Esko Kiviranta /kesk:

Arvoisa puhemies! Pitkään matalana säilynyt korkotaso ja kohtuulliset korkomarginaalit ovat jo kaventaneet pankkien tuloksellista toimintaa. Euroopan finanssikriisistä johtuen pankeille on tulossa lisäksi uutta sääntelyä ja erilaisia lisämaksuja. Myös pankkien varainhankinta on kallistunut. Nämä aiheuttavat nousupaineita pankkien asiakkailta perimiin maksuihin ja korkomarginaaleihin jo ilman esillä olevaa lakiesitystä. Jokainen pankeille tuleva uusi kustannustekijä heikentää myös pankkien mahdollisuutta säilyttää pankkisektorin olemassa olevia työpaikkoja. Pankkivero tuleekin näin ollen lisäämään pankeissa työskentelevien epävarmuutta oman työpaikkansa tulevaisuudesta.

Suomen talous on taantumassa. Vienti ei vedä kunnolla, joten vaihtotase on alijäämäinen. Kotimainen teollisuuden investointitaso on alhainen, ja niin ikään merkittävien ulkomaisten uusinvestointien saaminen Suomeen on ollut haastavaa. Pankkiveron seurauksena pankkiluotot kallistuvat. Tämä heikentää entisestään investointeja ja sitä kautta talouden kasvua sekä verokertymiä. Pankkivero tulee heikentämään Suomen kilpailukykyä.

Koska unionitasolla ei ole päästy ratkaisuun vakausrahastosta eikä kriisinhallintadirektiivistä, hallitus ei tarkkaan osoita, mihin se pankkiveron tuoton tulee käyttämään. Hallituksen esittämässä muodossa pankkivero on ikään kuin korotonta pakkolainaa pankeilta, ja se ainakin väliaikaisesti tultaneen kohdentamaan valtion yleisen budjettivajeen tilkitsemiseen.

Suomen pankeille on tulossa euroalueen muutoksista johtuvia lisärasitteita montaa eri tietä. Tiedossa ovat ainakin Basel III, kriisinhallintarahasto sekä pankkiunioniin liittyvät valvonta- ja muut hankkeet. Myös mahdollisuus transaktioveron myöhemmälle käyttöön ottamiselle on yhä olemassa, vaikka hallitus ei tässä vaiheessa lähtenytkään mukaan tämän veron edistämiseen. Olen tulkinnut niin, että EU:n komissio on järjettömine transaktioveroesityksineen Lontoon Cityn asiamiehenä.

Jos pankkivero kaikesta huolimatta otetaan käyttöön, sen tulisi olla vakausmaksutyyppinen ja verotuotot pitäisi rahastoida erilliseen vakausrahastoon. Pankkiveron tulisi lisäksi olla verotuksessa vähennyskelpoinen pankeille.

Keskustan eduskuntaryhmä ei pidä perusteltuna hallituksen esityksen kaltaisen väliaikaisen pankkiveron käyttöönottoa ja tulee esittämään lakiesityksen toisen käsittelyn yhteydessä käytävässä keskustelussa, että laki väliaikaisesta pankkiverosta hylätään ja näin ollen koko tämä hallituksen esitys 167/2012 vp hylätään.

Kaj Turunen /ps:

Arvoisa puhemies! Itse olen osallistunut tähän pankkiveroa koskevan hallituksen esityksen käsittelyyn talousvaliokunnan puitteissa, ja täytyy todeta, että koko talousvaliokunta omassa lausunnossaan on ottanut hyvinkin asiallisen ja analysoivan otteen tähän pankkiveroon. Tämän lausunnon loppupuolella on se, että lausuntonaan talousvaliokunta esittää, että valtiovarainvaliokunta ottaa edellä mainitut huomioon, eikä sitten tätä siinä vaiheessa prosessia halunnut pysäyttää. Lausunto sinällänsä sisältää melkein kaikki ne olennaisimmat asiat, joita tähän pankkiveroon liittyy. Perussuomalaiset jättivät nimenomaan tämän loppukaneetin takia eriävän mielipiteen ja tulevat sitten toisessa käsittelyssä esittämään myöskin tämän pankkiveron hylkäystä.

Perussuomalaiset kannattavat pankkiveroa. Meidän mielestämme on pankkien asia hoitaa kriisirahasto niin, että tämmöisessä kriisitilanteessa maksut eivät valu veronmaksajille. Mutta perussuomalaiset eivät voi kannattaa sitä Suomessa nykyisessä taloudellisessa tilanteessa eivätkä hallituksen esittämässä muodossa. On syytä ottaa huomioon, että EU-tasolla valmistellaan parhaillaan niin sanottua kriisinratkaisudirektiiviä, jossa otetaan todennäköisesti kantaa myös siihen, miten niin sanottu kriisinratkaisurahasto rakennetaan tai millä tavalla siihen varoja sitten kerrytetään. Näin ollen pidämme vaihtoehtona palata asiaan sen jälkeen, kun tiedämme tarkasti tämän direktiivin sisällön. Ja jos ajallisesti sitä nyt pohditaan tässä, niin komissio on ilmoittanut, että tämmöisen pitäisi olla valmis vuoden 2015 alussa. Käytännössä se tarkoittaa, että jos se on valmiina silloin, niin hyvin nopeasti tämäkin asia on sitten meillä käsittelyssä täällä eduskunnassa. Ja tätäkin vasten tämmöinen väliaikainen — no, tässä tapauksessa ei voi rahastosta puhua, koska tämähän on aiottu laittaa siirtomäärärahana budjettiin, mutta kuitenkin tämmöinen pankkivero, väliaikainenkin — tässä taloudellisessa tilanteessa ja nimenomaan Suomessa, kun Suomessa pankkijärjestelmä on suhteellisen hyvässä kunnossa, ei ole meidän näkemyksemme mukaan tarpeellinen.

Tähän väliaikaiseen pankkiveroon nyt sisältyy monia puutteita, ja haluaisin tuoda yhden muun muassa esille: Veron perusteena käytetty riskipainotteisten erien määrä tarkoittaa käytännössä sitä, että pankit tulevat veron seurauksena vähentämään riskipitoisten lainojen antoa. Pankkien lainasalkkujen riskipitoisimmat lainat ovat pääasiassa nimenomaan yrityslainoja, ja pankkiveron takia pankit joutuvat vähentämään yrityslainoituksen antoa, tai sillä ne pystyvät ainakin kontrolloimaan tätä veron määrää, ja tämä tulee supistamaan yrityslainoitusta. Tämä on olennainen asia tällä hetkellä, kun pk-yritykset eivät sen palautteen mukaan, mitä minäkin saan, pysty tällä hetkellä välttämättä rahoittamaan edes valmiita kauppoja. Jos tätä antolainausta yrityksille vielä tällaisella pankkiverolla kiristetään, niin ainakaan se ei sovi tähän taloudelliseen hetkeen, kun me haemme kaikkia niitä kasvun tekijöitä. Luonnollisesti loppupelissä tällaisen pankkiveron maksaa aina pankin asiakas, ja tässä tapauksessa tämä tulee myöskin sitten yritysrahoituksen hintaa nostamaan, mikä toisaalta sitten on taas sellainen asia, että missään tapauksessa se ei ainakaan edistä sitä kasvua, jota tänä päivänä pitäisi tehdä.

Perussuomalaiset haluavat myös kiinnittää huomiota siihen, että lakiesitys on laadittu erittäin nopealla aikataululla. Tämä on johtanut siihen, että lain taloudellisten vaikutusten perusteella perusteellista arviointia ei ole käytännössä tehty. Myös kansainvälinen vertailu on lakiesityksessä suppea, mikä on erittäin ongelmallista, kun ottaa huomioon rahoitusmarkkinoitten nimenomaan kansainvälisen luonteen.

Mauri Pekkarinen /kesk:

Arvoisa puhemies! Mitä tulee ajatukseen siitä, että pankkisektorin myös Suomessa on varauduttava kantamaan vastuunsa siitä, jos tuolla sektorilla tapahtuu suuria ongelmia, hämminkejä, sellaisia taloudellisia menetyksiä, joista joku sitten kuitenkin kärsii, niin pankkisektorin on itse kyettävä löytämään mekanismit, joilla varaudutaan tuontapaisten sotkujen järjelliseen hoitoon.

Tältä pohjalta, kun tämän sanoo, yhtäkkiä voisi ajatella, että hallituksen esitys tällaiseksi pankkiveroksihan voisi nyt sitten olla yksi käypäinen ratkaisu. Mutta ei nyt aivan näin, eikä tässä muodossa kuitenkaan. Pari kolme erityistä perustelua sille, miksi ei näin.

Ensinnäkin, niillä toimilla, mitä nyt on vireillä, toden totta, jos ne kaikki toteutetaan — epäselvää on, kuinka moni niistä toteutuu — aiheutettaisiin kyllä Suomessakin pankeille sellaisia lisärasitteita, että monen pankin kohdalla saattaisi ihan oikein käydäkin juuri niin kuin pelätään, että nuo pankit joutuisivat sellaisiin vaikeuksiin, että niitten vaikeuksien hoidosta sitten ihan oikein seuraisi monenlaisia ongelmia pankkien asiakkaille, pankkien omistajillekin ja koko Suomen rahoitusjärjestelmälle.

Täällä äsken jo edustaja Kiviranta totesikin niitä hankkeita, jotka ovat tällä hetkellä vireillä, paininpuissa niin sanotusti, ja joiden, jos ne kaikki toteutuvat seuraavan vuoden kahden aikaan, lisärasite pankkisektorille olisi kyllä Suomessa aika suuri.

Kriisien selviytymisratkaisut, pankkien kriisirahastot, talletussuojajärjestelmän täydentäminen niiltä osin kuin se ei ole vielä ihan meilläkään kaikin osin kunnossa, osallistuminen transaktioveroon, mikäli sellainen eurooppalainen tulee — en ole ymmärtänyt, että Suomi siitä irtautuisi, se ei ole lähtenyt vain nyt siihen valmisteluun mukaan, mutta jos se toteutuu — olen ymmärtänyt, että hallituksen sisällä on valmiutta mennä tähän kaikkeen mukaan.

Myöskin Basel III:sta, mikäli sekin tässä toteutetaan — jotain epäilyjä sen suhteen on, mutta kai se toteutuu kuitenkin — pankkien taseille ja vakavaraisuussäädöksille aiheutuu merkittäviä lisävaatimuksia. Ja näiden kaikkien päälle kun vielä lätkäistään sitten tämä pankkivero — 170 miljoonaa pois pankeilta ja vain niiltä pankeilta, jotka ovat joko suomalaisia pankkeja tai tänne yhtiöinä etabloituneita, ulkomailta omistettuja pankkeja, näitähän ja vain näitä tämä pankkivero koskee — näiden kaikkien toimien yhteissumma ja saldo on kyllä se, että monen pankin taseille ja selviytymiselle tulee tästä merkittäviä lisärasitteita. Ei niin, että ne pankit todellakaan tässä vaiheessa mihinkään suuriin vaikeuksiin ajautuisivat, mutta niin, mistä nyt on jo merkkejä, että yhä useampi pankki saneeraa väkeä nyt jo valmiiksi ulos näitten pelkojen edessä. Me olemme nähneet ja kuulleet uutisia tästä. Jos kaikki nämä toteutuvat, tuo ulos heittämisen määrä kasvaa taatusti siitä, mitä se tällä hetkellä on.

Mutta asiaa pitää toki tarkastella muidenkin kuin pankkien kannalta: niiden omistajien, niihin sijoittaneiden ja niitten asiakkaitten kannalta. Asiakkaita viime kädessä ovat siis luotonottajat, esimerkiksi yritykset, elinkeinoelämä ja sitä kautta koko Suomen talous ja Suomen talouden selviytyminen niistä haasteista, joiden edessä ollaan. Jo tällä hetkellä, niin kuin täällä on tänäänkin tainnut jo kertaalleen tulla sanotuksi, Suomeen investoinnit ovat ihan liian matalalla tasolla.

Rahan saanti erityisesti pk-sektorilla, tietyillä toimialoilla erityisesti, on erityisen vaikeaa jo tälläkin hetkellä. Näin sanovat sekä asiakkaat, siis nämä pienet yritykset, niitten edusyhteisöt, -järjestöt, mutta myöskin yksityiset yritykset, kun niiltä kysyy, monesti tämän saman sanovat. Ja samaa sanoo myöskin Finnvera, joka on näitten pk-yritysten keskeinen yhteistyökumppani kaikkien tuntemalla ja tietämällä tavalla.

Jos nämä toimet kaikki toteutetaan, vaikka vain tämä pankkiverokin, niin kyllä tämä näkyy siinä rahan hinnassa ja sitä kautta sen investointihalukkuuden ei ainakaan entisestään rohkaisuna vaan pikemminkin sen alas dumppaamisena, ilman muuta kaikessa tässä tämä näkyy. Ja totta kai myöskin kotitalouksille tällä on oma vaikutuksensa, mutta suuremman vaikutuksen tässä kaikessa kuitenkin lukisin ja katsoisin olevan nimenomaan erityisesti pk-yrityksissä ja niiden investoinneissa ja investointihalukkuudessa.

Arvoisa puhemies! Onhan Euroopassa EU-alueella maita, joissa on olemassa jonkun sortin pankkivero tai tälle verolle sukulaissieluinen jonkunlainen järjestelmä. Ruotsissakin on eräänlainen tällainen järjestelmä ja vielä peritään vähän enemmän veroa kuin meillä. No, ensinnäkin kannattaa muuten muistaa, että Suomessa viiden eniten veroja maksaneen yrityksen joukossa sattuu olemaan useampikin pankki. Siis pankit jo maksavat tällä hetkellä veroja. En ole tässä pankkien asialla sinänsä, vaan niiden pankkien asiakkaitten asialla aivan erityisesti.

Tässä mielessäkin, kun tilannetta verrataan Ruotsiin: Ruotsi on euron ulkopuolella, Ruotsin talous on toisenlaisessa tilanteessa, Ruotsissa investointiaste on korkeammalla tasolla kuin se Suomessa on, ja Ruotsissa sen rahan saatavuus on sekä hinnaltaan että muilta saannin edellytyksiltään tällä hetkellä pk-sektorille helpompaa kuin Suomessa, jo valmiiksi helpompaa kuin Suomessa, vaikka Ruotsissa on jonkunlainen pankkivero ja Suomessa ei ole.

Nyt jos Suomeen tulee vielä tämä pankkivero, se suhteellinen kilpailukyky investoida tänne tai Ruotsiin käy kallellaan entistä enemmän sinne Ruotsin suuntaan. Tässä tilanteessa ei pitäisi olla mitään erityisiä syitä olla tukemassa sellaisia järjestelyjä, joilla tässä mielessä Ruotsia, onnenpekkaa, joka jättäytyi Emun ulkopuolelle — näin siitä voi sanoa, onnenpekka, kun se sinne jättäytyi — sen kilpailukykyä investointikohteena entisestään parannettaisiin.

Arvoisa puhemies! Muun muassa tämän tapaisilla syillä, ja täällä jo ainakin kahdessa puheenvuorossa hyvin esitetyillä muilla perusteilla, todella myös minä yhdyn siihen ajatukseen, että tässä tilanteessa, tässä toimintaympäristössä, tässä odotusympäristössä, minkä kuvasin äsken niillä monilla eri hankkeilla, jotka ovat vireillä kaiken aikaa samanaikaisesti, ei tällaista veroa, tällaista lisärasitetta suomalaista elinkeinoelämää rasittamaan, ole mitään syytä laatia.

Jos halutaan lisäveroa, verotetaan enemmänkin sellaista vähemmän tärkeätä kulutusta, josta on varaa ottaa, ja päinvastoin tuetaan sellaisia investointeja ja investointien edellytyksiä, jotka tarvitsevat rahaa ja sen hintaista rahaa, että investoinnit käyvät edullisiksi ja riittävän houkuttaviksi.

Teuvo Hakkarainen /ps:

Arvoisa puhemies! Minä myös olin talousvaliokunnassa käsittelemässä tuota veroasiaa, ja me teimme siitä eriävän mielipiteen. Vaikka nyt perussuomalaisten linja onkin se, että kannatetaan pankkiveroa, niin tässä tilanteessa sitä ei missään tapauksessa voi tehdä.

Esimerkiksi EK:n puheenjohtaja Häkämies on puhunut palkanalennuksista ja tällaisista, että saadaan kilpailukykyä paremmaksi. No, ei tämmöinen pankkivero varmasti sitä paranna eikä työllisyyttä paranna, jos siltä pohjalta ajatellaan. Nyt esimerkiksi konekauppa tehdään kaikki rahoituksella, ja maaseutuyrittäjänä, kun tulee näitä maksuja muutenkin — siellä ovat energiaverot, esimerkiksi polttoaineverot, nousseet paljon, polttoaineitten hinnat — niin siellä se rahan hinta kumuloituu paljon pahemmin kuin kasvukeskuksissa.

Nyt kun tulee pankkivero siihen päälle, investoinnit laskevat. Esimerkiksi yksi konekauppias sanoi, että jos tämä pankkivero tulee, niin heillä pistetään lappu luukulle ja pillit pussiin. Siellä on monta työntekijää. Sen tietää heti, että se on tämän veron ansiota. Jos sanotaan, että siitä saadaan 170 miljoonaa euroa, loppupelissä me menetämme sen, jos pitkällä juoksulla katsotaan sitä asiaa.

Lopuksi minä sanon, että ei tämmöistä missään tapauksessa pidä hyväksyä.

Lea Mäkipää /ps:

Arvoisa puhemies! Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki väliaikaisesta pankkiverosta. Talletuspankeilta kerättäisiin pankkiveroa, joka suoritettaisiin valtiolle eli niin sanottuun yleiseen budjettiin normaalina verona eli siirtomäärärahana eikä esimerkiksi ulkopuoliseen rahastoon, mikä mielestäni olisi ollut kannatettavampaa.

Pankkivero on viime kädessä pankin asiakkaiden maksettavaksi tuleva piilovero. Huolimatta siitä, millä perusteella pankkiveroa peritään, lopputulos on aina sama. Jokainen pankin palveluita käyttävä tulee samalla verotetuksi. Ennen kaikkea veron vaikutus tulee näkymään laina-asiakkailla korkojen nousuna.

Niille asiakkaille, joista ei ole pankille tulostavoitteellista hyötyä, pankki voi näyttää ovea. Pankit karttavat entistä tarkemmin niin sanottuja riskiasiakkaita, joita muun muassa monet aloittavat yritykset ovat. Aikana, jolloin yritystoiminnan kasvua tulisi kaikin tavoin tukea, ovat tällaiset toimet, joilla vaikeutetaan yritystoiminnan lainoitusta, mielestäni aivan hölmöjä.

Uusien asuntolainojen korkoihin pankkivero pääsee heti vaikuttamaan. Lainanottajalle vajaan puolen prosentin korotuskin, joka on veropäätöksen jälkeen mahdollinen, voi olla kohtalokas. Isoissa lainoissa puhutaan isoista korkokuluista. Hallituksen toiminta on tässä kohtaa lyhytnäköistä. Jos elinkeinoelämällä menisi erikoisen hyvin ja olisi tarvetta hieman hidastaa ylikuumenevaa tilannetta, silloin voisi tällaisen verotoiminnan ymmärtää.

Erityisesti pienet maaseutupankit, joissa pyritään toimimaan mahdollisimman pienellä kulurakenteella, ovat suurimmissa vaikeuksissa. Yritysten ja asuntorahoituksen lainoituksen saantia joudutaan kiristämään ja korkojen marginaaleja nostamaan. Tällä taas on suoria vaikutuksia kuntien elinkeinorakenteen ja työpaikkojen säilymisen kannalta.

Eri kannanotoissa on selkeästi nähtävissä, että Suomi on jo antautunut Euroopan laajuiseen verotukseen, jolla tuettaisiin erilaisia Euroopan roskapankkeja. Tämän suomalaisen pankkiveron tarkoitus lienee valmistaa uuden eurooppaveron käyttöönottoa. Kynnys eurooppaverolle ei ole niin korkea, kun voidaan vain muuttaa veron nimeä.

Kaj Turunen /ps:

Arvoisa puhemies! Edellisessä puheenvuorossa puhuin kyllä enemmänkin siitä, mitä vaikutusta tämmöisellä pankkiverolla on yritysrahoitukseen ja ylipäänsä sen saantiin ja hintaan, mutta on nyt muistettava se, että pankit ovat varustautuneet ja tämä vero tulee sillä, että väkeä vähennetään ja haetaan niitä säästöjä sinne puolelle.

Mutta yksi sellainen merkittävä asia, josta on viime aikoina saatu lukea, on asiakasmaksut, joita pankit ovat korottaneet. Se on ihan merkittävä tekijä silloin, jos tiskiltä maksettaessa laskusta peritään 6 euroa, oletuksena semmoinen, että ihminen, joka ei käytä tietokoneita, esimerkiksi joku pieneläkeläinen, maksaa 10—20 laskua, ja se laskunmaksu maksaa sitten tiskillä 60 euroa tai jopa 120 euroa. Tämäntyyppiset asiat kirpaisevat ihan tavallista kansaa.

Tällä pankkiverolla on myöskin vaikutus tase-erien siirtelyyn, joilla se osa, joka menee pankkiveroon, pystytään sitten säästämään yhteisöverosta. Epäilen vahvasti sitä verokertymää tässä, mikä nyt hallituksen esityksessä on aiottu saada, tullaanko sitä koskaan sen suuruisena saamaan, mutta haittavaikutuksia tässä on kyllä merkittävästi paljon enemmän.

Mikä olennaisinta, sanon näin, että pankkien puolesta en ole tässä puhumassa. Minä olen puhumassa suomalaisten työpaikkojen puolesta ja ihan tavallisten suomalaisten puolesta. Tämä on olennaista ja syytä muistaa tästä. Me saamme kyllä Brysselistä kaiken maailman verot vielä tänne, niin että ei niitä itse tarvitse keksiä.

Tarja Filatov /sd:

Arvoisa puhemies! Hieman tuli sellainen olo, kun on käynyt ei pelkästään tämän salin keskustelua vaan yleensä kuunnellut sitä julkista keskustelua pankkiverosta, että jos lehmällä olisi pyörät, niin se olisi maitoauto. Osa ihmisistä haluaa, että me saisimme kerralla maailmanlaajuisen transaktioveron ja vasta sitten me voisimme tulla mukaan. Osa sanoo, että pitäisi olla eurooppalainen järjestelmä ja vasta sitten me voisimme tulla mukaan. Mutta jos katsoo monia sellaisia lainsäädäntöjä, joissa Suomi on ollut etunenässä, niin ne ovat jossakin vaiheessa kuitenkin ikään kuin tasoittaneet meidän tietämme, ja monista sellaisista asioista huolimatta, mitä muissa maissa ei ole, me olemme yhä edelleen yksi maailman menestyvistä maista, vaikka olemmekin tällä hetkellä vaikeassa taloudellisessa tilanteessa.

Jo 1800-luvulla vastustettiin työsuojelun parantamista sillä argumentilla, että suomalainen kilpailukyky vaarantuu. No, me tiedämme, kuinka paljon työelämä on noista päivistä parantunut, ja siitä huolimatta me olemme edelleen näiden menestyvien maiden joukossa.

Toki on selvää, että jos tällaisia järjestelmiä luotaisiin laajemmalla pohjalla, niiden haittavaikutukset olisivat pienempiä. Mutta jos ylipäätään mietimme sitä, mistä me veroja keräämme, niin toisaalta on kyse myös oikeudenmukaisuusajattelusta, siitä, että jos me maksamme lääkkeistä veroa, jos me maksamme ruuasta veroa, jos me maksamme vaatteista veroa, niin on aika hassua, että pankit, jotka ikään kuin käyvät liiketoimintaa rahalla, eivät maksa tuosta kaupastansa millään tavalla veroa. Mielestäni ne puheenvuorot, joissa on sanottu, että pankkiveron kannattajat ovat Lontoon Cityn asialla, ovat tässä mielessä kyllä täysin liioiteltuja. Ruotsissa on vakausmaksu, Tanskassa on tietyntyyppinen rahoitusjärjestely, jolla pyritään vakauttamaan kriisitilanteita ja keräämään rahaa pahan päivän varalle.

On tietenkin selvää, että ei tämä mikään kiva vero ole. Jos raha kasvaisi puussa, niin tämäntyyppisiä veroja ei tarvitsisi tehdä. Mutta kun tässä myös esitettiin, että pankit ikään kuin pystyisivät itse luomaan sen mekanismin, jolla ne varautuvat kriisipäiviin, niin minä luulen, että siihen aika moni on menettänyt uskonsa viime aikoina. Meillä on Suomessa kokemusta siitä, 90-luvun alusta, että eivät ne meidän suomalaisetkaan pankit ja suomalaisten käsissä olevat raha-asiat niin hyvin osanneet varautua siihen tulevaan, vaan lopulta se oli yhteiskunta, joka sitä taakkaa kantoi, ja nyt me olemme näiden asioiden kanssa Eurooppa-tasolla tekemisissä.

Mutta mielestäni olisi tärkeää, että sillä rahalla, mikä tällä kerätään, todellakin varaudutaan siihen tulevaisuuteen ja siitä tehdään ikään kuin vakaus- ja puskuriluontoinen järjestelmä. Nyt on kyse väliaikaisesta systeemistä, ja on mietittävä, miten tätä kehitetään suhteessa tulevaisuuteen. Lisäksi on arvioitu sitä, sekä tässä talousvaliokunnan mietinnössä että keskustelussakin, että kansainväliset vertailut tässä esityksessä eivät ole parhaita mahdollisia. Niitä on varmasti mahdollista jatkossa miettiä ja käydä läpi niitä järjestelmiä, jotka olisivat parhaat mahdolliset, koska esimerkiksi tämän veron perusteesta ja siitä, miten sen suuruus määräytyy, talousvaliokunta on ollut hieman huolissaan, kuinka hyvin se sitten loppujen lopuksi oikeudenmukaisesti kohtelee eri toimijoita.

Varmasti on vielä kehitettävää suhteessa jatkoon, mutta siitä huolimatta mielestäni tämä on kannatettava alku, ja kyse on siitä, että ei saisi olla kaupankäynnissäkään vapaamatkustajia, olivat ne sitten pankkeja tai lääkkeiden myyjiä tai ruuan myyjiä tai vaatteiden myyjiä, vaan kun me kerran ajattelemme, että meillä on välillistä verotusta, niin miksi se ei silloin koskisi myös rahakauppaa.

Kaj Turunen /ps:

Arvoisa puhemies! Edellisen edustajan puheenvuoroa on pakko kommentoida. Miksi transaktiovero globaalisti toteutettuna on järkevä? Jos sitä ei toteuteta globaalisti, se ei ole järkevä Suomen kannalta siksi, koska jos Suomi tekee tällaisen transaktioveron tai on siinä jossain pienemmässä ryhmässä mukana ja se ei ole globaali, nämä toimijat siirtyvät sinne, missä tätä veroa ei ole, ja se käytännössä tarkoittaa, että ne toimijat siirtyvät pois Suomesta ja siinä menevät mukana työpaikat. Tämä koskee aivan samalla tavalla tätä meidän kotikutoista, omatekoista pankkiveroa.

Sitten edustaja Filatov esitti kysymyksen, että mistä me veroja keräämme, että yhtä lailla niitä voi kerätä pankeilta kuin esimerkiksi lääkkeistä. Mutta tässä ei nyt pidä... Tai sanotaanko näin, että tässä täytyy nyt ottaa vain ymmärrys käteen. Lääkkeissä on se vero. Jos meidän tarvitsee ostaa lääke, siinä on se vero mukana. Mutta pankki on aivan erilainen toimija. Lääke ei siirrä sitä veroa hyllylle eikä mihinkään muuallekaan, se on siinä lääkkeen hinnassa mukana, mutta pankki siirtää sen veron. Se siirtää sen ihan tavallisille ihmisille, pankin asiakkaille, se siirtää sen veron yrityksien maksettavaksi, se siirtää sen veron työläisille, ja näin ollen pankit pärjäävät kyllä. Mutta sen veron maksavat pankin asiakkaat, ja tämä pitää muistaa. Pankki on aivan eri juttu kuin lääke. Ne eivät ole kaksi samaa asiaa.

Kuinka sitten varaudutaan tulevaisuuteen? Ilman muuta tulevaisuuteen täytyy varautua, mutta suomalaiset pankit ovat tällä hetkellä hyvässä kunnossa, ja meillä on tämä väliaikainen pankkivero, mitä me olemme nyt rakentamassa tänne ja sitä kautta jalkaamme ampumassa tällä. Tämä on väliaikainen. Tämä kestää siihen, kunnes saadaan Brysselistä ohjeet. Bryssel on jo määritellyt sen, että meillä on nämä mekanismit valmiina sitten 2015, ja se tarkoittaa sitä, että me saamme todennäköisesti vuonna 2013, ensi vuonna, tai sitten viimeistään vuonna 2014 (Puhemies koputtaa) jo käsittelyyn ne määräykset, mitä Brysselistä tulee. Tätäkin taustaa vasten ajatellen tämä on aivan tarpeeton.

Esko Kiviranta /kesk:

Arvoisa puhemies! Annan suuren arvon sille, että edustaja Filatov ainoana hallituspuolueen edustajana on osallistunut tähän väliaikaista pankkiveroa koskevaan keskusteluun.

Jos edustaja Filatov viittasi minun puheenvuorooni, niin puhuin transaktioverosta enkä pankkiverosta. Sanoin sen siinä kohtaa, kun totesin, että pidän EU:n komission transaktioveroa koskevaa esitystä järjettömänä, ja siinä kannassani pysyn. Arvostan kovasti pääministeri Kataista siinä, että hän ainakin tässä vaiheessa lopetti tämän keskustelun Suomen osalta. Kyllähän pörssikauppa siirtyy hyvin nopeasti maasta toiseen, ja siitä nyt on esimerkki esimerkiksi Ruotsista 1980-luvulta, kun puolet pörssikaupasta siirtyi pois Ruotsista yhdessä yössä. Se on hyvin nopeaa toimintaa.

Edustaja Turuselle sanoisin, että kun pankkivero ei olisi tuloverotuksessa vähennyskelpoinen, niin sillä ei olisi suoraa vaikutusta niin, että se vähentäisi yhteisöveroa. Se on sitten eri asia, jos se taloudellista tietä vähentää tätä yhteisöveroa.

Tarja Filatov /sd:

Arvoisa puhemies! En viitannut edustaja Kivirannan puheenvuoroon vaan siihen, jossa viitattiin tähän Cityyn ja näihin keskusteluihin.

Mutta edustaja Turuselle on pakko sanoa, että jos te olette huolissanne pankkiverosta sen vuoksi, että se siirtyy ikään kuin pankin asiakkaiden maksettavaksi, tavallisten ihmisten maksettavaksi, mutta lääkevero pysyy siellä kaupan hyllyllä, niin kyllä sen lääkkeenkin veron maksaa ihan tavallinen lääkkeen kuluttaja, ei se mistään muusta pussista tule. Ylipäätään verotuksen näissä välillisissä veroissa maksaa aina se käyttäjä tai ostaja tai palvelun kuluttaja. Kyllä se vain tällä logiikalla toimii, ja varmasti haitatonta veroa ei ole. Mutta käytimmepä me mitä tahansa veropohjaa, niin aina me olemme siinä tilanteessa, että voidaan sanoa, että jos me nostamme työn verotusta, niin työ siirtyy jonnekin muualle, ja jos me nostamme jotakin muuta verotusta, niin se siirtyy. Me vain elämme globaalissa maailmassa, ja meidän pohjoismainen mallimme lähtee siitä, että meidän veroasteemme on korkeampi, ja mitä laajempi se on, niin sitä vähemmän siitä on haittaa, että se ylipäätään on korkeampi kuin monissa muissa maissa. Mutta kilpailukykyasioiden kanssa me olemme tekemisissä ja joudumme jatkuvasti punnitsemaan sitä, mikä on riittävästi mutta mikä ei ole liikaa, jotta Suomi sentään pärjää.

Kaj Turunen /ps:

Arvoisa puhemies! Edustaja Filatov, olette aivan oikeassa, näin se on, kuluttaja maksaa aina veron. Tässä nyt keksittiin uusi vero sitten kuluttajalle. Mutta täytyy muistaa, että tämä vero poikkeaa kyllä siitä lääkkeessä olevasta verosta myöskin siinä, että tällä on kasvua leikkaava vaikutus, kun yrityslainoitus vaikeutuu ja kallistuu, ja sitä kautta sillä on näitä heijastusvaikutuksia sitten ihan tavallisiin ihmisiin ja työläisiin, jotka joutuvat laittamaan haalarit naulaan sen takia, että se yritys, jossa he ovat töissä, ei saa rahoitusta jollekin kaupalle esimerkiksi ja se aiheuttaa työttömyyttä. Mutta siinä olitte aivan oikeassa, että kuluttaja maksaa aina veron, niin myöskin tämän pankkiveron.

Ja edustaja Kivirannalle: Minä luen tuosta talousvaliokunnan lausunnosta teille yhden lyhyen kappaleen. "Veron määräytymisperuste ei myöskään huomioi tasapuolisella tavalla Suomessa toimivien talletuspankkien konsernirakenteiden eroavaisuuksia. Verovelvollisiksi määritellyillä toimijoilla voi olla nykyisellään eri valtioihin sijoitettuna täysin laillisesti siirrettäviä tase-eriä, jotka pankkiveron määräytymisen kannalta muodostuvat merkittäviksi. Kansallinen sääntely ei saa johtaa siihen, että tase-eriä, joilla puolestaan on merkitystä yhteisöveron määräytymisen kannalta, siirtyy pois Suomesta pankkiveron kustannusten minimoimiseksi."