Timo Soini /ps(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Muutama sana johdannoksi, ennen kuin tulee niin sanottua virallisesti hyväksyttyä totuutta. Eli tässä haluan heti kärkeen sanoa, että tuossa meille jaetussa liuskassa, johon normaalisti merkitään, jos vastalause sisältyy mietintöön, se puuttuu, mutta kyllä se siellä sitten kuitenkin lopussa on.

Arvoisa puhemies! Minulla on nyt tilaisuus esitellä ulkoasiainvaliokunnan mietintö Kroatian liittymisestä Euroopan unioniin tehdyn sopimuksen hyväksymisestä. Ensiksi haluan kiittää hallintovaliokuntaa ja lakivaliokuntaa lausunnoista ja ulkoasiainvaliokunnan jäseniä hyvästä yhteistyöstä mietintöä tehtäessä.

Ulkoasiainvaliokunta muistuttaa, että Euroopan unionin laajentuminen on merkittävä tekijä Euroopan eheytymisessä kylmän sodan jälkeisen kahtiajaon jälkeen. Kroatian liittyminen pitää nähdä tässä historiallisessa yhteydessä.

Valiokunta tukee unionin laajentumispolitiikkaa ja pitää sen perusfilosofiaa, joka lähtee jäsenyyteen kykenevien maiden aidoista tasavertaisista mahdollisuuksista tulla unionin jäseniksi, onnistuneena. Samalla valiokunta toteaa, että EU-jäsenyyden tulee perustua objektiivisille edellytyksille, niin sanotuille Kööpenhaminan kriteereille. Valiokunta on aiemmissa kannanotoissaan korostanut uskottavan jäsenyysperspektiivin merkitystä Euroopan vakaudelle ja laajentumisen myönteistä vaikutusta myös EU:n oman elinvoiman ylläpitämisessä. Politiikan vaikuttavuus edellyttää sen johdonmukaista toteuttamista mukaan lukien välitön puuttuminen ongelmiin, etenkin kun otetaan huomioon lähestymisprosessin pitkä kesto.

Arvoisa puhemies! Kroatian liittymisneuvottelut päätettiin kesäkuussa 2011 ja liittymissopimus allekirjoitettiin joulukuussa 2011. Sen mukaan Kroatian on määrä tulla unionin jäseneksi 1.7.2013, mikäli kaikki jäsenmaat ovat siihen mennessä ratifioineet liittymissopimuksen. Marraskuun 2012 lopussa 19 jäsenmaata on tämän sopimuksen ratifioinut.

Arvoisa puhemies! Kroatian liittymisneuvotteluja joulukuussa 2011 päätettäessä EU katsoi, että Kroatia täyttää EU-jäsenyyden poliittiset kriteerit. Kroatian todettiin edenneen hyvin jäsenedellytysten täyttämisessä. Kroatian lainsäädäntö ja viranomaiskäytännöt eivät kuitenkaan vielä neuvottelujen päättyessä kaikilta osin täyttäneet jäsenyyskriteerejä. Uudistusten jatkuvuuden ja peruuttamattomuuden varmistamiseksi sovittiin seurantamekanismista Kroatian liittymiseen saakka. Liittymissopimus sisältää määräyksen, jonka mukaan EU:n neuvosto voi määräenemmistöllä komission ehdotuksesta toteuttaa tarvittavat toimenpiteet, mikäli Kroatia ei ole edennyt toimeenpanossa sovitun mukaisesti.

Kroatian liittymissopimus sisältää muiden liittymisehtojen ohella lisäksi kolme suojalauseketta: yleinen taloudellinen suojalauseke, sisämarkkinasuojalauseke sekä vapauden, turvallisuuden ja oikeuden aluetta koskeva suojalauseke. Suojalausekkeet ovat käytössä jo ennen Kroatian liittymistä ja kolme vuotta liittymisen jälkeen. Tämän jälkeen on käytettävissä normaali rikkomusmenettely. Kroatian koko ja väestömäärä on pieni, joten sen taloudellinen painoarvo laajentuneessa unionissa ei ole kovin merkittävä eikä jäsenyydestä nykyisissä jäsenvaltioissa ole odotettavissa näkyviä, suuria, välittömiä kansantaloudellisia vaikutuksia. Sisämarkkinoiden laajentumisessa yrityksille avautuu uusia markkinoita.

Kroatian liittymisellä on suoria vaikutuksia EU:n budjettiin. Kroatia saa liittymisestään alkaen EU:n budjetista allokoitavaa rahoitusta, minkä lisäksi Kroatia maksaa oman maksuosuutensa EU:n budjettiin. Vuoden 2013 loppuvuodelle, siis liittymispäivästä lähtien, sille on budjetoitu noin 450 miljoonan euron nettosaatavat EU:n rakenne- ja koheesiotuista. Laajentumisen suorat budjettivaikutukset ovat tehtyjen päätösten perusteella tiedossa vain vuoden 2013 osalta, koska vuosien 2014—2020 rahoituskehysneuvottelut ovat edelleen kesken. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan vuonna 2013 Suomen maksut EU-budjettiin kasvaisivat Kroatian liittymisen vuoksi noin 5 miljoonalla eurolla. Tämä siis heinäkuusta eteenpäin. Vuosikustanne olisi noin 10 miljoonaa euroa.

EU:n komission lokakuussa 2012 julkistaman seurantaraportin mukaan Kroatian tulee panna täytäntöön kymmenen konkreettista uudistustavoitetta ennen huhtikuussa 2013 julkistettavaa viimeistä seurantaraporttia. Edellä mainitut tavoitteet liittyvät muun muassa telakkateollisuuden rakennesopeutukseen, oikeuslaitoksen tehokkuuden lisäämiseen, korruption torjuntaan sekä maahanmuuttostrategian ja integroidun rajavalvonnan täytäntöönpanoon. Lisäksi komissio korostaa, että Kroatian tulee panna täytäntöön liittymiseen mennessä kaikki, myös jo aikaisemmin sovitut, uudistustavoitteet. Valiokunta painottaa aiemmista liittymisneuvotteluista saatujen kokemusten valossa liittymistä edeltävän ajanjakson merkitystä jäsenyysedellytyksissä vielä olevien puutteiden korjaamisessa.

Arvoisa puhemies! Nostan seuraavassa esille muutaman liittymisvalmiuden kannalta keskeisen näkökohdan. Valiokunta painottaa lakivaliokunnan tavoin, että Kroatian tulee tehdä lisätoimia kysymyksissä, jotka koskevat muun muassa oikeuslaitoksen tehokkuutta, täytäntöönpanolainsäädäntöä ja eturistiriitojen käsittelyä. Valiokunta yhtyy perusoikeuksien osalta lakivaliokunnan lausuntoon ja painottaa, että Kroatian tulee kiinnittää erityistä huomiota ihmisoikeuksien kunnioittamiseen, vähemmistöjen suojelemiseen ja sotarikosasioiden käsittelyyn. Valiokunta katsoo, että keskeistä on panostaa rankaisemattomuuden torjuntaan ja sotarikostapausten käsittelyyn kansallisella tasolla. Suomi on painottanut liittymisneuvotteluissa vähemmistöjen, erityisesti romanien ja serbivähemmistön, aseman parantamista. Valiokunta on huolissaan Kroatian kansalaisuudettomien osalta, joita arvioiden mukaan on jopa 1 000—2 000 ihmistä, siis ihmisiä, joilla ei ole kansalaisuutta. Kansallinen romanistrategia valmistuu valiokunnan saaman tiedon mukaan vuoden 2012 loppuun mennessä. Strategian tulee johtaa tehokkaaseen toimintaan ongelmien ratkaisemiseksi.

Lakivaliokunnan ja hallintovaliokunnan tavoin ulkoasiainvaliokunta pitää liittymisen kannalta välttämättömänä, että Kroatia panee kevään 2013 kuluessa täytäntöön sovitut uudistustavoitteet. Kroatian tulee osoittaa todellisia tuloksia. Uudistusten monitorointia tulee jatkaa aina liittymiseen asti, jotta voidaan varmistaa, että Kroatia on valmis EU-jäsenyyden voimaantuloon. Valiokunta pitää tärkeänä, että tehokkaalla seurannalla, asianmukaisella vuoropuhelulla ja muilla käytettävissä olevilla keinoilla varmistetaan unionin lainsäädännön saattaminen kokonaisuudessaan osaksi Kroatian kansallista lainsäädäntöä ja että lisäksi varmistetaan maalla olevan riittävät taloudelliset ja muut valmiudet myös lainsäädännön täytäntöönpanemiseksi. Ulkoasiainvaliokunta edellyttää, että valtioneuvosto seuraa aktiivisesti Kroatian liittymisprosessia ja tiedottaa eduskunnalle asiasta säännöllisesti liittymiseen asti, jotta voidaan varmistua maan valmiudesta liittyä unioniin.

Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset jättivät mietintöön vastalauseen, jonka perusteet lyhyesti olivat seuraavat: sen paremmin Kroatia kuin Euroopan unionikaan ei ole tähän jäsenyyteen vielä valmis etupäässä taloustilanteen, ihmisoikeustilanteen ja kustannusten osalta.

Edellä esitetyn perusteella ulkoasiainvaliokunta ehdottaa, että eduskunta hyväksyy hallituksen esityksessä tarkoitetun sopimuksen ja että lakiehdotus hyväksytään muuttamattomana.

Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja

Herra puhemies! Jälleen haluan osoittaa kiitokset ulkoasiainvaliokunnalle ja muille valiokunnille tämän sopimuksen käsittelystä ja myös siitä, että se saadaan täällä käsiteltyä valmiiksi vielä tämän vuoden puolella. Pidän tätä arvokkaana ja tärkeänä.

Euroopan unioni vastaanotti toissa päivänä Oslossa sille myönnetyn Nobelin rauhanpalkinnon. Vaikka EU:ta voidaan perustellusti arvioida monilla tavoin ja arvostella ankarastikin, on se myös tämän rauhan-Nobelinsa kuitenkin ansainnut, sillä edelleen pätee se, että unionia voi pitää kenties maailmanhistorian tähän asti menestyksekkäimpänä rauhanprojektina. Ja juuri se seikka, että Euroopan unioni ja yhdentyminen ovat merkinneet sitä, että enää eurooppalaiselta maaperältä ei lähde maailmansotia tai muita tuhoisia sotia liikkeelle, on tämän rauhanpalkinnon arvoinen asia. Se on myös se asia, joka selittää sen, että Euroopan unionilla sen monista vaikeuksista huolimatta on edelleen toistakymmentä maata, jotka havittelevat pääsyä sen jäseneksi, koska ne haluavat päästä osaksi sitä vakautta ja rauhaa, jota EU on tuonut tullessaan, ja sen laajentuminen on laajentanut tätä rauhan ja vakauden aluetta, erityisesti Länsi-Balkanilla, missä vielä vuosikymmen sitten nähtiin järkyttävää väkivaltaa. Tämä ymmärretään hyvin tärkeäksi asiaksi.

Kroatian tie unionin jäseneksi on ollut kohtuullisen pitkä. Jäsenhakemus jätettiin vuonna 2003, neuvottelut aloitettiin 2005, ja näin ollen, kun jäsenyys toteutuu 1.7. ensi vuonna, tähän valmistautumiseen on mennyt yli 10 vuoden kausi. Se on pidempi kuin yhdenkään aikaisemmin, Kroatiaa ennen liittyneen maan kohdalla. Tämä on kyllä myös hyvin perusteltua. Yhdyn tässä valiokunnan mietinnössä jätettyyn vastalauseeseen siinä, kun siinä todetaan, että edellisten laajentumisten yhteydessä on jäseniksi päässyt maita, joiden ihmisoikeus- ja taloustilanne eivät ole olleet hyväksyttävällä ja jäsenkriteerit täyttävällä tasolla. Mutta haluan myös korostaa, että Euroopan unionissa on opittu näistä kokemuksista, ja sen vuoksi Kroatiankin ja nyt käynnissä olevien muiden jäsenyysneuvottelujen osalta halutaan varmistaa, että mistään poliittisista tai muista syistä ei oteta uusia jäseniä unioniin ennen kuin voidaan luottaa siihen, että ne myös pystyvät täyttämään kaikki jäsenyyden velvoitteet ja täyttävät myöskin jäsenyyden kriteerit. Tämä näkyy aivan erityisesti siinä, millä tavoin oikeuslaitos- ja perusoikeus-, oikeusvaltiokysymyksiä on myös tässä Kroatian jäsenyysprosessissa käsitelty ja minkälaisia menetelmiä ja monitorointimekanismeja on myöskin sovittu jatkossakin käytettäväksi. Minusta tämä muodostaa myöskin hyvän tavan ja ennakkotapauksen sille, mitenkä jatkossa täytyy laajentumisprosessia käsitellä.

Mutta tärkeätä on myös, että laajentumisprosessi voi jatkua ja että ne maat, joittenka kansalaiset jäseniksi haluavat — silloin, kun maat täyttävät kaikki kriteerit — voivat myöskin jäseniksi päästä. Tämä on strateginen rauhan ja vakauden valinta Euroopan puolelta Länsi-Balkanilla ja muualla meidän naapurustossamme, jossa edelleen on maita, jotka toivovat pääsevänsä unionin jäseniksi.

Haluan myöskin erikseen alleviivata, että Kroatia on tässä vaiheessa tulossa jäseneksi vain Euroopan unioniin. Toisin sanoen siitä ei ole tulossa Schengen-maata eikä euromaata, ja Schengen-jäsenyys on teoreettisestikin mahdollinen aikaisintaan vuonna 2015. Siitä tehdään neuvostotasolla erillinen päätös, ja niin kuin tiedämme, Suomessa tämä tapahtuu vain eduskunnan myötävaikutuksella.

Elisabeth Nauclér /r:

Herr talman! Behandlingen av Kroatiens anslutning har gått snabbt i riksdagen. Det skulle tyda på att det här varit en enkel fråga och det sägs i utrikesutskottets betänkande att Kroatien är ett litet land med en liten befolkning, alltså utan större ekonomisk betydelse för EU. Finlands bidrag beräknas 2013 bli 5 miljoner euro. Finns det då någon anledning att fästa större vikt vid det här ärendet?

Under den korta tid ärendet varit till behandling i riksdagen har vi fått besök av en delegation parlamentariker från Sabor, Kroatiens parlament, ledd av den mångårige ordföranden för Srpski demokratski forum och ledaren för de rurala serberna som under hela kriget sökte en fredlig lösning på konflikten. Milorad Pupovac, företrädaren för det folk som i den jugoslaviska delrepubliken Kroatien utgjorde ett av de två konstituerande folken, serber och kroater, men som i dag förpassats till att vara en minoritet. Nästa besök vi fick var utrikesminister Vesna Pusic som personligen ville komma hit för att träffa oss och nästa vecka kommer Kroatiens talman hit. Av detta kan man naturligtvis dra slutsatsen att riksdagens godkännande är mycket, mycket viktigt för den unga staten.

Kroatien har utsatts för en hårdare granskning än andra nya medlemsländer som vi just hört. De särskilda skyddsklausulerna syftar till att åtgärda tillkortakommanden före Kroatiens anslutning, men dessutom kan åtgärder vidtas upp till tre år efter anslutningen, och naturligtvis kan även efter det åtgärder vidtas, men då enligt vanligt förfarande vid EU-domstolen.

Varför då denna uppmärksamhet och denna kontroll om landet är så litet och oviktigt? Svaret är att landet inte är oviktigt. Det är det första landet där kriget på Balkan fördes, med stora förluster av människoliv, hus som brändes, tusentals människor som fick lämna sina hem för att bli flyktingar och dö i främmande land utan att någonsin få återse sina hem. Men för andra är det inte för sent, och genom inträdet får de hopp, hopp om att kunde återvända, hopp om en framtid i trygghet, om inte för dem själva så kanske för nästa generation.

Kroatien är ett krigshärjat land med många öppna sår, men det är också ett land där de under kriget regimkritiska, och dit räknar jag just de besökare vi haft, valt att nu på allt sätt stå enade bakom anslutningen till EU. Det är viktigt för alla. Det är viktigt för dem och för oss. Alla de särskilda övervakningsmekanismerna är nödvändiga därför att Kroatien är ett ungt land utan erfarenhet av demokratiska processer.

Herr talman! Mycket uppmärksamhet har ICTY:s, International Criminial Tribunal for the former Yugoslavia, frikännande av de två tidigare dömda generalerna Gotovina och Markac väckt och mycket kritik har hörts, men det är inte Kroatiens ansvar att de dömdes eller att de frikändes. Det är allas vår internationella domstol och jag är inte beredd att kritisera dem, men omvärldens reaktioner på den kroatiska hyllningen av dessa generaler är mer än förståelig. Det finns mycket kvar att göra här. Krigsförbrytarna måste ställas till svars på hemmaplan. Domstolsväsendet är kanske den största utmaningen för de kroatiska myndigheterna och här har Finland spelat och kan spela en stor roll genom twinningprojekt, som man redan har haft.

Kroatien kommer inte, som vi hörde av utrikesministern, med i Schengenområdet direkt och det behövs säkert en övergångsperiod. Finland har erfarenhet av att ha EU:s yttre gräns och det ställer stora krav och det planeras ett twinningsamarbete även här. Kroatien är ett land med gränser till flera grannländer som de av tradition aldrig haft landgränser till och det ställer alldeles särskilda krav.

Romernas rättigheter, den nya minoriten, serbernas rättigheter, flyktingarnas möjligheter att kunna återvända, rätten till egendom, rätten till medborgarskap, kampen mot korruption, allt måste fortsätta. Privatiseringen måste genomföras, men den måste ske på ett ansvarsfullt sätt och det gäller inte minst jordbrukssektorn. Nya tag tas för att bygga upp ett trovärdigt kontrollsystem av skatteuppbörden. Det är ett projekt som EU har all anledning att följa.

De kroatiska varven som byggt flera av de fartyg som trafikerar i Östersjön måste arbeta på lika villkor som andra varv inom EU. Det måste vara en rättvis konkurrens och ingen snedvridning som bygger på statsstöd. Myndigheterna verkar vara på god väg, men hur går det med arbetsplatserna i de aktuella hamnstäderna och därmed landets ekonomi?

Jag tänker inte komma med en uttömmande uppräkning av ens de mest problematiska områdena, men man kan konstatera att listan kan göras lång, och ansvaret är stort hos den unga staten och hos EU om Kroatien ska kunna utgöra ett exempel på en lyckad integration så att de andra krigshärjade länderna på Balkan ska kunna följa efter.

Herr talman! För att anslutningen ska bli verklighet måste också Ålands lagting ge sitt godkännande. Det nämnde jag inte i remissdebatten för det är inte en sak för Finlands riksdag. Det är inte heller en sak för Finlands riksdag att se till att Åland får en plats i Europaparlamentet, men frågan är nu aktuell på nytt genom Kroatiens inträde. Vid den senaste utvidgningen eftersträvade statsminister Vanhanen en av de extra platser man förhandlade om i slutskedet. Sverige fick en av dessa platser men Finland blev utan, och det anser jag berodde på att det strategiska arbetet kom i gång för sent.

Redan då stod det klart att nästa möjlighet är vid Kroatiens inträde, och naturligtvis förväntar sig Åland att statsrådet driver denna fråga med kraft och konsekvens. Åland är den enda jurisdiktion som finns inom ett land med ett så kallad asymmetriskt system, alltså inte ett federativt system, och kunnat stanna utanför EU när moderlandet anslöt sig och som saknar representation i EU-parlamentet. Det tog ungefär 20 år innan Åland fick sin rättmätiga plats i Nordiska rådet. Det börjar bli lika lång väntan inom EU, så snart vill Åland se resultat, men som sagt var, detta är inte en sak för Finlands riksdag i dag i alla fall.

Efter att jag lyft fram alla dessa kritiska synpunkter vill jag avsluta med att säga att det för mig som tillbringat tre och ett halvt år i Kroatien när kriget var som blodigast och grymmast är otroligt glädjande att landet nu bedöms moget att ta steget in i EU, och jag hoppas bara att EU snart kan dra samma slutsats vad gäller de övriga länderna i forna Jugoslavien.

Christina Gestrin /r:

Värderade talman! Det känns bra att få ta ställning för fördraget om att ansluta Kroatien till EU samma vecka som EU tagit emot Nobels fredspris. Kriget och grymheterna i västra Balkan under 90-talet har vi fortfarande i färskt minne. Kroatien är ett litet europeiskt land som på grund av sitt geografiska läge många gånger under historiens gång kommit i kläm i politiska konflikter.

Kroatiens väg till EU har varit en betydelsefull politisk process för landet i sig och i juni 2011 avslutades medlemskapsförhandlingarna. Kroaterna ser fram emot att bli en del av EU:s inre marknad och förväntar sig att välfärden kommer att förstärkas. I EU-budgeten för 2013 har man räknat med att Kroatien blir en nettomottagare av stöd.

EU:n arvoihin kuuluu muun muassa riippumaton oikeuslaitos, toimiva julkinen hallinto, perusarvojen kunnioitus ja sananvapaus sekä korruption ja järjestelmällisen rikollisuuden kitkeminen. Jokaiselta EU-maalta edellytetään lainsäädäntöä, jossa nämä arvot heijastuvat ja periaatteet toteutuvat myös käytännössä. Valitettavasti nykyisissä keskusteluissa taloudelliset ongelmat peittävät aivan liian usein kaikki ne myönteiset asiat, jotka ovat tapahtuneet Euroopassa kylmän sodan jälkeen.

Kroatien har ett konstruktivt samarbete med övriga länder i västra Balkan. Många framsteg har gjorts i västra Balkan också i svåra frågor såsom krigsbrottsmål, gränstvister, återflyttning av flyktingar och i bekämpandet av den organiserade brottsligheten. Tyvärr återstår fortfarande en hel del olösta problem mellan olika etniska grupper och också mellan länderna i västra Balkan. Trots det är det sannolikt att också de andra länderna i västra Balkan kommer att följa Kroatiens exempel.

I kommissionens årliga rapport nämns Montenegro och Makedonien i positiva ordalag. Albanien uppges ha gjort framsteg, medan utvecklingen i Bosnien och Hercegovina varit en besvikelse. Läget mellan Kosovo och Serbien är spänt och därför har kommissionen inte varit villig att ge en startdag för förhandlingar om medlemskap med Serbien, medan Kosovo ännu ligger längre ifrån ett medlemskap.

Det är viktigt att EU aktivt verkar för att utvecklingen i västra Balkan fortsätter i en positiv och fredlig riktning. Förhandlingsparterna konstaterade att Kroatien kan bli medlem av EU 1.7.2013 förutsatt att alla EU:s medlemsländer ratificerat avtalet före det.

Ulkoasiainvaliokunnan mietinnössä viittaamme joihinkin merkittäviin asioihin, jotka ovat osittain kesken ja jotka on ratkaistava nopeasti ennen Kroatian liittymistä Euroopan unioniin. Kroatialta edellytetään kymmentä konkreettista uudistustavoitetta viimeisen seurantaraportin julkaisemiseen mennessä huhtikuussa 2013. Kyse on muun muassa oikeuslaitoksen tehokkuudesta, korruption estämisestä, maahanmuuttostrategian toteuttamisesta ja rajavalvonnan kehittämisestä. Ihmisoikeuksien osalta valiokunta korostaa, että Kroatian tulee kiinnittää erityistä huomiota ihmisoikeuksiin, vähemmistöjen suojeluun ja sotarikosasioiden käsittelyyn. Kroatiassa on muun muassa romanivähemmistö ja serbivähemmistö, joita tulee kohdella yhdenvertaisesti muun väestön kanssa.

Utrikesutskottets majoritet stöder utvidgningen av EU med Kroatien. Finlands inställning har varit att de länder som uppfyller EU:s kriterier och förbinder sig till de gemensamma värderingarna ska kunna bli en del av unionen. Nu återstår alltså för Kroatien att lösa de problem som fortfarande kvarstår så att bordet är rent i juli 2013. Finland gör därmed rätt i att ratificera avtalet och hälsar Kroatien välkommen till Europeiska unionen.

Katri Komi /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Kroatian pitäisi tulla jäseneksi EU:hun heinäkuun alusta ensi vuonna, jos kaikki jäsenmaat ovat ratifioineet siihen mennessä liittymissopimuksen. Marraskuun lopussa 19 jäsenmaata oli ratifioinut.

Kun Kroatian liittymisneuvotteluja joulukuussa vuosi sitten päätettiin, EU katsoi, että Kroatia täyttää EU-jäsenyyden poliittiset kriteerit. Kroatian lainsäädännössä ja viranomaiskäytännöissä oli kuitenkin vielä puutteita. Kroatian liittymissopimus sisältää muiden liittymisehtojen ohella kolme suojalauseketta: yleisen taloudellisen suojalausekkeen, sisämarkkinasuojalausekkeen sekä vapauden, turvallisuuden ja oikeuden aluetta koskevan suojalausekkeen. Komission lokakuussa tänä vuonna julkistaman seurantaraportin mukaan Kroatian tulee tosiaankin panna täytäntöön, kuten edellinen puhujakin totesi, 10 konkreettista uudistustavoitetta ennen viimeistä, ensi keväänä julkistettavaa seurantaraporttia.

Me ulkoasiainvaliokunnassa painotimme juuri liittyen edellisiin liittymisneuvotteluihin, niihin kokemuksiin, mihinkä ministerikin aikaisemmin viittasi, että tämä liittymistä edeltävä ajanjakso on erittäin merkittävä, jotta niitä puutteita, mitä jäsenyysedellytyksissä vielä on, pystytään korjaamaan. Siten tuo ensi kevään seurantaraportti on erittäin tärkeä. Kroatian tulee kiinnittää erityistä huomiota vähemmistöjen suojelemiseen, sotarikosasioiden käsittelyyn, rankaisemattomuuden torjuntaan ja sotarikostapausten käsittelyyn, joista täällä on jo puhuttu, ja yleensäkin ihmisoikeuksien kunnioittamiseen. Me olemme tosiaan painottaneet Suomessa erityisesti myös noitten vähemmistöjen, erityisesti romanien ja serbivähemmistön, aseman parantamista. Kuulimme valiokunnassa, että kansallinen romanistrategia valmistuu meidän tietomme mukaan tämän vuoden loppuun mennessä, mutta halusimme korostaa sitä, että se pitää myös tehokkaasti toimeenpanna. Toimeenpanossa on monesti ongelmia, vaikka itse lait tai asetukset tai strategiat olisivatkin olemassa.

On myös välttämätöntä, että Kroatia panee kevään 2013 kuluessa täytäntöön jo aikaisemmin sovitut uudistustavoitteet liittyen tosiaan oikeuslaitoksen itsenäisyyteen ja riippumattomuuteen, oikeuslaitoksen tehokkuuteen ja näihin sotarikosasioihin ja lisäksi pakolaisten paluuseen ja korruption estämiseen. Eli on osoitettava todellisia tuloksia kevääseen mennessä, ja tuota uudistusten monitorointia on jatkettava ihan tuonne liittymiseen asti. Tähän ulkoasiainvaliokunta tosiaan tekikin lausuman, että me edellytämme, että valtioneuvoston on seurattava aktiivisesti loppuun asti tätä liittymisprosessia ja tiedotettava myös eduskunnalle asiasta säännöllisesti ihan sinne viime metreille asti, jotta voidaan vielä varmistua maan valmiudesta liittyä unioniin. Eli Kroatian siis voidaan katsoa täyttävän jäsenyyden minimivaatimukset.

Arvoisa puhemies! Onko taas liian aikaisin luvattu jollekin maalle jäsenyys, jäsenyysperspektiivi, otettu jäsenehdokkaaksi? Tätä meistä varmaan aika moni Bulgarian ja Romanian liittymisen jälkeen mietti, kun tämä Kroatian liittymissopimus tähän taloon tuli. Kun itse kysyin noista suojalausekkeista, voivatko ne estää Kroatian liittymistä, jos siellä on ongelmia, niin niitten asioiden alla nämä suojalausekkeet eivät voi estää liittymistä.

No, sitten kun kyselimme tuosta rajaturvallisuudesta, niin on todettu, että Kroatia pystyy turvaamaan omien rajojensa koskemattomuuden. Mutta kuten ministerikin totesi, Schengen-kriteerit eivät nyt täyty, ja siihen he tulevat tarvitsemaan kovasti rahaa, että nuo valmiudet olisivat rajavalvonnan osalta. Esimerkiksi Romania laittoi siihen noin 0,5 miljardia euroa, eikä sekään riittänyt. Siis Kroatia ei vielä täytä noita rajavalvonnan liittymisehtoja, eli se Schengen-liittyminen aikaisintaan vuonna 2015 on ilmeisesti jonkinlainen tavoite Kroatiassa, mutta siellä on tavaroitten, elintarvikkeiden osalta ongelmia, rakennuksia puuttuu, merivalvonnassa, koulutuksessa on puutteita, viisumipolitiikassa on puutteita jne. Mutta kuten ministerikin totesi, euroon liittymisestä he eivät vielä edes puhu, vaikkakin jotkut luvut heillä ovat ihan kohtuullisia, eli julkinen velka on 53 prosenttia bkt:stä, budjettivaje noin 5 prosenttia, mutta huoltosuhde on sielläkin heikentynyt, ihan niin kuin muissakin, useimmissa, EU-maissa.

No, mitä sitten korruptiosta? Tehtävää siellä riittää intressiristiriitojen osalta, poliitikot kontra liike-elämä, ja myös valtionyhtiöiden osalta. Oikeuslaitoksen ja syyttäjänviraston puolella on resurssipulaa, mutta asiantuntijoiden, ainakin eräitten, mukaan asenne on kuitenkin muuttunut korruptioon liittyen, mikä on positiivista.

Maataloudesta. Siellä on edelleen miinoitettua maata ja metsää, mutta se on tällä hetkellä vielä kohtuullisen pieni tuottaja. Suomen nettomaksuasema nousisi, kuten täällä on sanottu, ensi vuonna eli puolen vuoden osalta 5 miljoonaa euroa per vuosi, ja tietenkin sitten rahoituskehyksiin liittyen, cap-reformiin liittyen, minkälaisia muutoksia mahdollisesti sinne tulee liittymissopimuksessakin sovittuihin järjestelyihin liittyen, ne kaikki vaikuttavat sitten myös Suomen nettomaksuasemaan tulevina vuosina.

Jos ministeri olisi vielä ollut paikalla, niin olisin häneltä kyllä kysynyt sellaista pientä asiaa, josta valiokuntaa ei informoitu ja jota ei millään tavalla nostettu keskusteluun. Tuskin se nyt olisi kenenkään kantoihin mitään vaikuttanut, mutta viime viikonloppuna käytiin lehdistössä keskustelua siitä, tuleeko Suomi menettämään yhden europarlamentaarikkopaikan Kroatian liittyessä Euroopan unionin jäseneksi.

Pertti Salolainen /kok:

Herra puhemies! On todellakin niin kuin täällä on jo eräistä suista todettu, muun muassa ministerin suusta, että Euroopan unioni on ansainnut rauhanpalkintonsa. Missään muussa paikassa Euroopassa ei tämä asia ole niin tärkeää mainita kuin tässä yhteydessä, jossa puhutaan entisen Jugoslavian perinnöstä ja siellä nyt olevien valtioitten mahdollisuuksista tulla Euroopan unionin jäseniksi.

Todennäköisesti Euroopan unionin jäsenyydet ovat ainoa väylä saada tämä kiehuva kattila, entinen Jugoslavian alue, rauhoitetuksi. Siellä on monia valtioita vielä, jotka odottavat Kroatian jälkeen pääsyä sisään. Sen vuoksi on äärettömän tärkeätä, että saadaan pää auki ja annetaan esimerkki muille. Mutta samalla on korostettava sitä, että tämän täytyy nyt kerta kaikkiaan onnistua.

En lähde mainitsemaan nyt valtioitten nimiä, mutta me olimme liian hyväuskoisia eräitten valtioitten osalta. Ja vain poliittisista syistä, jotta se näyttäisi kauniilta, otimme niitä jäseniksi raakileina. Nyt olemme jälkeenpäin huomanneet, että ne tulevat maksamaan rahaa ja ne eivät ole täyttäneet kriteereitä. Sen vuoksi on nyt äärettömän tärkeätä — kun Kroatialla on tästä eteenpäin puoli vuotta aikaa täyttää kriteerit ja toteuttaa niitä ohjelmia, jotka sille on annettu — että tässä todella tapahtuu asioita tämän puolen vuoden aikana. Me tiedämme kaikki, että jos tämä puoli vuotta missataan, siis ennen jäsenyyttä, ja mennään tänne jäsenyyden jälkeiseen aikaan, niin se merkitsee sitä, että sen jälkeen aletaan katsoa läpi sormien, jos tavoitteita ei saavuteta. Sanotaan, että no, kyllä me voimme antaa teille vähän vielä lisää aikaa ja vähän lisää rahaakin. Tämä tilanne on edessä ehdottomasti, jos ei olla riittävän päättäväisiä nyt ennen tätä jäsenyyden toteutumista.

Tässä on oikeastaan sanottu pelkistetysti se koko asia, mistä nyt on kysymys, ja osoittaa suurta luottamusta Euroopan unionin taholta, että nyt Kroatia hyväksytään jäseneksi.

Aila  Paloniemi  /kesk:

Arvoisa puhemies! Tästä on hyvä jatkaa. Olen sitä mieltä, että Kroatia vain vaivoin täyttää jäsenyyden minimivaatimukset tällä hetkellä ja Kroatialla on vielä pitkä tie edessään ja sen pitää aika nopeasti ryhtyä muuttamaan asioita, jotka ovat puutteellisia. Kroatian pitäisi paljon enemmän kiinnittää huomiota muun muassa ihmisoikeuksien kunnioittamiseen, vähemmistöjen suojeluun ja sotarikosasioitten käsittelyyn.

Nostan nyt esille tämän romanikysymyksen tässä lyhyessä puheenvuorossa. Minusta EU ei saa tehdä nyt sitä virhettä, minkä se selvästi on tehnyt Bulgarian ja Romanian osalta nimenomaan romanikysymyksen kohdalla. Me olemme painottaneet liittymisneuvotteluissa nimenomaan vähemmistöjen ja romanien, serbivähemmistön aseman parantamista.

Kroatiassa on kansalaisuudettomia, heitä arvioidaan olevan tällä hetkellä jopa 1 000—2 000, ja Kroatian hallitus sanoo pyrkivänsä integroimaan romanivähemmistön paremmin yhteiskuntaan. Valiokunnan saaman tiedon mukaan heidän romanistrategiansa valmistuu vuoden 2012 loppuun mennessä, mutta pelkkä strategia ei asiaa kyllä paranna. Nyt pitäisi todella, todella, todella EU:n pitää huoli siitä, että romaniväestön ja vähemmistöjen asemaa nimenomaan määrätietoisesti parannetaan ja tuo strategia viedään käytäntöön ja tehostetaan jatkotyötä erityisesti koulutuksen, työllistymisen ja terveydenhoidon asioissa, kuten täällä on jo moneen kertaan tullut esillekin.

Totta kai sitten nämä viisumiasioitten yhdenmukaistamiset ja monta muuta asiaa ovat vielä auki, mutta pidän erityisen tärkeänä nyt tätä romanikysymystä. Me emme halua Suomeen lisää romanikerjäläisiä, lähtömaissa pitää laittaa asiat kuntoon. Tässä me voimme nyt olla kerta kaikkiaan sellaisia, että me vaadimme Kroatialta toimia, vaikka romanikysymys ei olekaan siellä niin iso kuin näissä mainitsemissani Bulgariassa ja Romaniassa.

Maria Lohela /ps:

Arvoisa puhemies! Kroatiasta tullee kaikella todennäköisyydellä Euroopan unionin jäsen lähitulevaisuudessa.

Ulkoasiainvaliokunta kuuli asian käsittelyn yhteydessä normaaliin tapaan useita asiantuntijoita. Kokonaisuudesta voinee vetää sen johtopäätöksen, että Kroatia on EU-kriteerein tarkasteltuna kohtuullisessa liittymiskunnossa, kenties paremmassa kuin jokin tai jotkin edes nykyisistä jäsenmaista. Toisaalta esimerkiksi Transparency Internationalin korruptiovertailussa Kroatialla on toki vielä parannettavaa, mutta se sijoittuu edelleen korkeammalle kuin esimerkiksi Kreikka ja Italia.

Ulkoasiainvaliokunta onkin tuossa mietinnössään painottanut mielestäni onnistuneesti niitä asioita, joissa EU:n alueella on ollut joissakin tapauksissa vaikeuksia. Näitä ovat juuri korruption kitkeminen, vähemmistöjen kunnioittaminen, oikeusvaltiokysymykset ja yhtenä tärkeänä yksityiskohtana telakkateollisuus, joka rakenneuudistuksen myötä toivottavasti saatetaan kilpailuasetelmissa mahdollisimman nopeasti samojen sääntöjen piiriin kuin muut EU-maat.

Eli siis on jotain hyvää, mutta jotain huonoakin. Kroatian jäsenyyden myötä Suomen maksuosuus jälleen kasvaa. Täällä on puhuttu 5 miljoonasta eurosta, että se ei ole hirvittävän suuri summa, mutta kyllähän se aika suuri summa on, kun ei edes sen vertaa löytynyt ulkoasiainministeriölle budjetista rahaa.

Toisaalta myös mitä tulee tuohon, mitä edustaja Komi mainitsi näistä arvioista siitä, että Suomi voi menettää jälleen yhden meppipaikan, niin kyllä, jos näin Kroatian jäsenyyden myötä käy, pienen Suomen pieni vaikutusvalta kutistuu aika minimaaliseksi.

Saara Karhu /sd:

Arvoisa puhemies! Euroopan unionissa on puutteensa, mutta se on myös kiistatta edistänyt rauhaa, sovintoa ja ihmisoikeuksia Euroopassa. Tähän kokonaisuuteen on hyvä saada mukaan maita, jotka aidosti kykenevät tulemaan mukaan tasavertaiseen jäsenyyteen unionissa. Tärkeää onkin nyt, että kaikkia uusia hakijoita hyväksyttäessä ollaan huolellisia ja aiemmista kokemuksista viisastuneina todella varmistetaan, että vaaditut uudistustavoitteet tulevat täytetyiksi. Kroatian kohdalla on kyse kymmenen kohdan ohjelmasta ennen keväällä 2013 tapahtuvaa viimeistä seurantaa.

EU:ssa on jo mukana maita, joilla on muun muassa jatkuvia ongelmia vähemmistöjensä kohtelussa. Heijastusvaikutukset näkyvät ympäri Eurooppaa, myös täällä Suomessa. Hämmentävää on, ettei EU:lla tunnu olevan keinoja tai halua puuttua jo hyväksyttyjen jäsenmaiden toimintaan vaikkapa juuri vähemmistöjen kohtelussa. On siis ehdottomasti toimittava ennalta.

Myös Kroatialla on vähemmistökysymyksissä tehtävää. Maassa on jopa 1 000—2 000 ihmistä vailla kansalaisuutta sekä oma romani- ja serbivähemmistönsä. Tehtävää on myös vaikkapa sotarikosasioiden käsittelyssä ja korruption kitkemisessä. Välttämätöntä onkin, että asetetut tavoitteet aidosti saavutetaan ennen liittymistä unioniin. Tehokas seuranta ja keskustelu Kroatian kanssa ovat tässä tärkeitä. Rajaturvallisuuteen liittyvät asiat ovat saadun tiedon mukaan hyvin saatavissa kuntoon liittymiseen mennessä, ja kuten ministerikin mainitsi, tärkeää on tässä huomioida, että liittyminen unioniin ei tarkoita liittymistä Schengen-alueeseen. Mietinnössä on mukana myös seurantavaatimus valtioneuvostolle seurata Kroatian liittymisprosessia aktiivisesti ja tiedottaa asioista eduskunnalle säännöllisesti, jotta varmistetaan maan valmiudet liittyä unioniin.

Sinuhe Wallinheimo /kok:

Arvoisa puhemies! Oslossa tämän viikon maanantaina Nobelilla palkittu Euroopan rauhanprojekti ottaa tänään tässä salissa pienen mutta merkittävän askelen eteenpäin. Käsittelemme ulkoasiainvaliokunnan mietintöä hallituksen esityksestä Kroatian liittymisestä EU:n jäseneksi. Kroatian tie unionin jäseneksi on ollut pitkä, ja vieläkin on monissa asioissa parantamisen varaa. Ulkoasiainvaliokunta nostaa lausunnossaan hyvin esille ne tärkeimmät: Oikeusvaltiokehitystä ja erityisesti vähemmistöjen asemaa tulee Kroatiassa edelleen vahvistaa. Kansalaisuutta vailla olevien henkilöiden asema tulee ehdottomasti ratkaista. Korruption vastaiset uudistukset tulee toteuttaa täysimääräisesti.

Toisaalta Kroatia ansaitsee tänään myös tunnustusta jo tehdystä matkasta. 1990-luvun verinen Jugoslavian sisällissota on meillä kaikilla hyvin vielä muistissa. Kroatian EU-jäsenyyden myötä voidaan jälleen lieventää alueella edelleen vallitsevia jännitteitä.

Arvoisa puhemies! Kroatian EU-jäsenyyden edistämisellä on tässäkin talossa ollut pitkät perinteet. Hankkeen takana voi katsoa olleen koko 2000-luvun ajan lähes kaikkien eduskuntapuolueiden. Poikkeuksen tekevät perussuomalaiset, jotka ehdottavat valiokunnan lausuntoon tekemässään vastalauseessa Kroatian EU-jäsenyyden kaatamista. Perusteluiksi perussuomalaiset nostavat samaan aikaan Euroopan nykyisen talouskriisin, aiemmissa laajentumisissa tehdyt kiistattomat virheet ja Kroatian korruption. Tärkein argumentti on kuitenkin ilmeisesti se, että Kroatian jäsenyyden myötä Suomen nettomaksuosuus EU:n budjettiin kasvaa. Hallituksen arvion mukaan 2013 lisälasku meille olisi noin 5 miljoonaa euroa. Tämä on toki iso summa rahaa, mutta mikä on Kroatian EU-jäsenyyden myötä avautuvien taloudellisten mahdollisuuksien hintalappu — Balkanin vakauden hintalapusta nyt puhumattakaan?

Tällä hetkellä Suomen ja Kroatian taloudellisia ja kaupallisia suhteita voi perustellusti sanoa vaatimattomiksi, mutta niissä on kuitenkin merkittävää potentiaalia. Kroatian EU:hun liittymisen myötä suomalaisyritysten on mahdollista päästä mukaan energia- ja infrastruktuuri-hankkeisiin, joita unioni, Euroopan investointipankki ja Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki lähivuosina rahoittavat. Myös vuosikymmenten ajan tehty tiivis Twinning-yhteistyö on mahdollista muuttaa tulevaisuudessa molempia maita tyydyttäväksi taloudelliseksi yhteistyöksi.

Arvoisa puhemies! Näillä mietteillä tuen asian nopeaa käsittelyä tässä talossa.

Pirkko Mattila /ps:

Arvoisa puhemies! Kiitos ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajalle esittelystä ja ulkoasianvaliokunnalle mietinnöstä! Myös hallintovaliokunta on antanut lausunnon koskien tätä Kroatian liittymistä ja on kiinnittänyt hallinnonalansa mukaisesti huomiota Kroatian toimiin maahanmuuton, viisumipolitiikan, rajaturvallisuuden, järjestäytyneen rikollisuuden, ihmiskaupan ja terrorismin torjunnan osalta, joissa Kroatian tulee saada jäsenyysvaatimukset päätökseen kohtalaisen pian liittymiseen mennessä, ja nämä muodostavat sitten Euroopan unionissa vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alan, jossa unionilla onkin suuri vastuu näitten toimien valvonnassa ja toteuttamisessa, varsinkin kun täällä on jo mainittu nämä huonot esimerkit, Bulgaria ja Romania ennen kaikkea, jotka ovat päässeet liian kevein perustein tai puutteellisen valvonnan ja kriteereitten vuoksi Euroopan unioniin. On myös perusteltua, ettei Kroatia tule automaattisesti osaksi Schengenin aluetta.

Hallintovaliokunta on kiinnittänyt huomiota siihen, mitä edustaja Gestrin otti esille, elikkä taloustilanteeseen Euroopan unionin alueella myös Kroatiassa, koska sekin on mielestäni seikka, joka vaikuttaa hyvin paljolti muun muassa sisäiseen turvallisuuteen, rajavalvontaan, ylipäätään näitten asioitten resursointiin.

Euroopan neuvosto on osaltaan mukana edistämässä ihmisoikeuksien ja oikeusvaltioperiaatteen toteutumista, ja on tärkeää, että tämä parlamentaarinen toimielin valvoo, koska se on portti monille Euroopan unioniin pyrkiville maille, ja minun tietoni mukaan Balkanin maitten ongelma ei niinkään ole enää sotilaallinen, vaan nimenomaan laaja korruptio ja myöskin niissä maissa, jotka ovat tällä kynnyksellä koputtelemassa. Eli ei pelkästään Euroopan unioni ole ollut rauhanprosessissa mukana, vaan Euroopan neuvosto.

Balkanin rauhan hintalapusta en käy edustaja Wallinheimon kanssa kiistelemään, mutta mielestäni olisi täysin perusteltua esitellä niitä laskelmia, mitä Kroatian liittyminen tulee vaikuttamaan Suomen kauppataseeseen ja ylipäätään siihen, onko mahdotonta käydä kauppaa ilman Euroopan unionia.

Teuvo  Hakkarainen  /ps:

Arvoisa puhemies! Niin kuin tässä tuli ilmi, Kroatia ei ole täyttänyt niitä ehtoja, mitä sille on asetettu, ja todennäköisesti ei tule täyttämäänkään. Siellä käy samalla tavalla kuin näille, mitä edellä mainittiin, Mattilakin sanoi, Romania, Bulgaria ja Kreikka, elikkä sieltä saadaan nyt 10 miljoonan euron lasku pelkästään Kroatiasta, ja kyllä kait se jotenkin meille selitetään sitten, kun se lisälaskukin tulee sieltä, niin kuin Kreikastakin tuli. Alkuunhan sen piti olla hyvä bisnes ja kaikella tavalla hyvä paikka, mutta nyt ollaan vain nettomaksajia sinnekin suuntaan.

Mitä hyvää sieltä vielä tulee meille tänne rajojen sisäpuolelle? Todennäköisesti tuolla torien kulmilla on lisää näitä kerjäläisiä ja tyyppejä, joita ei kukaan oikein tänne halua. Jos nyt halutaan heidänkin taloutensa vakauttaa, niin annetaan heille vaikka 10 miljoonaa euroa ja katsotaan, miten alkaa bisnes pyöriä. Elikkä siinä minä en nyt näe oikein mitään hyvää.

Sitten vielä se yksi euroedustaja lähtee. Sehän ihan varmasti lähtee siitä, koska se väkiluku on siellä yhtä suuri kuin Suomessa. Me menetämme yhden paikan. Näin siinä tulee käymään.