Kari Uotila /vas:
Arvoisa herra puhemies! Sen lisäksi, että työttömät
menettävät työpaikkansa, Kuntoutussäätiön
ja Tilastokeskuksen juuri valmistuneen katsauksen mukaan työttömät
menettävät myös henkensä: miesten
osalta työttömien kuolleisuus on jopa kolminkertainen verrattuna
työssä oleviin. Tämä on erittäin
huolestuttava viesti ja kertoo siitä inhimillisestä tragediasta,
mihin erityisesti pitkäaikaistyöttömät joutuvat,
ja niistä vaikeuksista, joita he kokevat toimeentulon osalta,
syrjäytymisen osalta jne.
Arvoisa puhemies! Onko hallitus järkyttynyt näistä tutkimustuloksista,
ja aikooko hallitus nyt ryhtyä joihinkin toimenpiteisiin
sen suhteen, että sitä työttömien
ahdinkoa, joka näkyy näin konkreettisesti jopa
heidän kuolleisuusluvuissaan, voitaisiin vähentää?
Työministeri Tarja Filatov
Arvoisa puhemies! Nuo tulokset ovat silloin, kun ne on muutettu
nimenomaan kuolleisuusluvuiksi, varmasti sellaisia, että ne
järkyttävät, mutta uskon, että kaikki,
jotka ovat seuranneet työttömyyttä, tietävät,
että siellä taustalla on hyvin traagisia ihmiskohtaloita.
Osa ihmisistä menettää työnsä,
koska heillä on ongelmia; osalle taas ne ongelmat kasautuvat
pitkän työttömyyden seurauksena.
Esimerkiksi työvoiman palvelukeskukset ovat yksi sellainen
väline, jolla on pyritty saamaan kiinni pitkään
työttömänä olevia ihmisiä siten, että meidän
palveluverkkomme tavoittaisi heidät paremmin. Toinen väline,
jolla pyritään tähän ongelmakenttään
puuttumaan, liittyy työmarkkinatuen uudistukseen ja siihen,
että ihmisiä olisi enemmän aktivointitoimenpiteiden
piirissä. Sen lisäksi on monia muita, joilla yleistä yhteiskunnasta
syrjäytymistä on pyritty ehkäisemään,
esimerkiksi Nuorten osallisuushanke.
Kari Uotila /vas:
Arvoisa puhemies! Työssä olevat ovat hyvin
usein ja pääsääntöisesti
kattavan työterveyshuollon piirissä. Työttömäksi
joutuessaan ihminen joutuu tämän seurannan, kontrollin
ja apuverkon ulkopuolelle. Työttömät
ovat esittäneet mallia, jossa myös työttömät
kytkettäisiin eräällä tavalla
työterveyshuollon piiriin, koska he ovat myös
työvoimaa.
Onko hallituksella suunnitelmia edetä tässä asiassa,
jolla varmasti pystyttäisiin edistämään nyt
olemassa olevan työvoiman työkuntoa, terveyttä ja
myöskin vähentämään
tätä kuolleisuutta?
Työministeri Tarja Filatov
Arvoisa puhemies! Nämä työvoiman
palvelukeskukset ovat myös yksi väline, jolla
tähänkin problematiikkaan päästään
puuttumaan. Aika suuressa osassa niistä terveydenhuolto
on joko siellä palvelukeskuksessa mukana tai sitten se
on rakennettu kiinteäksi osaksi tätä verkkoa,
jolloin lähdetään siitä, että jos
ihminen on ollut pitkään pois työelämästä ja
tiedetään, että hänellä on
mahdollisesti terveydellisiä ongelmia, niin yksi porras,
josta aloitetaan, on se, että katsotaan terveydenhuollon asioita,
sen jälkeen käytetään esimerkiksi
Kelan kuntoutuspalveluja tai sosiaalipuolen palveluja, jotka ovat
ihmiselle tarpeen. Noissa palvelukeskuksissa on myös mahdollisuus
ostaa ulkopuolisia palveluja silloin, jos tarve on jostakin sellaisesta
erityisavusta, jota tuohon verkkoon ei itsessänsä kuulu.
Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
Arvoisa puhemies! Jo lyhytaikainenkin työttömyys
rapauttaa ihmisen fyysistä ja psyykkistä työkuntoa.
Syrjäytyminen tässä on se suurin syy
näihin kuolemantapauksiin sen takia, että kun
katsotaan sitä tilastoa, niin havaitaan, että siellä on
alkoholinkäyttö ja tupakanpoltto, jotka aiheuttavat
nuo ennenaikaiset kuolemantapaukset. Näiden ihmisten kontakti
häviää terveydenhuoltoon, ja jos heille
ei synny sitten esimerkiksi yhteispalvelupisteen kautta yhteyttä terveydenhuoltoon,
niin on aika toivotonta kuvitella, että he jotenkin yhtäkkiä sitten
omin avuin näistä tottumuksistaan pääsisivät
eroon, joten kaikkein tärkeintä on tietysti se,
että ihmisillä olisi se sosiaalinen turvaverkko.
Monet näistä, joiden kuolleisuus tässä on
lisääntynyt, ovat yksinäisiä ihmisiä.
Miten me saamme heidät tuotua terveydenhuoltoon? Ei ole
kysymys pelkästään siitä, onko heillä työterveyshuoltoa,
vaan heillä pitäisi olla säännölliset
tarkastukset. Heillä on oikeus päästä julkisen
terveydenhuollon palveluihin, mutta kynnys heille itselleen lähteä sinne
on liian korkea, eli jonkun pitäisi tulla itse asiassa
kotoa hakemaan. (Puhemies koputtaa) Ei perusterveydenhuolto mitään
maksa näille ihmisille.
Ilkka Taipale /sd:
Arvoisa puhemies! Ohjelmoitu solukuolema tunnetaan: solu, jolla
ei ole kontakteja muihin soluihin, tuhoutuu ohjelmoidusti. Samalla
tavoin ihminen, jolla ei ole kontakteja muihin, on helposti tuhon
oma kuten Seitsemän veljeksen Simeoni, ainoa yksinäinen, ja
hän hirttäytyi. Olennaista tässä on
yksinäisten miesten sosiaalinen asema jälleen,
ja kysyn hallitukselta: Milloin te olette valmiita keskustelemaan
siitä eikä alati perhepolitiikasta jne.?
Tämä eilinen tutkimus on minulle todellisuutta.
5—10 prosenttia ihmisistä, joita tapaan, kuolee
vuoden säteellä. Sen vuoksi on vaarallista tulla
tapaamaan minua. (Naurua) Kun haastoin ed. Tony Halmeen nyrkkeilyotteluun,
hän ei uskaltanut tulla nyrkkeilyotteluun luultavasti tämän
takia. Tarjosin kyllä painiotteluakin, ja hän
hätkähti. Nostin hänet ilmaan, eikä uskaltanut
sittenkään tulla. (Puhemies koputtaa)
Mutta vakava kysymys: yksinäisistä ihmisistä vakava
keskustelu tänne kerrankin!
Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
Arvoisa puhemies! Hallitus on juuri saanut tasa-arvo-ohjelmansa
siihen vaiheeseen, että sitä käsitellään
ensi viikolla iltakoulussa. Tasa-arvo-ohjelman yksi osio on miesten
asema suomalaisessa yhteiskunnassa, ja miesten terveysongelmat ovat
siellä ihan keskeinen tiedossa oleva haaste. Me tiedämme
tämän sosiaalisen syrjäytymisen vaikutukset
miesten kuolleisuuteen ja sairastavuuteen. Näihin asioihin
pitää löytää keinoja,
mutta yksinäisyys kulkee syrjäytymisen kanssa
käsi kädessä. Alkoholinkäyttö,
tupakanpoltto, siitä seuraavat sairaudet, mielenterveyden
häiriöt — erittäin haastava
kokonaisuus, samanlainen kuin lastensuojelun huostaanottotapauksien
taustalla.
Jyrki Kasvi /vihr:
Arvoisa puhemies! Yksi syy siihen, että työttömyys
on niin vaarallista, on se, että työttömänä ei
voi sairastaa. Sairauslomaan ei työttömänä ole
varaa, jos on ansiosidonnaisella päivärahalla.
Talous romahtaa, koska sairauslomalle joutuessaan, esimerkiksi jos
työttömyyden takia masentuu niin pahasti, putoaa ansiosidonnaiselta
peruspäivärahalle. Kun ei voi sairastaa, sen jälkeen
ei pysty myöskään rauhassa lepäämään
ja toipumaan siitä sairaudestaan. Eli kysynkin:
Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä, jotta
työttömänä sairastavan sairauslomaoikeudet
olisivat samat kuin työssä sairastavan?
Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
Arvoisa puhemies! Meillä on ihan selvät järjestelmät
työttömyysturvan ja sairauspäivärahan
osalta. Meillä on ansiosidonnainen työttömyysturva
ja työmarkkinatuki, ja sitten meillä on myös
sairausvakuutusjärjestelmässä ansiosidonnainen
päiväraha ja vähimmäisturva.
Kyllä pitää olla selvä ero siinä,
onko ihminen työtön vai sairas, ja silloin näiden
järjestelmien kautta tulee se etuus, joka on tarkoitettu.
En minä näe sitä, että tässä nyt
jollakin rahalla voitaisiin muuttaa työttömän
oikeutta sairastaa.
Peruspalveluministeri Liisa Hyssälä
Arvoisa puhemies! Meillä on useitakin keinoja, joilla
vähävaraisten ihmisten, työttömien,
sairauskuluja voidaan tasata. Kunnillahan on harkinnanvaraista toimeentulotukea.
Toimeentulotuesta myönnetään jo nyt aika
paljon myöskin lääkkeisiin ja sairauskuluihin.
Sen jälkeen kunnilla on tietenkin mahdollisuus myöskin
palvelumaksuista myöntää vapautuksia,
ja meidän kunnallinen palvelujärjestelmämmehän
tähtää siihen, että varallisuudesta
riippumatta kaikki voivat käyttää julkisia
palveluja. Tämä on myöskin tällä vaalikaudella
meidän tähtäimemme, ja kehitämme palvelujärjestelmää juuri
näin.