Markus Mustajärvi /vr:

Arvoisa puhemies! Ensimmäiseksi yhdyn niihin kantoihin, joissa eilen hyvin voimakkaasti kritisoitiin näiden hallituksen esitysten käsittelytapaa ja aikataulua. Menettely ei ollut kunniaksi eduskunnalle, vielä vähemmän hallitukselle.

Mutta itse asiaan. Bisnesenkeleistä on hymistelty Suomessa jo jonkin aikaa, eikä ainoastaan hymistelty, vaan enkeleistä on puhuttu lähes uskonnollisen hurmoksen vallassa sen lisäksi, että tälle sijoitustoiminnalle on annettu ylimakea ja sokerikuorrutettu nimi. Kriittisiä näkökulmia keskustelussa on esitetty kohtuullisen vähän. En tiedä, onko kyse siitä, että kun jonkun asian tai opin kylkeen lyödään kaikenkattava positiivinen leima, niin sitten sen mallin kritisoiminen onkin jo uskallettua. Jos vastustat bisnesenkeleitten veronhuojennusta, vastustat yrityksiä: näinhän se päättelyketju valitettavasti menee.

Mitään mallia ei kuitenkaan pidä arvioida umpiossa. Pitää arvioida, ja varsinkin tällaisessa taloustilanteessa, mikä on mallin tuotto ja onko sille vaihtoehtoja, voisiko rahan käyttää tuottavammin. Tämän mallin arvioidaan maksavan 12 miljoonaa euroa. Jos se summa sijoitettaisiin vaikkapa kuljetustukeen, niin tuki kaksinkertaistuisi eikä vielä päästäisi lähellekään Ruotsin tasoa. Siinä olisi hyvin konkreettinen vaihtoehto.

Sinällään arvostan kokeiluja. Niiden avulla voidaan löytää uusia ratkaisuja tai todeta jotkut ehdotukset epäkelvoiksi, mutta jo ennen jokaisen kokeilun käynnistämistä pitäisi käydä aito kriittinen keskustelu.

Arvoisa puhemies! Valtiovarainvaliokunnassa kuultiin asiantuntijana vero-oikeuden professori Heikki Niskakangasta. Hänen lausunnostaan muutama avainkohta:

Ensinnäkin hän sanoo, että kysymys on turhasta lainsäädäntöhankkeesta, koska uudella lailla ei käytännössä saavutettaisi mitään tavoiteltavia myönteisiä kasvu- tai työllisyyspoliittisia vaikutuksia.

Toiseksi hän esittää, että hankkeesta luovuttaisiin, koska sillä ei ole myönteisiä kokonaistaloudellisia vaikutuksia ja koska se turhaan monimutkaistaa verotusta. Ja tässä onkin juuri sellainen pelko, että verojärjestelmää lähdetään rukkaamaan hyvin pieninä osina ja hyvin pitkälle poliittisin perustein ja lopulta sitä palapeliä ei enää kokoa kukaan.

Kolmanneksi Niskakangas sanoo, että vähäiset euromäärät viittaavat siihen, että sijoittajaksi tulisivat lähinnä keksijäyrityksen työntekijät, mutta toisaalta tällaiset työntekijät eivät käytännössä saisi verohyötyä, koska vähennys tehdään pääomatulosta eikä tyypillisellä työntekijällä ole pääomatuloja.

Vielä hän huomauttaa, että laki sijoitustoiminnan veronhuojennuksesta on tarkoitettu tulemaan voimaan vasta sen jälkeen, kun Euroopan unionin komissio on hyväksynyt ehdotetun valtiontuen. On hyvin toivottavaa, että tällaista hyväksyntää ei tulisi, toteaa Niskakangas.

Niin kuin äskeisessä keskustelussa jo sanoin, vaikka en professori Niskakankaan yleistä verolinjaa hyväksyisikään, kunnioitan aina asiantuntijaa riippumatta siitä, onko hän samaa vai eri mieltä itseni kanssa.

Valiokunnassa oli hyvin vähäinen määrä asiantuntijakuultavia, ja ainoastaan kolme heistä antoi kirjallisen lausunnon. Niin kuin jo äsken sanoin, kirjallisen lausunnon antaneista riippumattomista asiantuntijoista 100 prosenttia tyrmäsi hallituksen esityksen.

Kun yhdistetään, miten tätä asiaa on viety eteenpäin — hyvin suppea käsittely, hyvin suppea kuuleminen, hyvin muotopuoli keskustelu, ennen kaikkea kiire aikataulu — niin lopputulokseltakaan ei kauhean paljon voi odottaa.

Jyrki Yrttiaho /vr:

Arvoisa herra puhemies! Tässä edustaja Mustajärvi nosti ansiokkaasti esille professori Niskakankaan varsin jyrkän kriittiset kannat tähän lakiesitykseen. Tämän eduskunnan kuulemisen osalta täytyy hämmästellä, että verolainsäädännön valmistelussa kuullaan ainoastaan Elinkeinoelämän keskusliittoa, yrittäjien edustajaa ja yhtä professoria. Missä ovat veropolitiikan muut yhteiskunnalliset tahot?

Lisäksi tässä on kysymys tietenkin yrityksen ulkopuolisten sijoittajien suosimisesta. Olisin odottanut, että nämä yrittäjäystävälliset puolueet olisivat pitäneet huolen myös omistajayrittäjien ahdinkoasemasta ja sen helpottamisesta.

Mika Lintilä /kesk:

Arvoisa herra puhemies! En käy toistamaan sitä, mitä olen mieltä tämänkin lain valmistelusta ja sen aikataulutuksesta.

Sinällänsä keskustan eduskuntaryhmä on tähän mietintöön verrattain tyytyväinen, on sen takana, mutta meidän vastalauseessa tuodaan esille edustaja Sipilän rinnakkaislakialoite, joka meidän käsityksemme mukaan olisi huomattavasti selkeämpi, oikeudenmukaisempi ja myös tehokkaampi tapa kannustaa uusia kasvuyrityksiä. Tässä rinnakkaislakialoitteessa tehdään se muutos, että tuloverolakia muutettaisiin siten, että pääomatulolajin tappioon luetaan myös omaisuuden luovutuksesta syntynyt tappio. Me katsomme, että tämä olisi huomattavasti selkeämpi tapa ja myös tehokkaampi tapa tämän lain hengen toteuttamiseen. Tämän muutosesityksen tuon sitten yksityiskohtaisessa käsittelyssä.

Sinuhe Wallinheimo /kok:

Arvoisa puhemies! On paikallaan antaa kiitokset valtiovarainvaliokunnalle tämän tärkeän esityksen edistämiseksi tehdystä työstä. Aikataulu tämän esityksen suhteen on toki ollut poikkeuksellisen kiireinen, ja venymistä erityisesti valtiovarainvaliokunnalta on vaadittu.

Hallituksen esitykselle on vankat perusteet olemassa. Merkittävä jollei jopa ratkaiseva syy Suomen nykyiseen heikkoon talouskehitykseen on ollut heikko investointien kehitys. Investoinnit ovat, kuten tiedämme, tapa pitää talouden dynamiikkaa yllä ja lisätä tuotannon tehokkuutta. Investointien korkea taso on myös tae siitä, että meillä poliitikoilla on riittävät välineet pitää julkinen talous tasapainossa. Ennen talouskriisiä eli vuonna 2008 Suomen keräämät investoinnit olivat vain 21 miljoonaa euroa. Vertailun vuoksi Israelissa vastaavat sijoitukset suhteessa bruttokansantuotteeseen olivat yhdeksänkertaisia. Investointien kokonaismäärän ohella olemme antaneet tasoitusta investointien keskimääräisessä koossa sekä bisnesenkeleiden määrässä. Suomessa sijoitusten keskikoko vuonna 2011 oli 350 000 euroa, kun samaan aikaan Euroopassa investointien mediaani oli noin miljoona euroa ja USA:ssa 5 miljoonaa euroa.

Hallituksen ehdottamalla mallilla päästään hyvään alkuun, sillä aivan täydellinen tämäkään esitys ei ole. Onkin hyvä, että valiokunnan ehdottamassa lausuntoehdotuksessa edellytetään hallitusta seuraamaan veronhuojennusmallien toteuttamista ja vaikutuksia. Tarpeen vaatiessa hallituksella tulee olla rohkeutta tehdä tarvittavia muutoksia esitykseensä riittävän vaikuttavuuden takaamiseksi.

Toisaalta, arvoisa puhemies, kuten muun muassa valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja, edustaja Sasi on monta kertaa todennut, tällaisten vähennysten tarpeellisuutta tulisi miettiä aina tilanteen mukaan. Tässä tilanteessa se on siis todettu tarpeelliseksi. Muutoin meidän tulisi pyrkiä verotuksessa siihen, että meillä on alhaiset verokannat mutta erittäin laaja veropohja ja mahdollisimman vähän vähennyksiä. Toisin sanoen meidän pitäisi nyt hyväksytyn linjan ohella miettiä niitä rakenteellisia keinoja, joilla voisimme ylipäätään Suomeen investointihalukkuutta lisätä. Tämän vuoden keväällä julkistetusta Jorma Elorannan selvityksestä löytyy hyviä eväitä tähän. Investointipäätöksiin vaikuttavat perusasiat on laitettava kuntoon. Yritysten toimintaympäristön parantamisen ohella katseet tulee kääntää energian, infrastruktuurin ja logistiikan kilpailukyvyn parantamiseen.

Lisäksi Suomen houkuttelevuutta tulee lisätä panostamalla jo olemassa oleviin vahvuuksiimme samalla, kun nykyisistä heikkouksista teemme itsellemme myyntivaltteja. Ajatukset pienten kotimarkkinoittemme muuntamisesta innovaatioiden kokeilualustaksi voisivat olla yksi tällainen etenemissuunta. Myös ulkomaalaisten investointien houkuttelemiseen tarvitaan lisää panostuksia.

Kimmo Sasi /kok:

Arvoisa puhemies! Me tarvitsemme lisää pieniä kasvavia yrityksiä, jotka toivottavasti globalisoituvat mahdollisimman nopeasti, ja tämä on täsmäase nimenomaan näitten yritysten rahoituksen vahvistamiseen ja myöskin siihen, että ne saavat tietopääomaa niiltä ihmisiltä, jotka sijoittavat näihin yhtiöihin.

Tässä järjestelyssä on myöskin se hyvä etu, kuten nähdään hallituksen esityksen perusteluista, että tosiasiassa ne menetykset, jotka syntyvät vähennysoikeuden kautta nyt tai näitten 3 vuoden aikana, palautuvat 10—15 vuoden kuluessa takaisin valtiolle, eli järjestelmä sinänsä ei merkitse tappiota valtiolle, pelkästään korkohyödyn menetystä.

Asiaa on käsitelty varsin ripeästi, ja täytyy sanoa, että valtioneuvoston osalta saatettiin todeta, että valtioneuvoston hyväksymässä versiossa oli kirjauksia, jotka eivät oikein pitäneet paikkaansa, ja ne on tässä valtiovarainvaliokunnan mietinnössä korjattu. Ja kuten edustaja Wallinheimo jo täällä totesi, myöskin valiokunnan mietinnössä on ponsi, jonka mukaisesti asiaa täytyy seurata.

Näitä rajanvetoja on jouduttu tekemään, ja hallituspuolueitten välisissä neuvotteluissa on päästy järjestelmään, joka on suhteellisen avoin, suhteellisen kattava, ja on uskottava, että tämä järjestelmä näilläkin rajauksilla toimii, mutta jos jälkikäteen voidaan havaita, että siellä on joitakin ongelmia, niin tässä tilanteessa on hyvin tärkeätä, että hyvin nopeasti hallitus reagoi ja muuttaa tässä lainsäädännössä sellaisen kohdan, joka saattaisi muodostua sijoitusten esteeksi. Mutta tällä hetkellä arvioituna katson, että näitä esteitä ei pitäisi olla siinä määrin, että ne millään tavalla vaikeuttaisivat tätä sijoittajatoimintaa. Eli esitys on kaiken kaikkiaan hyvä ja myönteinen.

Päivi Lipponen /sd:

Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys sijoitustoiminnan veronhuojennuksesta on hyvä askel. Tulevaisuusvaliokunnassa olemme olleet erittäin huolissamme, kuinka saamme Suomeen uusia start-up-yrityksiä, ja tähänhän esitys nyt tähtää.

Ongelmamme on se, että meillä on koulutettua työvoimaa mutta nämä ideat eivät pääomien puutteessa pääse kasvamaan menestyväksi yritystoiminnaksi. Myös liian usein innovaatiot myydään ulkomaisille sijoittajille ja hyöty menee Suomen ulkopuolelle. Kuten sanottua, Suomen talous tarvitsee kasvua, tarvitsee kestävää kasvua, ja tällä esityksellä pyritään kasvattamaan investointeja ja luomaan sitä pohjaa näille uusille menestyville yrityksille.

Esko Kiviranta /kesk:

Arvoisa puhemies! Totean ensinnäkin vasenryhmän kansanedustajille, että tästä hallituksen esityksestä sijoitustoiminnan veronhuojennukseksi ei kannata olla kovin huolestunut — tämä on sen verran vesitetty malli — sillä lopullista veroetua ei käytännöllisesti katsoen koskaan saa, kun aina jossain vaiheessa tapahtuu tuo osakkeiden luovutus, käytännöllisesti katsoen aina, ja silloinhan tämä lain suoma vähennys palautetaan verotuksen piiriin.

Pyysin puheenvuoron sen vuoksi, että pidän edustaja Juha Sipilän lakialoitetta erinomaisena. Luovutustappioitten vähennysoikeutta pitäisi laajentaa niin, että ne voitaisiin vähentää samalla tavalla kuin pääomatulolajin tappiot yleensäkin. Näin päästäisiin oikeudenmukaiseen lopputulokseen.

Eli kannatan edustaja Sipilän lakialoitteen toteuttamista ja esitän, että käsittelyn pohjaksi otetaan keskustan vastalauseen mukainen esitys.

Kaj Turunen /ps:

Arvoisa puhemies! Tästä hallituksen esityksestä voi pitkin hampain sanoa, että tämä on oikeansuuntainen. Tässä on tietysti mukana lause "vähennystä vastaava määrä palautettaisiin sijoittajan tuloon osakkeita myöhemmin luovutettaessa". Käytännössä se tarkoittaa, että kysymys on lainasta. Tämä sinällään on ihan ok, mutta sitten me tulemme siihen, saammeko me tällä sitä kannustavuusvaikutusta sijoitustoimintaan, mitä koko hallituksen esityksellä haetaan. Toivottavasti saadaan.

Täällä keskustalaiset ovat paljon kannattaneet tätä Sipilän esitystä. Kuten eilen totesin, se on merkittävästi kalliimpi kuin meidän perussuomalaistenkin esittämä enkelirahoitusmalli, jota hyvin pitkälle tässä hallituksen esitys on kompannut, ja minun täytyy sanoa, että tämä Sipilän malli on kustannusvaikutuksiltaan yli kymmenen kertaa kalliimpi. Kun eilisen jälkeen kävin tätä keskustelua, että miksi näin on, ja tänään hiukan tutkin tätä asiaa, niin edustaja Sipilän mallissa luovutustappiot voitaisiin vähentää pääomatulosta eikä luovutusvoitosta, niin kuin tämänhetkinen tilanne on. Tällöin esimerkiksi pörssiosakkeiden myyntitappiot voisi vähentää muista pääomatuloista, kuten vuokra- ja korkotuloista. Tämä luonnollisesti maksaa, mutta erityisen paljon luovutustappioiden vähennyksen laajentaminen kaikkiin pääomatuloihin tulisi maksamaan alijäämähyvityksen kautta. Eli alijäämähyvityksen avulla 30 prosenttia pääomatulojen niin sanotusta tappiosta voi vähentää ansiotulojen veroista.

Sipilän ehdotusta voi sinällään pitää ihan kannatettavana, mutta jos tarkoituksena on tukea siemenvaiheen yritysten rahoitusta, niin tässä ammutaan kyllä tykillä kärpästä, ihan sen takia, että suuri osa tämän uudistuksen veroalesta menee ihan muille tahoille kuin näille siemenvaiheen yrityksille.

Tämän meidän esityksen ja tämän hallituksen esityksen enkelikannustimien arvioidut kustannukset ovat noin 12 miljoonaa euroa per vuosi. Minulla ei ihan tarkkaa laskelmaa ole, mutta tämmöinen hyvin valistunut laskelma ja arvioni tästä Sipilän mallista on se, että sen kustannustaso on yli 100 miljoonaa euroa per vuosi.

Ville Vähämäki /ps:

Kunnioitettu puhemies! Olen tässä kyllä edellisen puhujan kanssa samoilla linjoilla. Tämä keskustan esitys, Sipilän lakiesitys, on huomattavasti kalliimpi. Sen hintalappu on noin 100 miljoonaa vuositasolla, ja hallituksen esitys oli se 12 miljoonaa. Tämä on kyllä tosi iso ongelma, että tehdään tällaisia lakiesityksiä. Tässä toki näkyy se, että hallitus on tuonut tämän lakiesityksen näin kovalla vauhdilla, niin että ei ole keskustakaan pystynyt laskemaan sitä, mikä tämä kustannusvaikutus olisi. Meidän omat talousasiantuntijamme kyllä tämän pystyivät toteamaan, että huomattavasti paljon kalliimpi se on kyllä. Ei tätä tämän takia pysty kannattamaan.

Sanoisin vielä sen, että olimme jättämässä näihin kumpaankin hallituksen esitykseen 175 ja 177 vastalauseen, joka sisälsi lausuman. Tämä lausuma saatiin näihin valiokunnan mietintöihin lähestulkoon sellaisenaan, elikkä olemme kyllä tyytyväisiä siihen, että nämä meidän mielipiteemme on kuultu jo siellä mietintövaiheessa.

Mika Lintilä /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Oma käsitykseni on, että perussuomalaisten hinta-arviot on kyllä aika lailla hihasta ravistettu tämän keskustan vastalauseen suhteen, mutta toisaalta ymmärrän sen, että perussuomalaiset ovat päättäneet tukea hallitusta näissä molemmissa laeissa. Kriittisiä puheenvuoroja tulee, mutta puhtaasti hallituksen linjalla mennään eteenpäin.

Mutta varsinainen syy, miksi pyysin puheenvuoron, on se, että kannatan edustaja Kivirannan esitystä käsittelyn pohjaksi.

Harri Jaskari /kok:

Arvoisa puhemies! Pidän kanssa tätä esitystä erinomaisena alkuna kohti tietynlaista yrittäjäyhteiskuntaa, kohti sellaista yhteiskuntaa, että siirrytään yrittäjäpuolella pelkästään lainasta pääoman osalta myöskin oman pääoman käyttöön.

Myös minun mielestäni pitää erittäin tarkasti nyt esimerkiksi seurata, minkälaiset vaikutukset tästä tulevat, koska täällä on todellakin tiettyjä rajauksia. Kuinka paljon nämä rajaukset vaikuttavat siihen, että tulisi näille kasvuyrityksille lisää pääomaa ja sitä kautta lisää kasvuvoimaa?

Pidän kanssa hyvinä sellaisia vaihtoehtoja, mitä Ruotsissa tehtiin, kuten esimerkiksi tulonlähdejaon poisto, joka on vielä paljon voimakkaampi toimenpide. Tulonlähdejaon poistohan tarkoittaa sitä, että todellakin voidaan jokaisesta tulonlähteestä sitten sijoittaa ja jos menetetään sieltä, niin se voidaan vähentää sen vuoden osalta, missä se on menetetty esimerkiksi konkurssin myötä. Tällähän ratkaistaisiin myöskin edustaja Yrttiahon ongelma, että se ei ole pelkästään pääomatulosta tehtävää vaan se olisi kaikista tuloista.

Kaj Turunen /ps:

Arvoisa puhemies! Täältä minusta katsoen oikealta mutta puhemiehestä katsoen vasemmalta puolelta äsken huudeltiin, että perussuomalaiset on tullut hallituksen linjalle, mutta ihan tarkkaan ottaen jos katsotaan, niin hallitus on tullut perussuomalaisten linjalle. Tämä oli jo kolmas asia, minkä te olette ottaneet, ja hyvä näin, meidän vaihtoehtobudjetistamme, ja lisää sieltä on kopioitavissa. Hyvät ideat on tehty nimenomaan varastettaviksi — tämä sanotaan ikään kuin hyvällä mielellä ja kauniisti — ja me tuotamme niitä jatkossakin lisää teidän käyttöönne ja tämän maan parhaaksi. (Perussuomalaisten ryhmästä: Tulkaa kyselemään vain!)

Mitä tulee sitten siihen, kuka myötäilee hallitusta, niin edustaja Sipilä sanoi eilen ihan julkisesti tämän asian, että tässä salissa tästä asiasta ei varmaan kannata keskustella enempää.

Timo Soini /ps:

Arvoisa herra puhemies! Kyllä on mielenkiintoista se, että keskusta kritisoi tässä asiassa, kun perussuomalaiset saavat omia näkemyksiään läpi, ja vaihtoehtobudjettia, joka löytyy netistä, 34-sivuinen, hallitus on pikkuhiljaa ruvennut toteuttamaan. Mutta, toisin kuin keskusta, perussuomalaiset haluaa kaataa tämän kelvottoman hallituksen, jolla pääministerinkään mukaan ei ole edes ideologista liimaa. Siihen porukkaan tietysti Suomen Keskusta sopii erinomaisen hyvin. Tänään viimeksi valtiovarainvaliokunnassa keskusta — se avasi aikanaan piikin Kreikka-tuelle ilman mitään vakuuksia, vaikka sekin on ikään kuin johdannaissopimus, mutta kuitenkin — kannatti talouden ja rahaliiton vakausesitystä eli sitä, että eduskunnan budjettivaltaa luovutetaan maamme rajojen ulkopuolelle. Jo on aikoihin eletty!

Jyrki Yrttiaho /vr:

Arvoisa herra puhemies! Eletään aikoja, jolloin yritystoimintaa laajassa mitassa ajetaan alas ja yrityksiä lakkautetaan, siirretään ulkomaille. Tällainen keskustelu tämän lain yhteydessä on todella näpertelyä siihen nähden, mitä tapahtui. Me olemme tienneet jo vuosia OECD:n seurannasta sen, että Suomi on 20 maan vertailussa kolmen heikoimman investointimaan joukossa. Mitä tälle voitaisiin tehdä? Mistä tämä johtuu? Keskeinen vastaus löytyy meidän pääomatulojen verotuksesta. Sijoittajia kannustetaan ottamaan ulos rahat yrityksistä ja tuotot yrityksistä ja sijoittamaan ne taas keinottelumarkkinoille. Tähän pitäisi puuttua.

Kaj Turunen /ps:

Arvoisa puhemies! Kun puhuttiin näistä esityksen kustannusvaikutuksista ja sanoin, että tämän edustaja Sipilän mallin kustannukset ovat noin 100 miljoonaa euroa, ne todellakin ovat sitä luokkaa. Ihan tarkkaa summaa niistä ei ole.

Edustaja Lintilä täällä moitiskeli sitten, että kun ei ole sitä tarkkaa summaa. Tämä on aika monimutkainen laskelma, että saadaan se tarkka summa. Kun keskusta on valmistellut tämän mallin, niin kai te olette tämän laskeneet, niin että te voisitte sitten esittää nämä laskelmat, jos se on vähemmän kuin 100 miljoonaa euroa.