Tarja Filatov /sd:

Arvoisa puhemies! Työttömyysturvauudistuksen punaisena lankana on työhön kannustaminen ja työelämän pirstaloitumisen ymmärtäminen. Työttömyysturvaan tarvittavasta suojaosasta on puhuttu pitkään. Itsekin esitin sitä omassa välityömarkkinaraportissani, mutta tuo ei ollut suinkaan ensimmäinen esitys, vaan samankaltaisia ajatuksia on ollut esillä aiemminkin, muun muassa edellisen hallituksen sote-, anteeksi, Sata-komiteassa. — Tuli semmoinen olo, että tässä tuli joku freudilainen lipsahdus tai muuta vastaavaa, mutta Sata-komitea on siis oikea nimitys, vaikka taisin silloin joskus itse sitä sanoa salakomiteaksi. — Mutta yhtä kaikki asia on ollut esillä jo aiemmin, ja hallituksen ensimmäisen rakennepaketin yhteydessä sitä ei vielä hyväksytty. Mutta kun tulopoliittinen ratkaisu syntyi, niin siitä tuli kyytipoika tupolle, ja nyt se on kohtuullisen nopealla aikataululla täällä meillä eduskunnassa päätöksenteossa.

Hallituksen esitys siis on 300 euron suojaosasta työttömyysturvaan ja työttömyysturvan omavastuuajan lyhenemisestä seitsemästä päivästä viiteen. Molemmat ovat hyviä uudistuksia. Soviteltua päivärahaa voi saada työtön jatkossa siten, että hän saa ansaita 300 euroa kuukaudessa ilman, että se pienentää hänen työttömyysturvaansa. Kun tulot ylittäisivät tuon 300 euroa, niin mentäisiin nykyiseen järjestelmään, jossa 50 prosenttia vähennettäisiin työttömyysturvasta.

Matkan varrella on ollut monta huhua siitä, että uudistus ei koskisi työmarkkinatukea. Näiltä huhuilta tämä päätösesitys leikkaa nyt siivet. Suojaosa siis koskee työmarkkinatukea, peruspäivärahaa ja ansiopäivärahaa. Lakiin jää kuitenkin rajoitus, jonka mukaan työstä saadun palkan ja ansiopäivärahan yhteismäärä voi olla enintään työttömyyttä edeltävän palkan suuruinen. Tässäkin otetaan askel eteenpäin. Nykyisin katto on ollut 90 prosenttia, ja tuo katto nousee 100 prosenttiin. Rajaus on siis varsin kohtuullinen. Eihän voi olla niin, että työttömyysturvalla ikään kuin elettäisiin paremmin kuin aiemmin, kun on tehty kokoaikaisesti töitä.

Myös ansiosidonnaisen työttömyysturvan piiriin pääsy helpottuu. Työssäoloehto lyhenee nykyisestä 34 viikosta 26 viikkoon ja yrittäjillä 18 kuukaudesta 15 kuukauteen. Muutos helpottaa muun muassa pätkätöitä tekevien ihmisten elämää sekä kannustaa lyhyiden ja määräaikaisten töiden vastaanottamiseen. Etuus kertyy jatkossa myös kaikesta työstä, myös siis palkkatuetussa työssä. Tätä kautta muutos parantaa työntekijöiden yhdenvertaisuutta ja tasapuolista kohtelua. Työttömän kannalta on myös hyvä uudistus se, että jatkossa ei tarvitse pelätä työttömyysturvan tason alenemista, jos löytää aiempaa työtään pienipalkkaisempaa työtä, laskentasäännöt kun muuttuvat siten, että vanha turvan taso säilyy pidempään.

Mutta mikään ei ole täydellistä. Työttömyysturvan kokonaisuudistukseen liittyy niin sanottu eläkeputken tiukennus. Työurien pidentämisek- si työttömyyspäivärahan lisäpäivien alkamista myöhennetään yhdellä vuodella 60:stä 61:een. Samalla säädetään, että 60 vuotta täyttäneillä on oikeus osallistua työllistymistä edistävään palveluun tai päästä palkkatuettuun työhön, jos työttömyyspäivärahaoikeus muutoin päättyisi. Työssäoloehto kertyy 60 vuotta täyttäneillä ehdotetun muutoksen mukaan työllistymistä edistäviin palveluihin osallistumisen ajalta.

Ikääntyneiden yli 55-vuotiaiden työllisyysaste on kasvanut, mutta tästä huolimatta se on muita ikäryhmiä alempi. Työkyvyttömyys on työelämästä poistumisen suurin syy, ja toiseksi suurin syy on työttömyys. Kumpaakaan kukaan ei itse valitse. Aiemmat eläkeputken ikärajan nostot ovat nostaneet ikääntyneiden työllisyysastetta, mutta noustakseen työllisyysaste tarvitsee myös työpaikkoja. Nyt putken tiukennus astuu voimaan hankalana aikana, koska ikääntyneiden työttömyys on ollut nousussa. On siis välttämätöntä etsiä keinoja, jotka parantavat nimenomaan ikääntyneiden työllisyyttä. Muutoin putken tiukennus voi johtaa ojasta allikkoon. Työurat eivät pitene, mutta työttömyys saattaa kasvaa. Toisaalta samaan aikaan on syytä pohtia, onko oikein, että itse itsensä irtisanova oikean ikäinen ihminen pääsee eläkeputkeen mutta hieman nuorempi irtisanottu ihminen ei pääse.

Työttömyysturvan kokonaisuudistukseen kuuluu myös ansioturvan keston sitominen aktiivitoimiin ja työuran pituuteen. Tämä korostaa ansioturvan vakuutusluonnetta mutta edellyttää työhallinnolta toimivaa ja laadukasta aktivointipolitiikkaa. Työhallinnon palvelu-uudistus ja toimistoverkkouudistus ovat aiheuttaneet sen, että palveluissa on ollut kitkaa, ja nyt, kun työttömyys-turvan kesto porrastetaan, on syytä saada kone toimimaan kunnolla. Ihmisten oikeusturvan kannalta on välttämätöntä, että heitä osataan neuvoa aukottomasti niin oikeuksista kuin velvollisuuksistakin. Edessä on siis mittava uudistus, joka on palkansaajan näkökulmasta pääosin myönteinen, mutta täytyy muistaa aina se, että kaikkein parasta turvaa työttömyyden varalle ovat kuitenkin ne toimet, jotka lisäävät tavallisen ihmisen kelvollisesti palkattujen töiden määrää.

Juha Rehula /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Käsittelyssämme ovat siis työttömyysturvalain muutokset, joita on useita tämän lakiesityksen sisällä, mutta nostan esiin vain yhden sosiaalipoliittisesti merkittävän asian, josta kuuluu kiitos hallitukselle, että tämä esitys on eduskuntaan saatettu, vai onkohan sittenkin niin, että hallitus on viestinviejänä työmarkkinajärjestöjen sovulle? Mikä hallituksen rooli on, se ei nyt tässä ole kuitenkaan se olennainen asia, vaan olennainen asia on se, että meillä on tarve juhlapuheiden katteeksi etsiä keinoja, joilla työtä ja sosiaaliturvaa nykyistä paremmin yhteensovitetaan.

Tämä suojaosa, joka tulee soviteltuihin työttömyysetuuksiin, on merkittävä askel siinä työssä, jota pitää tehdä, siinä lainsäädäntötyössä, jota pitää jatkossa tehdä lisää siinä, miten työttömän kynnystä työn vastaanottamiseen voidaan madaltaa. 300 euroa kuussa voi kuulostaa pieneltä rahasummalta, mutta se on periaatteellisesti iso kysymys. Voihan työllä olla ihan kuntouttavakin vaikutuksensa tilanteessa, jossa työttömyys on jatkunut pitkään tai henkilön toimintakyky muutoin on rajoittunut.

Tämä on pieni askel, mutta tämä on periaatteellisesti merkittävä, ja harvoin näin oppositiopuolueen edustajasta tuntuu niin hyvältä, kun mietinnössä todetaan, että lakialoite 9/2013 voidaan hylätä. Miksi tuntuu niin hyvältä? Tämä lause jatkuu, että koska ehdotettu säätelytarve on poistunut, kun tämä lakiesitys tulee, niin tuo lakialoite hylätä voidaan. Kiitos hallitukselle.