualla kuin vanhempiensa luona asuvien 18—19-vuotiaiden muiden kuin korkeakouluopiskelijoiden opintorahaan vähentävästi vaikuttavia vanhempien tulorajoja korotetaan ja tuen riittävyyden parantamiseksi opintolainan valtiontakauksen määriä korotetaan 100 eurolla.

Opintotukena myönnetään opintotukilain 2 §:n mukaan opintoraha, asumislisä ja opintolainan valtiontakaus. Pohjoismaissa päätoimiseen opiskeluun kannustetaan opiskelijoille itselleen maksettavalla opintotuella, joka muodostuu Suomessa, Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa sekä opintoraha- että lainamuotoisesta tuesta. Korkea-asteen opintotuki on lainapainotteinen Ruotsissa ja Norjassa ja opintorahapainotteinen Tanskassa ja Suomessa. Islannissa tuki on sen sijaan kokonaan lainaa. Opintorahan osuus on Suomessa Tanskan jälkeen toiseksi korkein. Nyt ehdotetussa uudistuksessa opintorahaa on tarkoitus korottaa 11 prosenttia kuukaudessa vaikkakin toki opintotukikuukausia samalla vähentäen.

Arvoisa puhemies! Mitä tämä sitten vaikuttaa sekä opiskelijan elämään että kansantalouteen? Muutoksella halutaan tukea ensinnäkin opintotuen riittämistä päätoimisen opiskelun mahdollistamiseksi mahdollisimman tehokkaasti sekä opiskeluaikojen lyhentämistä ja sitä kautta myös työurien pidentämistä. Uudistus koskisi niitä opiskelijoita, jotka aloittavat ensimmäiset korkeakouluopinnot syyslukukautena 2014 tai sen jälkeen. Muutos vaikuttaisi syksyllä 2014 arviolta 8 300 yliopisto-opiskelijan ja 16 100 ammattikorkeakouluopiskelijan tukiaikaan.

Opintotuen enimmäismäärä nousisi 799,60 eurosta arviolta 936,92 euroon syksyllä 2014, jos otetaan huomioon eduskunnalle annetussa hallituksen esityksessä esitetty opintorahan indeksikorotuksen määrä, noin 1,3 prosenttia, sekä opintolainan valtiontakauksen määrän korottaminen 300 eurosta 400 euroon kuukaudessa. Opintotuen enimmäismäärä olisi samanlaajuisia opintoja harjoittavilla arviolta 903 euroa ja tutkintokohtainen tukiaika 55 tukikuukautta, jos korkeakouluopinnot on aloitettu ensimmäistä kertaa ennen 1.8.2014.

Arvoisa puhemies! Vaikka opintotukikuukaudet vähenevät, antaisi tämä muutos kuitenkin paremmat mahdollisuudet täysipäiväiseen opiskeluun. Ylemmän korkeakoulututkinnon mediaanisuoritusaika oli 6,5 vuotta vuonna 2012. Viimeisimmän Tilastokeskuksen julkaiseman Opintojen kulku -tilaston mukaan vuonna 2006 aloittaneista uusista opiskelijoista vuoden 2011 loppuun mennessä yliopistokoulutuksen suoritti 5,5 vuodessa 49 prosenttia, joista ylemmän korkeakoulututkinnon suoritti 21 prosenttia ja alemman korkeakoulututkinnon 28 prosenttia. Tämä on mielestäni varsin vähän, joten kaikki uudistukset, millä saamme opiskelijat opiskelemaan kokopäiväisesti kohti tutkintoa, ovat tervetulleita.

Merja Mäkisalo-Ropponen /sd:

Arvoisa puhemies! Nämä lakiesitykset ovat tärkeitä monesta syystä. Ensinnäkin muutosten tavoitteena on hallitusohjelman mukaisesti opintoaikojen lyhentäminen ja sitä kautta työurien pidentäminen. Toisaalta näiden lakiesitysten tavoitteena on vähentää opiskelijoiden köyhyyttä. Opintotukilain muutoksen tarkoituksena on tuen riittävyyden parantaminen päätoimiseen opiskeluun kannustavaksi. Opintorahan sitominen indeksiin parantaa 280 000 opiskelijan opintotukea. Tätä muutosta on odotettu kauan, ja hyvä, että se lopultakin toteutuu.

Tämän lain myötä korkeakouluopiskelijoiden enimmäistukiaika lyhenee 70 kuukaudesta 64 kuukauteen ja vastaavasti opintorahan kuukausittainen määrä nousee 11 prosenttia. Jotta tehokas opiskelu mahdollistuu, on opiskelijan saatava opintojensa suunnitteluun riittävästi apua ja ohjausta. Liian usein korkeakouluissa opiskelijat joutuvat tekemään opiskelusuunnitelmansa yksin ilman tukea. Toisaalta myös opetuksen järjestäjän on huolehdittava siitä, että kursseja on riittävästi ja riittävän usein tarjolla. Jos kurssitarjonta ei ole riittävän laaja ja usein toistuva, voi tämä vaikeuttaa opiskeluiden tehokasta toteuttamista. Tämä taas voi johtaa siihen, että enimmäistukiajan päätyttyä opiskelijat joutuvat toimeentulotuen asiakkaiksi. Tämä ei varmaan ole tarkoitus, ja siksi lain toteutumista on syytä seurata tarkkaan.

Toinen seurattava asia on, miten lakimuutokset vaikuttavat perheellisten opiskelijoiden asemaan, sillä opiskelu ei saa olla esteenä perheen perustamiselle tai lasten hankkimiselle.

Markus  Lohi  /kesk:

Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys sisältää monia ihan hyviä ja kannatettavia elementtejä, muun muassa sen, että opintotukea sidotaan indeksiin. Toki opintotuen aikaa hieman lyhennetään, mutta tällähän tavoitellaan sitä, että nuoret opiskelisivat nopeammin ja siirtyisivät hieman aiempaa nopeammin myös työelämän käytettäväksi, ja tämä tavoite sinänsä on kannatettava.

Mutta haluan tässä puheenvuorossa, arvoisa puhemies, keskittyä itse asiassa yhteen asiaan, joka tässä hallituksen esityksen käsittelyssä tuli aika voimakkaastikin esille perustuslakivaliokunnan käsittelyssä, nimittäin siihen seikkaan, että 18—19-vuotiaat muut kuin korkeakoulussa opiskelevat nuoret ovat epätasa-arvoisessa asemassa opintotuen suhteen verrattuna ikätovereihin. Nythän on niin, että toisella asteella opiskelevilla nuorilla, jotka ovat täyttäneet 18 vuotta mutta eivät 20:tä vuotta, vanhempien tulot vaikuttavat opintotukeen, vaikka he asuvat kodin ulkopuolella. Samassa elämäntilanteessa kodin ulkopuolella asuvilla korkeakouluopiskelijoilla vanhempien tulot eivät vaikuta nuoren opintotukeen. Kun tätä asiaa käsiteltiin perustuslakivaliokunnassa, todettiin, että sääntelyllä on merkitystä muun muassa perustuslain 16 §:n 2 momentin ja erityisesti 6 §:n 2 momentin syrjintäkieltosäännöksen kannalta. Kansalaisiahan ei saa asettaa epätasa-arvoiseen asemaan ilman hyväksyttävää perustetta, ja tässä tilanteessa, kun puhutaan siitä, että toiset opiskelevat korkealla-asteella ja toiset keskiasteella, toisella asteella, ei ole mitään hyväksyttävää syytä asettaa heitä opintotuen saannin kannalta eriarvoiseen asemaan

Tämä hallituksen esitys kuitenkin lieventää näiden vanhempien tulojen vaikutusta niin, että tulorajaa alennetaan. Tämä on menossa siinä mielessä tavallaan oikeaan suuntaan, eikä tässä ole sen takia perustuslain 6 §:stä johtuvaa estettä hyväksyä tätä tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä. Kuitenkin, jos me ajattelisimme tilannetta, että nyt oltaisiin säätämässä tätä lakia ihan puhtaalta pöydältä niin, että me asetamme korkeakouluopiskelijat ja keskiasteen opiskelijat eriarvoiseen asemaan, olisi tämä laki selvästi ristiriidassa perustuslain syrjintäkiellon kanssa.

Tämä on seikka, joka on hyvä huomioida, ja mahdollisimman pian pitää tähän puuttua ja oikaista tämä epäoikeudenmukainen tilanne. Erittäin suurella tyytyväisyydellä luin tätä sivistysvaliokunnan mietintöä, jonka lopussa on lausumaehdotus: "Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy pikaisiin toimenpiteisiin opintotukilainsäädännön uudistamiseksi siten, ettei samassa tilanteessa olevia täysi-ikäisiä opiskelijoita aseteta enää eri asemaan iän perusteella." Toivon myös itse vilpittömästi, että tämä asia saadaan korjattua mahdollisimman pian.

Ritva Elomaa /ps:

Arvoisa puhemies! Hallituksen esitysten 116 ja 197 tavoite on päätoimisen opiskelun mahdollistaminen ja tätä kautta valmistumisen nopeuttaminen. Opintorahan nostaminen noin 11 prosentilla ja vastaavasti enimmäistukiajan vähentäminen 5 kuukaudella tavoittelevat opintotuen riittävyyden parantamista, opiskeluaikojen lyhentämistä sekä työurien pidentämistä. Jotta tutkinnon suorittaminen nopeasti onnistuisi, on oppilaitoksissa panostettava samanaikaisesti kurssitarjonnan kattavuuteen ja aikataulutukseen. Opintotukiajan lyhentämisen vaikutuksia toimeentulotuen tarpeeseen tulee myös tarkkailla.

Opintotukilainsäädäntö on tällä hetkellä vaikeaselkoinen, ja sitä on selkeytettävä. Lait tulevat tipoittain muodostaen melkoisen pykäläviidakon. On kahtatoista eri opintorahan perusmääritettä, ja on kuutta eri korkeakouluopiskelijoiden tukisäädöstä. Se on suurta viidakkoa, vaikeaselkoista.

Perheellisten opiskelijoiden asemaa tulee edistää, jos hallituksen pyrkimys on alentaa perheen perustamisen keski-ikää nykyisestä tasosta. Tällä hetkellä perheelliset opiskelijat voidaan nähdä niin sanottuna väliinputoajaryhmänä. Opintorahan korottaminen perheellisille opiskelijoille olisi konkreettinen toimenpide, joka parantaisi heidän asemaansa. Myös perheen vaikutusta opintojen edistymiseen pitäisi tarkastella tapauskohtaisesti ja mahdollistaa opintorahan myöntäminen pidemmälle ajanjaksolle tällaisin perustein.

Ja sitten tämä 18—19-vuotiaitten oikeus täysimääräiseen opintorahaan. Siinä sivistysvaliokunnalla on lausumaehdotus, jossa "eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy pikaisiin toimenpiteisiin opintotukilainsäädännön uudistamiseksi siten, ettei samassa tilanteessa olevia täysi-ikäisiä opiskelijoita asetettaisi enää eri asemaan iän perusteella". Huomioitavaa on, että myös perustuslakivaliokunta huomautti tämän esityksen yhteydessä yhdenvertaisuussäännöksestä, etteivät opiskelijat joutuisi tosiaan eriarvoiseen asemaan ollessaan täysi-ikäisiä.

Mika Niikko /ps:

Arvoisa puhemies! Tässä lakiesityksessä on hyvää se, että vihdoinkin opintotuki sidotaan indeksiin. Haluan kuitenkin muistuttaa siitä, että opiskelijat keräsivät tämän vaalikauden alkua edeltävänä aikana ehdokkailta mielipiteitä, milloin tämä indeksiin sitominen pitäisi toteuttaa, ja valituista kansanedustajista, täällä istuvista, 144 silloin lupasi sitoa opintotuen indeksiin jo 1.1.2012 alkaen. Vasemmistoliitosta, vihreistä, Suomen sosiaalidemokraateista ja RKP:stä sekä kristillisdemokraateista yhtä kansanedustajaa lukuun ottamatta kaikki vastauksen antaneet valituiksi tulleet kansanedustajat lupasivat korottaa opintotuen 1.1.2012. Tämä ihan muistutuksena siitä, että meidän ei pidä antaa semmoisia vaalilupauksia, joita me emme pysty tai emme aiokaan pitää.

Arvoisa puhemies! Tässä lakiesityksessä on tarkoitus, että opintotuki mahdollistaisi opiskelijalle päätoimisen opiskelun ilman, että tarvitsisi mennä töihin samanaikaisesti, tehdä pitkiä päiviä, ja se edistäisi myös sitä opiskelun nopeaa valmistumista. Kuitenkin samanaikaisesti tämä laki ei vieläkään mahdollista opintotukea 18—19-vuotiaille opiskelijoille, vaikka he asuisivat poissa kotoa, jos heidän vanhempiensa tuloraja ylittyy. Tuloraja tässähän on nytten määritelty, että jos vanhempien tulot ovat yhteensä 6 100 euroa kuussa, niin silloin opintorahaa ei tule lainkaan. Siinä mielessä, arvoisa puhemies, epäilenkin, että kaikki vanhemmat eivät tästä huolimatta kykene kustantamaan lastensa opiskelua, kun nämä asuvat poissa kotoa. Pelkään pahoin, että edelleenkin opinnot pitkittyvät usean opiskelijan osalta.

Eeva-Johanna Eloranta /sd:

Arvoisa puhemies! On todella hienoa, että opintorahan määrä sidotaan nyt indeksiin ja järjestelmää uudistetaan tukemaan päätoimista opiskelua ja nopeampaa valmistumista. Tässä tavoiteajassa plus se noin 6 kuukautta tutkinto on aivan mahdollista suorittaa, ja tietenkin pitää ottaa huomioon se, että myöskin opintotuen määrä sitten vastaavasti nousee.

On todella myönteistä, että tämä uudistus voidaan ottaa käyttöön nyt, vaikka taloudellinen tilanteemme on todella haastava. Myönteistä on myöskin se, minkä muutkin ovat täällä maininneet, että muiden kuin vanhempiensa luona asuvien 18—19-vuotiaiden muiden kuin korkeakouluopiskelijoiden opintorahaan vähentävästi vaikuttavia vanhempien tulorajoja nyt korotetaan. Niin kuin on todettu, vanhempien tulot kuitenkin vaikuttavat, ja se on aika suuri epäkohta. Kun on kysymys täysi-ikäisistä henkilöistä, niin voidaan tätä opintotukilakiin sisältyvää asiaa pitää nyt perustuslain yhdenvertaisuussääntelyn kannalta kyseenalaisena. Kun nyt kuitenkin tulee parannusta, niin se voidaan sitten toteuttaa, mutta on todella tärkeää, että tämä asia saadaan sitten pitkällä tähtäimellä kuntoon. Ei ole todellakaan oikeudenmukaista, että joillakin vanhempien tulot vaikuttavat ja joillakin sitten taas eivät.

Yksi muu kohennusta kaipaava asia tulevaisuudessa on perheellisten opiskelijoiden asema, joka monilta osin on aika haasteellinen. Sitten tämä kolmas asia, josta taisi edustaja Elomaakin todeta, on, että tässä opintotukijärjestelmässä on ongelmana myöskin se, että meillä on muutaman vuoden välein tehty suuria opintotukimuutoksia, ja ne ovat tehneet meidän järjestelmästä niin sekavan ja monimutkaisen, että se vaarantaa jo sitä kautta oikeusturvan ja etuuksien virheettömän toimeenpanon. Meillä on jopa opintotuen enimmäisajoissa viittä erilaista säännösperustetta riippuen siitä, milloin ja millä tavoin opiskelija on tutkintonsa aloittanut. On tärkeää, että me näitä säännöksiä lähdemme tulevaisuudessa sitten selventämään.

Ben Zyskowicz /kok:

Arvoisa herra puhemies! Pyysin tämän puheenvuoroni alun perin muusta syystä, johon palaan, mutta kun edustaja Lohi ja myös edustaja Elomaa nosti nämä perustuslailliset kysymykset esiin, niin saanen siitäkin lausua muutaman sanan. Minulle ainakin käteen sattui vain korjattu versio, ja siinä ei ollut liitteenä perustuslakivaliokunnan lausuntoa, joten joudun nyt tätä asiaa kommentoimaan yleisemmällä tasolla ja lähinnä sen valossa, mitä täällä edustajat sanoivat.

Olen jo pitkään ollut sitä mieltä, että meillä Suomessa perustuslakia tulkitaan liian tiukasti. Kun me korostamme erilaisia perustuslakiin liittyviä säädöksiä ja oikeuksia, tosiasiassa kavennamme muita oikeuksia. Mitä tällä tiukalla tulkinnalla tarkoitan? Jos vaikka katsotaan äsken puheena ollutta koulurauhalainsäädäntöä, niin perustuslakivaliokunta totesi tässäkin esityksessä kaksi perustuslain vastaista säädöstä, vaikka se oli erittäin huolellisesti valmisteltu ja eri näkökohdat huomioinut. Tänne pöydälle on jaettu lakivaliokunnan mietintö esitutkintapaketista, ja eiköhän sieltäkin löytynyt perustuslakivaliokunnan mielestä perustuslainvastaisuuksia.

Nyt täällä ollaan vaatimassa yhdenvertaisuussäädöksen erittäin tiukkaa tulkintaa, laajentavaa tulkintaa. Jos tälle tielle lähdetään, niin monien esimerkiksi veropolitiikkaan, sosiaalipolitiikkaan tai aluepolitiikkaan liittyvien lainsäädösten perustuslainmukaisuus voitaisiin kyseenalaistaa, koska totta kai lainsäätäjä jatkuvasti esimerkiksi veropolitiikassaan, aluepolitiikassaan ja sosiaalipolitiikassaan tekee eroja kansalaisten välillä. Mutta nämä erot eivät tietystikään saa olla mielivaltaisia, ja tämä yhdenvertaisuussäännös on nimenomaan mielivallan kielto, syrjinnän kielto. Mutta jos sitä ruvetaan tulkitsemaan tiukasti ja laajasti näiden erojen tekemisen kielloksi, niin me olemme vielä kummissamme. Esimerkiksi tällä hetkellä meillä on paljon eläkkeensaajia, jotka ovat sitä mieltä, että tämä suuremmille eläkkeille säädetty lisävero on perustuslain vastainen, ja niin edelleen.

Mitä tiukemmin me tulkitsemme perustuslakia ja viemme yhä laajemmalle sen tiukkaa tulkintaa, sitä enemmän me kavennamme kansan valitseman eduskunnan tosiasiallista toimivaltaa ja luovutamme tässä suhteessa yhä enemmän valtaa niille muutamalle, yhden käden sormin laskettavalle professoritason asiantuntijalle, joita perustuslakivaliokunta näissä asioissa kuulee.

Mutta herra puhemies, varsinainen syy, miksi tänne tulin: Tässä hallituksen esityksessä on hyviä asioita. Esimerkiksi opintolainajärjestelmää uudistetaan järkevällä tavalla ja samoin opintotukikuukausien määrää rajataan. Mutta tässä esityksessä myös opintotuki sidotaan indeksiin ja opintorahaa korotetaan. Kaikki täällä keskustelussa käytetyt puheenvuorot ylistävät ja kiittävät tätä opintorahan sitomista indeksiin, ja useimmissa puheenvuoroissa on vaadittu sen lisäksi opintotukijärjestelmäämme muita parannuksia, jotka siis parantavat opintotukijärjestelmäämme saajan kannalta. Kun näitä puheenvuoroja täällä kuuntelen ja myös tätä hallituksen esitystä katselen, niin jotenkin tuntuu siltä, että täällä ei ollenkaan ymmärretä, mitä kello on lyönyt. Suomen valtio ottaa tänä vuonna yli 9 miljardia euroa velkaa. Se on valtava määrä 54 miljardin budjetissa. Ensi vuonna otamme 7 miljardia velkaa, tämänhetkisen budjettiesityksen mukaan. Mikä on todellinen tilanne joulukuussa 2014, sitä emme tietystikään kukaan tiedä.

Eli samalla kun me elämme runsaasti yli varojemme ja myös pitkällä aikavälillä meillä on miljardien kestävyysvaje, eli syömme enemmän kuin tienaamme, niin me täällä korotamme etuisuuksia. Me parannamme opintotukijärjestelmää, me sidomme opintotuen indeksiin, me korotamme opintorahaa. Ymmärretäänkö täällä eduskunnassa, missä mennään? Tätä ylistetään ja lisää vielä vaaditaan. Meillä on suunnilleen maailman paras ja anteliain opintotukijärjestelmä, mutta tällaisessa taloudellisessa tilanteessa sitä vielä parannetaan. Eivät opiskelijat ole kaikki köyhiä. Se on aivan väärä käsitys. Köyhien perheiden opiskelijalapset ovat köyhiä. Rikkaiden perheiden opiskelijalapset eivät ole köyhiä. Se, mitä täällä sanottiin, että on niin väärin, että vanhempien tulot ja varallisuus otetaan huomioon, se ei ole yhtään väärin. Päinvastoin, se olisi ihan oikein, että varakkaat ihmiset tukisivat omia lapsiaan, vaikka nämä ovatkin jo 18 vuotta täyttäneitä, näiden opinnoissa. Mutta minun mielestäni on järkyttävää, että tällaisessa taloudellisessa tilanteessa, jossa valtakuntamme velkaantuu hurjaa vauhtia, me olemme täällä parantamassa opintotukijärjestelmää.

Keiden te luulette tämän velkamme maksavan takaisin? Nämä samat nuoremmat sukupolvet. Te lastaatte heille (Puhemies koputtaa) miljardeja lisää velkaa ja teette korotuksia samanaikaisesti heidän etuisuuksiinsa. En tiedä, mistä tämä kertoo. Kertooko se siitä, että meiltä kansanedustajilta ja ministereiltä puuttuu todellisuudentaju näissä asioissa? Vai kertooko se siitä, että ministereiden runsaissa avustajajoukoissa on niin paljon entisiä opiskelijapoliitikkoja, jotka osaavat siellä lobata ja edistää nykyopiskelijoiden asiaa, mistä tietysti heille kunnia?

Mutta itse en ymmärrä, että tällaista politiikkaa tehdään. Helpoin säästö on se, että jätetään uusia pysyviä menoja säätämättä. Nyt me säädämme uusia pysyviä menoja. Me sidomme opintotuen indeksiin, me korotamme opintorahaa. Sen jälkeen me kipuilemme, kun etsimme esimerkiksi ensi kevään kehysriihessä säästöjä, puutumme olemassa oleviin menoihin ja vähennämme niistä, mutta samalla toisella kädellä me olemme parantaneet etuisuuksia, lisänneet valtion menoja. Ja kuten sanoin, helpoin säästö on se, että pidättäydytään nyt ensimmäiseksi uusista menoautomaateista, kuten tämä opintorahan sitominen indeksiin on.

Herra puhemies! Haluan ihan lopuksi vielä sanoa, että kun siellä vasemmalla nyt käytetään vastauspuheenvuoroja ja ollaan eri mieltä, niin opintotukijärjestelmässä kannattaa muistaa, että hyvätuloisten ihmisten jälkeläiset opiskelevat pitempään ja enemmän kuin pienituloisten ihmisten jälkeläiset. Eli opintotukijärjestelmässä pienituloiset ihmiset maksavat parempituloisten ihmisten jälkeläisille opintotukea. Se on tulonsiirto pienituloisemmilta ihmisiltä parempituloisten ihmisten jälkeläisille, jos otetaan huomioon se, miten eri varallisuus- ja tuloluokat ovat edustettuina esimerkiksi yliopisto-opiskelijoissa, kun taas veronmaksajien joukossa, kuten tiedätte, pieni- ja keskituloiset ovat erittäin hyvin edustettuina. Mutta tämä ei ollut minun pointtini. Minun pointtini on se, että yrittäkää nyt, kollegat, ymmärtää, missä tässä maassa mennään, ja lopettakaa näiden etuisuuksien korottaminen ja lisäetuisuuksien vaatiminen, kun nykyistenkin etuisuuksien ja palvelujen rahoittamisessa tänä vuonna, ensi vuonna ja lähivuosina on vallan riittävän vaativa tehtävä.

Markus Lohi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Voin hyvin yhtyä siihen tavallaan ikään kuin hätähuutoon, mitä edustaja Zyskowiczin puheenvuorossa oli siihen, että tänne eduskuntaan tarvittaisiin kriisitietoisuutta. On selvää, että on erittäin huolestuttava tämä velkaantumiskehitys. Todella sekin on totta, että kaikista helpoin tapa pienentää tätä velkaantumistaakkaa on se, että emme lisää valtion kuluja, emme tuo uusia etuuksia, jotka lisäävät valtion kuluja pysyvästi.

Mutta sitä en oikein ymmärrä, että edustaja Zyskowicz puhui tuossa pöntöstä aivan kuin hän ei itse olisi osana tätä meidän joukkoamme päättämässä näistä asioista vaan puhui teille, jotka olette siellä lisäämässä näitä etuuksia. Tämä on hallituksen esitys, jota nyt käsittelemme, ja tämä hallitus, jossa myös kokoomus on, on esittänyt, että opintotuki sidotaan indeksiin, ja on esittänyt tämän hallituksen esityksen kokonaisuudessaan. Uskon, että edustaja Zyskowiczkin tulee tämän puolesta varmasti äänestämään. Sen takia tämä on yhteinen huoli eikä tässä ole nyt tällaisia puolia olemassa, että te ja me.

Mitä tulee siihen arvosteluun, joka koskee perustuslakivaliokunnan toimintaa, niin haluan sitä siinä mielessä oikaista, että kyllä perustuslakivaliokunta kuulee aika isoa joukkoa asiantuntijoita. Kun totesitte, että perustuslain tehtävä on vain estää mielivaltaa ja että tässä ei olisi siitä kysymys, niin olen täysin toista mieltä. Minusta, jos köyhän perheen lapsi tai rikkaan perheen lapsi lähtee opiskelemaan joko toiselle asteelle tai korkea-asteelle, samanikäinen asuu kodin ulkopuolella, ei ole mitään perusteita, on täysin mielivaltaista, että toinen saa enemmän opintotukea kuin toinen. Siinä ei ole minkäänlaista perustetta. Tämä on tullut esille, ja sen takia tämä on perustuslaillinen kysymys, että ilman perusteltua syytä ei saa asettaa eriarvoiseen asemaan. Siinä olen samaa mieltä, ettei veropolitiikkaan voida lähteä tätä laajentamaan, mutta on tärkeää se, että perustuslakia, (Puhemies koputtaa) jonka edustajat ovat itse säätäneet, myös noudatetaan.

Tuula Peltonen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Zyskowiczille täytyy sanoa nyt tiedoksi ihan, jos hän ei ole vielä hokannut, että hallitus on tehnyt hyvin pitkäjänteistä ja -näköistä politiikkaa ja meillä on tehty tämmöisiä rakennemuutoksia, esityksiä siitä, miten me saamme tämän julkisen taloutemme vähitellen kuntoon. Ne eivät ole mitään pieniä kikkoja varmaankaan vaan semmoista muutosta, jolla me saamme muutoksen tilan pysyväksi pikkuhiljaa. Yksi keino on siihen myös se, että me saamme mahdollisimman paljon ihmisiä töihin, ja se tarkoittaa myös näitä nuoria ihmisiä, ei pelkästään sitä, että ihmiset viihtyisivät töissä kauemmin, vaan myös sitä, että he pääsisivät työhön nopeammin. Siihen perustuu myös se, että opiskelijat pystyisivät suoriutumaan opiskelustaan sillä tavalla, että heidän ei tarvitsisi ainakaan elämässä selvitäkseen lähteä sitä työtä hakemaan vaan voisivat siellä opiskella päätoimisesti ja sitten valmistua ja lähteä työelämään. Eli kyllä tälläkin hallituksen esityksellä on hyvin hyvät ja pitkäjänteiset seuraukset. Siitä voimme olla varmoja.

Eeva-Johanna Eloranta /sd(vastauspuheenvuoro):

Edustaja Zyskowiczin huoli velkaantumisesta on toki aiheellinen, mutta opintorahan korotuksen plus tukien lyhennyksen vaikutushan on plus miinus nolla. Se vaikutus, mikä sillä on positiivinen, on se todellakin, niin kuin edustaja Peltonen tuossa sanoi, että saamme nuoret aikaisemmin sinne työelämään tienaamaan sitä palkkaa ja maksamaan niitä veroeuroja, ja silloin edustaja Zyskowiczinkin huoli varmasti vähän siinä suhteessa helpottuu.

Mutta mitä näiden vanhempien tulojen vaikutukseen tulee, niin ei ole kysymys siitä, etteivätkö ne voisi vaikuttaa. Kyse on siitä, minkä takia ne vaikuttavat joillakin opiskelijoilla, jotka ovat samassa tilanteessa, ja joillakin sitten taas eivät. Ei voi olla oikeudenmukaista, että muussa kuin korkeakoulussa opiskelevien vanhempien tulot vaikuttavat ja sitten taas, jos opiskelet korkeakoulussa, ne eivät vaikuta. Tämä ei ole oikeudenmukaista. Kyllä yhdenvertaisen kohtelun pitäisi olla kaikilla opiskelijoilla.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Lohi oli arvostelussaan oikeassa siltä osin, että minun olisi todellakin sen sijaan, että sanoin "te", pitänyt sanoa "me", koska olen itse tässä hullutuksessa mukana. Ehkä lieventävänä asianhaarana voidaan se kuitenkin ottaa huomioon, että lähetekeskustelussa nostin tämän saman kysymyksen esiin ja toivoin, että valiokunnassa olisi asiaa myös tältä kannalta mietitty, mutta eipähän ilmeisesti mietitty.

Mitä edustaja Elorannan puheenvuoroon tulee, niin tulkitaan tämä ponsi sitten niin, että myös korkeakouluopiskelijoiden kohdalla otetaan ne vanhempien tulot huomioon. Minulle se sopii erinomaisen hyvin, koska en ole milloinkaan ymmärtänyt tätä filosofiaa, että vanhempien tulot eivät saisi vaikuttaa heidän omien lastensa veronmaksajilta yhteiskunnalta saamaan tukeen. Jos on varakkaat vanhemmat, niin eivät ne heidän lapsensa tarvitse samalla tavalla tukea kuin köyhien lasten opiskelu.

Mitä sitten tähän perustuslailliseen keskusteluun tulee, niin siihen palataan jossain toisessa yhteydessä.

Anneli Kiljunen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Olisin juuri nimenomaan puuttunut tähän perustuslailliseen näkökulmaan, joka oli oikeastaan lähtökohtana edustaja Zyskowiczin koko omassa pohdiskelussa. Minun tulkintani teidän tästä pohdiskelustanne ja näkemyksestänne oli se, että te ette näe perustuslaillista oikeutta ihmisille siinä mielessä, että ihmisillä on yhdenvertainen ja tasavertainen oikeus lain edessä ja meidän yhteiskunnan edessä, vaan te arvioitte ihmisiä sillä perusteella, mikä on heidän taustansa, ja sitä kautta sitten tulee heidän perustuslaillinen oikeutensa muun muassa opiskeluun. Siinä mielessä tämä teidän avauksenne oli kyllä minun mielestäni todella haastava ja, voisiko sanoa, vähän outokin siltä osin, että vaikka vanhempien tulot olisivat hyvät, niin voi olla, että kaikkien vanhempien ja lasten suhteet eivät ole sellaisia, että nämä vanhempien tulot tukisivat tai mahdollistaisivat (Puhemies koputtaa) nuoren opiskelun. Pelkästään tästäkin syystä minusta on oikea suunta tämä, että me lähdemme tukemaan myös toisen asteen opiskelijoita siihen suuntaan, että heidän vanhempiensa (Puhemies koputtaa) tulorajat poistuvat ja sitä kautta heille tulee yhdenvertaiset mahdollisuudet myös opiskella.

Anu Vehviläinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minä kyllä ymmärrän edustaja Zyskowiczin puheenvuoron, mitä hän sanoi siitä, että tulisi olla pidättyväinen uusien menojen aiheuttamisessa. Tietysti tämän opintotuen sitominen indeksiin oli viime vaalien alla erittäin suuri kysymys ja kaikki puolueet siihen sitoutuivat. Siinä on sitä kautta tämmöistä painolastia, että tämä tulee hoitaa. Mutta sitten kun katsotaan tämän vaalikauden toimintoja, niin toisaalta hallitus on jo purkanut toisen indeksisidonnaisuuden, eli lapsilisien indeksi on jo nyt jäädytetty, ja se tehtiin 2011 maaliskuussa. Se näyttää vähän huonolta, että yhteen laitetaan indeksiä ja toisessa jäädytetään indeksiä.

Mutta ehkä tämä edustaja Zyskowiczin puheenvuoro on kyllä hyvä evästys huomiseen rakenneuudistuskeskusteluun. Kun siellä rakenneuudistuksessa on taas esityksiä muun muassa oppivelvollisuuden nostosta tai sitten kotihoidon tuen kiintiöittämisestä ja uusista kuluista kunnille, niin toivon, että myös sitten siellä vasemmalla osataan lukea näitä merkkejä, että ei pitäisi tehdä ollenkaan uusia kuluja näitten rakenneuudistuksien yhteydessä.

Markus Lohi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun puhutaan tästä opiskelijoiden, toisen asteen ja korkea-asteen opiskelijoiden, välisestä tasa-arvosta, niin on aivan totta, mitä edustaja Zyskowicz sanoo, että lisää kuluja ei tulisi nyt aiheuttaa. On saatu tieto myös ministeriöstä, että jos tämä tulosidonnaisuus toisen asteen opiskelijoilta poistettaisiin, niin se maksaisi noin 30 miljoonaa euroa lisää. Mutta siihen on olemassa myös toinen vaihtoehto toteuttaa se, eli tasataan kaikkien opiskelijoiden, niin toisen asteen opiskelijoiden kuin korkea-asteen opiskelijoiden, välillä tämä ero niin, että kaikki saavat saman verran, ja käytetään se nykyinen raha siihen. Tämä olisi ehkä tämän päivän politiikkaa, jos me ajattelemme valtiontaloutta, eikä niin, että lähdetään nostamaan joittenkin tuloja niin, että valtion menot vain lisääntyvät.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Kiljusen kanssa meidän pitää käydä paremmalla ajalla tästä asiasta periaatteellisempaa keskustelua, mutta olen todellakin sitä mieltä, että sellaista yhdenvertaisuutta ihmisten välillä en kannata, että kaikilla on sama oikeus saada veronmaksajilta rahaa: olit rikas tai köyhä, nuori tai vanha, niin kaikille pitää veronmaksajien rahoja sosiaaliturvan tai opintotuen tai jonkun muun muodossa antaa saman verran. Tässä ette saa minua kaveriksi, edustaja Kiljunen. Minä todellakin olen sitä mieltä, että sellaiselle, joka on köyhä ja tarvitsee yhteiskunnan tukea, annettakoon helpommin ja enemmän tukea ja sellaiselle, joka on varakas ja joka ei tarvitse yhteiskunnan tukea, annettakoon vähemmän tai ei ollenkaan tukea.

Sitten kun te sanoitte, että vanhempien tuloja ei saa ottaa huomioon, koska joissakin tilanteissa tulehtuneet välit aiheuttavat sen, että rikkaatkaan eivät tue omien lastensa opiskelua: totta, mutta tämäkö poikkeus pitäisi ottaa pääsäännöksi ja lähteä tästä tilanteesta, että yleensä ne ovat niin tulehtuneet, että rikkaat eivät tue lastensa opiskelua? (Jaana Pelkonen: Asiaa!)

Ritva Elomaa /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Käsittääkseni koko eduskunta on varmaan sen takana, että opintotuki sidotaan indeksiin. (Ben Zyskowicz: Minä kyllä vastustan!) Perustuslakivaliokunnan huomautukset ja lausunnot otan kyllä todella tärkeinä ja otan onkeeni niistä. Ne ovat hyvin vaikuttavia, ja ne pitää ottaa huomioon, kun annetaan lausuntoja ja laaditaan lakeja.

Sitten vielä: täällä on ollut, tullut ja mennyt näitä hallituksia, ja totta kai pitää olla säästölinjalla, koska valtionvelka kasvaa koko ajan, mutta ei tämä velka ole kasvanut ihan 2,5 vuoden aikana, vaan siihen ovat johtaneet syyt myös jo aikaisemmin.

Mika Niikko /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Toki ymmärrän tämän yskän, mitä edustaja Zyskowicz sanoi, että helpoin säästö on, että pidättäydytään pysyvistä kuluista lakeja säätämällä, mutta kuitenkin tämä hallitushan on säätänyt juuri tämänkaltaisia lakeja. Ollaan säädetty Yle-maksut ja indeksit niille, ja sitten EVM:ään laitetaan rahaa niin, että hulmuhei, ja sitten me puhumme täällä pikkusummista opiskelijoitten opintojen suorittamisen välttämättömyydeksi.

Yhden asian olisin kuitenkin vielä huomioinut. Meidän täytyy muistaa nyt, että hallitus myös leikkaa koulujen määrää ja pakottaa opiskelijat lähtemään pois kotoa yhä pidemmälle opiskelemaan. Siinä mielessä on vähän epäoikeudenmukaista se, että laitetaan vanhempien vastuulle myös se, että kun on alle 20-vuotias, niin vanhemmat käytännössä saavat maksaa sen opiskelun, jos heillä vähänkin enemmän tuloja on. Eihän tämä näinkään voi olla, että hallitus laittaa vanhemmat maksumiehiksi siinä, kun opiskelupaikan johdosta joudutaan kotoa muuttamaan pois.

Anneli Kiljunen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Olisi kaksi teemaa, joista keskustelisin mieluummin edustaja Zyskowiczin kanssa. Ensinnäkin opintotuki, koko tämä lainsäädäntö, koska se on hyvin poikkeuksellinen, jos viitataan opiskelijoitten toimeentuloon, kun katsomme sitä, miten muut ihmiset voivat ansaita, eikä heitä rajoiteta esimerkiksi työn ja toimeentulon kautta. Tämähän on sellainen asia, että me voisimme pohtia pikemminkin sitä, voisimmeko me tukea tätä, emmekä sitä vanhempien sidonnaisuutta, ja tämä toisi sitä itsellistä opiskelijan omaa näkökulmaa siihen vahvemmin, ja he olisivat entistä enemmän riippumattomia sitten myös vanhemmistaan, mutta itse voisivat vaikuttaa omaan toimeentuloonsa. No, tämä on toinen kysymys, josta voidaan jatkaa tässä asiassa.

Mutta, arvoisa herra puhemies, hallituksen esityksen tavoitteena on lisätä päätoimista opiskelua ja nopeampaa valmistumista. Tästä yhtenä hyvänä esityksenä on opintorahan sitominen indeksiin, jota on jo pitkään odotettu niin opiskelijoiden keskuudessa kuin myös muuallakin. Myönteistä hallituksen esityksessä on myös se, että toisen asteen opiskelijoiden opintotukea parannetaan. Tällä hetkellä opiskelijat ovat eriarvoisessa asemassa riippuen siitä, missä he opiskelevat, opiskelevatko he toisen asteen ammattiopistossa vai opiskelevatko he korkeakoulussa. Toisen asteen 18—19-vuotiaan opiskelijan, joka ei asu enää kotona, opintotuen määrään vaikuttavat vanhempien tulot, kun vastaavasti korkeakoulussa tätä sidonnaisuutta ei enää ole. Nyt esityksessä vanhempien tulorajaa korotetaan, mikä vaikuttaa opintotuen määrään, minkä seurauksena yhä useampi nuori saa parempaa opintotukea ja tulee myös opintotuen piiriin.

Tämä ei kuitenkaan poista sitä perusongelmaa, joka koko opintotukiasiaan liittyy. Tavoitteena pitää olla edelleen, että vanhempien vaikutus opintotukeen poistetaan kokonaan. (Ben Zyskowicz: Miksi?) Opiskelijat eivät voi olla tässä suhteessa eriarvoisessa asemassa, kuten äsken tässä keskustelussa tuli esille. (Ben Zyskowicz: Miksi kokonaan pois?) Perustuslakivaliokuntakin toteaa, että kun kysymyksessä on täysi-ikäinen 18—19-vuotias henkilö, voidaan tätä tilannetta pitää perustuslain näkökulmasta yhdenvertaisuussääntelyn kannalta kyseenalaisena ja ongelmallisena.

Myönteistä on myös se, että opiskelijan toimeentuloa parannetaan valtiontakauksen määrää korottamalla 100 eurolla.

Nämä ovat oikeansuuntaisia päätöksiä, jotka parantavat opiskelijoiden taloudellista asemaa ja siten myös heidän mahdollisuuttaan opiskella tavoiteajassa.

Korkeakouluopiskelijoiden osalta ehdotetaan otettavaksi käyttöön opintolainahyvitys, joka korvaisi opintolainavähennystä. Kuten mietinnössä todetaan, korkeakouluopiskelijoille esitetään opintorahan korottamista. Tämä tullaan toteuttamaan siten, että opintotukeen oikeuttavaa aikaa lyhennetään 5 kuukaudella ja samanaikaisesti opintotuen määrää korotetaan. Huoleksi on aiheellisesti nostettu se, että voi syntyä tilanteita, ettei opiskelija saa suoritettua kaikkia opintojaan siksi, että puuttuva aine tai opintokokonaisuus tarjotaan esimerkiksi kerran vuodessa tai opintoja jää suorittamatta esimerkiksi sairauden tai muun syyn takia. Mielestäni tämä esitys edellyttää tehokkuutta ja joustavuutta myös oppilaitoksilta, yliopistoilta ja korkeakouluilta. Meillä on oikeus vaatia oppilaitoksilta nykyistä tehokkaampaa opetustarjontaa ja opinto-ohjausta. Opetustarjonnan on oltava sellaista, että se tukee opiskelijan nykyistä parempaa ja nopeampaa valmistumista ja työuran pidentämistä.

Arvoisa herra puhemies! Hallituksen esityksessä on monia parannuksia. Toivoisin kuitenkin, että hallitus jatkaisi opiskelijoiden opintotuen parantamista perheellisten opiskelijoiden osalta siten, että perheellisyys ei rankaise tai vaikeuta opintojen suorittamista tavoiteajassa. Näin tällä hetkellä valitettavasti on.

Toinen, jota toivon edelleen kehitettävän, on se, että opiskelijalla olisi oltava rajallinen oikeus opiskella sairauspäivärahakauden aikana. Näin ei nyt ole. Jos opiskelija sairastaa esimerkiksi masennusta tai muita mielenterveysongelmia, minkä takia hän on sairauspäivärahalla, tuona aikana hänellä ei ole oikeutta opiskella. Opiskelu voisi kuitenkin tukea hänen terveydentilaansa ja kuntoutumistaan. Rajallinen opiskelu tukisi opiskelijan mahdollisuutta kuntoutua ja opinnoista suoriutumista sekä valmistumista nopeammassa ajassa.