Maria Lohela /ps:

Arvoisa herra puhemies! Yleisradion tehtävää julkisten palvelujen tuottajana ei ole syytä väheksyä, mutta Yleisradiota ei pidä myöskään asettaa julkisen palvelun tuottajana erityiseen asemaan. Taloudelliset paineet koettelevat laajasti ja syvästi koko yhteiskuntaamme, sen eri sektoreita ja eri julkisia palveluita ja niiden käyttäjiä. Leikkuri käy monessa kohtaa, mutta Yleisradiolle sen sijaan on luotu lisäraha-automaatti. Veronkorotus per Yle-veroa maksava on pieni summa, mutta kyse ei olekaan muutamasta yksittäisestä eurosta vaan periaatteesta. Kun tingitään ja kun esimerkiksi lapsilisien taso on jäädytetty, niin on kohtuullista edellyttää samaa myös Yleisradiolta.

Esitän, että perussuomalaisten vastalauseen mukaisesti lakiehdotus hylätään.

Hanna Mäntylä /ps:

Arvoisa puhemies! Tiedämme kaikki, että Suomessa eletään tällä hetkellä taloudellisesti hyvin haastavia aikoja. Indeksikorotukset on jäädytetty muun muassa lapsilisien kohdalla eli heiltä, jotka kipeästi korotuksen tarvitsisivat. Kyse onkin periaatteellisesta kysymyksestä, oikeudenmukaisuudesta, ei Ylen merkityksen tiedon välittäjänä väheksymisestä. Kannatankin näin ollen edustaja Lohelan tekemää hylkäysesitystä.

Sampsa Kataja /kok:

Arvoisa puhemies! Edelliset puhujat ovat aivan oikeassa siinä, että on kovin erikoista, että Yleisradio Osakeyhtiö voi elää tässä yhteiskunnassa aivan omaa elämäänsä riippumatta siitä, kuinka ahtaalla kaikki muut, yhteiskunnan tulonsiirtojen varassa olevat ovat tai kuinka ahtaalle muu media tässä taloudellisessa kilpailussa on joutunut.

Tämä puhuttu indeksikorotus, jota edelliset puhujat vastustivat, oli vakavan pohdinnan alla myös eduskunnan valtiovarainvaliokunnan verojaostossa. Kuulimme asiasta ministeriötä ja eduskuntaryhmistä suurimman ryhmän puheenjohtajaa, Yleisradion hallintoneuvoston puheenjohtajaa ja toimitusjohtajaa, ja päädyimme kuitenkin siihen eduskuntaryhmien linjaukseen, että nyt tälle alkavalle vuodelle indeksikorotukseen ei tehdä muutoksia. Eli tuo aiemmin tehty Ylen indeksikorotus tulee ensi vuonna voimaan käytännössä samansisältöisenä kuin eduskuntaryhmät siitä aiemmin sopivat.

Tämä toivoakseni ei kuitenkaan ole ikuinen kiveen kirjoitettu totuus, vaan kyllä yleisradioyhtiönkin pitää elää siinä ajassa, missä koko muu mediakenttä toimii. Sen vuoksi me verojaostossa edellytimme ja saimmekin kuulla, että eduskuntaryhmät ensi keväänä Yleisradion hallintoneuvostoa ja hallitusta kuultuaan päättävät uudelleen tulevien vuosien Yleisradion indeksikorotuksista. Toivon, että tuossa tilanteessa otetaan nykyistä paremmin huomioon se, missä taloudellisessa tilanteessa koko yhteiskunta makaa.

Kaj Turunen /ps:

Arvoisa puhemies! Edustaja Zyskowicz piti täällä aiemmin tänään rajun ja raflaavan puheenvuoron, silloin kun käsiteltiin opintotukea ja opiskelijoiden aseman parantamista. Zyskowicz vetosi taloudelliseen tilanteeseen, mikä meillä Suomessa tällä hetkellä on, ja ettei missään tapauksessa ole vara opiskelijoiden opintotukea eikä taloudellista asemaa tältä osin parantaa. Hän toi esille ihan tärkeitä lukuja. Tänä vuonna otetaan velkaa 9 miljardia. Siteeraan Zyskowiczia siinä, että hän sanoi, että se on 52 miljardista, joka on valtion budjetti, iso osa, liki 20 prosenttia. Ensi vuonna otetaan velkaa se 7,2 miljardia tällä tietoa. Mikä on lopullinen summa sitten, sitä ei vielä tarkkaan ottaen tiedetä. Siteeraan edelleen Zyskowiczia: Elämme rajusti yli varojemme. Me otamme syömävelkaa. Ihmettelen nyt, että edustaja Zyskowicz ei ole tässä kohdassa sitten puolustelemassa näitä säästöjä niin, että on kohtuullista vaatia myöskin Yleisradiolta sitä, että Yleisradio osallistuu näihin yleisiin säästötalkoisiin, jotka ovat välttämättömiä kuitenkin tässä maassa.

Arvoisa puhemies! Kannatan edustaja Mäntylän esitystä.

Tarja Filatov /sd:

Arvoisa puhemies! Tämä on sinänsä mielenkiintoinen keskustelu. Muste ei oikeastaan vielä ole kuivunut tuosta Yleisradion rahoituslaista, joka tässä salissa hyväksyttiin, ja silloin kun se laki hyväksyttiin, niin me varsin hyvin tiesimme tämän maan taloudellisen tilanteen. Sitä lakia rakennettaessa tietoisesti haluttiin luoda järjestelmä, joka turvaa Yleisradiolle ikään kuin eduskunnan päätöksistä tavallaan riippumattoman rahoituksen, ja näin tuolloin tehtiin. Mutta nyt sitten keskustellaan asiasta säästöjen näkökulmasta. Mielestäni kaikkia asioita pitää harkita rinnan silloin, kun säästöjä tehdään, mutta täytyy myös tunnustaa se, että jos tässä yhteydessä päädytään siihen, että tuota indeksikorotusta ei tehdä, niin silloin tuo koko rahoituslaki aukeaa ja se pitää miettiä siitä näkökulmasta uudelleen.

Yleisradion hallintoneuvosto pyysi Yleisradion hallitusta arvioimaan, minkälaisia seurauksia sillä, että indeksikorotuksia ei tehtäisi, olisi Yleisradion toiminnalle, ja minusta on kohtuullista odottaa noita seurauksia ja katsoa sen jälkeen, minkälaisia vaikutuksia indeksijäädytyksellä olisi Yleisradion toimintaan. Näin me toimimme kaikkien muidenkin säästölakien suhteen. Me arvioimme niiden vaikutukset, ja meidän pitää myös arvioida rinnakkain erilaisia säästötoimia, joita tehdään.

Minusta myös se argumentti, jossa sanotaan, että myös Yleisradion pitää säästää, kun kaupallinenkin media säästää, on aika huono. Kaupallisen television liiketoiminta on noussut muutaman viimeisenkin vuoden aikana vielä ja kohtuullisen hyvin. Myös monissa printtimedioissa jaetaan osinkoja. Me synnytämme tietoisesti sellaista kuvaa, jossa ainoastaan Yleisradio eläisi ikään kuin ilman säästötalkoita, mutta jos katsotaan Yleisradion historiaa, niin siellä on kyllä säästetty ja kohtuullisen paljon, ja niin siellä pitää tehdä myös tulevaisuudessa, jotta ohjelma on laadukasta ja jotta se voi täyttää yleisen julkisen palvelun tehtävät.

Sampsa Kataja /kok:

Arvoisa puhemies! Juuri noista syistä, mitä edustaja Filatov tuossa kertoi, valtiovarainvaliokunnan verojaosto päätyi siihen, että ensi vuoden osalta tuo indeksikorotus on perusteltua katsoa. On kuitenkin syytä muistaa se, että kun Yleisradion hallintoneuvosto pyysi hallitustaan selvittämään tuon indeksikorotuksen jäädyttämisen vaikutuksia, niin eihän se niin voi olla, että Yleisradion hallintoneuvosto tai Yleisradio itse päättää siitä, paljonko veronmaksajilta kerätään meidän yhteisiä varojamme käytettäväksi heidän toimintansa tukemiseen. Veronmaksajilta kerätään varoja erilaisiin tarkoituksiin, ja kyllä me tässä salissa olemme tänäänkin keskustelleet siitä, kuinka tuota niukkuutta, jota äsken edustaja Turunen ja aiemmin päivällä edustaja Zyskowicz täällä kuvasi, pystytään jakamaan erilaisille sektoreille, ja kyllä näissä talkoissa pitää olla myös Yleisradion mukana. Ei voi olla niin, että Yleisradio toimii tässä yhteiskunnassa ainoana saarekkeena, jota ympäröivä yhteiskunta ei koske.

Kaj Turunen /ps:

Arvoisa puhemies! En halua pitkittää tätä iltaa mutta ihan nopeasti toteaisin, että kyllä meidän on mietittävä se, ketkä säästötalkoisiin osallistuvat. Kyllä kaikkien niitten, joilla on mahdollisuus osallistua, täytyy osallistua, ja Yle minun mielestäni kuuluu kyllä tähän ryhmään. Oliko taloudellinen tilanne selvillä silloin, kun tästä indeksikorotuksesta ja Yle-verosta päätettiin? Ei tämän päivän taloudellinen tilanne tässä muodossa ollut kyllä selvillä, mutta iso asiahan tässä on, että täytyy ymmärtää ja hyväksyä ja nähdä se, että Yle toimii kuitenkin sillä osa-alueella, jolla toimii kaupallisia yrityksiä, ja kyllä minä nostaisin esille myöskin tämän kilpailua vääristävän tekijän eli sen, että yksi toimija saa yhteiskunnan varoista toimintansa rahat ja niin, että ne on vielä indeksiin sidottu, etteikö olisi sellaista mahdollisuutta, että huonossa taloudellisessa tilanteessa tämä indeksikorotus voitaisiin jäädyttää.

Tarja Filatov /sd:

Arvoisa puhemies! Totta kai eduskunnalla on budjettivalta ja eduskunta voi sellaisen päätöksen tehdä, jossa tuo indeksikorotus jäädytetään. Minusta se on ihan itsestään selvää, ja olen samaa mieltä edustaja Katajan kanssa siitä, että ei ole Yleisradion hallintoneuvoston tai hallituksen tehtävä tehdä esityksiä niistä säästöistä, joita sen rahoitukseen tehdään, mutta se on varmastikin paras arvioimaan niiden säästöjen seurauksia, ja siksi on kohtuullista, että hallitus tuon arvion tekee. Sen sijaan taloudellisesta tilanteesta olen sitä mieltä, että meillä on varmasti vuoden pari ollut jo tiedossa se, millaisissa olosuhteissa elämme. Eli tässä ei varmaankaan ole tapahtunut mitään kovin dramaattista nyt viimeisen puolen vuoden aikana.

Sampsa Kataja /kok:

Arvoisa puhemies! Toivottavasti olen väärässä, kun arvaan, että kun Yleisradiolta kysytään sitä, mikä on indeksikorotuksen jäädyttämisen vaikutus, niin meille tuodaan tiedoksi ne kaikkein kipeimmät kohdat, jotka sitten kansanedustajat joutuvat nielemään, jos tuota korotusta ei tehdä. Mutta kun edustaja Turunen viittasi täällä kokoomusedustajien kantoihin tässä aiemmassa asian käsittelyvaiheessa, niin on pakko todeta, että tuossa syksyn keskustelussa, jossa indeksikorotuksesta eduskunnassa puhuttiin ryhmien välillä, tapahtui kyllä menettelytapavirhe siltä osin, että oppositiopuolueiden ryhmäpuheenjohtajat eivät olleet mukana tuossa keskustelussa. Yleisradiosta päättäminen ei saa olla hallitus—oppositio-politiikkaa. Kun nyt mukana olivat vain hallituspuolueiden ryhmäpuheenjohtajat, taisi käydä niin, että kokoomusryhmän edustaja oli loppupeleissä ainoa, joka oli selkeästi sitä mieltä, että ensi vuodelle tuota indeksikorotusta ei pitäisi tehdä, mutta jos mukana olisivat olleet myös oppositioryhmien edustajat, niin tuo lopputulos olisikin saattanut olla toinen. Ensi keväänä, kun tuota kysymystä pohditaan, toivottavasti vastaavaa menettelyvirhettä ei tapahdu.

Kaj  Turunen  /ps:

Arvoisa puhemies! Ei tämä saakaan olla tietysti mitään hallitus—oppositio-politiikkaa, vaan tässäkin kuuluttaisin tätä maalaisjärkeä, että kun meillä on heikko taloudellinen tilanne, niin silloin kaikkien täytyy pystyä näihin säästötalkoisiin osallistumaan, niin Yleisradionkin. Mutta toisaalta sitten on semmoinen asia, että kansanedustajat elävät kuitenkin tietyllä tavalla julkisuudessa, niin että en rupea räyhäämään tässä sen enempää, koska Yle on kuitenkin merkittävä tiedotusväline tässä maassa.