Jari Leppä /kesk(esittelypuheenvuoro):

Herra puhemies! Vesilakia ehdotetaan uudistettavaksi vanhojen sopimusten osalta. Hyvinkin vanhojen sopimusten osalta vesioikeuden haltijat ovat ehtoja noudattaneet. Nyt sinne tulee mahdollisuus näitä kyseisiä vanhoja sopimuksia ja sääntöjä uudistaa siltä varalta, että tapahtuu jotain täysin ennakoimatonta, täysin odottamatonta, joka uhkaa laajaa vahinkoa aiheuttaa. Tällä lakiuudistuksella pystytään nyt muuttamaan niitä säädöksiä mutta vain siltä osin kuin se vaara uhkaa. Se on ilmiselvää, ei muutoin. Tämä ei ole mikään yleislaki, vaan se toimii vain niissä tilanteissa, joissa se vaara on mittavaan vahinkoon, joko aineelliseen taikka muihin vahinkoihin, olemassa. Se on selvä.

Valtaosaa näistä voimassa olevista vanhoista säännöstelymääräyksistä ei ole lainkaan tarkistettu luvan myöntämisajankohdan jälkeen, vaan määräykset perustuvat tällä hetkellä suurimmaksi osaksi hanketta aikoinaan suunniteltaessa käytettävissä olleeseen hyvinkin vanhaan tutkimustietoon vesistöjen hydrologiasta.

Tältä osin valiokunta toteaa, että tämä ehdotus laajentaisi vesivoiman menetysten korvauksettomuutta lupamääräysten puolella, mutta säädösten soveltamisala tosiaan, niin kuin totesin, rajoittuisi edellä mainittuihin poikkeuksellisiin tilanteisiin. Säännösten merkitystä toiminnanharjoittajan näkökulmasta arvioitaessa tulee ottaa huomioon se, että kyse on pitkälti samanlaisista rajoituksista kuin voidaan jo tällä hetkellä asettaa vesilain 18 luvun 4 §:ssä säädetyssä järjestyksessä vaarantorjuntatoimena. Elikkä tarkistettavat lupamääräykset on esityksessä kytketty riskinarvioon ja olosuhteiden muutokseen, ja ne otettaisiin käyttöön ainoastaan ennakoidun haitallisen vesitilanteen toteutuessa. Tältä osin valiokunta katsoo, että säännöstelyluvan haltijan oikeusturvasta on huolehdittu määrittelemällä luvan tarkistamisen edellytykset laissa riittävän rajoitetusti.

Pauli Kiuru /kok:

Arvoisa herra puhemies! Ympäristövaliokunnassa käsittelimme ja teimme lausunnon tästä vesilain muutoksesta. Tavoitteenahan on varautua poikkeuksellisiin tilanteisiin ja sateisiin, kuivuuksiin ja mahdolliseen ilmastonmuutokseen, joka sitten voi näihin poikkeuksiin johtaa vedenpinnan nopean vaihtelun myötä. Valiokunta oli sangen yksimielinen asiasta, ja sen suurempaa ongelmaa tässä ei noussut esille. Energiateollisuus oli ehkä ainoa taho, joka pientä kritiikkiä esitti lähinnä tietysti siinä mielessä, että tulojen menetykset saattavat heillä, kuten edustaja Leppä tässä aikaisemmin mainitsi, tulla kysymykseen.

Ympäristövaliokunta kiinnitti huomiota sitten myös tällaiseen ympäristönäkökulmaan sanomalla, että aiempaa parempi tulvatilanteisiin varautuminen vähentää myös kiintoaineiden huuhtoutumista ja ravinnekuormitusta vesistöihin. Tämä tilanne on nyt jo aika ajoin ollut näkyvissä. Kun viemärit eivät vedä, tulvat yllättävät, niin vettä, aineita joutuu sinne, minne niiden ei pitäisi joutua.

Lauri Heikkilä /ps:

Arvoisa puhemies! Valiokunnan puheenjohtaja Leppä esitteli nämä muutosehdotukset, mitä valiokunta esitti, hyvin tässä. Itse otin valiokunnassa vähän esille, että olisi saattanut olla rohkeampiakin veden säännöstelyvaatimuksia syytä laittaa. Nythän edellisessä kohdassa, hallituksen esityksessä 143, siirrettiin juuri tulevaisuudessa vastuuta satovahingoista viljelijöille. Kun nämä voimayhtiöt ahneuksissaan varastoivat vettä patonsa äärimmilleen ja sitten jos sattuu tulemaan sade taikka tulee paljon talvella lunta, joka keväällä sulaa, niin aiheutuu tarvetta juoksuttaa pelloille vettä, menetetään satoa ja tulee muitakin vahinkoja viljelyksille ja asutuksille. Tässä nyt tietysti pitäisi ottaa korvausvastuu valtiolle. Jonkun verran sitä on täällä lausunnossa toki sanottukin, mutta ehkä olisi syytä enemmänkin juoksuttaa etukäteen sitä vettä pois siten, ettei siitä voimayhtiöille maksettaisi korvauksia. Sen ymmärtää, että korvauksia on maksettu toisen maailmansodan jälkeen, kun vesivoimayhtiöitä ja patoja ja muita on rakennettu ja voimayhtiöillä on ollut paljon velkaa, mutta nyt nämä investoinnit ovat varmaan jo tuottaneet niin paljon tulosta, että voimayhtiöt ovat varakkaampia ja voisivat harrastaa myöskin tätä ohijuoksutusta, että ihmisten omaisuus ja pellot ja asunnot eivät kärsisi.

Pirkko Mattila /ps:

Arvoisa puhemies! Maa- ja metsätalousvaliokunta katsoo mielestäni ihan onnistuneesti maatalouselinkeinon suuntaan tässä mietinnössään. Nimenomaan juuri tulvavahinkojen ollessa kyseessä on huomattava, että meillä tulvavahinkoja sattuu joka puolella maata. Vesirakentamista on tietysti vaihtelevasti, mutta kun se tulvavahinko sattuu nimenomaan maatalouden kohdalle, ne vahingot kertautuvat usealle vuodelle, niin että minusta tämä on sikäli aivan merkittävä esitys näitä vahinkoja ennalta ehkäisemään.

Meillä ovat tietysti ehkä luonnon ääri-ilmiöt jossain määrin lisääntyneet. Mistä se sitten johtunee, sitä ei tietenkään tässä mietinnössä pohdita — eikä tarvitsekaan eikä ympäristövaliokunnan lausunnossakaan ole tarvetta pohtia.

Tulvavedet ovat varmasti vesivoiman kannalta ihan arvokasta, käypää tavaraa, mutta mielestäni ne eivät sen kummemmin vesiyhtiöille kuitenkaan kuulu, etteikö niitä voida ja pidäkin säädellä.

Jari Leppä /kesk:

Arvoisa puhemies! Lopuksi voisin vielä todeta tästä, mihin tämä myös vaikuttaa. Elikkä kun meillä on tulvapenkereet ja tulvasuojelua tehty, niin näitä tulvapenkereitä poikkeustilanteessa toivon mukaan tämän lain voimaantulon jälkeen ei enää tarvitse avata, ainakaan niin usein kuin nyt tapahtuu. Elikkä täällä edustaja Kiuru viittasi, että silloin ne valumat, joita ei pitäisi tulla, herkästi tulevat, ne ovat aika massiivisia, ja siksi on oleellisen tärkeää, että vedenpinnan korkeutta voidaan säädellä niin, että tulvapenkereet riittävät siihen tulvan torjuntaan. Eli ei jouduta niitä avaamaan, jolloinka myöskään sitä korvauskynnystä ei valtiolle synny, kun niitä vahinkoja ei pääse tapahtumaan. Yleensä silloin, kun vahingot tapahtuvat penkereiden avaamisen johdosta, ne ovat kyllä todella isoja sitten ja niistä aiheutuu niin viljelyksille kuin asumuksille ja joka puolelle erittäin isoa vahinkoa ja myös ympäristölle niiden ylimääräisten huuhtoutumisten takia.