Tuula Peltonen /sd:

Arvoisa puhemies! Kansallinen koulutuksen arviointikeskus toteuttaa hallitusohjelman mukaisesti koulutuksen sekä opetuksen ja koulutuksen järjestäjien ja korkeakoulujen toimintaan liittyviä arviointeja sekä tuntiaine- ja opetussuunnitelman perusteiden ja tavoitteiden saavuttamista koskevia oppimistulosten arviointeja. Lisäksi arviointikeskuksen tehtävänä on tukea opetuksen ja koulutuksen järjestäjiä sekä korkeakouluja arviointia ja laadunhallintaa koskevissa asioissa sekä kehittää koulutuksen arviointia.

Sivistysvaliokunnan mielestä arviointikeskuksen keskeisiä tavoitteita tulee olla edelleenkin arviointitoiminnan ja sen vaikuttavuuden vahvistaminen. Perustettavan arviointikeskuksen tulee varmistaa arviointien asiantuntemus, riippumattomuus ja uskottavuus sekä kansallisesti että kansainvälisesti.

Koulutuksen arviointitoiminnan kokoamisella yhteen keskukseen on hallituksen esityksen mukaan tavoitteena lisätä synergiaa ja mahdollistaa entistä paremmin muun muassa sektorirajat ylittävät arvioinnit, arviointimenetelmien kehittäminen ja arviointiosaamisen hyödyntäminen.

Jyväskylässä on toiminut arviointineuvoston sihteeristö, ja on selvää, että sieltä löytyy vahvaa pääomaa osaamisen kannalta kuin myös verkostoitumisen hyötyjä, ja on tärkeää tietenkin, että Jyväskylän rooli tulevassa arviointikeskuksessa on edelleenkin vahva. Kun tällä arviointikeskuksen parantamisella haetaan vahvuutta arviointitehtävän kokonaisuuteen, on tärkeää silloin käyttää niitä vahvuuksia, mitä on jo olemassa.

Sivistysvaliokunta korostaa koulutuksen arvioinnissa sen kehittävää tehtävää kontrollikeskeisyyden sijaan. Koulutuksen eri osa-alueet on arvioitava niiden erilaiset periaatteelliset lähtökohdat, ominaispiirteet ja erityiset kehittämistarpeet huomioon ottaen ja hyväksyen. Sivistysvaliokunta ei kannata julkisuudessa esiintyneitä opetuksen ja koulutuksen järjestäjien niin sanottuja ranking-listoja tai muita järjestäjien toimintaa haittaavia luokitteluja. Koulutusjärjestelmän kehittämisen tueksi tarvitaan kaikilla koulutustasoilla monipuolisia järjestelmä- ja teema-arviointeja sekä oppimistulosten arviointia. Oppimistulosten arvioinnit tarjoavat tietopohjan sekä paikallistason että kansallisen tason kehittämiseen, ohjaukseen ja päätöksentekoon.

Arvoisa puhemies! Sivistysvaliokunta pitää tärkeänä hallituksen esityksessä arviointikeskukselle kaavailtua tehtävää tukea koulutuksen järjestäjiä arviointeihin liittyvissä asioissa. Tämä tarkoittaa saadun selvityksen mukaan muun muassa arviointiosaamisen, arvioinnin lähestymistapojen ja mallien sekä menetelmien, kriteereiden ja mittareiden kehittämiseen liittyvää tukea. Tuki auttaisi koulutuksen järjestäjiä näkemään arvioinnin hyödyt ja sitoutumaan arviointitoimintaan, ja juuri koulutuksen järjestäjien vahvalla tukemisella on ollut muun muassa Jyväskylässä erityinen rooli.

Eeva-Johanna Eloranta /sd:

Arvoisa puhemies! Asiantuntijakuulemisissa on esitetty, että tämän perustettavan arviointikeskuksen toiminnan sisältöön liittyvät linjaukset ovat jääneet tässä esityksessä hieman niukoiksi. Meidän valiokuntamme mielestä tämän keskuksen keskeisiä tavoitteita tuleekin olla arviointitoiminnan ja sen vaikuttavuuden vahvistaminen. Tämän perustettavan keskuksen tulee varmistaa näiden arviointien asiantuntemus, riippumattomuus ja uskottavuus sekä kansallisesti että kansainvälisesti.

Onkin välttämätöntä, että arviointi ei jatkossa irtaudu näistä kansallisista koulutuspoliittisista tavoitteista ja painopisteistä liikaa, vaan on tärkeää, että tämän keskuksen työn vaikuttavuus edellyttää toimivia yhteyksiä koulutuksen keskeisiin sidosryhmiin. Meidän maamme koulutuksen kehittymisen kannalta välttämätön arviointitoiminta ei saakaan umpioitua yhden organisaation sisälle. Tärkeää on myös se, että kun tätä Kansallista koulutuksen arviointikeskusta perustetaan, huolehditaan samalla siitä, että uudistuksella vahvistetaan suomalaisen koulutuksen arviointikulttuurin hyvää kansallista ja kansainvälistä arvostusta, että nykyisten kolmen arviointiyksikön vahvuudet ja osaaminen saadaan täysimääräisesti käyttöön. Vain siten voidaan saavuttaa tällä uudistuksella niitä synergiaetuja, joita sillä on tavoiteltu.

Ritva Elomaa /ps:

Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksessä 117 ehdotetaan säädettäväksi laki Kansallisesta koulutuksen arviointikeskuksesta ja muutettavaksi perusopetuslain, lukiolain, ammatillisesta koulutuksesta annetun lain, ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain, vapaasta sivistystyöstä annetun lain, taiteen perusopetuksesta annetun lain, ammattikorkeakoululain ja yliopistolain mukaisia koulutuksen arviointia koskevia säännöksiä. Tässä hallituksen esityksessä perustettaisiin uusi asiantuntijaorganisaatio, jonka sijoituspaikka olisi Helsinki. Perussuomalaiset ja keskustalaiset ovat tehneet yhteisen vastalauseen. Sen ytimenä on, että Jyväskylässä jo toimivan arviointikeskuksen toiminnan jatkuminen taattaisiin myös tulevaisuudessa. Jyväskylässä on vahvaa osaamista koulutuksen arvioinnissa ja koulutusviennissä. Jyväsky-län toiminnat tulisi siis määritellä hallituksen esityksessä vastalauseen mukaisella ehdotuksella. Vastalause siis esitetään, koska me allekirjoittaneet olemme huolissamme arviointitoiminnan jatkumisesta Jyväskylässä vähintään nykyisessä laajuudessaan.

Jukka Gustafsson /sd:

Arvoisa puhemies! Edustaja Elomaalle heti alkuun haluan kommentoida ja todeta sen, mikä on kirjattu myöskin sivistysvaliokunnan mietintöön, jossa todetaan, että tämä arviointikeskus toimii uuden kahdelle eri paikkakunnalle, Helsinkiin ja Jyväskylään, sijoitettavan viraston perustamisen pohjalta ja niin edelleen. Ehkä nyt taustaksi vielä se, että kun tämä asia on hallitusohjelmaan aikanaan kirjattu, mikä on ollut hyvin tarkoituksenmukaista, että meillä on ollut neljä verrattain pientä koulutuksen arviointitehtävää suorittavaa yksikköä, siis Opetushallitus, koulutuksen arviointineuvosto ja korkeakoulujen arviointineuvosto. Ajatus oli se, että nämä yhdistämällä saadaan paljon synergia- ja muita etuja.

Kun tiedossa oli tämä paikkakuntaongelma, niin asetin ministerinä selvitysmiehen, jona toimi juuri tehtävästään pois jäänyt Akatemian pääjohtaja, professori Markku Mattila, ja Mattila teki erittäin analyyttisen ja syvällisen arviointiraportin, 30—40-sivuisen, tieteellisin menetelmin, ja ainoa johtopäätös, jonka voi tehdä, oli se, että Jyväskylällä on kiistatta merkittävä tutkimussosiologinen ja tavallaan tämmöinen koulutuksen arviointiosaamispääoma, mutta sen rinnalla sitten kuitenkin Helsinki asetettiin edelle.

Minusta oli hienoa, että myöskin sivistysvaliokunta ikään kuin tämän johtopäätöksen hyväksyi, että toimintaa toteutetaan kahdessa paikassa, ja jokainen meistä tänä päivänä tiedostaa hyvin sen, että on teknologia- ja viestintävälineet ja muut, että mitään asiallisia esteitä sille ei ole.

Itse asiassa halusin nostaa vain yhden asian tästä valiokunnan mietinnöstä esille, ja se on se, että kun meillä nyt on esimerkiksi nämä jossain määrin huolestuttavat Pisa-tutkimukset käsissämme, niin valiokuntakin halusi todeta, että on tärkeää, että tälle arviointikeskukselle annetaan tehtäväksi tukea myöskin koulutuksen järjestäjiä arviointeihin liittyvissä asioissa. Tämä tarkoittaa saadun selvityksen mukaan muuan muassa arviointiosaamisen, arvioinnin lähestymistapojen ja mallien sekä menetelmien, kriteerien ja mittareiden kehittämiseen liittyvää tukea. Tuki auttaisi koulutuksen järjestäjiä näkemään arvioinnin hyödyt ja sitoutumaan arviointitoimintaan.

Nimittäin tiedossa on se, että meidän suomalaisen koulutusjärjestelmän, niin peruskoulun, lukion kuin ammatillisenkin, pitää tehdä tätä omaa sisäistä arviointitehtäväänsä koko ajan oppimistulosten, opetuksen laadun, lasten hyvinvoinnin, kodin ja koulun yhteistyön ja niin edelleen ikään kuin eri indikaattorien kohdalta. Tässä on on tärkeää, että tämä arviointineuvosto on tukemassa tätä työtä sen ohella, että se tekee tätä kansallista ja kansainvälistä tutkimustyötä.

Mauri  Pekkarinen  /kesk:

Arvoisa puhemies! Minä ymmärrän, että hallinnossa on sellaisia tehtäviä, joiden pitää myös fyysisesti olla lähellä valtioneuvostoa siinä valtioneuvoston kyljessä. Mutta näistä tehtävistä puheen ollen, jotka liittyvät nyt tämän arviointikeskuksen tehtävärepertoaariin, ei voida sanoa, että ne olisivat luonteeltaan tuollaisia, että niitten pitäisi olla sen valtioneuvostoinfran välittömässä yhteydessä. Ei totisesti tarvitse olla.

Kun Jyväskylässä on kiistattomasti maan korkein ja paras tämän alan tutkimus — siellä on alan tutkimuslaitos, ainut laatuaan juuri tässä profiilissa, ainut laatuaan Suomessa, siellä on jo valmiina arviointineuvoston henkilöstöä, joka tekee suurin piirtein samaa työtä vähän toisella koulutusasteella — niin on vaikea nähdä ja ymmärtää, minkä takia nyt sitten tämä tehtäväkokonaisuus pitää hoidattaa tällä tavalla, tavalla, joka asiallisesti ottaen merkitsee, että tämä on helsinkiläistä hommaa, sellainenkin tehtävä, mikä objektiivisin perustein, resurssiperustein, ilman muuta pitäisi hoitaa Jyväskylästä käsin. Olen erittäin pettynyt siihen, että tässä ollaan päätymässä tämäntapaiseen ratkaisuun, mitä nyt entinen ministeri yritti tässä puolustella.