Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Suomen talouden rakenne on energiaintensiivinen, ilmastomme on kylmä ja etäisyydet ovat pitkät. (Hälinää)

Arvoisa puhemies! Suomen talouden rakenne on energiaintensiivinen, ilmastomme on kylmä, ja etäisyydet ovat pitkät. Suomi tarvitsee paljon energiaa. Energiantarpeen ennustetaan ainakin vielä lähivuosina kasvavan, vaikka talous ja tuotantomme muuttuvat kaiken aikaa ja säästötoimet purevat.

Hallituksen energiapolitiikan lähtökohtana on turvata riittävän ja kohtuuhintaisen energian saanti elinkeinoelämän ja kansalaisten tarpeisiin. Tämä tehdään sopusoinnussa kansainvälisten ympäristösopimusten ja kansallisten ympäristötavoitteiden kanssa. Hallitus on sitoutunut vähentämään kasvihuonekaasupäästöjämme keskimäärin vuoden 1990 tasolle niin sanottuna Kioton sitoumuskautena elikkä vuosina 2008—2012. Tämä on hyvin haasteellinen urakka, sillä viime vuonna päästömme olivat vielä 15 prosenttia yli tämän tavoitetason. Tänä vuonna tilanne hieman korjaantuu, koska kehitykseen ovat vaikuttamassa suotuisat säätekijät ja muun muassa keväällä ollut metsäteollisuuden seisokki.

Suomen suuri haaste onkin siinä, miten sovittaa yhteen taloudellisen kasvun vaatima energiantarve ja kasvihuonekaasupäästöjen merkittävä vähentäminen. Nyt käsittelyssä oleva selonteko kertoo suuntaviivat tämän yhtälön ratkaisuksi lähivuosien aikana. Strategia on varsin konkreettinen lähimmän kymmenen vuoden ajalle. Vuoden 2015 jälkeiselle ajalle linjaukset ovat aika yleisellä tasolla. Näin muun muassa siksi, että muun muassa Kioton sopimuksen tuleva sisältö on vielä auki. Mitä todennäköisimmin myös päästökauppajärjestelmään on ennen pitkää tulossa muutoksia.

Tässäkin yhteydessä on syytä muistuttaa, että EU:n yksipuoliset ponnistelut kasvihuonekaasupäästöjen voimakkaaksi vähentämiseksi vuoden 2012 jälkeen valuvat hukkaan, elleivät muut saastuttavat maat tule mukaan yhteisiin toimiin. Tässä asiassa tarvitaan globaaleja, nimenomaan globaaleja, ratkaisuja.

Arvoisa puhemies! Tämän strategian pääsanoman voidaan sanoa olevan seuraava:

— ensinnäkin siis, riittävän ja kohtuuhintaisen energiansaannin turvaaminen

— toiseksi, energiankäytön tehostaminen

— uusiutuvan energian käytön tuntuva lisääminen sekä päästökauppasektorilla että sen ulkopuolella ja

— päästöoikeusyksiköiden hankinta helpottamaan päästökaupan vaikutuksia elinkeinoelämään ja suomalaisiin kuluttajiin.

Näihin, erityisesti näihin, kysymyksiin tällä strategialla haetaan vastauksia.

Energiankäytön tehostamisessa on saavutettu Suomessa jo merkittäviä tuloksia. Hallitus tehostaa edelleen toimenpiteitä, siten että uusilla energiansäästötoimilla tavoitellaan 5 prosentin lisäsäästöä energiankulutuksessa vuonna 2015 verrattuna tilanteeseen ilman uusia toimenpiteitä. Siis lisäsäästön pitää olla sanotun mittainen verrattuna siihen, ettei mitään uusia toimia tehtäisi. Energiansäästötoimien pitkän aikavälin tavoitteena on primäärienergian kokonaiskulutuksen kasvun pysäyttäminen ja kääntäminen laskuun.

Näistä voimistettavista säästötoimista huolimatta Suomi tarvitsee seuraavan vuosikymmenen aikana lisää energiaa ja lisää myöskin sähköä, joka toki sekin on energiaa. Sähkönkulutus oli viime vuonna noin 87 terawattituntia. Vuonna 2010 sähkönkulutuksen arvioidaan olevan tätä vajaat 10 terawattituntia suurempi ja vuonna 2025 noin 20 terawattituntia tämän hetken tasoa korkeammalla tasolla.

Sähkön lisätarve on tyydytettävä ensisijaisesti omalla kapasiteetilla. Tämän tekeminen seuraavan kymmenen vuoden aikana, jolloin Suomen on vähennettävä kasvihuonekaasupäästöjään näillä näkymillä noin 20 prosentilla, edellyttää päästötöntä tuotantoa.

Vaihtoehdot omalle päästöttömälle lisätuotannolle ovat selvät. Uuden ydinvoimalaitosyksikön rakentajat sanovat, että laitos on valmis vuonna 2009. Tämä on otettu jo huomioon sekä kapasiteetti- että päästölaskelmissa.

Vesivoiman lisäämismahdollisuudet ovat vähäiset ilman lainsäädäntömuutoksia. Jo rakennettujen vesivoimaloiden uudistaminen voi tuoda vain pienen lisän. Vesilain uudistamisen yhteydessä onkin tarpeen arvioida kotimaisen vesivoiman lisärakentamismahdollisuudet.

Keskeisessä osassa lisätuotannon tekemisessä tulevat olemaan uusiutuvat energialähteet ja erityisesti biopohjainen energia. Tämän strategian ehkä tärkein aihealue liittyy juuri siihen, miten uusiutuvia energialähteitä ja näistä erityisesti uusiutuvia biopohjaisia energialähteitä hyödynnetään entistä voimakkaammin ja enemmän lähivuosien aikana.

Energia- ja ilmastostrategian tavoitteena on, että uusiutuvan energian kokonaiskäyttö kasvaisi ainakin neljänneksellä nykytasosta vuoteen 2015 mennessä ja lähes puolella vuoteen 2025 mennessä. Uusiutuvan energian osuus voisi tällöin nousta lähes kolmannekseen primäärienergiasta. Vuonna 2003 tuo osuus oli 23 prosenttia.

Sähköntuotannossa Suomi tähtää EU:n meille asettaman tavoitteen saavuttamiseen vuoteen 2010 mennessä. Uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön osuus on tarkoitus siis nostaa viidessä vuodessa 31,5 prosenttiin. Keskimääräisenä vesivuotena tämä osuus on ollut viime vuosina noin 27 prosenttia, joskus jopa lähes 30:kin Pohjolan vesitilanteesta vähän riippuen.

Energiapolitiikan toimilla pyritään lisäämään siis erityisesti uusiutuvien biopolttoaineiden, kuten metsähakkeen, peltobiomassan, biokaasun ja talokohtaisen lämmityksen puupolttoaineiden, käyttöä. Tavoitteena on näiden energialähteiden käytön lisääminen noin 65 prosentilla vuodesta 2003 vuoteen 2015 mennessä ja noin 80 prosentilla vuoteen 2025 mennessä.

Biopolttoaineista nopeinta kasvua odotetaan metsäenergian kohdalla, joka siis tarkoittaa hakkuutähdettä, energiarankaa, kantoja ynnä muita vastaavia. Tämän metsäenergian kohdalla kasvun odotetaan olevan kaikista suurin. Vuoteen 2012 mennessä näiden energialähteiden, siis metsäenergian, käytön arvioidaan noin 2,5-kertaistuvan tämänhetkiseen käyttötasoon verrattuna. Tämä merkitse myös sitä, että niin sanotun risupaketin tavoitteet puupohjaisen energian edistämisestä saavutetaan jo ennen vuotta 2010, siis etuajassa siihen nähden, mikä alun perin oli tavoite. Tähän saakka ei ole oltu ihan sillä kehitysuralla, joka tuottaisi sanotun tavoitteen ennen 2010, mutta tämä strategia painaa sillä tavalla vauhtia metsäenergian käyttöön, että uskotaan, että tuo sanottu tavoite on saavutettavissa jopa etuajassa.

Energia- ja ilmastostrategian keskeisenä tavoitteena on, että Suomi vahvistaa entisestään asemaansa bioenergian käytössä Euroopan unionin johtavana ja koko maailman mitassa kärkijoukkoon kuuluvana maana, unionin johtavana ja maailman mitassa kärkijoukkoon kuuluvana maana.

Tuontienergian hinnan nousu, kehittyvä teknologia ja voimistuva ympäristötietoisuus kohentavat siis uusiutuvan energian kilpailukykyä. Samaan suuntaan vaikuttaa myös EU:n päästökauppa. Ulkoisten tekijöiden apu uusiutuvien aseman parantamisessa ei kuitenkaan yksin riitä. Tarvitaan myös uusia, aktiivisia toimia omien energia- ja polttoainevarojen hyödyntämiseksi.

Energiahuoltomme monipuolisuus on kuitenkin osittain uhattuna. Turpeen asema on nimittäin vaikeutunut päästökaupan alettua, koska turpeen hiilisisältö ja sen mukainen hiilidioksidipäästökerroin on määritelty pelkästään poltosta vapautuvan päästön mukaan. Oikein tai väärin, mutta näin se nyt Kioton protokollassa, siinä kontekstissa, on määrätty.

Kesällä tehty turpeen veroratkaisu paransi turpeen kilpailukykyä yhdistetyssä sähkön ja lämmön tuotannossa ja lämmön erillistuotannossa. Turpeen käyttö lauhdesähkön tuotannossa jää kuitenkin ilman uusia toimenpiteitä menneitä vuosia selvästi pienemmäksi.

Turpeen tuotantoon ja käyttöön panostetut voimavarat tulee kuitenkin jatkossakin hyödyntää työllisyyttä ja alueellista kehitystä edistäen. Kauppa- ja teollisuusministeriö on käynnistänyt valmistelun, jolla haetaan keinoja, joilla turpeen kilpailukyky kivihiileen nähden turvataan sähkön lauhdetuotannossa. Jos vaihtoehdot ovat, että viimeiset lauhdehännät, siis sähkölauhteen hännät, ajetaan joko kivihiilellä tai kotimaasta kaivettavalla turpeella, pyrkimys on löytää keinot siihen, millä tavalla tässä vaihtoehtoisessa tilanteessa turve aina voisi voittaa, silloin kuin mahdollista, nimenomaan kivihiilen.

Arvoisa puhemies! Puun pienkäyttöä, pelletteinä ja muussa muodossa, edistetään tämän ohjelman mukaan muun muassa laitekehitystä tukemalla, taloudellisilla ohjauskeinoilla ja tiedotuksen avulla. Jo tänään muun muassa biopelletti on kilpailukykyinen polttoaine myös omakotitalojen lämmityksessä. Neljännesmiljoona omakotitaloa lämmitetään kuitenkin edelleenkin öljyllä.

Peltobioenergian käyttöä edistetään muun muassa teknologian kehittämistoimilla. Peltobioenergian laajempaan käyttöön liittyvät mahdollisuudet ovat aktiivisessa valmistelussa.

Hallitus pitää tärkeänä vauhdittaa päästöttömien ja vähäpäästöisten lämmitystapojen käyttöönottoa pientaloissa. Tässä tarkoituksessa selvitetään strategian mukaan tammikuun loppuun mennessä nykyisten avustusten kohdentamista pientalojen lämmitystapamuutosten investointien avustamiseen sekä vaihtoehtoisesti kotitalousvähennyksen laajentamista koskemaan kyseisiä investointeja.

Kierrätyspolttoaineiden käyttö riippuu paljolti jätehuollon ratkaisuista. Jätehuoltoa koskeva lainsäädäntö asettaa toisaalta tiukkoja ehtoja energiankäytölle. Biohajoaville jätteille on tärkeätä ja kiireellistä kehittää uusia käsittely- ja hyödyntämismuotoja. Biojätteen polton tiellä olevia perusteettomia esteitä on poistettava. Niitä edelleenkin on.

Biokaasuun liittyviä tukia kohdistetaan laiteinvestointeihin sekä kehittämis- ja kokeilutoimintaan biokaasun käytön kasvattamiseksi muun muassa maatiloilla ja muissakin kohteissa.

Tuulivoiman merkitys maassamme on vientisektorin työllistäjänä suurempi kuin sähköntuotantomuotona. Tuulivoimaan liittyvän vientipotentiaalin hyödyntäminen ja sitä kautta työllisyyskehityksen tukeminen edellyttää kotimaan markkinoita tuotekehityksen, osaamisen ja kokemuksen hankkimiseksi. Tämä edellyttää Suomessa kaavoitus- ja lupamenettelyjen ripeää ja tehokasta hoitamista. Jos halutaan niitä preferenssejä kotimaassa ja kotimaahan, se edellyttää sitä, että voidaan tuulivoimaloita jonnekin myöskin rakentaa, ja tässä, jotta voidaan rakentaa, sanotut kaavoitus- ja lupamenettelyt kyllä vaativat pikaisia korjauksia ja kohennuksia.

Arvoisa puhemies! Edellä sanottujen uusiutuvien ja biopolttoaineiden käyttöä ja energiatehokkuuden parantamista tuetaan eri tavoin siis. Teknologiahankkeita on tarkoitus rahoittaa vuosittain noin 60 miljoonalla eurolla. Tekesin teknologiarahoituksen kohteena tulevat olemaan entistä keskeisemmin bioenergian eri sovellukset, suuren mitan polttolaitokset, liikenteen biopolttoaineet, tuulivoimateknologia, energiansäästö, peltobiomassat, polttokennot ja alan bisnesosaaminen. Tarkoitus on siis käyttää vuosittain näihin tarkoituksiin 60 miljoonaa euroa.

Energiainvestointien noin 30 miljoonan euron vuosittainen rahoitus painottuu uuteen teknologiaan ja aivan erityisesti päästökauppasektorin ulkopuolisiin hankkeisiin. Tuo summa voi myöhemmässä vaiheessa olla vähän suurempi tai pienempi riippuen siitä, missä määrin Kioton mekanismeja jatkossa hyväksikäytetään, kuinka paljon Kioton mekanismeihin rahaa lopulta käytetään.

Energiapuun korjuuta tuetaan noin 6 miljoonalla eurolla, ja neuvontatoimintaan on tarkoitus käyttää 2,5 miljoonaa euroa vuodessa. Omakotitalojen öljylämmityksen uusiutuvilla korvaamiseen käytettävien resurssien, joihinka aikaisemmin viittasin, määrästä päätetään myöhemmin, kun tämä sanottu selvitys siitä, onko se verovähennystie vai suora tuki, tammikuun loppuun mennessä on valmis.

Arvoisa puhemies! Hallituksen tahtotila liikenteen polttoaineiden suhteen on selvä. Se ilmentää radikaalia muutosta siihen verrattuna ja siihen nähden, miten asiat aikaisemmin Suomessa ovat olleet. Tuon kannan ja näkemyksen mukaan Suomen liikenteen tulee perustua jo lähitulevaisuudessa osittain biopohjaisiin polttoaineisiin.

Jo tehdyn valmistelutyön muokkaaminen konkreettisiksi ehdotuksiksi on paraikaa meneillään. Olen tätä varten asettanut pari kuukautta sitten asiantuntijaryhmän, joka valmistelee ehdotuksen toimista, joilla liikenteen biopolttoaineiden käyttö voitaisiin nostaa Suomessa nyt aluksi 5 prosentin tasolle. Työryhmän on lisäksi esitettävä näkemys pidemmän aikavälin tavoitteista liikenteen vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttöönotolle sekä myös arvio siitä, missä määrin ja millä keinoin ja millaisin kustannuksin tavoitteiden mukainen käyttö sekä tuotanto ovat toteutettavissa.

Asiassa nopeasti eteenpäin pääseminen, eteneminen, edellyttää kysynnän synnyttämistä. Tärkeää on, että samalla löydetään edellytykset liikenteen biopolttoaineiden riittävälle kotimaiselle tuotannolle. Aivan ilmi selvästi tässä asiassa eteenpäinmeno ei tapahdu niin, että ensiksi syntyy markkinaehtoisesti tuotantoa ja sitten sille markkinaehtoisesti kysyntää liikenteen biopolttoaineena, vaan niin, että tässä on ryhdyttävä toimiin, joilla se kysyntä synnytetään, ja sitten samanaikaisesti yritetään löytää keinot, millä riittävä kotimainen tuotanto saataisiin aikaiseksi, joka edes suurin piirtein vastaisi sitä kysyntää, mikä kyettäisiin synnyttämään.

Arvoisa puhemies! Kioton pöytäkirjan ja EU:n taakanjaon mukainen kasvihuonekaasujen päästötavoite on Suomelle 70,5 miljoonaa hiilidioksiditonnia vuodessa kaudelle 2008—2012. Huolimatta voimakkaista toimista uusiutuvan energian käytön lisäämiseksi, joita edellä olen esitellyt, sanottu taakanjako merkitsee Suomelle arvion mukaan vielä noin 11 miljoonan tonnin päästöjen vähennystarvetta keskimäärin vuodessa. Ellei näitä toimia, mitä äsken tässä esittelin, tehtäisi, tuo ulkomailta ja ulkoa hankittavien päästöoikeuksien tarve olisi huomattavasti suurempi kuin tämä 11 miljoonaa tonnia, mihin nyt arvioidaan päästävän keskimäärin vuodessa.

Valtio osallistuu omalta osaltaan näihin talkoisiin siten, että se hankkii niin sanotuilla Kioton joustomekanismeilla maamme käyttöön muista maista päästöyksiköitä keskimäärin kaksi miljoonaa tonnia vuodessa, viiden vuoden ajan siis. Sallitut päästömäärät nousevat tällöin vastaavalla määrällä. Suomeksi sanottuna tämä tarkoittaa sitä, että tästä seuraa hyöty, joka tulee koko kansantalouden hyväksi, ei pelkästään teollisuuden, kuten julkisuudessa näytetään usein väärin ymmärretyn. Näin on perusteltua menetellä, sillä Kioton mekanismien käyttö on kustannustehokas tapa hoitaa Suomen päästövelvoitetta.

EU:n komission teettämän selvityksen mukaan kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiskustannukset ovat Suomessa kolmanneksi korkeimmat unionin alueella. Useat muut maat tulevat käyttämään Kioton mekanismeja Suomea paljon enemmän.

Päästöyksiköiden hankinta ei tietenkään ole pois kotimaisista hankkeista. Kaikki tehokkaat kotimaiset toimet tullaan joka tapauksessa hyödyntämään. Myös teollisuudellemme hankkeet tarjoavat hyvän mahdollisuuden teknologian vientiin.

Liikkeellelähtö Kioton mekanismien hankinnassa tapahtuu eduskunnan käsittelyssä olevalla tämän vuoden kolmannella lisäbudjetilla, johon sisältyy 30 miljoonan euron määrärahaehdotus päästöyksiköiden hankkimisesta.

Päästökauppasektorin ulkopuolella eli liikenteessä, maataloudessa, talokohtaisessa polttoainelämmityksessä ja jätehuollossa hallitus arvioi päästävän keskimäärin noin yhden miljoonan tonnin päästövähenemään vuodessa.

Päästökauppa ja päästökaupasta aiheutunut sähkön hinnan nousu rasittaa siis suomalaista teollisuutta. Strategian mukaisella teollisuuden sähköveron alennuksella, noin puolittamisella — tarkoitus on siis kutakuinkin puolittaa sähkövero — parannetaan osaltaan suomalaisen teollisuuden kilpailukykyä.

Sähkömarkkinoiden toimivuuden edistäminen on keskeinen asia, markkinat kun eivät toimi täydellisesti ja puutteita on. Viime talvena hyväksyttyjen lakimuutosten myönteiset vaikutukset sähkön siirtohintoihin näkyvät vasta asteittain ja pienellä viiveellä.

Strategia lähtee siitä perusajatuksesta, että nykyisen kaltaiset sähkömarkkinat tuottavat kansantalouden kannalta parhaan tuloksen. Tarkoitus on, että valitulla yhteispohjoismaisella linjalla edetään ongelmia ja esteitä poistaen — niitä kun on. Sähkönsiirron pullonkaulat maiden välillä tulee poistaa ja markkinoiden ja sähkön hinnoittelun avoimuutta samoin kuin sähköpörssin läpinäkyvyyttä tulee lisätä.

Valtio ei itse rakenna voimalaitoskapasiteettia. Kapasiteetin tulisi kuitenkin olla riittävä Suomessa siinäkin tapauksessa, että tuonti naapurimaista ei olisi mahdollista. Ensi sijalla valtion edistämistoimissa ovat sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitokset ja bioenergiaa käyttävät voimalaitokset, mutta mitään muutakaan vähäpäästöistä hankintamuotoa ei tulisi sulkea pois vaihtoehtojen joukosta. Lisäksi jäljellä olevat pienimuotoisen tuotannon verkkoon pääsyn esteet on tarkoitus poistaa.

Päästökaupan ja sähkömarkkinoiden yhteispeliin liittyy suuria ongelmia. EU:n päästökauppa on nostanut pohjoismaisen sähköpörssin sähkön hintaa. Kyseessä on tulojensiirto Suomesta naapurimaihin ja kuluttajilta sähkön tuottajille.

Valtioneuvosto selvittääkin, arvoisa puhemies, ne keinot millä ansiottoman arvonnousun eli windfall-voiton rajoittaminen käytännössä voitaisiin toteuttaa.

Arvoisa puhemies! Suomen vahvuus on vuosikymmenien ajan ollut monipuolinen energiapaletti. Sen tunnuspiirteitä ovat monipuolisuus, riittävä omavaraisuus, hajautus ja uusiutuviin energialähteisiin panostaminen sekä alhaiset päästöt tuotettua energiayksikköä kohti.

Arvoisa puhemies! Näin sitten lyhyesti: tällä tiellä on hyvä jatkaa.

Jari  Leppä /kesk(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ilmastonmuutoksen vaikutukset ihmiskunnan elämään ovat olleet ja tulevat olemaan voimakkaita, jopa dramaattisia. Kukaan ei kyenne esittämään tieteellisesti täysin pitävää skenaariota ilmastonmuutoksen aiheuttamista pysyvistä muutoksista. Tulemme näkemään kouriintuntuvia muutoksia elinolosuhteissamme, luonnonolosuhteissamme, ruuan ja energian tuotannossa ja mitä moninaisimmilla inhimillisen elämän alueilla.

Keskustan eduskuntaryhmän mielestä merkittävin ja tehokkain tapa ja keino vähentää ja estää kasvihuonekaasujen päästöjen lisääntyminen on ottaa käyttöön maailmanlaajuisesti, globaalisti, uutta päästötöntä ja päästöjä vähentävää teknologiaa, kuten muun muassa uusiutuvaa energiaa ja sähkön ja lämmön yhteistuotantoa. Energiateknologian kehittämiseen hallitus osoittaa vuosittain 60 miljoonaa euroa ja energiatukiin 30 miljoonaa. Nämä ovat oikeita ja merkittäviä satsauksia vihreään teknologiaan. (Eduskunnasta: Vihreä tuuli!)

Ympäristöystävällisen teknologian käyttöönottoa tulee kannustaa ja tukea kaikkialla maailmassa. Nykyinen päästökauppajärjestelmä ei kaikilta osin vastaa tehokkaimmalla tavalla tähän haasteeseen. Se vaatii myös jatkuvaa kriittistä arviointia ja kehittämistä. Kuuden maan niin sanottu Asia—Pacific-ilmastoaloite on tässä mielessä myös kiinnostava. Sen edistyminen ja sen positiiviset onnistumiset on syytä ottaa opiksi myös eurooppalaisessa toiminnassa.

Hallituksen energia- ja ilmastostrategiassa korostetaan uusiutuvien energialähteiden ja biopolttoaineiden voimakasta hyödyntämistä sekä energian käytön tehokkuuden lisäämistä ja säästötoimia. Ne ovat keskustan eduskuntaryhmän mielestä oikeita toimia ilmastonmuutoksen torjunnassa.

Energiapolitiikan yhtenä keskeisenä tavoitteena tulee olla energiahuollon omavaraisuuden nostaminen. Tässä bioenergialla ja muulla uusiutuvalla kotimaisella energialla on tärkeä rooli. Bioenergiaa on perinteisesti käytetty paikallisesti siellä, missä se on tuotettu. Bioenergian käytön edistäminen on myös erittäin tehokasta maaseutu-, alue- ja työllisyyspolitiikkaa.

Syksyinen luonnonkatastrofi Yhdysvalloissa osoitti jälleen kerran, kuinka öljyriippuvainen maailma on. Ennalta-arvaamattomiin kriiseihin on varauduttava omavaraisuutta nostamalla, kotimaisuutta ja monipuolisia tuotantotapoja suosien. Energiantuotantomme vaatiikin laajaa toimintapalettia: bioenergiaa kaikissa muodoissaan, vettä, tuulta ja myös ydinvoimaa.

Teollisuuden sähköveron alennuksella parannetaan suomalaisen teollisuuden kilpailukykyä, joka on kärsinyt päästökaupan myötä syntyneiden kustannusten johdosta. Teollisuuden kilpailukyvystä huolehtiminen on viisasta kansallista politiikkaa. Energiastrategian linjausten avulla Suomi täyttää myös Kioton pöytäkirjan ja EU:n taakanjaossa sovitut kasvihuonekaasujen vähennysvelvoitteensa.

Lipposen hallitukset sopivat aikoinaan EU:n taakanjakosopimuksen ja hyväksyivät Kioton sopimuksen. Lipposen hallitukset eivät kyenneet arvioimaan tuolloin realistisesti, miten kalliiksi nuo velvoitteet Suomelle tulevat. Päästökaupan vaikutus sähkön hintaan ja teollisuuden kilpailukykyyn on merkittävä. Päästökaupan vaikutus kuluttajan kannalta on myös ikävä asia. On tärkeää huolehtia toimivista ja kilpailluista sähkömarkkinoista. Ne ovat niin kuluttajan kuin teollisuudenkin etu. Toisaalta on todettava, että päästökauppa kannustaa energiansäästöön ja parantaa uusiutuvien energioiden kilpailukykyä.

Herra puhemies! Suomi on energiatehokkuudessaan johtavia maita maailmassa. Sähkön ja lämmön yhteistuotannon osuus on Suomessa korkea. Olemme toteuttaneet jo pitkään energiakatselmuksia ja energiansäästösopimuksia elinkeinoelämän kanssa. Energiatehokkuuden parantamiseksi myös EU toimii aktiivisesti. Useita direktiivejä on valmistunut, ja uusia on tekeillä. Suomen tulee jatkaa nykyisiä kansallisia toimiaan ja toteuttaa direktiivien vaatimukset. Vuoteen 2015 mennessä tulee toimenpiteiden avulla saavuttaa 5 prosentin säästö energian kulutuksessa.

Keskustan eduskuntaryhmän mukaan uusiutuvan energian lisäyksen pääpaino on tulevaisuudessa bioenergiassa. Uusiutuvat energianlähteemme — vesivoima, tuulivoima, ympäristön lämpö, aurinkoenergia sekä bioenergia, puuperäiset polttoaineet, peltobiomassat ja biokaasu — ovat merkittävässä kasvussa, vetytaloutta unohtamatta. Metsien kasvun hyödyntämisellä ja peltoenergian voimakkaalla lisäämisellä voimme saavuttaa neljänneksen bioenergialla tuotetusta energiasta vuoteen 2015.

Metsien kestävän käytön ja monimuotoisuuden turvaamiseksi Suomessa tulee säilyttää korkeatasoinen metsäntutkimus, osittain valtion tukiin perustuva metsien hoito, tehokas neuvonta- ja valvontaorganisaatio. Metsien oikea ja tehokas hoito on ilmaston kannalta hyvää kehitystä: kasvun tehostaminen sitoo lisääntyvässä määrin myös hiilidioksidia.

Kotimaisilla energialähteillä on merkittävä asema energiahuollon toimitusvarmuudessa. Kansainvälisen epävarmuuden ja energian hintojen jatkuvasti kasvaessa kotimaisuudella on lisääntyvää merkitystä. Metsäteollisuus hankkii ja tuottaa noin 80 prosenttia Suomen bioenergiasta. Metsäteollisuuden kilpailukyvyn turvaaminen varmistaa siis samalla sen, että bioenergian lisäystavoitteet voidaan saavuttaa.

Vesivoiman rakentamista rajoittavat 1980-luvulta peräisin olevat suojelupäätökset. Tuolloin tuontipolttoaineiden uskottiin turvaavan energian saannin. Keskustan eduskuntaryhmän mielestä vesirakentamista rajoittavaa lainsäädäntöä tulisikin tarkastella uudelleen ottaen huomioon ympäristönäkökohdat kokonaisuutena sekä uusiutuvan energian lisäämiseen asetetut kansainväliset ja kansalliset tavoitteet.

Kotimaisen ja puhtaan vesivoiman lisärakentamisen mahdollisuudet on selvitetty useaan kertaan. Niistä suuri osa on jo osittain rakennetuissa vesistöissä. Olisiko nyt oikea aika ryhtyä keskustelemaan risupaketin rinnalla vesivoiman edistämisestä Suomessa eli vesivoimapaketista? Kuluvan vuoden aikana pelkästään Kittilän kunnan tulvavahingot olivat 5 miljoonaa euroa. Kunnan kaavamääräykset on mitoitettu tulvalle, jonka pitäisi toteutua vain kerran sadassa vuodessa. Tällä vuosikymmenellä sellainen tulva on tullut jo kaksi kertaa. Tämä on yksi vakava merkki ilmasto-olojen äärevöitymisestä.

Vesivoiman ja allasrakentamisen helpottaminen tässä tilanteessa vaikuttaisi monella tavalla: Se vähentäisi kasvihuonepäästöjä, vähentäisi ulkomailta ostettavien päästöoikeuksien määrää, korvaisi tuontisähköä, poistaisi tulvaongelmaa ja antaisi käyttöön säätövoimaa. Nykyisin pelkästään tulva-aikaisissa ohijuoksutuksissa menetetään lähes terawattitunti energiaa vuodessa. Kyse on kymmenien miljoonien eurojen vuositason hyödyistä, jotka auttaisivat taloudellisesti heikompien alueiden tilannetta.

Kesällä tehty turpeen veroratkaisu paransi turpeen kilpailukykyä. Silti turpeen asema on vaikeutunut, ja sen rooli polttoaineena tulee vähenemään päästökaupan seurauksena. Turve on kotimainen, hitaasti uusiutuva polttoaine, jota tulee ehdottomasti suosia suhteessa tuontipolttoaine kivihiileen. Turpeella on suuri merkitys tietyille alueille alan työllisyyden ja laajan yrittäjätoiminnan johdosta. Tätä osaamispotentiaalia ei ole syytä menettää suosimalla tuontipolttoaineita.

Hallitus haluaa edistää myös biopolttoaineiden käyttöä ja tuotantoa määrätietoisesti myös liikenteen osalta. Ministeri Pekkarinen on asettanut työryhmän tekemään ehdotukset toimista, joilla osa liikenteen polttoaineista voitaisiin Suomessa asteittain muuttaa biopohjaisiksi. Tässä tilanteessa kotimaisella biopolttoaineella ja sen tuotannolla täytyy olla myös kilpailukykyä. Liikenteen biopolttoaineiden edistämisen yhteydessä tulee tarkastella autoverotuksen uudistamista. Autokannan ympäristöystävällisyys lisääntyy, kun autoverotus muutetaan suosimaan vähäpäästöistä uutta tekniikkaa käyttäviä autoja.

Puhemies! Pelletti on kilpailukykyinen myös helppoudessaan tällä hetkellä jo omakotitalojen lämmityksessä. Kymmenettuhannet omakotitalot lämmitetään kuitenkin kalliilla öljyllä, joka aiheuttaa merkittävät hiilidioksidipäästöt. Omakotitalojen öljy- ja sähkölämmitysjärjestelmien muuttaminen esimerkiksi pelleteillä tai maalämmöllä toimiviksi on iso kustannus. Näiden ympäristöä suosivien investointien tekemiseksi tulee omakotiasujille myöntää tukea. Keskustan eduskuntaryhmä tukee voimakkaasti hallituksen päätöstä vauhdittaa omakotiasujien lämmitysjärjestelmien muuttamista biopohjaisiksi joko suorin investointiavustuksin tai verotuella. Hallitushan tätä selvittää vuoden alkuun mennessä.

Suomessa ei ole onnistuttu jätteen energiakäytön edistämisessä. Energiakäytössä jäte katsotaan 60-prosenttisesti uusiutuvaksi energiaksi. Onnistuneella jätepolitiikan toteutuksella olisimme tilanteessa, jossa jopa miljoona tonnia pääasiassa puuperäistä jätettä ohjautuisi nykyistä enemmän kaatopaikan sijasta energian tuotantoon. Jätteen energiakäytön edistäminen on jumiutunut pääsääntöisesti lupa-asioita koskevien valitusprosessien takia. Lainsäädäntöä tulisi uudistaa niin, että aiheettomat valitukset ja valitusmahdollisuuksien väärinkäyttö voidaan estää.

Tuulivoiman merkitys vientisektorin työllistäjänä on suurempi kuin sen merkitys sähkön tuottajana. Tuulivoiman käytöllä kotimaassa voidaan samalla tukea tuulisektorin tuotekehitystä ja vientitoimintaa.

Herra puhemies! Lopuksi: EU:n maatalousuudistus ja päästökaupan käynnistyminen mahdollisti sen, että energiakasvien tuotannon kannattavuus parani merkittävästi. Ruokohelpi on osoittautunut hyväksi vaihtoehdoksi tuottaa energiaa, ja pinta-alat ovat lähteneet nopeaan kasvuun. Helpi lisää kotimaisen uusiutuvan energian käyttöä ja vähentää polttolaitosten hiilidioksidipäästöjä. Toisaalta ruokohelven viljely pelloilla turvaa peltomaan säilymisen energian tuotannon lisäksi ruoan tuotannossa.

Herra puhemies! Keskustan eduskuntaryhmä on tyytyväinen ja haluaa kiittää kaikkia niitä tahoja ministereitä myöten, jotka ovat olleet keskeisesti valmistelemassa tätä strategiaa. Nyt tulee huolehtia vastaavanlaisesta yhteisymmärryksestä, jolla sovitut toimet saadaan aikaan päätöksiksi ja tehdään mahdollisimman pian.

Reijo Kallio /sd(ryhmäpuheenvuoro):

Herra puhemies! Kasvihuonekaasupäästöjen kasvun tuntuva hillitseminen on tällä hetkellä tärkein maailmanlaajuisen ilmasto- ja ympäristöpolitiikan pidemmän aikavälin tavoite. Lisääntyneet luonnontuhot ja poikkeukselliset sääilmiöt ovat merkki ilmastomuutoksesta ja vakavasta ympäristöongelmasta. Sosiaalidemokraatit pitävät tärkeänä, että maailmanyhteisö toimii kasvihuoneilmiön torjumiseksi. Käynnistyneen YK:n ilmastokokouksen työtä on tuettava. On myös välttämätöntä, että erityisesti Yhdysvallat ja Australia, mutta myös Kiina ja Intia saadaan jatkossa mukaan niihin järjestelyihin, joilla ilmaston lämpenemistä kyetään hillitsemään.

Valtioneuvoston selonteossa ilmastopolitiikan pidemmän aikavälin muutokset ja tavoitteet ovat jääneet taka-alalle, koska selonteossa on haluttu pureutua lähiajan haasteisiin ja ajankohtaiseen energiapoliittiseen tilanteeseen. Tästä huolimatta Suomen on osaltaan varauduttava yhä tiukkeneviin päästötavoitteisiin. Energiapolitiikassa on löydettävä sellaisia energiamuotoja, jotka ovat sopusoinnussa ilmastopolitiikan pidemmän aikavälin tavoitteiden kanssa.

Suomen energiajärjestelmän toimintaympäristössä on tapahtunut suuria muutoksia viimeisen kymmenen vuoden aikana. Merkittävin muutos on ollut EU:n sisäinen hiilidioksidipäästökauppa, joka otettiin käyttöön tämän vuoden alussa. Toinen energiamarkkinoihin monella tapaa vaikuttanut asia oli myös 1990-luvun jälkipuolella tehty energiamarkkinoiden vapauttaminen.

Energiamarkkinoiden muutokset ovat olleet nopeita ja syvällisiä. Muutosten asettamissa paineissa ja rajoissa on pyritty turvaamaan nykyaikaisen hyvinvointiyhteiskunnan toiminnan ja kehityksen kannalta riittävä ja kohtuuhintainen energiansaanti. Suomen energiantuotanto on tähän mennessä perustunut hajautettuun ja monipuoliseen järjestelmään, jossa tuotanto on onnistuneesti jakautunut suurten ja pienten yksiköiden kesken. Leimallista suomalaiselle järjestelmälle on se, että uusiutuvaa sekä erityisesti bioenergiaa käytetään paljon ja että sähköä tuotetaan runsaasti sähkön sekä lämmön yhteistuotantona.

Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä pitää maamme energiajärjestelmää ajoittaisista ongelmista huolimatta hyvin toimivana, ja sen pohjalta on hyvä jatkaa eteenpäin. Jatkossakin kannattaa pitää kaikki erityisesti vähäpäästöiset tuotantomuodot tarkastelussa mukana.

Arvoisa puhemies! YK:n ilmastosopimusta täydentänyt Kioton pöytäkirja vuodelta 1997 toi Suomellekin konkreettisen ja tiukan tavoitteen kasvihuonekaasupäästöjen rajoittamiseksi vuoden 1990 tasolle vuosien 2008—2012 aikana. Selonteossa — aivan oikein — viitoitetaan tietä myös tämän kauden jälkeiseen aikaan. Suomen kokonaispäästötavoite Kioto-kaudella on EU-maiden kolmanneksi tiukin. Vaikka päästökauppajärjestelmään tulee uusia maita, kuten Venäjä, ja ylimääräisiä päästöoikeuksia, niin on arvioitu, että energian hinta tulee nousemaan edelleen. VTT on arvioinut, että markkinasähkön hinta nousee noin viidenneksellä vuoteen 2010 mennessä.

Suomen on ollut tähän mennessä vaikea saavuttaa Kioton päästörajoja. Päästörajat ovat olleet 1990-luvun alun jälkeen jatkuvasti päästörajan yläpuolella, huippuvuonna 2003 jopa 20 prosenttia yli tavoitetason. Viime vuonna ylitys jäi edellisvuotta pienemmäksi, mutta oli tasoltaan niin korkea, että Suomella on riittävästi haasteita asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Selonteon arvioiden mukaan Suomen päästöt ovat ylittymässä Kioto-kaudella 11 miljoonalla hiilidioksiditonnilla vuositasolla. Ongelman suuruutta kuvaa hyvin se, että tämä vähennettävä määrä on vain vähän pienempi kuin koko liikennesektorin päästöt yhteensä.

Päästöjen kasvu on syntynyt vuoden 1990 jälkeen pääosin päästökauppasektorilla, johon kuuluvat osa teollisuudesta ja energiantuotanto. Näin ollen myös vähennysten pääpaino kohdistuu tälle sektorille. Sen sijaan ei-päästökauppasektorilla, kuten kotitalouksissa, palvelualoilla ja maataloudessa, kustannustehokkaat vähennysmahdollisuudet ovat vähäisemmät ja sinne kohdistuvat huomattavasti pienemmät vähennystarpeet. Tämä sektori joutuu kuitenkin kantamaan vastuuta energian hinnan nousun muodossa.

Suurin kasvihuonekaasujen päästölähde on energiasektori. Vuosittaiset kasvihuonekaasujen päästömäärät riippuvat voimakkaasti siitä, kuinka paljon fossiilisia polttoaineita ja turvetta käytetään energian tuottamiseen. Fossiilisten polttoaineiden, öljyn, kivihiilen ja maakaasun sekä turpeen energiakäytöstä syntyvien kasvihuonekaasupäästöjen osuus kokonaispäästöistä oli vuonna 2003 yli neljä viidesosaa. Näitä polttoaineita käytettiin vuonna 2003 noin kolmannes enemmän kuin vuonna 1990. Turpeen korvaamista kivihiilellä ei voi pitää työllisyys- eikä aluepolitiikan kannalta viisaana. Teollisuuden tuottamat päästöt ovat puolestaan laskeneet, koska metsäteollisuudessa on lisätty voimakkaasti biopolttoaineiden, kuten metsähakkeen, puun, paperin ja mustalipeän käyttöä fossiilisten polttoaineiden sijasta.

Öljyn osuus Suomen energian kokonaiskulutuksesta on edelleen varsin suuri. Öljytuotteiden osuus energian kokonaiskulutuksessa on tällä hetkellä noin neljännes. Vaikka öljyn suhteellinen osuus energian kokonaiskulutuksesta on laskenut, sitä kulutetaan kuitenkin selvästi enemmän kuin 1990-luvun alkupuolella. Raakaöljyn kohonnut hinta asettaa lisäpaineita öljyriippuvuuden vähentämiseksi. Energia- ja ilmastoselonteon tavoite vähentää öljyn käyttöä polttoaineena on kannatettava.

Suomessa sähkönkulutuksella on ollut aina suuri merkitys kansantalouden energiatarpeen tyydyttämisessä. Sähkönkulutuksen bruttokansantuoteosuus on Suomessa kaksinkertainen EU-maiden ja Oecd-maiden keskiarvoihin verrattuna. Tämän vuoksi sähkön hinnan tulevalla kehityksellä ja sen ennakoitavuudella on Suomelle erityisen tärkeä merkitys.

Arvoisa puhemies! Päästökauppajärjestelmä on periaatteessa hyvin toimiessaan kustannustehokas tapa vähentää päästöjä. Suuri huoli päästökauppajärjestelmässä liittyy kuitenkin investointeihin. Kannustaako järjestelmä voimayhtiöitä investoimaan uuteen puhtaampaan teknologiaan, vai jääkö päällimmäiseksi tavoitteeksi sähkön hinnan nousun mahdollistama lyhyen aikavälin voittojen kasvattaminen? Näiden erilaisten intressien yhteensovittaminen, sekä kuluttajille että elinkeinoelämälle taattava kohtuuhintaisen sähkön turvaaminen, on varmasti yksi selonteon tarkastelukauden kiperimmistä kysymyksistä.

Sähköyhtiöiden tekemät investoinnit ovat jääneet markkinoiden vapautumisen jälkeen varsin vaatimattomiksi. Kun kaikki ennusteet viittaavat sähkön kysynnän kasvun jatkuvan myös jatkossa, markkinoiden häiriöalttius vain kasvaa, jos kapasiteettia kasvattavat ja korvaavat investoinnit eivät elvy. Talouskasvun vaihtelut ja sääolosuhteet sekä muut satunnaiset tekijät voivat kasvattaa riskiä edelleen.

Pohjoismaisten sähkömarkkinoiden toimintaa ja siellä määräytyvää markkinasähkön hinnan aitoutta on julkisuudessa viime aikoina epäilty. Kun kyseessä on vain muutaman suuren toimijan pörssi, herää helposti epäily, määräytyykö sähkön hinta aidosti kysynnän ja tarjonnan perusteella. Tällä markkinahinnalla on yhä suurempi merkitys myös tavalliselle kuluttajalle, koska yhä suurempi osa kotitalouksienkin käyttämästä sähköstä hinnoitellaan markkinasähkön perusteella. Hallitustenvälisissä keskusteluissa olisikin tarpeen arvioida sähköpörssin pelisääntöjen uudistamista. Markkinatoiminnan tehostamiseksi sähköpörssikaupan likviditeettiä on lisättävä, markkinatakausjärjestelmää vahvistettava sekä selvitettävä päästökauppaan liittyvät parannusehdotukset. Sähkönsiirtoon liittyvät rajoitukset ja muut pullonkaulat tulee pikaisesti poistaa. Lähtökohtana pitää olla, että järjestelmä toimii mahdollisimman hyvin ja läpinäkyvästi, ennen kuin pohjoismaiset kilpailulliset markkinat laajenevat Keski-Euroopan suuntaan.

Arvoisa puhemies! Tiukentuvat päästönormit nähdään usein liian yksipuolisesti uhkakuvana kansalliselle kilpailukyvyllemme ja hyvinvoinnillemme. Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä haluaa kuitenkin korostaa, että Suomella on hyvää osaamista ja kokemusta ympäristöteknologiassa. Tätä kehittämistoimintaa on edelleen jatkettava. Oman hyödyntämisen lisäämisen ohella ympäristöteknologiasta on tehtävä nykyistä vahvempi vientituote.

Uusiutuvien energialähteiden käytön lisääminen on yksi päävaihtoehto, kun me vastaamme tiukkeneviin päästötavoitteisiin ja energiankulutuksen kasvuun. Suomessa tätä polkua on jo menestyksellisesti kuljettu. Uusiutuvan energian edistämisohjelman mukaan bioenergian käyttöä pyritään lisäämään 30 prosenttiin vuoteen 2010 mennessä. Tällä hetkellä bioenergialla tuotetaan neljännes energiantarpeestamme.

Päästökaupasta johtuva sähkön hinnan nousu tulee automaattisesti lisäämään uusiutuvien energialähteiden kilpailukykyä, eikä enää tarvita aiemmassa määrin perinteisiä avustuksia tai verotukia. Tuet onkin ensisijaisesti kohdennettava demonstraatiolaitoksiin ja uutta teknologiaa sisältäviin hankkeisiin.

Uusiutuvan energian käytön edistäminen Suomessa on kiinni pitkälti metsäteollisuuden tuotannon tasosta. Jos metsäteollisuuden tuotantoedellytykset kyetään turvaamaan pitkällä aikavälillä Suomessa, niin myös uusiutuvan energian lisäkäyttömahdollisuudet paranevat. Onkin tärkeää, että metsäteollisuuden raaka-aineen saanti turvataan.

Energiansäästötoimet ovat selonteossa hyvin esillä. Taloudellisesti kannattavalla ja hyvin suunnatulla tuella päästään energiatehokkaan teknologian ja innovatiivisten toimintatapojen kautta merkittäviin energiansäästötoimenpiteisiin. Kaavoituksessa, rakentamisessa ja liikennejärjestelyissä on aktiivisesti haettava sellaisia ratkaisuja, jotka johtavat päästöjen vähentymiseen.

Arvoisa puhemies! Lopuksi: Liikenteen biopolttoaineiden edistämiseksi on asetettu työryhmä. Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä tukee niitä tavoitteita, joilla biopolttoaineiden käyttöä liikenteessä lisätään kohti eurooppalaista tasoa. Työryhmän työn valmistuttua onkin tehtävä tarvittavat, biopolttoaineiden käyttöä lisäävät toimenpiteet.

Marjo Matikainen-Kallström /kok(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Näitä uusia energia- ja ilmastopolitiikan linjauksia on odotettu kauan ja hartaasti. Eduskunnankin aikatauluja on odotellessa muutettu useaan otteeseen. Nyt kun energia- ja ympäristöpolitiikan toimintaympäristö on käynyt viime vuosina läpi rajuja muutoksia, olisi kipeästi tarvittu pitkälle tulevaisuuteen katsovia, kestäviä ja selkeitä linjauksia. Aikalisistä huolimatta hallitus ei ole saanut aikaiseksi tämän rakentavampaa kokonaisuutta.

Kokoomus on huolissaan ilmastonmuutoksen vaikutuksista ihmisten ja ympäristön hyvinvointiin. Strategiassa ei mielestämme tarpeeksi kattavasti käsitellä energiahuoltoon ja ilmaston lämpenemiseen liittyviä uhkakuvia tai mietitä niihin varautumista. Siitä on kuitenkin paperia kehuttava, että hallituksen perusanalyysi ja lähtökohta on rehellinen. Selonteko lähtee, aivan oikein, laskelmista, joiden mukaan primäärienergian ja sähkön kulutus tulevat lisääntymään. Energia- ja ilmastopolitiikalla on elinympäristömme lisäksi merkittävä vaikutus kansantalouden kilpailukykyyn ja kasvuun, siis jokaisen suomalaisen hyvinvointiin. Varmuus energiapolitiikkamme suunnasta on tärkeää sekä yrityksille että kuluttajille. Nyt liian moni yksityiskohta on jäämässä auki. Hallituksen selontekoon sisältyvä lisäselvitysten määrä vesittää koko strategian.

Arvoisa puhemies! Suomen tavoite päästöjen rajoittamisesta vuoden 1990 tasolle on tiukka, muttei mahdoton. Rima on useita kilpailijamaitamme korkeammalla jo pelkästään siksi, että teollisuutemme on jo nyt yksi maailman vähäpäästöisimmistä. Siksi talouden ja hyvinvoinnin kasvun mahdollistaminen käsi kädessä päästöjen vähentämisen kanssa on todellinen haaste koko yhteiskunnalle.

Suomen on täytettävä kansainväliset velvoitteensa. Selonteon mukaisesti tämä tehdään sekä kotimaisin toimin että ostamalla päästövähennysoikeuksia rajojen ulkopuolelta. Ilman viidettä ydinvoimalaitosyksikköä tilanne olisi lähes toivoton. Strategiassa viidennen yksikön käyttöönotto on huomioitu selkeänä päästöjen vähentymisenä. Ydinvoima onkin nykytilanteessa ainoa ratkaisu perusenergiahuollon päästöttömään turvaamiseen. (Ed. Pulliainen: Entäs sen jälkeen?) Olemme kokoomuksessa hyvin tyytyväisiä kirjaukseen, jonka mukaan mitään vähäpäästöistä tai päästötöntä ja kustannustehokasta tuotantomuotoa ei suljeta pois uutta kapasiteettia rakennettaessa.

Vuoden 1990 päästötaso ylitetään Kioton kaudella 11 miljoonalla päästötonnilla. Neljännes päästövähennystavoitteesta lankeaa valtion ja ei-päästökauppasektorin kannettavaksi. Kokoomuksessa olemme tyytyväisiä Kioton mekanismien hyödyntämiseen, joskin tähän olisi voitu panostaa enemmän. Jos sama raha käytettäisiin kotimaisiin toimiin, sillä saataisiin aikaan pienempi päästövähennys kuin investoimalla puhdistushankkeisiin ulkomailla.

Kolme neljäsosaa päästövähennyksistä kohdistuu päästökauppasektorille eli rajalliselle joukolle talouden toimijoita. Yritysten kontolle jää arviolta noin 160 miljoonan euron päästövähennysoikeuksien hankkiminen vuosittain. Teollisuuden tilannetta helpottaa onneksi sähköveron alentaminen. Toivotaankin, että ministeri Pekkarisen mainitsema veron puolittaminen pitää paikkansa. Toimenpide on jälleen kerran oikean suuntainen mutta riittämätön. Ja mikä on aikataulu? Enemmän rohkeutta, hallitus, rohkeutta! Sähkövero muodostaa edelleen päästökaupan kanssa päällekkäisen ohjauskeinon, josta on pyrittävä pois. Tavoitteena on pikaisesti oltava sähkön verotuksen keventäminen kohti EU:n minimitasoa.

EU:n sisäinen päästökauppa sinällään arveluttaa. Se on jo nyt nostanut sähkön hintaa. Biopolttoaineiden kilpailukykyä se parantaa, mutta on huono sekä kuluttajien että koko Euroopan kilpailukyvyn kannalta. Päästökaupan ongelmat ovat selkeästi nähtävissä: Päästöoikeuksien jako ei toimi oikeudenmukaisella tavalla, kansalliset päästökiintiöt ja markkinoiden pienuus sotkevat markkinamekanismin toimintaa, ja täytäntöönpanokin kangertelee. Korjauksia tarvitaan. Vaikka muutostarpeita pohditaan, se ei toki tarkoita päästöjen rajoittamisen kyseenalaistamista.

Päästökaupan ongelmista kertoo niin sanottujen windfall-voittojen verottamisesta herännyt keskustelu. Suomalaisittain kummastuttavaa on kauppa- ja teollisuusministeri Pekkarisen into verottaa tätä sähkön hintakehityksestä aiheutuvaa lisää. Olen ympäristöministeri Enestamin kanssa samaa mieltä siitä, että tämä olisi oikein toimineiden yritysten rankaisemista ja täysin nurinkurinen signaali tavoitteisiin verrattuna. Ehkä ministerit Enestam ja Heinäluoma voisivat antaa oppitunnin kollegoilleen päästökaupan tavoitteista päästöttömiin energiamuotoihin siirtymiseksi. (Ed. Pulliainen: No, mitenkäs niitä rahoja on käytetty?)

Arvoisa puhemies! Selonteossa painotetaan entistä voimallisemmin uusiutuvien energialähteiden käyttöä. Se on hyvä. Kaikkia vaihtoehtoja ei kuitenkaan voida käyttää hyväksi. Esimerkiksi vesivoiman lisärakentaminen on mahdollista ainoastaan uudistamalla vesilakia tarvittavaan suuntaan. Tähänkin kysymykseen hallituksen olisi pitänyt ottaa kantaa jo selonteossa, sen sijaan että koko asia on nyt jätetty auki. Tuulivoiman rooli on ja tulee myös jatkossa olemaan marginaalinen. Tämä ei silti estä tuulivoimatuotannon lisäämistä teknologian kehittämiseksi ja vientimahdollisuuksien parantamiseksi esimerkiksi teollisuusalueilla, joilla melu- ja maisemalliset haitat eivät olisi niin suuri ongelma.

Kokoomus on huolissaan turpeen käytön tulevaisuudesta. Päästökauppa on tuntuvasti syönyt turpeen kilpailukykyä, ja nykytilanteessa turvetta korvataan kivihiilellä ja tuontisähköllä. Nyt tapahtuva kehitys on täysin vastoin eduskunnan selkeää mielipidettä. Osittain ongelma aiheutuu turpeen päästökertoimen laskentatavasta, jossa ei oteta huomioon koko elinkaarta tai turpeen seassa olevaa puuta. Selvitystyötä onneksi tehdään parhaillaan, ja ratkaisuja voi löytyä päästökertoimen uudelleenneuvottelemiseksi kansainvälisellä tasolla. Tätä odotellessa osaamisen ja työpaikkojen säilyminen Suomessa olisi taattava kansallisin ratkaisuin.

Puun käytön osalta on huomioitava se, ettei metsäteollisuuden raaka-ainetta käytetä polttoon. Puupolttoaineen pienkäytössä kokoomus kannustaa hallitusta pikaisesti päättämään kotitalouksien tukemisesta, jos lämmitysjärjestelmä vaihdetaan ympäristöystävällisemmäksi. Näissä ratkaisuissa on huomioitava myös maalämmön tarjoamat mahdollisuudet. Kokoomus kannattaa lisäksi peltoenergian käytön laajentamista.

Miksi jätteidenpolttoon ei ole otettu selonteossa selkeää kantaa? Olemassa olevien jätteiden polttaminen ei ole ristiriidassa jätteiden määrän kasvun hidastamistavoitteen kanssa. Jätteenpolton etenemistä hidastavat kalliit ratkaisut ja laaja valitusoikeus, jotka ovat johtaneet hankkeiden viivästymiseen tai raukeamiseen. Jätteenpoltto ratkaisuna on tarpeen erityisesti pitkällä aikavälillä.

Lyhyesti totean olevan melkein häpeä, ettei hallitus ole löytänyt keinoja, joilla edistettäisiin biopolttonesteiden käyttöä liikenteessä. Suomessa tuotettavat biopolttoaineet myydään nyt ulkomaille ja samaan aikaan käytetään kallista tuontiöljyä. Tälle pitäisi jo tehdä jotain. Nykyinen autokantamme kyllä kestää biopolttoaineen käyttämisen bensiinin ja dieselin seassa.

Kokoomus on pettynyt myös selonteon tutkimus- ja kehityspanoksiin. Käytännössä julkiset panostukset energiateknologian tutkimukseen ja kehittämiseen näyttävät säilyvän ennallaan. Uutta on ainoastaan panostuksen kohdentaminen. Kokonaan huomiotta jää myös yliopistoissa ja korkeakouluissa tehtävä perustutkimus, johon ei nykyisellään riitä rahaa. On muistettava, ettei ilman perustutkimusta synny kaupallistettavia innovaatioita. Panostukset tälle puolelle olisi ehdottomasti pitänyt ottaa mukaan strategiaan ja panna toimeen mahdollisimman pian.

Arvoisa puhemies! Selontekoa käsiteltäessä on katsottava paljon pidemmälle kuin vuoteen 2012. Aikaisempien päästökauppaneuvottelujen virheistä on otettava opiksi seuraavissa neuvotteluissa. Tämä koskee sekä Suomea, Euroopan unionia että koko kansainvälistä yhteisöä. Ilmastonmuutoksen hallinta vaatii pitkäjänteistä ja laaja-alaista työtä. Päästöt eivät vähene, ellei niiden vähentymiseen sitoutuva joukko ole kattava. Hiilivuoto ei ole vain hankala sana, se on todellisuutta. Suomalaisen vähäpäästöisen teollisuustuotannon siirtyminen löysempien ympäristönormien maihin ei ole kenenkään etu.

EU:n aktiivinen ote Kioton jatkosta neuvoteltaessa on hyvä ja ennalta asetetut tavoitteet kunnianhimoisia. Yksipuolisilla toimilla ei kuitenkaan ratkaista maailmanlaajuista ongelmaa. Yksin Suomen osuus maailman kokonaispäästöistä on pelkkä hyttysen puksaus. Tähtäin on ensisijaisesti asetettava siihen, että vuoden 2012 jälkeisistä päästövähennyksistä neuvottelevat kaikki pääpelurit samassa pöydässä. Jo nyt neuvottelut uhkaavat edetä kahdella raiteella. Yhdysvaltojen jättäytyminen Kioton ulkopuolelle ei estänyt tällä kertaa Kioton voimaantuloa. Vastaavaa tilannetta ei pidä päästää syntymään seuraavalla kerralla. Sama koskee nopeasti kasvavia ja kehittyviä maita. Tässä suhteessa joustavuutta tarvitaan kaikilla tahoilla.

Pentti Tiusanen /vas(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ilmastonmuutos on ihmiskunnan suurin uhka. Se on haaste, jota ei voi välttää. Päätökset ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi on kuitenkin tehtävä nyt. Tähän tuntuu kuullun perusteella olevan myös poliittista tahtoa, mutta teot tässäkin salissa puuttuvat.

Hallituksen työn alla ollut ilmasto- ja energiastrategia muuttui vain linjauksiksi. Valtioneuvoston esittämät linjaukset eivät sisällä sitovia ja vaikuttavia toimia, joilla selonteossa mainitut tavoitteet saavutettaisiin. Selonteon aikajänne on lyhytnäköinen ja vuodessa 2012 eli seitsemän vuoden päässä. Strategiset päätökset tulisi ulottaa aina vuosien 2020 ja 2050 väliseen aikaan saakka. Päätökset, jotka olisi tehtävä nyt, hallitus lykkää epämääräiseen tulevaisuuteen. Ne linjaukset jäävät tekemättä, jotka osoittavat, miten Suomi saavuttaa vuonna 2020 kasvihuonekaasupäästöjen 15—30 prosentin ja vuonna 2050 vastaavasti 60—80 prosentin aleneman vuoden 1990 tasosta.

Selonteko kutistui Kioton ensimmäisen kauden päästökauppaselvitykseksi jättäen päästökaupan ulkopuolisen sektorin, kuten maatalouden, liikenteen, rakentamisen ja maankäytön, pääosin käsittelemättä. Kansalaisten mukaansaanti ilmastonmuutoksen torjuntaan ja tämän vaatima tiedon ja koulutuksen lisääminen eivät ole selonteossa. Sitä vastoin selonteossa on runsaasti selvityksiä ja perustettavia työryhmiä. Konkreettisia päätöksiä on vähän.

Pohjoismaisen sähköpörssin ja päästökaupan sekä näiden toimimattomien markkinoiden ongelmia ei selonteko käsittele. On selvää, etteivät markkinamekanismit pysty ratkaisemaan ilmastonmuutoksen haastetta.

Hallitus ilmoittaa selontekonsa tehtäväksi täyttää Kioton pöytäkirjan velvoitekauden 2008—2012 rajoittamisvelvoitteen ja toimeenpanna Euroopan yhteisön päästökauppadirektiivin mukaisen kansallisen päästöoikeuksien jakosuunnitelman samoille vuosille.

Strategisissa lähtökohdissaan hallitus ei ole halunnut tai pystynyt hahmottamaan tilannetta vuoden 2012 jälkeen. Hallitus tyytyy vain toteamaan kasvihuonekaasupäästöjen kasvun jatkumisen. Hallitus ei kuvaa käsityksiään Suomen linjasta EU:ssa tai muuten ilmastosopimuksen osapuolena. Selonteossa todetaan, että "tarkasteltavina olisivat kehittyneiden maiden osalta strategiat ja vähennyspolut suuruusluokaltaan 15—30 prosenttia vuoteen 2020 mennessä vuoden 1990 tasoon nähden". Eikö hallituksella ole todellakaan muuta sanottavaa? Tämä on ongelma. Onhan Suomi Euroopan unionin puheenjohtaja vuoden 2006 ilmastosopimuksen seurantakokouksessa, joka on samalla Kioton sopimuksen toinen seurantakokous.

Tämä selonteko nojautuu sen sivulla 10 esitettyyn niin kutsuttuun KTM-taulukkoon. Tämä taulukko ei tunne mitään muuta mahdollisuutta kuin Suomen primäärienergian ja sähkönkulutuksen jatkuvan kasvun, jossa käyttöön otettava ydinvoima hidastaa vain väliaikaisesti päästöjen kasvua. Kuitenkin jo vuoden 2001 ilmastostrategia osoitti mahdollisuuden kotimaisin keinoin vähentää päästöt vuoden 1990 tasolle. Kotimaiset joustomekanismien — siis päästökaupan, yhteistoteutuksen ja kestävän kehityksen mekanismien — ulkopuoliset keinot, kuten energiatehokkuuden lisääminen, jäävät tässä selonteossa toivomusten varaan.

Suomen uusi vuoden 1990 päästötaso on 70,5 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia. Valtio varautuu hankkimaan Kioton ensimmäisellä sopimuskaudella 2 miljoonaa tonnia päästöoikeuksia vuodessa. Selontekoa tarkkaan lukien, ja tähän myöskin ministeri Pekkarinen viittasi, päästöoikeudet saadaan yhteistoteutuksesta ja kestävän kehityksen mekanismeista. Nyt näihin toimiin ryhdytään vähitellen; hallitus on pahasti aikataulustaan myöhässä.

Selonteko on ristiriitainen siinäkin suhteessa, että se toteaa valtioneuvoston "selvittävän" odottamattoman eli niin kutsutun windfall-voiton rajoittamista. Selonteko ei päätä ansiottomien, sähkönhinnan noususta johtuvien voittojen leikkaamisesta. Vanha vesivoima ja ydinvoima saavat vuositasolla 500 miljoonan euron lisätulot kotitalouksilta ja muilta sähkönkäyttäjiltä.

Hallitus viittaa energiansäästön tarpeeseen ei-päästökauppasektorilla. Kuitenkaan hallitus ei toteuta toukokuussa 2002 ydinvoimapäätöksen yhteydessä eduskunnan yksimielisesti hyväksymää päätöstä energiansäästön yleislain laatimisesta. Selonteko painottaa energiatehokkuutta, mutta konkreettiset esitykset puuttuvat.

Selonteko toteaa vesivoiman lisärakentamismahdollisuuden, joka arvioitaisiin vesilain uudistamisen yhteydessä. Tämän voi lukea vihjeeksi Vuotos-päätöksen uudelleenavaamisesta. Vanhojen vesivoimaloiden modernisointi mahdollistaisi tehojen noston ilman lisähaittaa. Vuotos-päätöstä ei pidä avata uudelleen.

Tuulivoiman suhteen selonteko on pidättyvä. Suomi on tuulivoimaosuudellaan Euroopan häntäpäässä. Kuitenkin Pohjanlahdella ja Perämerellä on kaavoitettuna tai kaavoituksen alla tuulivoimakapasiteetti, joka vastaa Suomen vuoden 2010 tuulivoimatavoitetta.

Toukokuussa 2002 eduskunta yksimielisesti edellytti yhdyskunta- ja aluerakentamisessa energian säästämistä. Hallituksen linja on ollut pikemmin niin kutsuttu Nurmijärvi-malli, jossa asutaan omakotitalossa järven rannalla. Työ- ja asiointimatkat ajetaan henkilöautolla.

Selonteon yhteydessä ei ole syytä linjata Suomen ydinvoimapäätöksiä siitä huolimatta, että selonteon sivulla 15 hallitus on tuonut ydinvoimaoption mukaan selontekoon.

Liikennettä koskevat tavoitteet ovat epäjohdonmukaiset. Tällaisia ovat maininnat riittävistä investoinneista joukkoliikenteeseen, maaseudun joukkoliikenteen sekä junaliikenteen peruspalvelujen turvaamisesta ja edellytysten luomisesta raskaiden kuljetusten siirtämiseksi enenevässä määrin teiltä rautateille. Toisaalla sama hallitus vähentää 10 miljoonalla eurolla julkisen liikenteen tukea vuoden 2006 valtion talousarviossa ja Ratahallintokeskuksella ei ole varoja rataverkon asialliseen ylläpitoon.

Jälleen perustetaan uusi työryhmä selvittämään seuraavaa EU:n direktiivin mukaista liikennepolttoaineiden biopolttoaineosuutta. Selvityksiä jatketaan myös henkilöautojen autoverotuksen muuttamiseksi hiilidioksidipäästöpohjaiseksi. Arvoisat ministerit, näihin päätöksiin on päästävä nopeasti. Selvityksiä on jo tehty.

Hallitus ei siis tuo käytännön esityksiä. Yksi konkreettisista on kuitenkin uusi bioenergian tuki energiapuun korjaamiseen, ja tämä on 6 miljoonan euron vuosipanos Kioto-kaudella. Tätä rahaa on voitava käyttää myös teollisuuden raaka-ainesaannin turvaamiseksi. Meillä on teollisuuslaitoksia, jotka kilpailevat sahojen sahanpurusta energiantuotannon kanssa. Samalla on muistutettava arvoisia ministereitä puun käytön lisäämisen merkityksestä hiilinieluna, siis puuta rakentamiseen.

Koulutuksesta ja tiedottamisesta on eksynyt selontekoon kuuden rivin kappale, joka sekin on tietysti parempi kuin ei mitään.

Euroopan unioni vastusti päästökauppaa vuonna 1997 Kiotossa. USA tuki sitä ja vaati sen Kioton mekanismeihin. Nyt päästökauppa on mukana Kioton sopimuksessa, mutta Yhdysvallat ei ole. Päästökauppa ei ole ekologinen ratkaisu. Nyt päästökaupasta hyötyvät ansiottaan sähköntuottajat.

Puhemies! Selonteon lopussa oleva ympäristöanalyysi kuvaa hyvin selonteon luonnetta. Ympäristöanalyysi toteaa: "Ympäristöarviointiraportin mukaan toimenpiteet ovat verrattain lieviä eivätkä johda merkittäviin muutoksiin tuotannossa tai kulutuksessa. Raportin mukaan strategia ei myöskään ennakoi suuria muutoksia Kioton jälkeiselle ajalle." Edelleen: "Päästöyksiköiden määrän kasvattaminen valtion toimesta vähentää osittain EU:n päästökaupan ohjausvaikutusta pyrittäessä kohti energiaa säästävää ja vähän luontoa kuluttavaa tuotantoa ja kulutusta." Siis tämä on aika selvittävä yhteenveto.

Arvoisa puhemies! Hallitus on selvästi unohtanut Euroopan unionin päätöksen, jossa kasvihuonekaasujen vähentämisessä kotimaisten toimien pitää olla enemmän kuin puolet. Selonteossa ei mainita Euroopan unionin tavoitetta pitää planeetan globaali lämpeneminen 2 celsiusasteen rajan alapuolella. Selonteon tulisi osoittaa, miten Suomi sitoutuu tähän tavoitteeseen.

Kestävän kulutuksen ja tuotannon vaikutus kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen sekä energian tarpeen ja ihmisten hyvinvoinnin välisen riippuvuuden irtikytkentä puuttuvat selonteosta. Selontekoon näyttävät vaikuttavan myös hallituksen päättämät ylikireät menokehykset. Selonteon käsittely on haaste: Eduskunnan on pystyttävä laajentamaan selonteon sisältöä ja muuttamaan se lyhytnäköisestä kaukonäköiseksi.

Oras Tynkkynen /vihr(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Jos hyvin käy, täytän vuosisadan puolivälissä 72 vuotta. Silloinkin olen vielä nuorempi kuin isoäitini nykyään. Samassa ajassa, vuosisadan puoliväliin mennessä, ilmastonmuutos on voinut tappaa jo yli miljoona eliölajia sukupuuttoon. Puolet Amazonasin sademetsistä on voinut muuttua ruohoaavikoiksi. Useampi kuin joka toinen kesä voi olla vielä kuumempi kuin hellekesä 2003, joka tappoi Euroopassa ihmisiä Imatran kaupungin väestön verran.

Tuoreen Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan kyselyn mukaan neljä viidesosaa suomalaisista on huolestunut ilmastonmuutoksesta. Paljon huolestuneiden osuus on vuodessa kasvanut yli puolella. Suomalaiset ovat syystä todella huolissaan. Ilmastonmuutos on tällä vuosisadalla mahdollisesti ihmiskunnan vakavin uhka. Miten tähän uhkaan reagoi hallitus? Viivyttelyllä, vastuun pakoilulla ja keskinäisellä riitelyllä.

Hallitus lupasi hallitusohjelmassaan uudistaa ilmastostrategian. Ei tullutkaan ilmastostrategiaa, tuli kansallinen strategia Kioton pöytäkirjan toimeenpanemiseksi. Hallituksen halu tai kyky ei riittänyt tekemään takkia, joten piti ostaa alennuslaarista käytetty tuluskukkaro. Hallituksen mitätön ja apaattinen tekele ei todellisuudessa ansaitse strategian nimeä. Taktiikka on oppi siitä, kuinka taistelu voitetaan. Strategia puolestaan on oppi siitä, kuinka sota voitetaan. Tässä vaatimattomassa paperinivaskassa ei edes yritetä esittää visiota sodan voittamisesta. Energiankulutus kasvaa, sähkönkulutus kasvaa, päästöt kasvavat. Varsinainen tavoite, ilmastonmuutoksen torjuminen, on jäänyt kauas taka-alalle. Hallitusta kiinnostaa vain limbota Kioto-riman ali mahdollisimman vähällä.

Neuvottelut Kioton kauden jälkeisistä ilmastotavoitteista alkoivat toissa päivänä YK:n ilmastokokouksessa Montrealissa. Suurimpia haasteita on houkutella nopeasti kasvavia kehitysmaita osallistumaan aktiivisesti ilmastotalkoisiin. Mutta miksi köyhät maat rajoittaisivat jo ennestään pieniä päästöjään, jos edes Suomen kaltaisissa rikkaissa ja korkean osaamisen maissa ei viitsitä yrittää tämän enempää?

Arvoisa puhemies! Kymmenen minuuttia on aivan liian lyhyt aika tämän niin sanotun strategian puutteiden listaamiseen. Käyn kuitenkin lyhyesti läpi viisi pahinta ongelmaa.

Ensinnäkin likinäköisen strategian tavoitteet ja toimenpiteet ulottuvat vaivaisen kymmenen vuoden päähän. Toisin on muualla. Esimerkiksi Iso-Britannia, Ranska, Ruotsi, jopa Kalifornian osavaltio Yhdysvalloissa, ovat suunnanneet katseen vuosisadan puoliväliin asti. Niiden tavoitteena on vähentää päästöjä tuossa ajassa 60—80 prosenttia.

Suomen strategiasta puuttuu näkemys ilmastopolitiikan suunnasta. Lyhytnäköisyys tulee kalliiksi veronmaksajille, sillä vailla suuntaa ajelehdittaessa voidaan tehdä päätöksiä, jotka kostautuvat myöhemmin, mutta se tulee kalliiksi myös yrityksille, sillä tarvittaviin muutoksiin ei osata varautua riittävän ajoissa.

Toiseksi strategiassa varaudutaan ostamaan päästöoikeuksia ulkomailta veronmaksajien rahoilla. Tämä johtaisi siihen, että vuonna 2013 silloisen hallituksen tulisi selvitä sekä uusista päästövelvoitteista että vanhasta, maton alle lakaistusta 10 miljoonasta päästötonnista. Ongelmat eivät kuitenkaan ratkea vetkuttelemalla ja tuleville hallituksille kasaamalla.

Kolmanneksi strategia kitsastelee satsauksissa uusiutuviin energianlähteisiin, mutta kylvää satoja miljoonia teollisuudelle. Esimerkiksi uusiutuvien energiatukeen käytettiin viime vuonna 30 miljoonaa euroa, mutta strategiassa tavoite on vain 26 miljoonaa. Hallitus siis haluaa vähentää satsauksia kotimaisiin uusiutuviin energianlähteisiin. Samalla mietitään tekohengityksen antamista haitalliselle turvelauhteelle. Vihreiden mielestä veronmaksajien niukoilla euroilla kannattaa mieluummin tukea päästöjen vähentämistä kuin päästöjen tuottamista.

Neljänneksi strategia luottaa nykyisiin toimenpiteisiin, vaikka ne eivät riitä alkuunkaan. On häpeällistä, että hallitus istui strategian päällä kuukausitolkulla, mutta ei silti kyennyt keksimään liki ainuttakaan uutta toimenpidettä, jolla ilmastonsuojelua voitaisiin edistää. (Ed. Elo: Mitä vihreät keksivät?) — Vihreät keksivät kyllä, ja palaan siihen kohta.

Viidenneksi hallitus uskottelee, ettei päästökaupan ulkopuolisella sektorilla voisi vähentää päästöjä juuri lainkaan. Näin hallitus laiminlyö ilmastonsuojelun mahdollisuudet erityisesti liikenteessä ja pientalojen lämmityksessä. Energiantuotanto ja teollisuus jätetään lähes yksin vastaamaan päästöjen vähentämisestä.

Arvoisa puhemies! Toimettomuutta ilmastopolitiikassa perustellaan usein sillä, että Suomessa kaikki on jo muka tehty. Mikään ei voisi olla kauempana totuudesta. Energiatalouden tehostamisessa ja uusiutuvissa energianlähteissä on Suomessa huikea potentiaali. Tuo potentiaali on vain osattava hyödyntää. Esimerkiksi Tekesin mukaan uusien kerrostalojen lämmitysenergian tarvetta voidaan Suomessa leikata matalaenergiatekniikalla 70 prosenttia nykyisestä. Kyllä, kuulitte aivan oikein: 70 prosenttia. Rakennuskustannuksia tällainen huipputekniikka lisäisi silti vain pari prosenttia.

Hallituksen itse tilaaman selvityksen mukaan jätteistä saatava biokaasu voisi enimmillään kattaa 40 prosenttia Suomen tieliikenteen energiankulutuksesta. Metsähakkeen lisäyksestä saatava energiamäärä voisi olla yhtä suuri kuin koko Helsingin kaukolämmön ja neljän Tornion terästehtaan sähkön tarve yhteensä. Kymmenessä vuodessa tuulivoima voisi puolestaan tuottaa tarpeeksi sähköä kattamaan Suomen suurimman paperitehtaan vuotuisen kulutuksen nelinkertaisesti. (Elo: Mikähän siinä on, ettei se tuota?) — Mahtaako hallituksen politiikassa olla jotain vikaa, jos nämä asiat eivät etene?

Kestävän energian mahdollisuudet ovat niin valtavat, ettei lyhytnäköisiä hätäratkaisuja, kuten lisäydinvoimaa, yksinkertaisesti tarvita. Energiakeskustelussa onkin aika siirtyä 2000-luvulle. (Ed. Sasin välihuuto) — Meidän pitää keskittyä moderniin, kestävään teknologiaan, ed. Sasi, jolla voidaan luoda Suomeen työpaikkoja, vientituloja ja yritysmahdollisuuksia.

Esimerkiksi Teknologiateollisuuden ja Vtt:n tuore selvitys arvioi, että tuulivoimateollisuuden työpaikkojen määrä voisi Suomessa peräti yhdeksänkertaistua 18 000:een. Jos emme osaa hyödyntää kestävän energiatalouden potentiaalia, hukkaamme siis mittavia mahdollisuuksia työpaikkojen ja yritystoiminnan luomisessa.

Suomella on tätä menoa vaarana tippua kestävän teknologian kyydistä. Muiden maiden yritykset kyllä mielellään omivat kasvavat markkinat, jotka ne saavat maamme hallitukselta luovutusvoittona.

Hallituksen strategian valmistumista viivästytti viime metreillä ministerien surkuhupaisa kiistely melko pienistä rahasummista. Samaan aikaan hallitus ei ole juurikaan päässyt eteenpäin energiayhtiöille kertyvän niin sanotun windfall-voiton verottamisessa. Päästökaupan toteutuksen puutteista maksavat nyt kuluttajat ja teollisuus. Jos energiayhtiöiden ansiottomasta voitosta vaikka vain kolmannes saataisiin talteen, (Ed. Elon välihuuto) kertyisi valtion kirstuun vuosittain parisataa miljoonaa euroa. Tällä tuotolla voisi rahoittaa paitsi hallituksen nyt esittämän teollisuuden sähköveron puolittamisen, myös lukuisia toimenpiteitä, joihin hallituksella ei ole riittänyt rohkeutta ryhtyä.

Arvoisa puhemies! Hallituksen kerta toisensa jälkeen viivästynyttä strategiaa odotellessa vihreät laativat kattavan ilmasto- ja energiaohjelman "Kestävää hyvinvointia ilmastonsuojelulla". Siinä olemme esittäneet kymmenittäin konkreettisia ja tehokkaita keinoja vähentää päästöjä. — Sieltä myös ed. Elo löytää vastauksen kysymykseensä.

Muutama esimerkki. (Ed. Elo: Ei niitä jaksa lukea, niitä on niin paljon!) — Jos ei jaksa lukea, ei voi sitten syyttää ainakaan vihreitä, ettei ole tarjottu vaihtoehtoja. — Lukuhaluttomille edustajille voin kertoa muutaman esimerkin tässä. Esimerkiksi useissa EU-maissa on otettu käyttöön vihreän sähkön tuottajalle lisähinnan takaavia syöttötariffeja. Niillä uusiutuvien energianlähteiden käyttö on saatu ripeään nousuun. Autojen verotuksen porrastaminen tiukasti päästötason mukaan kannustaisi suomalaisia hankkimaan vähäpäästöisiä hybridi- ja biopolttoaineautoja. Pääkaupunkiseudun ruuhkamaksuilla voitaisiin rahoittaa joukkoliikenteen kunnianhimoista kehittämistä ja samalla parantaa myös autoilun sujuvuutta jne. jne. Keinoja kyllä riittää. Ne pitää vain ottaa käyttöön.

Arvoisa puhemies! Tulevaisuuden ihmiset tuskin voivat käsittää, miksi nykyhallitus halvaantui ihmiskunnan ehkä vakavimman uhkan edessä; miksi hallitus, joka puhui suuria sanoja tulevien sukupolvien puolesta, käänsi niille tylysti selkänsä; miksi tilaisuuteen ei tartuttu silloin, kun ilmastonmuutokselle oli vielä helppo tehdä jotain. Onneksi suuntaa on vielä mahdollista muuttaa. Me voimme vastata ilmastonsuojelun haasteeseen kunnianhimoisella ilmastopolitiikalla, joka luo Suomeen työpaikkoja ja hyvinvointia.

Christina Gestrin /r(ryhmäpuheenvuoro):

Värderade talman! Klimatförändringen är vår tids största globala miljöhot. Vi är inne i den första fasen av en lång process som saknar ett slut. Den generation som idag fattar beslut bär ett stort ansvar för kommande generationers möjligheter att leva och verka på jorden. Redan nu finns det skrämmande och varnande exempel på hur vissa urfolk varit tvungna ge upp sina urgamla traditioner då den arktiska miljöns klimat förändrats så mycket.

Det finns ett stort globalt intresse för att utveckla miljövänlig teknologi inom energiproduktionen. Det är den teknologisektor som utvecklas snabbast och för Finland är det fortfarande möjligt att höra till eliten i teknologiutvecklingen. Vår främsta inhemska resurs är biomassa i olika former. Goda förutsättningar för att öka användningen av andra förnybara energiformer och energisparande finns också, förutsatt att styrmedlen för tillämpningen av dem får ett starkt stöd. Inom svenska riksdagsgruppen tror vi inte att enbart de höjda el- och oljepriserna räcker till för att en omfattande övergång till förnybara energikällor skall ske.

Regeringen har låtit utföra olika analyser i samband med klimatredogörelsen. Regeringens uppfattning är att ekonomiska styrmedel fortsättningsvis behövs för att befrämja ibruktagandet av förnybara energikällor och för att minska på användningen av fossila energikällor också utanför utsläppshandelssektorn, dvs. inom trafiken, avfallshanteringen, jord- och skogsbruket och uppvärmningen av byggnader. Tyvärr föreslår regeringen inga nya styrmedel i detta skede.

Svenska riksdagsgruppen instämmer i att behovet av ekonomiska styrmedel är nödvändiga för att utsläppen av koldioxid skall minska. De åtgärder regeringen hittills vidtagit är viktiga, men därtill önskar vi att regeringen så snabbt som möjligt skall återkomma till frågan om att sänka accisen på biobränslen samt besluta om att utvidga energistödet till småhus, så att en övergång till förnybara energiformer för uppvärmning av småhus kommer igång på allvar.

Inom sektorn som står utanför utsläppshandeln är de ekonomiska styrmedlen avgörande för hur snabbt en övergång till hållbarare energilösningar sker. Inom utsläppshandelssektorn bestämmer företagen själva hur de bäst kan uppnå utsläppskraven. Företagen avgör till vilken grad det lönar sig att investera i energisnål teknik eller köp av utsläppsrätter. Utsläppsrätternas prisnivå har varit högre än beräknat och förhöjningen av elpriset påverkar företagens konkurrenskraft. Därför har regeringen beslutit köpa utsläppsrätter och sänka elskatten för industrin och växthusen.

I praktiken betyder det att utsläppsrätter för 2 miljoner ton koldioxid per år överförs till utsläppssektorhandeln under åren 2008—2012 på statens försorg. Det här är den största nya ekonomiska satsningen — och den enda egentliga nyheten — i regeringens klimatpolitiska redogörelse. Ett stort problem är att utsläppsrätterna inte befrämjar en inhemsk teknologiutveckling. Pengarna investeras ju i andra länder. Vi efterlyser därför ett beslut om att rikta en del av de pengar som reserverats för köp av utsläppsrätterna till inhemsk biomassa.

Muilla toimenpiteillä on vielä vähennettävä 9 miljoonaa tonnia hiilidioksidipäästöjä vuodessa. Päästökaupan ulkopuolella olevien päästöjen vähentäminen on tämän vuoksi aivan välttämätöntä. Uusiutuviin energialähteisiin, kuten biomassaan, tuulivoimaan ja maalämpöön, panostamisen lisäksi energian säästämistä on myös jatkettava. On suuri ongelma ja jonkinlainen epäonnistuminen, että energiankulutus jatkaa ennusteiden mukaan kasvuaan vielä monien vuosikymmenien ajan. Jos kehitys jatkuu tällaisena, on vaikea saavuttaa päästöjen vähentämisvaatimuksia, joihin Suomi on sitoutunut. Kysymmekin, ovatko nyt selonteossa ehdotetut toimenpiteet riittävän tehokkaita ja toteutuvatko ne kyllin nopeasti. Selonteossa ehdotetaan, että useimmat tuet jatkuvat aiempaan tapaan investointitukina, verovähennyksinä ja kestävän metsätalouden, teknologian kehittämisen ja tiedottamisen tukena.

Ruotsalainen eduskuntaryhmä on jo aiemmin ehdottanut ilmastopennin tai vihreiden sertifikaattien käyttöönottoa, jotka sitovat energiankuluttajan tai -tuottajan käyttämään tietyn osuuden uusiutuvaa energiaa. Ilmastoselonteossa todetaan, että Suomi seuraa edelleen vihreiden sertifikaattien käyttöä muissa maissa. Meidän käsityksemme on, että vihreät sertifikaatit tai ilmastopenni edistäisivät kustannustehokkaasti uusiutuvien energialähteiden kehittämistä ja olisivat siten todellinen keino vastustaa ilmastonmuutosta.

Den verksamhet som är utanför EU:s utsläppshandel står för ungefär hälften av koldioxidutsläppen. Trafiken är här i en klass för sig också globalt sett. Många länder är långt före oss i Finland med att befrämja och ta i bruk biobränslen i trafiken. Regeringen har tillsatt en arbetsgrupp som skall se över användningen av biobränslen i trafiken. Arbetsgruppen skall bland annat utreda vilka förutsättningar man har för att uppnå EU-direktivets målsättning om att 5,75 procent av bränslet skall bestå av biobränslen 2010.

Svenska riksdagsgruppen anser att tidtabellen för det här skall forceras, inte minst för att Finland i ett europeiskt perspektiv nu hamnat på efterkälken och redan en gång fått en anmärkning av EU för att man inte skött sig på den här punkten. I praktiken finns det två möjligheter för att få igång användningen av biobränslen: antingen sänka accisen på biobränslen eller genom ett lagbeslut om en obligatorisk miniminivå på biobränslen i all bensin.

Vi vill också peka på de möjligheter som finns för att inleda en inhemsk produktion av etanol med inhemska odlingsväxter, främst med korn som råvara. För att energigrödor skall kunna odlas bör de vid behov ingå i jordbrukets stödsystem. Också finländska oljeväxter, rybs och raps, skulle vara lämpliga oljeväxter för industrins biodieselproduktion förutsatt att priset på råvaran är konkurrenskraftigt.

Ruotsalainen eduskuntaryhmä pitää öljyriippuvuuden vähentämistä tärkeänä tavoitteena. Viime vuosien aikana yli maailman pyyhkäisseet hirmumyrskyt ovat osoittaneet maiden haavoittuvuuden öljyn saannin vaikeutuessa. Aasian öljynkulutuksen kasvu on myös merkki siitä, että taistelu maailman öljyvaroista kovenee. Jokin aika sitten Ruotsin hallitus ilmoitti aikeistaan saada Ruotsi öljystä riippumattomaksi 20 vuoden kuluessa. Ruotsalaiset asettavat tavoitteen, jonka puolesta heillä näyttää jo nyt olevan selkeä tahto toimia. Ruotsissa on jo usean vuoden ajan valmistettu etanolia ja toiminnan laajentamista suunnitellaan. Ympäristöystävällisiä autoja verotetaan lievemmin ja biopolttoaineen vero on poistettu. Biokaasu onkin otettu käyttöön tuhansien ajoneuvojen polttoaineena. Ruotsi ja monet muut Euroopan maat ovat paljon meitä edellä liikenteen ympäristöohjauksessa. Ruotsalainen eduskuntaryhmä kaipaa myös päätöksiä ympäristöluokituksen käyttöönotosta autojen verotuksessa. Ympäristöä vähemmän kuormittavia autoja on verotettava lievemmin kuin saastuttavampia autoja.

Arvoisa puhemies! Hallitus on valinnut varovaisen ilmastopoliittisen linjan. Eri vaihtoehtojen käsittely ja kuvaaminen on myönteistä, jotta uusiutuvien energiamuotojen käyttöä voitaisiin lisätä ja hiilidioksidipäästöjä vähentää pitkällä tähtäimellä. Valitettavaa on, että monet toimenpiteet lykätään tulevaisuuteen ja että aikataulut jäävät auki. On selvää, että pitkällä tähtäimellä on tehtävä suuria muutoksia ja todennäköisesti päästöjen vähentämisvaatimuksia tullaan koventamaan vuoden 2012 jälkeen. Selvää on, että nyt tuotekehitykseen ja uuden teknologian käyttöönottoon panostavilla mailla on kilpailuetu tulevaisuudessa. Ruotsalaisen eduskuntaryhmän mielestä Suomen on kuuluttava tähän ryhmään. Mielestämme Suomi pystyy kantamaan ja sen pitääkin kantaa vastuunsa myös globaalisti olemalla ilmastopolitiikassa aktiivinen.

Herr talman! Jag föreslår också att hela klimatstrategin skall sändas till miljöutskottet för betänkande som första utskott.

Sari  Essayah /kd(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Pyydän ensinnäkin anteeksi kollegoiltani ääneni laatua. Flunssa on sen melkein kokonaan tuhonnut, ja pyydän myöskin puhemieheltä pientä ymmärrystä tähän puheaikaan.

Energia- ja ilmastostrategiaa koskevaan hallituksen selontekoon liittyy hyvin suuria odotuksia. Kyseessähän piti olla mittavan selvityksen, jossa tarkastellaan laajasti ilmastonmuutosta ja sen hillitsemiseen tarkoitettuja sopimusjärjestelmiä samoin kuin visioidaan energiamarkkinoiden kehitystä niin Suomessa kuin Pohjoismaissa ja myöskin koko EU:ssa. Toisin kuitenkin kävi. Hartaasti odotettu selvitys kutistui lyhyen aikavälin energiapolitiikkaan keskittyväksi taktikointipaperiksi, jolla keplotellaan Kioton velvoitteiden täyttämisen rajamaastossa. Virkatyönä valmisteltu ilmastostrategian tynkäkin on piilotettu häveliäästi liitteeksi, jolta puuttuu hallituksen siunaus.

Nyt olisi korkea aika herätä huomaamaan oikea marssijärjestys. Ilmastonmuutos on sopimuksen osapuolista se, jonka kanssa ei neuvotella kompromisseista, vaan se etenee vääjäämättä. Maapallon keskilämpötila on noussut viimeisen vuosisadan aikana yli 0,5 prosenttia, ja tiedemiehet ovat ennustaneet, että yli 2 asteen lämpötilan nousu vaikuttaisi ruuantuotantoon maailmanlaajuisesti, altistaisi vesipulalle 2,5 miljardia ihmistä ja sulattaisi napajäätiköitä nostaen merenpintaa. Jo nyt Siperian ikiroudan alle hautautuneet metaanivarastot ovat alkaneet vuotaa ilmakehään ja Grönlannin ja Pohjoisen jäämeren jäät sulavat ennätysvauhtia. Maapallon makeista vesivaroista yli puolet on kiinni jäätiköissä, ja loppujen lopuksi puhtaan juomaveden tarve on ihmiskunnalle energiavarojakin kriittisempi kysymys.

Kun kyse on siis elämänmuotoamme uhkaavasta ympäristöongelmasta, hallituksen pohdiskelu päästövähennysten vaikutuksista bruttokansantuotteen kymmenesosiin tuntuu vähintäänkin triviaalilta. Lohdullista on, että kaikkein pahimmat uhkakuvat on yhä mahdollista välttää määrätietoisella ilmastopolitiikalla. Tämä globaalin ilmastomuutoksen haaste edellyttää kuitenkin kaikkien merkittävien teollisuustuotantoa harjoittavien ja päästöjä aiheuttavien maiden sitoutumista päästövähennyksiin. Muutoin vaillinainen ilmastopolitiikka ohjaa toiminnan ja investoinnit minimaalisten ympäristönormien maihin, ja näin itse asiassa edistetään maailman päästöjen kasvua. Kioton sopimus on — se myönnettäköön — juuri näiltä osin puutteellinen.

EU on ilmastopolitiikassa toiminut suunnannäyttäjänä, ja Suomen sen tulevana puheenjohtajana tulisi osoittaa sitoutumista päästövähennyksiin ja esimerkillään edistää kansainvälisiä ponnisteluita ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja toisaalta luoda painetta Yhdysvaltojen ja kehitysmaiden mukaantulolle rintamaan. On selvää, että ilmastonmuutoksen torjumiseksi tarvitaan merkittäviä muutoksia energian tuotanto- ja käyttötavoissa, samoin tuotantoteknologioissa. Näiden samoin kuin rakennuskannan ja liikennejärjestelmien uusiutuminen edellyttävää pitkän tähtäimen suunnitelmia ja sitoutumista, jotka tästä hallituksen selonteosta kokonaan puuttuvat.

Muun muassa Energiateollisuuden toimitusjohtaja Juha Naukkarinen kaipaili juuri selonteosta puuttuvia visioita energiamarkkinoiden kehitystavoitteista. Paras palvelus suomalaiselle elinkeinoelämälle olisikin hallituksen selkeä viesti pitkän aikavälin päästövähennystavoitteista, jolloin yritykset pystyisivät myös laskemaan päästöjä vähentävien investointien arvon tulevina vuosina.

Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä uusii jo vuonna 2001 ilmastostrategian yhteydessä esittämänsä näkemyksen luoda Suomeen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet kasvihuonekaasujen vähentämiseksi. Varmuus ohjaisi myös tavallisten kansalaisten sitoutumista ilmasto-ohjelmaan omissa rakentamis-, lämmitys- ja liikkumisratkaisuissaan.

Arvoisa puhemies! Meille suomalaisille Kioto-velvoitteiden täyttäminen tarkoittaa sitä, että hiilidioksidipäästöjä on vähennettävä 11 miljoonaa tonnia vuosittain. Tämä edellyttää uutta päästötöntä tuotantoa, päästöjä vähentävää teknologiaa ja energian säästöä. Selonteossa taloudellisesti suurimmat panokset on kuitenkin suunnattu teollisuuden sähköveron puolittamiseen ja päästövähennysten ostamiseen joustomekanismien avulla. Teollisuuden ja työllisyyden tukemisen kannalta sähköveron poisto on perusteltu, mutta se ei kuitenkaan millään tavoin auta itse ongelmaa eli päästöjen vähentämistä. Päästöoikeuksien ostaminen tuo vain hetkellistä helpotusta ja lykkää investointeja kotimaiseen puhtaaseen teknologiaan. Olisi järkevämpää tukea samoilla summilla kotimaista kasvavaa ympäristöteknologia-alaa, jolle maailmalla on ennätysvauhtia kasvavat markkinat ja mahdollisuudet mittaviin työllisyysvaikutuksiin.

Suomen on jatkettava monipuolisen energiantuotannon tiellä ja oltava tulevaisuudessakin johtava bioenergian käyttäjä. Tavoitteeseen pääsemiseksi tarvitaan päästökaupan rinnalle ohjaavia tukia, veroja ja tutkimus- ja kehitysohjelmia parantamaan uusiutuvien energialähteiden kilpailukykyä ja pääsyä markkinoille sekä edistämään alue- ja työllisyyspolitiikkaa. Hallitus ei ole lunastanut risupakettisitoumuksiaan muun muassa energiapuun käytön ja kestävän metsätalouden metsänparannusvarojen lisäresursseista. Samoin turpeen energiakäyttö korvautuu nykyhinnoilla kivihiilisähköllä lauhdetuotannossa.

Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä edellyttää hallituksen lisäävän energiapuun korjuu- ja haketustukien määrärahoja ja laajentavan kohteita sekä pitää tärkeänä turpeen ja turvemaiden kasvihuonevaikutuksia koko elinkaarelta arvioivaa tutkimusohjelmaa, jotta turpeen asema hitaasti uusiutuvana biopolttoaineena tulee päästökertoimeltaan oikeudenmukaisesti kohdeltua. Hallituksen on myös vihdoin ryhdyttävä toimenpiteisiin turvatakseen uusiutuvalla energialla tuotetun sähkön pääsyn jakeluverkkoihin.

Energian tuotannon ja teknologian päästövähennykset eivät auta, jos samalla ei puututa energian kulutukseen. Energian säästössä selonteko nojaa vahvasti päästökaupan myötä hintojen nousun aiheuttamaan kulutuksen hillintään. Eduskunnan edellyttämää energiansäästölainsäädäntöä on lykätty energiatehokkuusdirektiiviä odotellessa. Pk-teollisuuden energian säästöä ei ole tuettu eikä kotitalouksien rakentamis- ja lämmitysvalintoja ole ohjattu. Asuntojen lämmitykseen meillä kuluu yli viidennes energiasta.

Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä esittää, että asuntojen energiakorvausavustukset pitäisi laajentaa koskemaan omakotitalojen lämmitystavan vaihtoa ja kotitalouksien siirtymistä uusiutuvan energian käyttäjiksi. Tämä sisältäisi muutokset niin pelletti-, hake-, pilke-, puu- kuin myöskin peltoenergiajalosteisiin. Tulee tukea myös biopolttoaineen arvonlisäveron alentamista 8 prosenttiin. Näin lisätään myös kotimaisten uusiutuvien energialähteiden käyttöä.

Arvoisa puhemies! Liikenne aiheuttaa vajaat 20 prosenttia kaikista kasvihuonepäästöistä. On harmillista, että niin biopolttoaineiden liikennekäyttö kuin ajoneuvoveron kytkeminen hiilidioksidipäästöihin jää jatkoselvittelyihin. Selonteossa painotetaan yhdyskuntarakennetta eheyttäviä liikenneverkkoratkaisuja ja joukkoliikenteen edistämistä samanaikaisesti, kun hallitus ensi vuoden budjetissaan rankalla — korostan: rankalla — kädellä leikkaa joukkoliikenteen valtionapua ja lakkauttaa tuhansia päivittäisiä bussivuoroja.

Kristillisdemokraatit edellyttävät hallituksen pikaisesti laativan suunnitelman liikenteen biopolttoaineiden käytön lisäämisestä EU-direktiivin edellyttämälle yli 5 prosentin tasolle kaikista liikennepolttoaineista vuoteen 2010 ja biopolttoaineiden ja ajoneuvojen verotuksen uudistamista. Mikäli asiassa onnistuttaisiin, se vähentäisi vuosittain runsaalla 10 miljoonalla eurolla päästöoikeuksien ostotarvetta muista maista ja vähentäisi riippuvuuttamme öljystä.

Arvoisa puhemies! Moni keskeinen asia jäi edelleen jatkoselvittelyihin, kuten niin sanottujen windfall-voittojen kohtalo, samoin lähialueen energiamarkkinoita, energiaverkkoja, energian toimitusvarmuutta ja omavaraisuutta koskevat skenaariot. Kokonaisenergiastamme kuitenkin 70 prosenttia on edelleen tuontienergiaa, ja tästä yhden yksittäisen maan, Venäjän, osuus eri muodoissaan on yli puolet. Myös pohjoismaisten sähkömarkkinoiden toimivuutta olisi selonteossa tullut tarkastella samoin kuin Nord Poolin asemaa energian hinnan määräytymisessä.

Arvoisa puhemies! On selvää, ettei ilmaston ja kestävän kehityksen näkökulma ja toisaalta kilpailukyvyn turvaamisen huomioiminen yhtä aikaa ole helppoa, mutta se on tänä päivänä täysin välttämätöntä. Hallituksen olisikin nyt suunnattava katseensa meidän poliitikkojen monesti suosimasta primäärihorisontista elikkä seuraavista vaaleista huomattavasti kauemmaksi.

Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä näkee, että Suomen on oltava vastaamassa ilmastonmuutoksen maailmanlaajuiseen haasteeseen ja oltava siinä eturintamassa.

Tony   Halme /ps(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ympäristön tilan heikkeneminen ei tunne kansallisia rajoja. Suomi onkin sitoutunut osana Euroopan unionia täyttämään Kioton sopimuksen velvoitteita, joista merkittävin on, että Suomen tulee pitää vuotuiset kasvihuonepäästöt sitoutumiskaudella 2008—2012 keskimäärin vuoden 1990 päästöjen tasolla.

Eurooppa on kuitenkin muuttunut sitten vuoden 2001 ilmastostrategisen selonteon. Kansallisen energia- ja ilmastostrategian laatiminen pitäisi ulottaa sitoutumiskauden yli ja huomattavasti pidemmälle kuin valtioneuvosto sen on tehnyt. Ilman uusia toimenpiteitä kasvihuonekaasupäästöt tulevat kasvamaan jo yksinomaan talouskasvun vuoksi. Suomen pitäisikin olla keskustelun avaaja, jotta neuvottelut sitoutumiskauden jälkeisestä ajasta saataisiin toden teolla aloitettua. Talouskasvu ja energiantuotanto tulevat pääsääntöisesti sanelemaan kasvihuonepäästöjen kehittymisnäkymät, eikä pelkillä joustomekanismeilla tulla selviämään tulevaisuudessa. Jo nyt EU tuo puolet energiatarpeesta ulkopuolelta, ja tulevaisuudessa tuontiriippuvuuden arvioidaan ylittävän 70 prosenttia.

Rio de Janeirossa tehtyyn ilmastosopimukseen sisältyy yhteisten mutta eriytettyjen vasteiden periaate, jonka mukaan teollisuusmailla on erityinen velvoite ottaa johtava asema toimissa ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Jos sopimuksen allekirjoittaneet teollisuusmaat eivät osoita tahtoaan kehittää nykyistä sopimusta, niin sopimuksen ulkopuolella olevien teollisuusmaiden sekä kehitysmaiden mukaan saaminen tulee tulevaisuudessa olemaan erittäin vaikeaa.

Arvoisa puhemies! Jos kehitysmaita ei saada mukaan sopimuksen piiriin, ne tulevat tulevaisuudessa ohittamaan teollisuusmaat suurimpina energian käyttäjinä. Jotta vältettäisiin tulevaisuuden kauhukuvat, niin ilmastopolitiikan jatkon kannalta on välttämätöntä, että Yhdysvallat, Australia, Kiina, Intia ja Brasilia ovat mukana vähennystoimissa. Tulevina vuosikymmeninä 25 EU-maan osuus päästöistä putoaa alle 10 prosentin, samalla kun kehitysmaat kasvattavat osuutensa yli puoleen kaikista päästöistä. Jollei rintamaa saada laajemmaksi, EU:n ponnisteluilla ei ole merkitystä.

Energian hankinnan turvaaminen, öljyn saatavuuden varmistaminen ja maakaasun tuonnin saatavuus ovat keskeisiä huomion kohteita tulevaisuudessakin. Monipuolinen energian tuonti on todettu Suomessa hyväksi ja tällä tavoin energian saatavuus on varmistettu. Osana monipuolista energiajärjestelmää tulisi uusiutuvien energialähteiden ja biopolttoaineiden käyttöä tulevaisuudessa lisätä. Ympäristövaikutuksia voidaan vähentää tehostamalla energian käyttöä ja tuotantoa, käyttämällä uusiutuvia energialähteitä ja huolehtimalla tuotannossa syntyvien päästöjen puhdistuksesta.

Kestävän energiajärjestelmän käyttämisessä on biopolttoaineiden käytöllä tärkeä osa. Suomessa esimerkiksi hakkuutähteistä tehtävän metsähakkeen käyttö voitaisiin moninkertaistaa. Suurin osa tähteistä jää tällä hetkellä vähäisten valtion tukien vuoksi käyttämättä.

Arvoisa puhemies! Tieliikenteen osuus Euroopan hiilidioksidipäästöistä on lähes viidennes. Euroopan ympäristötoimiston mukaan päästökaupan ulkopuolella oleva liikenne on päästöjen vähentämisessä vaikein sektori. Liikenteen merkitys ilmastostrategiassa on kuitenkin merkittävä, ja sen osuus tulee kasvamaan, kun muita päästökauppasektorin päästöjä saadaan vähennettyä. Ajoneuvoverotusta onkin tulevaisuudessa kehitettävä niin, että se kannustaisi vähäpäästöisen tekniikan käyttöön.

Koska suurin osa liikenteestä aiheutuvista hiilidioksidipäästöistä aiheutuu yksityisautoilusta eli henkilöautolla ajettavista matkoista, on päätöksiä tehtäessä ajateltava myös esimerkiksi harvaanasuttujen seutujen joukkoliikenteen säilyttämistä sekä kaluston uusimista nykyaikaisiksi linja-autoiksi eikä suinkaan kehittämisen lopettamista, niin kuin valtioneuvosto aikaisemmin jo esitti. Esimerkiksi kun rautatieliikenteen osuus kaikista hiilidioksidipäästöistä on vain 2 prosenttia, niin tuntuu ihmeelliseltä, että valtio ei halua kehittää joukkoliikennettä monipuolisempaan ja vähäpäästöisempään suuntaan.

Koska tulevaisuutta ei pystytä tarkasti ennustamaan, on ensisijaisen tärkeää hankkia lisää tietoja ilmastonmuutoksen vaikutuksista Suomeen ja sen talouteen. Taloudellinen ja sosiaalinen hyvinvointi on kuitenkin pyrittävä säilyttämään, eikä talouden kasvua saisi näillä toimilla hidastaa.

Hiilidioksidipäästöt maailmassa aiheutuvat valtaosin energiantuotannosta, kuten öljyn polttamisesta ja liikenteestä, ja ovat suurin syy ilmiön etenemiseen. Suomessa pitäisikin käynnistää tutkimus- ja kehitysohjelma, jonka tavoitteena olisi vaihtoehtoisten bioenergiamuotojen käyttöön ottaminen sekä tuotannon järjestäminen energiaa säästävällä tavalla.

Suomen perustuslakiin tehtiin vuonna 1995 muutos, jonka mukaan vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta, ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille, siis myös valtiolle.

Ympäristöministeri Jan-Erik Enestam

Värderade talman, arvoisa puhemies! Ympäristöministeriö vastaa politiikkatoimien suunnittelusta ja toimeenpanosta alueidenkäytön ohjauksen, rakennusten lämmitysenergian kulutuksen, jätehuollon, työkoneiden päästöjen sekä niin sanottujen f-kaasujen päästöjen osalta. Alueidenkäyttö ja siihen liittyvä yhdyskuntarakenteen kehittyminen vaikuttaa ensisijaisesti liikennetarpeeseen ja osittain myös rakennusten energian kulutukseen sekä lämmitystapaan. Vaikutukset ovat pitkäaikaisia, ja kehittyvä yhdyskuntarakenne on suhteellisen pysyvä. On tärkeää, että ilmastovaikutukset ovat osaltaan vaikuttamassa muiden tavoitteiden rinnalla yhdyskuntarakenteen muodostumiseen. Ympäristöministeriö vaikuttaa tähän valtakunnallisten alueidenkäytön tavoitteiden kautta ja ottaa tavoitteen huomioon alueidenkäytön ohjauksessaan.

Rakennukset käyttävät noin kolmanneksen maan primäärienergiankulutuksesta. Kolmannes rakennusten lämpöenergiasta tuotetaan päästökaupan ulkopuolella. Edellisen ilmastostrategian toimenpiteenä toteutettiin uudisrakennusten lämmöneristysvaatimusten tiukentaminen. Uudisrakentaminen on noin 1 prosentti rakennuskannasta, joten merkittävämmät vaikutukset näkyvät vasta pidemmällä aikavälillä.

Strategiassa ilmaistaan tahto ohjata olemassa olevien pientalojen lämmitystavan muuttamista vähäpäästöiseksi tai päästöttömäksi. Tähän sopivin ohjaustapa selvitetään pikaisesti, ja ympäristöministeriö on jo ryhtynyt toimiin selvityksen aloittamiseksi. Rakennusten lämmityksestä syntyvien päästöjen vähenemä muodostuu pääosin jo aiemmin tehtyjen toimien vaikutuksesta. Nyt tehtävät uudet politiikat vähentävät päästöjä Kioton kaudella noin 0,1 miljoonaa tonnia. Lisävähennyksiä voidaan saada, mikäli pientalojen lämmitystapaan vaikuttava ohjaus otetaan käyttöön.

Jätehuollossa merkittävin päästölähde on ollut kaatopaikoilla syntyvä metaani. Metaanipäästöt ovat viime vuosina oleellisesti vähentyneet eri toimenpiteiden vaikutuksesta, ja niitä vähennetään edelleen. Biojätestrategia ja sen mukaan tehtävät määräykset vähentävät asteittain oleellisesti biohajoavan jätteen määrää kaatopaikoilla. Ympäristöministeriö esittelee tätä koskevan asetuksen lähiaikoina. Strategian mukaan jätepolitiikan ohjausta arvioidaan valtakunnallisen jätesuunnitelman laatimisen yhteydessä ja samalla arvioidaan jäteveron korotuksen ohjausvaikutusta. Ympäristöministeriö on pitänyt veron korotusta tarpeellisena kaatopaikkojen metaanikaasupäästöjen vähentämiseksi. Jätehuollossa uusien toimenpiteiden päästöjä vähentävä vaikutus on noin 0,1—0,2 miljoonan tonnin luokkaa. Määrä riippuu muun muassa siitä, kuinka jätteenpolton käyttöönotto edistyy lähivuosina.

F-kaasujen päästöjen vähentäminen tapahtuu EY-lainsäädännön kautta. Asetus on parhaillaan käsiteltävänä EU-neuvostossa Euroopan parlamentin toisen lukemisen jälkeen, ja voimaan tullessaan se tulee estämään f-kaasupäästöjen lisääntymisen ja kääntämään päästöt vähenevään suuntaan. F-kaasujen ja työkoneiden kohdalla toimenpiteiden vaikutus on noin 0,4—0,5 miljoonaa tonnia. Työkoneiden päästöjä säädellään pääosin EY-lainsäädännöllä. Biopolttoaineiden käyttöä työkoneissa selvitetään KTM:n asettamassa biopolttoaineryhmässä.

Ympäristöministeriön hallinnonalan päästöjä vähentävien toimenpiteiden kokonaisvaikutus on arviolta noin 0,6—0,8 miljoonaa tonnia.

Strategia ottaa kantaa moneen asiaan.

Mielestäni olisi tärkeää edetä ajoneuvoveron kehittämisessä ohjaamaan uutta autokantaa vähemmän hiilidioksidia päästäväksi. Yhtä merkityksellistä on mielestäni selvittää biopolttoaineiden liikennekäyttö ja sen edistäminen Suomelle sopivalla tavalla.

Päästömekanismien ostaminen niin sanotuilla Kioton-mekanismeilla ei vaikeuta suomalaisen yhteiskunnan valmiuksia vastata Kioton jälkeisen ajan haasteisiin. Päästöjen vähentämisen tarve on niitä käytettäessäkin suuri ja edellyttää joka tapauksessa kotimaisen kustannustehokkaan teknologian kehittämistä ja uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämistä. Polku Kioton jälkeiseen aikaan on tällä strategialla riittävästi viitoitettu. Valtiokin tukee edelleen suunnilleen entisellä määrällä innovatiivisen ja uuden teknologian kehittämistä.

Mekanismeilla ostettavilla päästöoikeuksilla lisätään Suomen kansallisia päästöoikeuksia. Niitä ei sellaisenaan jaeta teollisuudelle tai muille kasvihuonekaasupäästöjä aiheuttaville tahoille. Ne helpottavat koko kansantalouden taakkaa päästöjen vähentämisessä. Ostoista hyötyvät tässä vaiheessa erityisesti päästökauppasektorin ulkopuoliset sektorit, joilla päästöjen vähentäminen on marginaalikustannuksiltaan korkeinta. Kansantalouden kannalta on perusteltua käyttää mekanismeja, koska päästöoikeuksien hinta niitä käytettäessä on EU:n päästökaupassa muodostunutta hintaa sekä omien toimenpiteiden rajakustannushintaa merkittävästi halvempi. Samalla Suomi pääsee mukaan sekä yhteistoimeenpanohankkeiden että puhtaan kehityksen hankkeiden markkinoille ja on valmis hyödyntämään niitä myös myöhemmin päästövaatimusten edelleen tiukentuessa niin sanotulla Kioton jälkeisellä kaudella.

Kehitysmaiden mukaansaaminen tuleviin sitoumuksiin saattaa edellyttää muun muassa sitä, että kehittyneet maat investoivat kehitysmaiden päästövähennyksiin, ja on järkevää, että rahoittajat myös hyötyvät investoinneista. Mekanismien jatkuminen tulevien kausien instrumenttina ja jopa olennaisena osana tulevaa politiikkaa näyttää siis todennäköiseltä.

Uusiutuvien energialähteiden käytössä tavoitteena on, että kotimaisten uusiutuvien energialähteiden kokonaiskulutus nousee tulevien 10—15 vuoden aikana vähintään neljänneksen. Erityisen voimakkaasti tulee nousemaan metsätähdehakkeen, peltobiomassojen, kierrätyspolttoaineiden sekä biokaasun osuus primäärienergiasta, ja osuus ainakin kolminkertaistuu seuraavien 15—20 vuoden aikana.

Arvoisa puhemies! Olen lähdössä viikon päästä Montrealiin YK:n ilmastokokoukseen. Montrealin kokousten asialistoilla on monia tärkeitä kysymyksiä. Myönteisen ratkaisun löytäminen niistä kaikista tulee vaatimaan melkoisia ponnisteluja, eivätkä asiat varmaankaan voi toteutua täysin toivomallamme tavalla. Toisaalta tulosten saavuttamiseksi on tänä vuonna tehty erittäin paljon ennakkotyötä.

Ilmastonmuutoksesta aiheutuva lämpötilan keskimääräinen nousu ei saisi ylittää 2:ta astetta, jotta muutoksesta aiheutuvat riskit pysyisivät siedettävinä. Tästä tavoitteesta seuraa tarve vähentää kasvihuonekaasupäästöjä erittäin voimakkaasti sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Tehtävän vaikeusastetta lisää energian kysynnän lisääntyminen. Kansainvälinen energiajärjestö Iea on arvioinut kysynnän kasvavan jopa 60 prosenttia seuraavan 25 vuoden aikana. Tämä on niin sanottu business as usual -arvio eli arvio siitä, mitä tapahtuu, ellei toimenpiteisiin ryhdytä trendien muuttamiseksi.

Ei ole eettisesti mahdollista ajatella, että pyrkisimme painostamaan kehitysmaita luopumaan tavoitteestaan poistaa energiaköyhyys tai nostaa kansalaistensa elintaso ihmisarvoiselle tasolle. Yksin Kiinassa arvioidaan satojen miljoonien ihmisten muuttavan kaupunkeihin lähivuosikymmeninä. Meidän siis yksinkertaisesti täytyy löytää ratkaisut, joilla erilaiset taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristölliset kehitystavoitteet voidaan sovittaa yhteen.

Käytännössä tavoitteen saavuttaminen vaatii kaiken olemassa olevan teknologian saamista laajaan käyttöön mahdollisimman pian ja pidemmällä aikavälillä aivan uusia, lähes nollapäästöisiä teknologisia ratkaisuja erityisesti energiantuotantoon ja liikenteeseen. Toivoisin, että Suomessa nähtäisiin tällainen teknologiayhteistyö myös taloudellisena mahdollisuutena, jonka kautta voi avautua tilaisuuksia teollisuudellemmekin.

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Ryhmäpuheenvuorot osoittivat, että paljossa tästä salista löytyy yksimielisyyttä sen suhteen, mitä jatkossa pitäisi tehdä.

Mitä tulee tämän strategian aikajänteeseen, konkretiaan, muistutan, että vuonna 2001 oli edellisen hallituksen ilmasto- ja energiastrategia. Nyt eletään vuotta 2005, ja nyt on jo uusi asiakirja täällä. Haluan tällä kertoa, että kun tässä paperissa sitoudutaan erittäin konkreetisti kymmeneksi vuodeksi eteenpäin siihen, mitä aiotaan tehdä, osoitetaan vielä resurssit sille, miten tämä kaikki rahoitetaan, niin tämä on mielestäni aika kunnianhimoinen asiakirja. Pitempää tähtäintä ajatellen tässä näytetään suuntaviivat, mutta vain suuntaviivat ja jo siksikin vain suuntaviivat, että niin paljon tuon jatkon osalta on vielä, kertaalleen sanottuna, auki.

Muistutan, kun täällä esimerkiksi ed. Tiusanen totesi, että täällä ei näy selviä esimerkkejä siitä, miten käytännössä vuoteen 2025 vielä vähennetään vuoden 2012 jälkeen 30 prosentilla kasvihuonekaasupäästöjä, että, ed. Tiusanen, hallituksen näkemys on, että Suomen ei pidäkään yksipuolisesti tehdä tällaista ratkaisua. Suomen on EU:ssa toimittava tavalla, jossa koko EU lähtee yhteisiin toimiin muun maailman kanssa, koska vain silloin, kun koko maailma yhteisesti vähentää kasvihuonekaasupäästöjään, myöskin Suomen toimilla on joku käytännön vaikutus siihen, mitä meidän yhteisen ilmastomme suhteen pohjimmiltaan tapahtuu.

Arvoisa puhemies! Täällä oli monessa puheenvuorossa liikenteen biopolttoaineet vahvasti esillä. Oli vähän moitteita siitä, että nyt ei ole konkreetteja toimia, mitä siinä tehdään. Arvoisa puhemies! Rohkenen väittää, että tämä hallitus jää historiaan siinä, että se tässä selonteossaan ja jo vähän sitä ennenkin itse asiassa on tehnyt merkittävän suunnanmuutoksen. Koskaan ennen mikään hallitus Suomessa ei ole tehnyt päätöksiä lähteä edistämään liikenteen biopolttoaineiden sekä kysyntää eli käyttöä autoissa ja muualla että myöskin näiden polttoaineiden tuotantoa. Tämä strategia sisältää selvän tahtotilan. Tämän hallituksen johdolla tämä homma avataan. Minä lupaan, että jos eduskunta on asialle suotuisa selonteon käsittelyn yhteydessä, tämä hallitus tuo vielä tarvittavat lakiesitykset eduskuntaan tämän hallituskauden aikaan. Konkreettinen päänavaus tulee tapahtumaan näiden toimien ansiosta.

Mitä muutoin tulee uusiutuviin energialähteisiin ja erityisesti biopohjaiseen energiaan, jota täällä on moitittu, että niin vähän ja niin vähän jnp., tässäkin voi sanoa, että mikään hallitus koskaan Suomessa ei omissa toimissaan ole yhtä paljon lisännyt uusiutuvien ja kotimaisten energialähteitten käyttöä kuin tämä hallitus tämän strategian mukaan tulee tekemään. Jos joku sanoo, että tässä on paperi, vain paperi toistaiseksi, no se on toistaiseksi vain paperi. Mutta sitten, ed. Brax, minä joudun kertomaan, että millään hallituksella tätä hallitusta ennen ei ole ollut sellaista paperia, sellaista strategiaa, joka strategiapaperi olisi kertonut, että uusiutuvia energialähteitä ja bioenergiaa lisätään niin paljon kuin tämän paperin mukaan edistetään. Tämä on aivan ylivoimainen näiltä osin verrattuna kaikkiin muihin asiakirjoihin ennen tätä.

Windfallista täällä kannettiin huolta. Osa oli sitä mieltä, että sitä ei pitäisi ollenkaan lähteä millään tavalla leikkaamaan. Ed. Matikainen-Kallström, minä en ole koskaan käyttänyt sanaa verotus muuten tässä yhteydessä. Toimeksianto ei edes sisällä verotusta. Ylipäänsä jollakin tavalla sen leikkaaminen on yhteinen eurooppalainen harrastus. Täällä kysyttiin, miksi ei ole konkreettisia toimia. Minä eilen tulin Euroopan kilpailukykyneuvoston kokouksesta, ja millään maalla ei ole olemassa vielä konkreettista keinoa, miten se temppu tehdään, miten suomalaisten kuluttajien ja teollisuuden hyväksi leikataan osa siitä ansiottomasta arvonnoususta, joka päästökauppajärjestelmän seurauksena syntyy. Minä takaan, että Suomi on ensimmäisten maiden joukossa ainakin tarkkaan tarkastelemassa ja arvioimassa sitä, löytyykö tähän käytännössä toimivat keinot.

Mitä Kioton mekanismeihin tulee, puhemies, aivan lopuksi sanon, että niitä on katsottu varsin laajalti ja minä havaitsin, että vihreätkin vielä taannoin kaiketi olivat sitä mieltä, että Kioton mekanismit ovat ihan hyvä asia. Minä olin hivenen yllättynyt, että te olette nyt vähän niin kuin kantaanne muuttaneet tässä asiassa. Tämä on erittäin tarkoituksenmukainen ja tarpeellinen tapa pehmentää Suomen edellytyksiä sopeutua tähän uuteen päästökauppajärjestelmään, joka päästökauppajärjestelmä, olen sitä mieltä, ilman muuta kaipaa jatkossa joiltakin osin korjauksia, mutta se ei ole yksin meidän tehtävissä. Meidän on tässä asiassa toimittava muun Euroopan unionin kanssa.

Marjo  Matikainen-Kallström /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun ministeri Pekkarinen ei kuunnellut sitä osaa kokoomuksen ryhmäpuheenvuorosta, missä kysyin nimenomaan yritysten verotuksen kannalta, niin siinä oli teollisuuden sähköveron alennuksesta. Mainitsitte puolittamisen, että noin puolitatte sen. Onko tästä olemassa hallituksessa päätökset, todella puolittamisesta, ja mikä on se todellinen aikataulu?

Sitten olisin sen verran vastannut windfall-voittojen verotukseen, että ainakin Taloussanomien mukaan te olette puhunut nimenomaan verottamisesta. Eli mistä tässä nyt sitten onkaan kysymys?

Pentti Tiusanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Mielestäni suomalaisen kauppa- ja teollisuusministerin pitää pystyä ottamaan vastaan se kritiikki, että ei meillä eikä ministeriöllä ole selviä linjauksia siihen, mihin me, Suomi, haluamme viedä EU:ta ja yleensäkin Oecd-maita ja teollisuusmaita tässä asiassa, joka merkitsee parinkymmenen vuoden edessä olevaa, todella kovaa haastetta ilmastomuutoksen torjumiseksi.

Suomi tekee omia strategioitaan. Nyt tässä on enemmän taktiikasta ja teknisestä toimenpiteestä kysymys. Tuolla ulkona on myrsky, ja ilmasto muuttuu. Se on osoitus siitä, että me olemme nyt jo jäljessä, ja edellinenkin hallitus, ministeri Pekkarinen, oli jäljessä. Ei tämä nyt ensimmäinen kerta ole. Suomen pitäisi todellakin ajaa aktiivia roolia EU:ssa ja EU:n sitten ilmasto-ohjelmissa; ja nyt tällä hetkellä Montrealissa viedään YK:n ilmasto-ohjelmaa eteenpäin.

Oras Tynkkynen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Pekkarinen sanoi tässä, että Suomen ei pidä toimia yksipuolisesti. Ei pidäkään, mutta ei sitä ole kukaan ehdottanutkaan. Suomen pitää sen sijaan varautua tiukkeneviin päästötavoitteisiin tulevaisuudessa ja miettiä, miten me omalta osaltamme selviämme niistä.

Ministeri Pekkarisen puheenvuorossa puhuttiin myös siitä, että Suomella on kaikki edellytykset olla ekologisesti ja eettisesti kestävän energiantuotannon kärkimaa maailmassa. Hyvä tavoite, mutta kun te, ministeri Pekkarinen, hyvin tiedätte, että esimerkiksi Ruotsissa on lämpöpumppuja kahdeksan kertaa niin paljon kuin Suomessa, Saksassa on tuulivoimaa 200 kertaa niin paljon kuin Suomessa, miten tällä nykyisellä strategialla, jossa ei esitetä juuri lainkaan uusia toimenpiteitä, päästään maailman kärkimaaksi kestävässä energian hyödyntämisessä?

Sari Essayah /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Pekkarinen sanoi, että tässä strategiassa sitoudutaan vuoteen 2012 ulottuviin toimenpiteisiin. Tuntuu kuitenkin, että harmittavan moni toimenpide jää ilman konkretiaa, moni asia jää pelkästään jatkoselvittelyjen varaan. Tällaisia ovat muun muassa juuri windfall-voiton kohtalo, turpeen asema lauhdesähkön tuotannossa, ajoneuvoveron kytkeminen hiilidioksidipäästöihin, biopolttoaineen liikennekäyttö, asuntojen energiakorjausavustukset. Kuitenkin näillä linjauksilla olisi äärettömän tärkeä merkitys yrityksille niiden tulevissa investointipäätöksissä, samoin myös tavallisille kuluttajille, kun he miettivät omia rakennus-, lämmittämis- ja liikenneratkaisujaan. Tarvitaan aikatauluja, ministeri Pekkarinen, konkreettisia.

Timo  Soini /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Herra ministeri, te sanoitte, että teillä on paperi. Bumaga on bumaga ja praktika on praktika, sen tietää jo venäläinenkin tiede.

Täällä teidän paperissanne sanotaan sivulla 3, että "energiahuoltomme monipuolisuus on osittain uhattuna", ja juuri siitä pitäisi olla Suomessa huolissaan. Meillä on Haapavedellä hieno turvevoimala, joka on vajaakäytössä, ja ylipäätään haja-asutusalueiden energian hyödyntämistä pitäisi painottaa. Silloin tulisi työpaikkoja ja tulisi nimenomaan kestävää tuotantoa. Onko tässä nyt taas niin, että joku on pannut länget meidän kaulallemme ja sanoo, että nimenomaan kotimaista uusiutuvaa energiaa ajetaan alas? Se on vaikeuksissa?

Jari Leppä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Puhemies! Täällä monessa puheenvuorossa on sanottu, että Ruotsissa sitä ja Saksassa tätä ja ollaan edellä meitä. Näin asianlaita onkin, jos tarkastellaan ainoastaan yhtä osatekijää.

Mutta jos tätä kokonaisuutta katsotaan, hyvät kollegat, Suomi on johtava maa bioenergian, uusituvan energian, tuotannossa maailmassa, kun otetaan kokonaisuus huomioon. Nyt täällä ministeri Pekkarinen juuri kertoi tästä tavoitteesta, jolla nyt ollaan voimakkaasti tämän hallituksen toimesta kiinnittämässä huomiota muun muassa biopolttoaineisiin. Se on seuraava porras, jota edelliset hallitukset, joissa muun muassa vihreät olivat, eivät tehneet. Nyt se lähtee liikkeelle.

Sama on sen osalta, että teollisuuden kilpailukyvystä pidetään huolta. On hyvä, että kokoomuksellakin on huono omatunto. Teidän hallitusaikananne sitouduttiin näihin äärimmäisen koviin päästötavoitteisiin. Tämä hallitus leikkaa puolet teollisuuden sähköverosta pois. Olkaa nyt tyytyväisiä, kun tämä hallitus hoitaa ne teidän sitoumuksenne tämänkin osalta.

Reijo  Kallio /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Nyt tärkeää, että meillä on selkeä näkemys ja toimenpideohjelma siitä, miten me hoidamme Kioto-velvoitteemme. Mielestäni selonteko tähän vastaa erittäin hyvin. Toki meidän on varauduttava myöskin Kioton jälkeiseen aikaan, ja jos lukee selontekoa tarkkaan, niin kyllähän siellä on niitä strategisia aineksia myös sille kaudelle, erityisesti energiantuotannon osalta, joka päästöjen kannalta on se oleellinen asia, eli markkinoiden toiminnan parantaminen, vähempipäästöisen kapasiteetin lisääminen. Tällöin on kyse erityisesti sähkön ja lämmön yhteistuotannosta, uusiutuvista energialähteistä, ydinvoimasta, teknologian kehittämisen ja käyttöönoton edistämisestä, tutkimuksen lisäämisestä. Kyllä ne kaikki siellä ovat, ja nämä ovat todellakin niitä aineksia, joita me tarvitsemme jatkossakin.

Hanna-Leena Hemming /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Pekkarinen paukutteli äsken henkseleitään, että liikennettä koskevat tavoitteet ovat suorastaan etunenässä ja hämmästyttävän hienoja. Ihmettelen kuitenkin, että reilu puolitoista vuotta sitten ympäristövaliokunta edellytti jo toimia, joilla selvitettäisiin henkilöauton verokohtelun merkitys ympäristön kannalta. Nyt tässä selonteossa luvataan ainoastaan, että näitä selvityksiä jatketaan, eli konkreettisiin toimenpiteisiin ei ole ryhdytty. Samoin täällä luvataan, että valtio pyrkii omissa hankinnoissaan edistämään energiatehokkaampien ja biopolttoaineita käyttävien ajoneuvojen hankintaa.

Ministeri Pekkarinen, miksi poliisi ei nyt jo aja dieselautoilla? Siksi, että ne ovat kalliimpia. Mitä varten ihmiset eivät osta hybridiautoja? Siksi, että ne ovat muita autoja kalliimpia. Koska te saatte sellaisen veropolitiikan aikaan, että ympäristöturvallisilla autoilla ajaminen ei ole pelkästään elitististä ja rikkaden etuoikeus, kysyn tätä.

Esko-Juhani Tennilä /vas(vastauspuheenvuoro):

Puhemies! Tässäkin salissa kansa vaikenee kahdella kielellään siitä isosta ongelmasta, joka tähän energiapolitiikkaan liittyy, eli päästökaupasta. Vaikenemisen ymmärrän, koska niin moni kansanedustaja taisi hurahtaa EU-innostuksessaan kannattamaan päästökauppaa.

Päästökaupan virhehän on siinä, että se nostaa sähkön hintaa, mutta ei välttämättä vähennä päästöjä lainkaan, päinvastoin niitä vain siirrellään. Pahimmillaan päästöt globaalisti jopa lisääntyvät. Esimerkiksi Torniossa terästehtaalla on se tilanne, että ferrokromituotantoa ei ilmeisesti siellä arvatakaan lähteä laajentamaan sähkön hinnan rajun korotuksen seurauksena, vaan tuontia ryhdytään harjoittamaan Etelä-Afrikasta, jossa tonnia kohti päästöt ovat aivan eri luokkaa, dramaattisesti suuremmat.

Kyllä tässä tämä globaali näkökulma hukkuu nyt kokonaan, ja ainoa, mitä on saatu aikaan, on sähkön hinnan raju nousu. Kyllä tähän hommaan joku järki täytyy tulla, ja päästökaupasta pitää ruveta puhumaan sen oikealla nimellä. Tämä EU:n (Puhemies koputtaa) päästökauppa on susi. Kioton tavoitteet ovat oikeat, mutta päästökauppa oli harha-askel.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Puhemies! Ensinnäkin ed. Tennilälle: Ette ymmärrä päästökaupasta näköjään kovin paljon. Toisekseen, jos se on susi, niin se on hyvä.

Ministerille tästä chp-asiasta. Tämä on erittäin vakava asia, koska se on kaikissa puheenvuoroissa ollut esillä. Siinä on yksi kohta, mihinkä te ette vastannut lainkaan, ette paperissa ettekä käytännössä: Millä tavalla kaukolämmön käyttöä edistetään taajamissa? Se höyryhän pitää käyttää. Kyllä se sähkö saadaan sieltä käyttöön, mutta myös höyry pitää saada käyttöön, ja tämän mukana menee sitten metsäenergia, peltoenergia jne.

Inkeri Kerola /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Lähes kaikissa ryhmäpuheenvuoroissa on kritisoitu sitä, että tavoitteita ei ole asetettu tässä linjapaperissa. Nyt kysymykseni onkin: Voiko edes tarkkoja tavoitteita asettaa ollessamme niin riippuvaisia tuontienergiasta?

Välineistä sen sijaan sanoisin sen, että ympäristöteknologia on varmasti yksi niistä oivista keinoista, ja siihen Suomi voi iskeä kyntensä. Mutta kysyisin sitä, riittävätkö tässä paperissa olevat panostukset ympäristöteknologiaan ja näkevätkö ministerit valoa putken päässä siinä, että Suomi voisi kilpailla näillä markkinoilla tulevaisuudessa.

Pirkko Peltomo /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vuoden 1993 kielteinen ydinvoimapäätös on tullut Suomelle kalliiksi paitsi korkeampina sähkön hintoina myös suurempina päästöjen vähentämiskustannuksina. Ollaan ydinvoimasta mitä mieltä tahansa, tosiasia on, että nyt rakenteilla oleva Olkiluoto 3 on tärkein yksittäinen tekijä Suomen hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä. Mielestäni energia- ja ilmastopoliittisen selonteon tärkein johtopäätös on kirjattu linjaukseen, jonka mukaan mitään vähäpäästöistä tai päästöjen kannalta haitatonta tai kustannustehokasta tuotantomuotoa ei tule sulkea pois jatkossakaan uutta kapasiteettia rakennettaessa. Tämä linjaus mahdollistaa useiden keinojen yhtäaikaisen käyttämisen myös tulevaisuudessa.

Puhemies! Pelkästään EU-toimin ei ilmastomuutoksen uhkaa ratkaista, koska EU:n osuus maailman kasvihuonekaasupäästöistä on vain 15 prosenttia. EU-maista Suomella on yksi vaikeimmin saavutettavista päästöjenhillitsemistaakoista, koska meillä on toteutettu jo suurin osa niistä toimenpiteistä, joita muualla vasta suunnitellaan. (Puhemies koputtaa)

Puhemies! Me olemme maailmanlaajuisten haasteiden edessä kasvihuonekaasupäästöjen rajoittamisessa.

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Strategia on todella konkreettinen ensimmäisten kymmenen vuoden ajalle. Pyydän miettimään, mikä vastaava asiakirja on näin konkreettinen näin pitkälle ajalle eteenpäin.

Mitä tulee sähköveron puolittamiseen, se on tarkoitus puolittaa: 100 miljoonaa pois teollisuudelta. Se on selvä. Onko se 2007—2008, tämä on vielä auki, mutta se joka tapauksessa toteutetaan. Tämä hallitus tekee siihen asiaan liittyvät päätökset.

Ed. Tynkkynen: Bioenergia ja Ruotsi. Miksi te viitsitte verrata Suomea ja Ruotsia? Me painimme aivan eri sarjoissa. Suomessa bioenergian käyttö on huomattavan paljon suurempaa kuin Ruotsissa, ja me tällä strategialla teemme kaulaa erittäin paljon enemmän Ruotsiin nähden.

Täällä viitataan siihen, että monet asiat ovat selvitysten alla. Kuitenkin kaikissa näissä selvityksissä on selvä aikataulu, ja tämä hallitus tekee niistä tärkeistä selvityspohjista myös päätökset. Ei kukaan muukaan Euroopassa ole osannut tehdä vielä ratkaisuja windfallin osalta. Me tulemme tekemään aikanaan sen. Liikenteen polttonesteiden osalta helmikuun loppu, ja sitten toimet tänne eduskuntaan. Turpeen osalta totean vain, että hallituksella on selvä tahtotila. Lauhdesähkössä turpeen asema tullaan turvaamaan.

Mitä tulee siihen, pitäisikö hybridiautojen olla poliisin käytössä tällä hetkellä, on kyllä hienoa puhua varmaan tästä, mutta minulla oli tilaisuus olla Teknisellä korkeakoululla ja alan tutkijoita kuunnella, saada heiltä selvitystä, mikä käytännössä on mahdollista, ja kyllä aika moni rosvo kerkeäisi tehdä erittäin paljon pahaa jälkeä, jos jäätäisiin odottamaan sitä, että hybridiautot ovat poliisin käytössä. Ed. Hemming, teillä on erittäin hyvä tavoite, mutta ajantasallaolon suhteen kyllä on pieniä puutteita.

Mitä päästökauppaan tulee, ed. Tennilä, siitähän päätökset tehtiin vuosia, vuosia sitten, eikö niin, ed. Tennilä. Järjestelmä on vähän huono, minäkin tunnistan sen huonoudet, en kuitenkaan siitä kohdasta, mistä te sanoitte, mutta siinä on muita sellaisia asioita, jotka vaativat korjausta.

Martin Saarikangas /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Me varmasti kaikki tässä salissa olemme sitä mieltä, että päästöjä pitää vähentää, mutta olen kyllä ed. Tennilän kanssa osittain samaa mieltä, että toteutettuna tällä tavalla kuin EU sen tekee me siirrämme vain päästöjä muihin maihin. Tästä syystä otankin esille tämän Kioton ulkopuolelle jäävän ryhmän — USA, Kiina, Australia — jotka jättäytyivät ulkopuolelle ja päättivät, että tämä ryhmä alkaa panostaa tuotekehitykseen ja sellaisen teknologian esille ottamiseen, jossa voidaan homma hoitaa.

Mielestäni nyt olisi aika, että EU kävisi tämän ryhmän kanssa neuvotteluja siitä, miten yhteisesti pannaan koko maapallolle tavoitteet, että saadaan kaikki maat mukaan, unohdetaan kina tästä asiasta, sillä se, että nämä köyhät maat, kehitysmaat, jätetään tästä ulkopuolelle sen takia, että ne ovat köyhiä, ei ole oikein, vaan ne pitää nimenomaan saada tähän mukaan, ja se tapahtuu vain siten, että EU ja Yhdysvallat ja nämä suuret mahtimaat tekevät yhteistyötä.

Ehdotankin nyt, valitettavasti ministeri Enestam (Puhemies koputtaa) taisi jo poistua, että Montrealin kokouksessa tämä olisi erinomainen asia hänen ottaa agendalle.

Mikko Immonen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Uusiutuvilla energialähteillä tuotetaan sähköstä Suomessa 24 prosenttia ja EU:ssa keskimäärin 5,5 prosenttia. Meidän tavoitteemme on 31,5 prosenttia. Arvoisa ministeri, te puheessanne mainitsitte, että meidän täytyy pyrkiä tähän tavoitteeseen ja kaikki merkit näyttävät siltä, että biopuolella tähän ei enää päästä, vaan kaikki se vesivara, mikä meillä on mahdollista käyttää, pitäisi käyttää. Sanoitte myös sen, että ilman lakiesitystä ja lainmuutosta tähän ei päästä. Koska aiotte tuoda vesilain eduskuntaan ja aiotteko tuoda sen? (Eduskunnasta: Ei sitä KTM tuo!)

Osmo  Soininvaara /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Tynkkynen sanoi, että hallituksella ei ole strategiaa, koska strategia on oppi sodan voittamisesta. Asian voisi sanoa myös sillä tavalla, että hallitus on valinnut käpykaartilaisen strategian, joka ei ole lainkaan kiinnostunut sodan lopputuloksesta, vaan ainoastaan siitä, ettei joudu tekemään omia uhrauksia.

Täällä ovat monet sanoneet, että Suomi olisi jollakin tavoin mallimaa näissä päästöissä ja että meillä ei ole enää mitään vähennettävää. Asian toinen puoli on se, että maailman maista Suomi on kuudenneksi korkein hiilidioksidipäästäjä henkeä kohden ja että meidän päästömme henkeä kohden ovat 50 prosenttia suuremmat kuin EU:ssa keskimäärin. Se ei johdu kylmästä ilmastosta, koska ero EU:n keskiarvoon on enemmän kuin käytämme kiinteistöjen lämmittämiseen. Se ei johdu siitä, että meidän vientimme olisi erityisen energiapainotteista, koska jos vähennämme vientituotteitten ja lisäämme tuontituotteitten hiilidioksidisisällön, niin tilanne ei paljon muutu. Se ei johdu siitä, että Suomi on iso maa — Saksa on isompi maa — vaan se johtuu siitä, että meidän kulutusrakenteemme on hyvin energiavaltainen ja että me emme osaa rakentaa kaupunkeja sillä tavalla, että niissä olisi pieni liikennemäärä.

Markku Laukkanen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tämä jätteenpolttokysymys yhdistetyssä energiantuotannossa on tällä hetkellä erittäin ajankohtainen ja erittäin vakava kysymys. Vuodenvaihteessa astuu voimaan uusi jätteenpolttodirektiivi, joka käytännössä tulee sulkemaan pois sen polttokelpoisen jätteen, jota voitiin polttaa niin sanotussa rinnakkaispolttomenetelmässä, tarkoittaen osittain lajiteltua kotitalousjätettä, kierrätys- ja purkupuuta ja tämän kaltaisia elementtejä. Nyt on käynyt näin, että valitusten myötä näitä rinnakkaispolttolupia ei ole saatu olemassa oleviin laitoksiin ja uusien jätteenpolttolaitosten rakentaminen on lähes täysin pysähdyksissä sen takia, että Suomen Luonnonsuojeluliitto teki strategisesti täysin vastuuttoman ja suuren virheen lähtiessään kaikista näistä valitusten tielle. Ensimmäinen suuri virhe tapahtui Martinlaakson uutta teknologiaa käyttävässä kaasutuslaitoksessa, johon oli viime kaudella varattu rahat. Tämäkin torjuttiin. Kolme vuotta meni valituksissa ja sitä ei koskaan tullut.

Arvoisa puhemies! Tämä on nyt äärimmäisen keskeinen asia, että tänä vuonna täytyisi, ministeri Pekkarinen, huolehtia siitä, (Puhemies koputtaa) että rinnakkaispolttolaitoksille saadaan luvat, jotta voidaan edelleenkin käyttää polttokelpoista (Puhemies: Minuutti!) jätettä ja saadaan mahdollisimman nopeasti jätteenpolttolaitoksia Suomeen.

Mikko Elo /sd(vastauspuheenvuoro):

Puhemies! Mielestäni tämä hallituksen selonteko on realistinen ja aivan riittävä eduskunnalle.

Haluaisin tässä kiinnittää huomion vihreiden näpertelyyn, väittäisin, energiapolitiikan kanssa. Vihreitten keinoilla ei ratkaista sen paremmin meidän ympäristö- kuin energiapolitiikankaan ongelmia. Vihreät ovat sitä mieltä, että suomalaiset kuluttajat ovat valmiit maksamaan mitä tahansa esimerkiksi sähköstä. Näinhän ei asianlaita ole. Kuten ed. Peltomo totesi, vuoden 93 ydinvoimapäätösponsi täällä eduskunnassa oli kohtalokas sekä Suomen päästöjen kannalta että myöskin Suomen energiapolitiikan kannalta. Kun sitten ajatellaan vihreitten roolia esimerkiksi Kioton sopimuksen neuvotteluissa, niin Suomihan sai valtavan taakan, jota me nyt sitten olemme purkamassa, tämä nykyinen hallitus ja eduskunta.

Puhemies! Englantilaiset ovat ottamassa mallia nyt Suomen energiapolitiikasta. Eilen Tony Blair ilmoitti, että erityisesti tullaan tutkimaan uusien ydinvoimalaitosten rakentamista. Englannin vihreän liikkeen perustaja James Lovelock totesi, kun olin vuosi takaperin Englannissa, että vihreä liike on suurin vaara tällä hetkellä ympäristölle, koska se vastustaa ydinvoimaa.

Maija  Perho /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä selonteossa kohdassa Uusiutuva bioenergia on katsottu tätä kokonaisuutta myös aluepoliittisesti ja maaseudun näkökulmasta ja todetaan, että "Maaseudun ja alueellisen kehityksen turvaamisessa bioenergian tuotannolla on Suomessa huomattava merkitys". Kuitenkaan toisessa selonteossa, maatalouspoliittisessa selonteossa, ei mielestäni riittävän vahvasti otettu kantaa bioenergian tuotantoon ja siihen, että se on viljelijöille myös taloudellisesti mahdollista.

Biopolttonesteiden kohdalla on todettu Suomen olevan pahasti jäljessä EU:nkin tavoitteista. Tätä asiaa selvittämään ministeri Pekkarinen on asettanut oman työryhmänsä. Meillä näiden polttonesteiden käytön suurin este on korkeat tuotantokustannukset, ja toivottavasti tämän työn tuloksena sitten löydetään ratkaisut siihen, (Puhemies koputtaa) millä tavalla tätä tuotantoa voidaan tukea.

Annika Lapintie /vas(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Tässä selonteossa esitetään myös teollisuuden sähköveron puolittamista, joka tulisi maksamaan vuosittain 100 miljoonaa euroa. Ihmettelen kovasti, mikä hallituksella tässä oikein on mielessä, kun juurihan me näimme, että kun alkoholiveroa alennettiin, niin alkoholin kulutus kasvoi. Onko tarkoitus nyt, että teollisuuden sähkönkulutus kasvaa, koska metodit ovat näköjään ihan samat? Samalla kun halutaan alentaa sähköveroa, niin samanaikaisesti ainoastaan 30 miljoonaa euroa varataan sitten päästöjä vähentävän teknologian tuelle, eli kyllä tämä kuvastaa hallituksen kummallista käsitystä siitä, mikä on hyvää ja mikä on huonoa energiapolitiikkaa.

Janina Andersson /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä hallitus on tunnettu siitä, että aina, kun ei löydy yksimielisyyttä, niin selvitellään asioita, vaikka ne olisivat kuinka vanhoja asioita, jotka tunnetaan aika hyvin jo entuudestaan. Nyt tämä pientalojen lämmitys ja niiden päästöt ei ole mikään pieni asia todellakaan, vaan 40 prosenttia Suomen hiilidioksidipäästöistä tulee kiinteistöjen lämmityksestä ja sähkön kulutuksesta. Nyt tiedetään, että ministeri Pekkarinen on pellettimies. Ministeri Enestam, joka ei ole enää täällä, lämmittää kotinsa maalämmöllä niin kuin minäkin. Te ette varmaankaan tätä asiaa ole mitenkään vastustaneet, vaan halunneet. Täytyykö asia tulkita niin, että se on sosialidemokraattinen ryhmä, joka vastustaa maalämpöä tai pellettiä, vai minkä takia ihmeessä asiaa vain selvitellään eikä tehdä, kun tämä on ollut niin monta kertaa jo aikaisemmin, niin monta vuotta, esillä ja Ruotsista puhuttu vuositolkulla? Miksi vain selvitellään edelleen?

Sari Sarkomaa /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kyllä tosiasia on, että hyvin vaikea, ministeri Pekkarinen, eduskunnan on tätä teidän strategiaksi kutsumaanne paperia käsitellä, kun niin moni asia siirretään, niin moni asia jää epäselväksi. Kyllä toivoisi, kun ilmastonmuutos on ihmiskunnan pahin uhka, että punamulta lopettaisi sen jatkuvan riitelyn. Vihreät tarjoavat sotastrategiaa. Kokoomus tarjoaa kyllä täällä rauhanpiippua. Toivon todellakin, että esimerkiksi sähköveron alentamisesta päästäisiin yhteisymmärrykseen. Te puhutte, että jotakuinkin puolitetaan sähkövero. Kun Heinäluomalta kysyin tuossa — hän taas loistaa poissaolollaan — niin hän sanoi, että se on Pekkarisen tulkinta.

Kysynkin tässä, voitteko luvata, että tällä hallituskaudella tehdään päätös sähköveron puolittamisesta vähintäänkin. Tänään Helsingin Sanomissa kirjoitatte, että se voidaan tehdä jopa aikaisemminkin, ettei siirretä seuraavalle hallitukselle. Voidaanko näin tehdä? Kysyn vielä, onko tämän hallituksen, Vanhasen hallituksen, tavoite sama kuin Ruotsissa, että tavoitteena on se EU:n minimitaso, joka olisi oikein hyvä meidän teollisuutemme kilpailukyvylle, että laskettaisiin reilumminkin sähköveroa kuin (Puhemies koputtaa) puolitettaisiin. Onko hallitus sitoutunut vähintään puolittamiseen? Totuus olisi hyvä saada tässä esille.

Esko-Juhani Tennilä /vas(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Vastauspuheenvuorona ed. Pulliaiselle totean, että kaikissa sanonnoissa on sudenkuoppansa; sanontanne leimasi liikaa sutta kaiken pahan aluksi ja juureksi.

Oikeastaan piti sanoa, että tämä EU:n päästökauppa on EU:n, Suomen hallitusten ja eduskunnan enemmistön suuri erehdys. Se ei vähennä päästöjä mutta se lisää sähkön hintaa, kun meillä on vielä tämä pörssipeli tässä välissä. Jotakinhan tämmöiselle isollekin asialle pitää ruveta tekemään eikä puhua vain niistä lillukanvarsista. Ymmärrän, että tämä päästökauppa on eduskunnassa hankala aihe. Meitä kriitikoita oli kovin vähän silloin, kun tähän hurahdukseen lähdettiin, mutta kannattaahan se porukalla lähteä hakemaan toistakin tietä. Sehän on olemassa: globaali päästöjen vähentäminen ja Suomessa ja Euroopassa säädöksin, veroin ja tutkimusavuin mennä eteenpäin kattavasti, kohdellen kaikkia päästäjiä samalla tavalla.

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Olen yllättynyt, että sähkövero näin keskusteluttaa. Se löytyy suoraan sieltä taulukosta se puolittaminen, ed. Sarkomaa, katsokaa se sieltä paperista.

Mitä tulee vielä ed. Lapintien kysymykseen sitten siitä, minkä takia teollisuudelle puolitetaan ja millä tavalla ja miksi sitten kuluttajien kohdalla käy niin tai näin: Voisi muistuttaa, että sen jälkeenkin, vaikka sähkövero puolitetaan, se vielä jättää kyllä erittäin merkittävän energiakustannusten nousun teollisuudelle, kaikki se, mitä nyt edessä on päästökauppajärjestelmästä ja monesta muusta seikasta johtuen.

Mitä tulee, ed. Lapintie, siihen, kun sanoitte, että 30 miljoonaa teknologiahankkeisiin energiasektorilla, siellä on 60 miljoonaa euroa teknologiahankkeisiin ja 30 miljoonaa euroa nimenomaan näihin investointeihin. Lähes 100 miljoonaa euroa on kohtuullisen kokoinen määrä uusiutuvien energialähteitten käytön edistämiseen. Chp:tä edistetään sekä näitten investointituin että myöskin teknologiatuin. Muuta sellaista uutta, sertifikaatia tai mitään muuta, sinne ei esitetä, mutta näillä kyllä odotetaan ja uskotaan, että chp-hankkeet yleistyvät. Viimeksi Jyväskylän kaupunki on toissa päivänä tehnyt päätöksen siitä, että siellä otetaan käyttöön tällainen menettely.

Mitä tulee vielä tähän vesilakiin tai siihen, millä tätä uusiutuvien energialähteitten käyttöä lisätään: ei vedellä. Kyllä asiakirja sanoo selvästi, että se perustuu nimenomaan näitten biopohjaisten uusiutuvien energialähteitten erittäin massiiviseen lisäkäyttöön. Se on avain, ei vesilaki. Minä totesin puheessanikin, että vain pieni määrä voidaan ehkä veden lisäkäytön kautta kapasiteettia saada.

Ahti  Vielma /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minä aloitan tämän puheenvuoroni kiitoksilla, ja minä kiitän ministeri Pekkarista vastauksesta päästökauppajärjestelmän osalta. Niin kuin tässä salissa on nähty, valtaenemmistö on sitä mieltä, että se on korjaamisen tarpeessa. Kun viikko pari sitten kysyin kyselytunnilla, tuoko hallitus asianomaisen järjestelmän uudelleen meille käsiteltäväksi, niin vastaus oli kielteisempi kuin tänä päivänä. Kiitos äskeisestä. Mutta minä kritisoin aikaisemmin jo, onko hallitus liian innokas ostamaan päästökauppaoikeuksia, kun lisätalousarviossa oli jo 30 miljoonaa. Suosittelisin, että pidettäisiin pää kylmänä ja käytettäisiin rahoja mahdollisimman paljon muuhun kuin siihen.

Ed. Tynkkyselle hänen puheenvuoroaan kuunneltuani: Minä suosittelisin, että ed. Tynkkynen ja vihreät ottaisivat selville, miten Jyväskylässä seitsemän valtuutetun ryhmä tekee ympäristöpolitiikkaa: kauneimmalle Päijänteen rannalle, keskelle kaupunkia, kaikkien kaavojen vastaisesti suurturvevoimala välittämättä mistään pohjavesistä, mistään yva-lausunnoista. (Puhemies koputtaa) Kaikki ovat tätä vastaan.

Kari Uotila /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olen pettynyt sekä selontekoon että ryhmäpuheenvuoroihin siltä osin, mikä koskee puun käyttöä, ei puun käyttöä polttamiseen vaan puun käyttöä muutoin. Se antaa erittäin suuria mahdollisuuksia, ja siihen on pakko tarttua. Vertaan esimerkiksi Ranskan puun käytön edistämisohjelmaa, jonka tavoitteena on sekä puurakentamisessa että puutuotteiden lisäkäytöllä, yleensä puun lisäkäytöllä, saada aikaan 7 miljoonan hiilidioksiditonnin säästövaikutus päästöissä sekä sen kautta, että puu on hiilinielu — puutuotteet ja puurakentaminen sitovat hiilidioksidipäästöjä — että koska samalla, kun rakennetaan ja tehdään tavaroita puusta, se syrjäyttää sellaisia raaka-aineita, joista valmistaminen aiheuttaa päästöjä. Elikkä miksi tämä on unohtunut kokonaan tästä selonteosta ja unohtui, ikävä kyllä, ed. Tiusasen puheenvuoroa lukuun ottamatta myöskin ryhmäpuheenvuoroista?

Tuija Brax /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ensinnäkin ed. Uotila on oikeassa ja vei puolet siitä puheenvuorostani, mitä ajattelin puhua. Meidän täytyy rakentaa enemmän puusta, ja on harmi, ettei ministeri Enestam ole täällä paikalla, koska hän olisi tässä paalupaikalla tekemässä asioita, joita hän ei tällä hetkellä tee, kun on kysymys puurakentamisen edistämisestä.

Mutta, ministeri Pekkarinen, teidän virallinen optimisminne on, en voi sille mitään, aika innostavaa ja liikuttavaa, ja toivottavasti olette oikeassa. Me seuraavan puolen vuoden aikana tulemme näkemään, muuttuuko hallituksen sisällä jokin niin, että keskusta sittenkin voittaa, maaseutu sittenkin voittaa, biopolttoaineet sittenkin voittavat. Nämä kaikki lykkäykset, suunnitelmien taakse menemiset näyttävät tällä hetkellä siltä, niin kuin ed. Anderssonkin viittasi, että keskustalle on käynyt SDP:n jaloissa huonosti. Toivottavasti teillä on aihetta optimismiin: maaseutu, biopolttoaineet voittavat.

Mutta se, mitä tiedämme tähän mennessä, on, että satsaukset energiatukeen ovat pienemmät kuin aikaisemmin. Ministeri Enestam häveliäästi sanoi: suunnilleen entisellään. (Puhemies koputtaa) Miksi ne ovat pienemmät kuin ne jo nyt ovat? 26 on vähemmän kuin 30.

Sirkka-Liisa Anttila /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Pyysin tämän vastauspuheenvuoron ed. Perhon täällä käyttämän puheenvuoron johdosta, jossa hän kaipaili maatalouspoliittisen selonteon yhteydessä vahvaa kantaa bioenergiasta. Se on totta, että siellä on todettu, ja voin vakuuttaa — täällä on mukana niin monta maatalousvaliokunnan jäsentä — että kyllä me maatalousvaliokunnassa olemme varsin keskeisesti käsitelleet tätä sektoria ja pidämme hyvin todennäköisenä ja mahdollisena sitä, että ruokohelpi ja muut energiakasvit ovat Suomen tulevaisuuden mahdollisuus, kunhan vaan tehdään niitä ratkaisuja, joilla mahdollistetaan niitten kilpailukykyinen ja kannattava kasvattaminen ja hyödyntäminen. Molemmat ratkaisut pitää olla. Valiokunnassa, väitän, olemme paljon käyttäneet tähän aikaa, ja esimerkiksi meidän budjettilausunnossamme se oli yksi keskeisimpiä asioita.

Pertti Hemmilä /kok(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Suomen kasvihuonekaasupäästöistä, kuten tässä selonteossa todetaan, noin puolet tulee päästökaupan piirissä ja toinen puoli sitten päästökaupan ulkopuolella olevilta tahoilta. Nyt, ministeri Pekkarinen, tässä selonteossa todetaan, että päästökaupan ulkopuolella ei voida vaikuttaa oikeastaan näitten vähennystavoitteitten saavuttamiseen mitenkään. Mutta tässä, ministeri Pekkarinen, todetaan myöskin toisaalla, että päästökaupan ulkopuolella voidaan vaikuttaa näitten tavoitteitten saavuttamiseen. Mikä on vastauksenne täällä, miten asianlaita on?

Toinen asia: Vaikka ministeri Pekkarinen ja monet muutkin ovat kehuneet, että Suomi on biopolttoaineiden käytön mallimaa, niin kyllä se on tosiasia, että liikenteen biopolttoaineitten käytössä Suomi on varsinainen takapajula, ja se johtuu verotuksesta. (Puhemies koputtaa: Minuutti!) Ei tarvita lisäselvityksiä. Pudotetaan verot pois, niin kyllä käyttö lisääntyy.

Jouko Skinnari /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On ihan oikein, että tässä selontekokeskustelussa on sähköä ilmassa. Ei moneen vuoteen näissä selonteoissa ole tällä tavoin ollut. Se tietysti lupaa toisaalta hyvää, mutta ei, ellei tähän saada koko Suomea mukaan. Tarkoitan sitä, että tässä asiassa niin johtamani talousvaliokunta kuin muutkin valiokunnat voisivat ottaa koko Suomen mukaan eli kuultaisiin myös maakuntia näissä kysymyksissä. Joskus olen käyttänyt tätä työllisyysasioitten osalta niin, että Suomen 20 maakuntaa eri osineen ja toimintoineen olisivat mukana, niin että tämä keskustelu, mikä nyt on täällä, siirtyisi myös sinne, koska tärkeätä on se, että Suomessa olisi käytännössä tilanne, jossa kansalaisen ja myöskin yrityksen perusoikeuksiin kuuluu se, että kohtuuhintaista sähköä ja muuta energiaa on saatavissa.

Matti Kangas /vas(vastauspuheenvuoro):

Puhemies! Täällä jo todettiin, että energiaratkaisu, mikä tehtiin viime kaudella, olisi pitänyt tehdä 93. Se oli kallis ratkaisu tälle maalle, ja silloin, ministeri Pekkarinen, olisi sitä erinomaisuutta pitänyt esittää, että olisi ollut myönteinen ydinvoimaratkaisu. Nyt olisi paljon väljempää näissä päästökaupoissa liikkua, ei olisi näin tiukkaa.

Täällä on kerrottu, että puuta pitäisi polttaa entistä enemmän voimalaitoksilla. Minun mielestäni ainakaan sellupuuta ei pitäisi polttaa, se pitää jalostaa ja myydä maailmalle. Siinä kulkee se raja. Sähkön omavaraisuutta tulisi kasvattaa. Halpa sähkö on kilpailuvaltti teollisuudelle ja kotitalouksille, ja sitä pitäisi jatkossa myös tuottaa.

Täällä puhutaan paljon biopolttoaineista ja niitä tulisi lisätä, Ruotsi on ollut esimerkkinä. Ruotsissahan se on pitemmällä, mutta Ruotsi tuo biopolttoaineet (Eduskunnasta: Liikenteen!) — niin liikenteen osalta — brasilialaisesta sokeriruo’osta tekee. (Puhemies: Minuutti!) Samaten Neste on kotimainen, se tuo muualta maailmasta raaka-aineen, mistä tehdään tämä polttoaine.

Oras Tynkkynen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Pekkarinen ihmetteli, miksi verrataan Ruotsiin. Siksi, että siellä ollaan monissa asioissa edellä. Myös Suomessa ollaan monissa asioissa Ruotsia edellä, ja toivon, että Ruotsi ottaa niistä opiksi.

Yksi esimerkki tästä strategian konkretian tasosta on lause "selvitetään mahdollisuuksia perustaa erityinen biopolttoaineiden teknologiafoorumi". Siis selvitetään mahdollisuuksia perustaa foorumi. Näillä eväillä eivät kyllä päästöt vähene, kyllä teidän, ministeri Pekkarinen, se kannattaa myös myöntää. Ymmärrän, että te, ministeri Pekkarinen, ette ole liikenne- ja viestintäministeri ettekä voi olla ihan ajan tasalla kaikista autojen teknologiaan liittyvistä asioista, mutta puheenvuoronne hybridiautoista oli kyllä melkoisen vanhentunut. Hybridiautoilla voidaan pudottaa polttoaineen kulutus suunnilleen 4 litraan sadalta kilometriltä. Tätä kestävää teknologiaa hyödyntämällä ja käyttöön ottamalla voidaan merkittävästi vähentää Suomessa liikenteen päästöjä.

Jari Leppä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä aiemmin ihmeteltiin sitä, että maatalouspoliittisessa selonteossa oli vähän energiasta. Niin olikin, ja tämä energiaselonteko on selkeää jatkoa nyt tuolle selonteolle. Jo silloin todettiin tämä asia, ja näin se myöskin on. Tässähän on erittäin vahvasti biopohja, niin peltoenergia kuin metsäenergia, otettu huomioon, ja sen lisäämiseksi tehdään työtä. Näin myöskin tulee olla.

Täällä joku taisi mainita näin, että keskusta olisi jäänyt tässä jotenkin jalkoihin. Ei todellakaan ole, vaan nämä strategiatavoitteet ovat todella kunnianhimoiset ja tässä ei mihinkään jalkoihin ole jääty, päinvastoin. Taitaa olla, että jotkut muut ovat sotkeutuneet jalkoihin.

Marjo  Matikainen-Kallström /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Palaan edelleen tähän teollisuuden sähköverokysymykseen. Ihmettelitte, ministeri Pekkarinen, minkä takia se täällä puhututtaa. Se puhututtaa sen takia, että me emme oikein saa siitä selvyyttä, mikä on totuus, ja on niin erilaisia, ristiriitaisia puheita ollut sekä julkisuudessa tänään että myöskin tässä salissa. Kun te vetoatte tähän strategiaan, taulukkoon, niin tämä on selkeä esimerkkilaskelma. En tiedä, olenko huonosti sisälukutaitoinen, mutta täällä lukee, että "on oletettu esimerkinomaisesti 50 prosentin alennus yksikköveroon". Mikä on totuus? Oletteko te hallituksessa päässyt hallituspuolueiden kanssa yhteisymmärrykseen, että se on 50 prosenttia, vai onko joitain muita kantoja olemassa? Mikä on se todellinen aikataulu?

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Nyt minun täytyy sanoa, että minä en viitsi oikeastaan enää tähän enempää vastata. Minä olen niin monta kertaa vastannut. Se sanotaan, niin kuin te siellä äsken sen totesitte, ja sitten siellä on tarkat miljoonat siinä taulukossa. Kyllä sen pitää riittää. Harvoin näin konkreettisesti sanotaan tällaisesta asiasta tällaisen selonteon yhteydessä. Nyt se on sanottu aika tarkkaan ja konkreettisesti.

Mitä puun käyttöön tulee, minä kuittaan sen sillä, että ehkä olisi voinut olla paikallaan, että olisi tässä ollut enemmänkin se asia esillä, niin kuin kaikkinainen käyttö, mutta minä viittaan siihen, että meillä on erikseen hallituksen hyväksymä puun käytön kansallinen edistämisohjelma, joka on myöskin valiokunnalle esitelty ymmärtääkseni, ja siellä on sanottu ne päälinjat. Siksi se on tässä vähän vähemmällä.

Mitä tulee liikenteen bion edistämiseen, edustaja sanoo täällä, että otetaan verot pois. Se ei kyllä riitä. Tässä tarvitaan monenlaisia toimia, ja niitä ei ole valmiina kaupan hyllyllä, josta ne voitaisiin nyt vuodenvaihteessa tai jonkun kuukauden päästä ottaa käyttöön. Se nyt vaan vaatii lisäselvitystä. Se tehdään ja tämä juttu käynnistetään.

Ja vielä kerran, kun jotkut teistä moittivat, miksei jo nyt jo täällä ole konkreetteja ehdotuksia: Tämä hallitus tekee jotain sellaista tässä asiassa, mitä mikään muu hallitus ennen tätä ei ole tehnyt. Me käynnistämme toimet, joilla kaikissa liikenteessä kulkevissa (Puhemies koputtaa) liikennevälineissä jatkossa on biopolttoaine merkittävä osa polttoainetta.

Pentti Tiusanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Puhemies! Kymmenessä minuutissa ei todella myöskään paljon ehdi käsitellä tätä strategiaa, mutta totean, että sen huomaa, että on nyt yhdeksän kuukautta sitä kirjoitettu ja siellä on sisäisiä ristiriitoja muun muassa vesivoiman suuntaan, sitten siellä on vihreissä sertifikaateissa ja muutamassa muussa asiassa.

Mutta se asia, ministeri Pekkarinen, mikä nyt on kuitenkin jäänyt, on tämä pellettiin siirtymisen tukeminen. Sitä nyt ei ole päästy tähän mennessä vielä toteuttamaan, ja samalla painotan myös terveysvaikutusten huomioimista. Eli se puuttuu edelleenkin tästä strategiasta, ehkä aikataulu on sitten tulossa. Toisaalta sitten, kun 400 miljoonalla eurolla lisätään sähkölaskua kotitalouksille, niin onko ministerillä ajatusta, että tätä voitaisiin jotenkin hallinnoida, koska se tulee sieltä windfallista aika tavalla?

Kauko Juhantalo /kesk(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Ed. Anderssonille: Tilamme siirtyi maalämpöön vuonna 81. Ei siellä työmaalla yhtäkään demaria tai kepulaista ollut vastustamassa maalämpöä, mutta ei ollut vihreitäkään kyllä tukemassa, tarttumassa lapionvarteen. (Ed. Pulliainen: Puolue perustettiin vähän myöhemmin!)

Odotin myös mielenkiinnolla vihreiden puheenvuoroa. Se oli näpertelyä, niin kuin ed. Elo sanoi. Siitä puuttui täysin, mitä koko maailman pitäisi tehdä. Siinä lähdettiin vanhasta opista: Suomalaisten pitäisi Saarijärven Paavon tavoin hampaat irvessä ratkaista 5 miljoonalla 7 miljardin ihmisen ongelmat. Tuulivoima oli ainoa, mitä esitettiin, ja vaikka tuulivoimaloita olisi kuinka paljon, niin paperikoneen sylinteri ei pyöri tuulivoimalla.

Klaus Hellberg /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Andersson taisi poistua, mutta hän epäili sosialidemokraattien halua toimia maalämmön puolesta. Toteaisin tässä vaan, että puheenjohtaja, valtiovarainministeri Heinäluoman omakotitalo lämpiää maalämmöllä ja sosialidemokraatit tulevat varmasti hallituksessa toimimaan vahvasti sen puolesta, että maalämpö saa sellaisen aseman, että sitä kannattaa myös taloihin asentaa.

Totean tästä selonteosta vielä sen, että nythän hallitus lähtee siitä, että uusiutuvien biopolttoaineiden käyttöä lisätään 65 prosenttia vuoteen 2015 mennessä ja Suomi vahvistaa entisestään asemaansa bioenergian käytössä EU:n johtavana maana. On tärkeää, että EU on kärkialueena, kun näitä energiakysymyksiä ja ilmastokysymyksiä käsitellään, mutta kyllä EU:n puitteissakin täytyy käyttää järkeä siinä, miten mennään eteenpäin. Kaikki maat täytyy globaalisti saada mukaan tähän (Puhemies koputtaa) hankkeeseen. Siinä ei ole minusta mitään iloittavaa eikä mitään hyvää, jos Saksassa käytetään 200 kertaa enemmän tuulivoimaa kuin Suomessa. (Puhemies: Minuutti!) On Saksassa 4,5 miljoonaa enemmän työttömiäkin kuin Suomessa.

Tuija Nurmi /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Nyt päästiinkin tähän työllisyysasiaan. Täytyy kyllä kiittää ensiksi hallitusta ja selontekoa siitä, että siinähän sanotaan, että siitä, kuinka puuenergiaa voidaan käyttää, riippuu, kuinka metsäteollisuus kehittyy Suomessa. Mehän kaikki tiedämme, että päätehakkuut ovat vähenemässä, ja me tiedämme, että juuri niistä päätehakkuista, kun saadaan puiden latvuksia, tulee kaikista tehokkaimmin sitä energiapuuta. Kuitenkin tällä hetkellä paperiteollisuus on lakkauttamassa työpaikkoja sahoilla ja esimerkiksi tänään saadun tiedon mukaan Varkaudessa yksi paperikone lakkautetaan ja 155 ihmistä saa kenkää. Työllisyydelle kannattaisi tehdä jotain ja ottaa sekin huomioon tässä selonteossa enemmän.

Anni Sinnemäki /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Jos sanotaan, että päästöjä pitää vähentää globaalisti, niin kyllä se silloin tarkoittaa myös sitä, että päästöjä pitää vähentää Suomessa, koska Suomi ei sijaitse ulkoavaruudessa, vaan me olemme osa tätä globaalia kokonaisuutta. Tätä teollisuusmaiden ja kehitysmaiden välistä vastuuta kuvaa hyvin se tosiasia, että vielä vuonna 2100 eli melkein sadan vuoden kuluttua noin 80 prosenttia ilmakehässä olevista hiilidioksidipäästöistä on nykyisten teollisuusmaiden tuottamia. Tämän luvun valossa voi varmasti ymmärtää sen, että kehitysmaiden halu sitoutua päästövähennystavoitteisiin riippuu siitä, pystymmekö me teollistuneissa maissa, korkean teknologian maissa, korkean koulutuksen ja osaamisen maissa, tekemään päästövähennyksiä.

Arvoisa ministeri Pekkarinen, olisin kysynyt: Miksi tässä vaiheessa ei tehty päätöstä siitä, että otettaisiin käyttöön vihreän sähkön syöttötariffeja? Olisin myös kysynyt: Minkä tähden valtion ostamista päästöistä ei pyydetä hintaa teollisuudelta (Puhemies koputtaa) siltä osalta, joka on päästökaupan piirissä? (Puhemies: Minuutti!) Minkä takia niitä ikään kuin ostetaan vain ilman edestä?

Mikko Kuoppa /vas(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! On oikein, että päästöjä pyritään vähentämään, mutta päästökauppa ei ole mielestäni paras mahdollinen ratkaisu, sillä se lisää selvästi kuluttajien sähkölaskun hintaa eikä välttämättä edes vähennä päästöjä. Kun kuuntelee tätä keskustelua, niin tuntuu siltä, että omakotimökkiä ei saa kohta millään lämmittää. Sähköä ei saa käyttää, öljyä ei saa käyttää, ja klapeistakin tulee savua, ja siitäkin valitetaan yleisönosastokirjoituksissa jo. Kyllä tässä semmoinen tietenkin vähän erikoinen sävy välillä on, mutta siinä kaukolämmössäkin tarvitaan jotain polttoainetta ja myöskin maalämmössä tarvitaan sähköä. Emme me ilman sähköä tule toimeen, sitä tarvitaan kyllä, ja se sähkön hinta ennen kaikkea on nousemassa kyllä kohtuuttoman korkeaksi.

Antti Kaikkonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Puhemiesneuvosto on tiettävästi äänestyksen jälkeen päätynyt esittämään mietintövaliokunnaksi talousvaliokuntaa. Tämän talousvaliokuntakäsittelyn taustalla kuuluu olevan vahvoja voimia. Ydinvoimateollisuuden lobbauskin on taas ollut kuulemma käynnissä.

Tässä selonteossa on kuitenkin mielestäni ennen muuta kysymys Suomen ilmastopolitiikasta, siitä, millä keinoin osallistumme näihin aivan välttämättömiin kansainvälisiin ilmastotalkoisiin. Ilmastoasiat eduskunnassa kuuluvat ympäristövaliokunnalle, ja sinne tämäkin asia pitää mielestäni lähettää mietinnön laatimista varten. Talousvaliokunta ja muut valiokunnat voivat antaa sitten lausunnon sinne.

Kysyisin myös: Miksi omakotitalojen energiatuki viipyy edelleen? Selontekoa valmisteltiin kuitenkin aika kauan. Onko tässä kyse teknisistä ongelmista vai poliittisista ongelmista? Minäkin toivon, että maalämpö tulisi tähän loppuratkaisuun mukaan, omakohtaisiin kokemuksiinkin perustuen.

Viimeiseksi vielä, arvoisa puhemies: Täällä on myös hallituspuolueiden puheenvuoroissa tullut esille biopolttoaineiden liikennekäytön lisäksi myös ajoneuvovero. Olisi syytä päästä siihen, että ajoneuvon ostovero (Puhemies koputtaa) olisi nykyistä pienempi ja (Puhemies: Minuutti!) käyttömaksussa olisi ympäristöohjaavuutta. Onko ajoneuvoveron uudistus valmisteilla?

Lauri Kähkönen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kysyn ministeriltä: Miksi tähän selontekoon ei ole kirjattu turvetuotannon strategisia linjauksia, vaan asia on siirretty KTM:n työryhmään tuon selonteon mukaan? Nythän KTM:n toimesta viime keväänä valmistui selvitys, johon oli koottu asiatietoa turpeesta, tietämystä sen käytöstä, tuotannosta jne. Asiantuntijatyöryhmä laati myös esitykset toimista, joihin turpeen kilpailukyvyn turvaamiseksi tulisi ryhtyä, ja mukana oli runsaasti näitä yksilöityjä toimenpiteitä. Tämä nykyinen tilanne, että tuodaan kivihiiltä ja turpeen asema on mikä on, ei ole kansantaloudellisesti järkevä: investoinnit käyttämättä, osaaminen vaarantuu, samoin tuhannet työpaikat jne.

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Tämä oli loistava puheenvuoro. Minä toivon, että tuontapaista tukea tulee sille hankkeelle, mikä paraikaa on valmisteilla. Minä lupaan, että muutamien viikkojen kuluttua hallituksen pöydällä ensin ja sitten toivon mukaan hallitus- ja eduskuntaryhmien tukemana löydetään sellainen ratkaisu niistä vaihtoehdoista, jotka pöydällä on, joka toteuttaa sen hyvän toiveen, mikä edustajan puheenvuorossa tuli esille.

On aika erikoista, jos me tuolta kaukaa kaivettua kivihiiltä poltamme ennen kuin turvetta tämän lauhdesähkön tuotantoon. Vielä muistutan, että Saksa tukee oman kansallisen polttoaineensa, kivihiilen, käyttöä Saksassa yli 2 miljardilla eurolla vuodessa. Se, jos me jonkin verran käyttäisimme täällä Suomessa joko kansalaisten suoraan hinnassa maksamaa, lainausmerkeissä, tukea tai jonkin muun muotoista tukea, on hyttysen surinaa verrattuna siihen, mitä monet muut maat tekevät.

Mitä tulee vielä pellettien käyttöön, tarkoitus on, että hallitus edesauttaa omakotitaloissa öljylämmityksen muuttamista mahdollisimman nopeasti uusiutuviin energialähteisiin tukeutuvaksi. Me emme löytäneet poliittisesti yhteisymmärrystä siitä, mikä on paras malli, nopein malli, mutta me löysimme aikataulun. Tammikuun loppuun mennessä meillä pitää olla se yhteinen käsitys, ja uskon, että se on.

Arto Satonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Varmaan on niin, että biopolttoaineiden käyttöä liikenteessä kannattaa lisätä ainakin siltä osin kuin siihen löydetään taloudellisesti järkevä ratkaisu.

Mutta iso kysymys siitä, miten täytetään Kioton vaatimukset, sitä seuraavat kansainväliset vaatimukset ja pidetään huolta perusteollisuuden kilpailukyvystä, ei ratkea millään muulla kuin sillä, että rakennetaan kuudes ydinvoimala. Minua ei ole tarvinnut tämän asian puitteissa yhtään lobata viitaten ed. Kaikkosen puheenvuoroon; pelkästään järkisyyt selittävät aivan selkeästi sen. Mitään muuta keinoa ei ole. Meidän päästömäärämme jo tällä hetkellä olisivat aivan toisella tasolla, jos ei ydinenergiaa käytettäisi niin paljon kuin sitä käytetään. Se on ainoa vaihtoehto, jotta tässä asiassa päästään eteenpäin.

Kari Uotila /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Toinen seikka, joka minusta on jäänyt vähän selonteossa ja myös tässä keskustelussa liian vähälle huomiolle, on sähkömarkkinoiden toimivuus sekä Pohjoismaiden osalta mutta myöskin Suomen ja esimerkiksi Venäjän välillä. Täällä viitataan siihen, että ennen kuin arvioidaan uusien mahdollisten yhteyksien rakentamispäätöksiä, otetaan huomioon omavaraisuusaste sähkön tuotannossa.

On ilman muuta tärkeää, että me turvaamme kaikissa oloissa riittävän omavaraisuusasteen sähkön tuotannossa, mutta pitää sitten avoimesti myöskin suhtautua niihin linjauksiin, joita EU on tehnyt EU:n ja esimerkiksi Venäjän välisten energiaverkkojen rakentamiseksi niin, että ne toimivat molempiin suuntiin, jotta markkinoilla olisi monipuolisuutta ja me esimerkiksi Suomessa emme olisi liian paljon pohjoismaisen sähköpörssin ja suomalaisten kantaverkon haltijoiden varassa.

Tarja Cronberg /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vaikuttaa siltä, että tässä kohta käydään tätä ilmastosotaa ydinaseilla.

Haluaisin sanoa tähän suomalaiseen edelläkävijyyteen uusiutuvassa energiassa, että se johtuu ennen kaikkea metsäteollisuuden jäteliemistä. Jos halutaan muihin biopolttoaineisiin voimakasta lisäystä, se vaatii erittäin hajautettua energiantuotantomallia Suomessa, myös jakeluverkon kehittämistä aivan uudella tavalla. Mitä hallitus aikoo nimenomaan näissä asioissa tehdä, siitä ei tässä selonteossa tai strategiassa, jos sitä siksi voisi kutsua, sanota sanaakaan.

Toimi Kankaanniemi /kd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Ministeri Pekkarinen on mielestäni varsin hyvin hoitanut tätä asiaa, mutta se, mikä suurin puute on tässä keskustelussakin, on se, että valtiovarainministeri Heinäluomaa ei näy missään. Kaikki ne euromäärät, mitä tähän selontekoon liittyy, ovat epämääräisiä ja epävarmoja. Ne positiiviset kannustimet, tuet ja veroratkaisut ovat tyhjän päällä, ja ministeri Heinäluomaa ei näy kertomassa, mikä on valtiovarainministeriön näkökulma asioihin. Pitäisi hänet saada tänne nopeasti paikalle.

Jopa tässä nyt eduskunnassa käsittelyssä olevassa kolmannessa lisätalousarviossa on Kioton mekanismien 30 miljoonan euron määräraha esitetty tämän vuoden lisäbudjettiin eikä ensi vuoden budjettiin. Se johtuu siitä, että te pidätte kehyksistä kiinni niin valtavan tiukasti, ettei ensi vuodelle voida lisätä 30:tä miljoonaa, ja kehykset sitovat kaiken niin vankasti, että ei voida täällä luvata, mitä keinoja todella käytetään taloudellisesti, ja ne ovat tavattoman tärkeitä.

Kimmo Tiilikainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kokoomus kritisoi ryhmäpuheenvuorossaan sähköveroa, vaati sen puolittamisen sijaan jopa kokonaan poistamista. Sen jälkeen sai kritiikkiä päästökauppa: puhuttiin, että ei voi olla kahdenkertaista ohjausjärjestelmää. Mikä on kokoomuksen ohjauskeino, jos teille ei kelpaa vero-ohjaus eikä markkinalähtöinen päästökauppa? (Välihuutoja kokoomuksen ryhmästä) — Tiilikainen on kuunnellut teidän puheenvuoroanne. — Täällä on kritisoitu päästökauppaa ja väitetty, että tämä kuuden maan teknologian kehitykseen satsaava linjaus nyt sitten on jotenkin oikein.

Kysyn: Kuinka paljon tämä USA-vetoinen teknologian kehittämisryhmä vähentää päästöjä viiden vuoden päästä, kymmenen vuoden päästä, kahdenkymmenen vuoden päästä? Teknologian kehittäminen on keino, ja siihen meidänkin pitää turvata, mutta samalla aikaa täytyy uskaltaa sitoutua joihinkin tavoitteisiin, missä ollaan päästöjen kanssa.

Miapetra Kumpula-Natri /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllä meidän puoleltamme on toivetta myös siitä, että omakotitaloissa lähtevät energiakysymykset eteenpäin vauhdilla, otetaan mukaan lämpöpumput ja pelletit, mutta niissä myös uusin mahdollinen teknologia, johon juuri ryhmässämme perehdyimme, myös näitä mahdollisia uusia polttotapoja, joissa ei edes tarvittaisi kattilan vaihtoa, ja näinkin päästäisiin eteenpäin. Nopein, halvin vinkki ministerille olisi tiedotus. Myös komissio pitää tiedon puutetta suurimpana energiatehokkuuden lisäämisen esteenä viimeaikaisessa selvityksessä, jota myös talousvaliokunnassa käsittelimme.

Mutta vähän laajemmin vielä: Minulla on vaikeuksia sulattaa tämmöistä poliittista omaan pesään, anteeksi kielenkäyttöni, paskomista, kun käsittelemme kysymyksiä ja vertaillaan maailmaa ja omaa maata. Meillä on tuloksia, joita voidaan käyttää, jos halutaan vertailuissa myös niitä käyttää. Juuri uusiutuvan energian osuus on jo neljäsosa primäärienergiasta ja myös uusiutuvalla energialla tuotetun sähkön osuus kulutuksesta yli neljäsosa. Näitä ei aina haluta, joistain poliittisista lähtökohdista, muistaa.

Olen vakaasti sitä mieltä ja kannustan ministeri Pekkarista näiden Kioton mekanismien käyttämisessä, koska niillä parannetaan yhteistä maailmaa. (Puhemies koputtaa) Ei maailman tulevaisuus kiitä siitä, että täällä ajetaan tehtaita alas (Puhemies: Minuutti!) ja siirretään päästökaupan ulkopuoliselle sektorille. En pane pussia päähäni silloin, kun katson raskaan teollisuuden työntekijäperheitä myöskin.

Sari Sarkomaa /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kyllä kokoomus on vahvasti sitoutunut siihen, että ilmastonmuutosta vastaan taistellaan. Mutta täällä eduskunnassa on vaikea tätä selontekoa käsitellä. Ministeri Pekkarinen: "Jotakuinkin puolitetaan sähkövero." Sitten ministeri Heinäluoma: "Esimerkinomainen laskelma." Kumpaa selontekolinjaa talousvaliokunta selvittää? Ja riidellään vielä sitten siitä, mihin valiokuntaan tämä menee. Kyllä tämä ilmastonmuutosasia on niin vakava asia, että toivon, että tästä päästään sopuun.

Vihreille sanon, että kyllä nämä vihreiden ydinasepuheet ovat varmasti kaikkein kipeimmin osuneet ympäristöön. Toivoisin kyllä, että selkeitä esityksiä tulisi. Monet teidän esityksenne olisivat johtaneet aika katastrofiin ympäristön mutta myöskin suomalaisen työllisyyden ja hyvinvoinnin kannalta.

Kysyn, ministeri Pekkarinen: Kun pian EU:n puheenjohtajamaana olemme ja EU:n ilmastopolitiikka on johtanut kustannusten nousuun ja EU:n kilpailukyvyn laskuun ja hiilivuotoonkin, minkälaisia suunnitelmia Suomella on EU:n puheenjohtajamaana, että saataisiin semmoinen ilmastopolitiikka, joka tukisi globaaleja päästöjen vähennyksiä mutta myöskin tukisi EU:n kilpailukykyä (Puhemies koputtaa) ja samalla EU:n ja Suomen työllisyyttä niin, että voisimme hyvinvointia täällä ylläpitää, mikä on kokoomukselle erittäin tärkeä tavoite.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Eräissä vastauspuheenvuoroissa on kiinnittetty ydinvoimaan huomiota. On syytä palauttaa erikoisesti ed. Elolle ja ed. Satoselle mieleen se, että jos Itä- ja Etelä-Aasia toteuttavat ne ydinvoiman rakentamishankkeet, jotka ovat julkisuudessa olleet, niin se johtaa siihen, että uraania on käytettävissä vain 40 vuotta, siis toisin sanoen yksi käyttökerta, ja sitten se on loppu. Kysymys on uusiutumattomasta energiasta. Se tarina on sitten loppu. Te olette tyypillinen kreationistin kohtalon oppinut: Elämä loppuu, inhimillinen kulttuuri loppuu.

Mikko Elo /sd(vastauspuheenvuoro):

Puhemies! Ensinnäkin vastauksena ed. Pulliaiselle haluaisin kyllä sanoa sen, että kun me tuomme noin 20 prosenttia sähköstä, tällä hetkellä pääosan Venäjältä, ja se tuotetaan siellä vanhanaikaisella, epävarmalla, ei-turvallisella ydinvoimalla, te olette valmiit hyväksymään tämän, tätä te ette arvostele. (Ed. Pulliainen: Sittenkin loppuu uraani!)

Puhemies! Itse totesin, että tämä selonteko on minun mielestäni realistinen. Siinä kuitenkin ehkä ministeri Pekkarinenkin voisi antaa vielä vähän selvemmän signaalin teollisuudelle kuin hän on antanut siitä, että hallitus on valmis hyväksymään sen, että rakennetaan maahan uusi, kuudes ydinvoimala.

Puhemies! Myöskin puuttuu tulevaisuusnäkymä. Kun Euroopan unioni nyt edustaa 15:tä prosenttia maapallon kaikista päästöistä, niin Yhdysvallat edustaa 25:tä prosenttia, Kiina vielä ehkä enempää, koska kasvaa vauhdilla. Kiina ja Yhdysvallat ovat tämän ulkopuolella. Presidentti Bush sanoo, että tämä on epärealistista amerikkalaisten näkökulmasta, sille ei ole riittävästi tieteellistä näyttöä. Tämä on siis amerikkalaisten vastaus. Ja kyllä meidän suomalaisten pitää nähdä nyt, että EU on daavid ja Kiina ja Yhdysvallat ovat goljat (Puhemies koputtaa) ja meidän pitää saada ne mukaan tähän toimintaan.

Seppo Särkiniemi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Palaan vielä lyhyesti aiheeseen, joka täällä on ollut esillä. Se on tämän selonteon pieni yksityiskohta.

Suomi ei pysty täyttämään EU-direktiivin asettamaa velvoitetta lisätä biopolttoaineiden osuutta liikennepolttoaineissa. Tämän edistämiseksi on asetettu työryhmä, jonka tehtävänä on selvittää ongelmat. Te äsken puutuitte tähän asiaan jo, herra ministeri, mutta kysyisin nyt vielä: Miksi on niin, että veroporkkanaa ei kannattaisi tässä käyttää? Se kuitenkin toimisi niin kuin markkinatalous perinteisesti toimii, lisäisi yritteliäisyyttä ja varmasti lisäisi tämän suosiota.

Esa Lahtela /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tulevien ratkaisujen pitää perustua tämmöisiin uusiutuviin energiavarantoihin, ei semmoisiin, mitkä loppuvat, niin kuin tässä edellä on tullut esille, koska siinä on suuria investointeja.

Mutta sitten yhteen pieneen asiaan, josta voi tulla iso asia. Tässä on todettu peltobiomassojen osalta yksi lause täällä. Odottelin sitä, jotta eduskunnassa ja tietysti kaikissa tulevissa ratkaisuissa tuomittaisiin tämä viljan poltto sillä tavalla, miten sitä nyt tehdään. Sen hyväksyn, että jos on epäkurantteja eriä, joita ei voi hyödyntää ravinnoksi, niin niitä voidaan polttaa. Mutta jos poltetaan hyvää ohraa, kauraa, jotka ovat ruokaa, ja kun joissakin maissa kuollaan nälkään, niin miettikää niiden ihmisten tuntoja siellä. Se tieto nimittäin leviää sinne. Ei ihme, jotta erinäköisiä vastarintaliikkeitä ja al-qaidoja syntyy, jos sivistynyt, rikas maailma käyttäytyy näin, tuhoaa polttamalla ruokaa, ja siellä kuollaan nälkään. Minä luulen, että useampi meistä tekisi samalla tavalla, jos me olisimme siinä asemassa. Sen takia minä odotan, että Suomessa linjattaisiin, että Suomi ei ainakaan leimautuisi tämmöiseen jengiin, mikä tässä on nyt menossa, että täällä poltetaan viljaa.

Marjo  Matikainen-Kallström /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Tiilikaiselle: Teidän kannattaisi lukea tämä hallituksen energiastrategia, se, mihin hallituspuolueenne on sitoutunut. Siellä nimenomaan sanotaan siitä kaksinkertaisesta verotuksesta, josta on kyse, yritysten verottamisesta ja päästökaupasta. Se on kaksinkertainen verotus, josta myöskin selonteossa halutaan päästä eroon. Sitä tässä toivotaan kuultavan, mikä on se prosentti, millä nyt todella olette päässeet sopimukseen.

Mutta olisin ministeri Pekkariselta kysynyt jätteidenpoltosta: Miksi tässä selonteossa ei ole otettu kantaa selkeästi jätteenpolttoon? Ed. Laukkanen täällä jo kysyi sitä ja otti oikein erinomaisesti kantaa siihen, että nämä ovat rauenneet nimenomaan, niin kuin kokoomuksen puheenvuorossakin tuli esille, erilaisiin valituskierteisiin. Onko hallitus tekemässä jotain lakiesitystä muun muassa näistä valitusrumbista, kaavoituskysymyksistä tai muuten tästä asiasta, jotta päästäisiin näistä valtavista kaatopaikkakasoista? Ja toinen kysymys vielä, tästä tutkimuksesta ja teknologian kehittämisestä, joka on meillä todellinen mahdollisuus tulevaisuudessa viedä tätä osaamista: Minkä takia siihen ei panosteta enempää kuin nykytasolla on panostettu?

Matti Kangas /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Pekkariselle sanoisin, kyllä Ruotsi on meitä edellä biopolttoaineitten hyötykäytössä nimenomaan liikenteen osalta. Voimataloudessahan siellä ei tarvitakaan: Puolet sähköstä tehdään ydinvoimalla ja puolet vesivoimalla. Siinä voisi Suomikin vähän ottaa mallia.

Ottaisin turpeeseen kantaa kanssa. Irlannissa ja Ruotsissa on paljon "vihreämpi" turve kuin Suomessa, ja nimenomaan Irlanti on EU:n suurimpia turpeen tuottajia. Siellä on käytössä EU:n hyväksymä suora tuki turpeella tuotetulle sähkölle. Se on 10 euroa megawattitunnille. Tämä tekee käytännössä sen, että Irlannissa lauhdevoimalaitosten marssijärjestys on päinvastainen kuin Suomessa. Turvelaitokset pyörähtävät siellä käyntiin esimmäisenä ja käyvät vuodessa pisimmän ajan. Miksei näin voida tehdä Suomessa?

Jyrki Kasvi /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Pekkarinen, teidän puheenvuoronne ja tämä energia- ja ilmastopoliittinen tragedia lähtevät liikkeelle siitä perusoletuksesta, että energian kulutus vääjäämättä kasvaa. Linjaukset keskittyvät siihen, miten tämä kulutuksen kasvu tyydytetään, ei siihen, miten kasvu saataisiin kuriin. Kysynkin: Miksi energian kulutusta leikkaavat teknologiat on unohdettu? Onko energiateollisuuden bisneksen säilyttäminen todella niin tärkeää?

Mitä kokoomuksen ja ed. Elon ydinhysteriaan tulee, niin kuten ed. Pulliainen jo totesi, maailman uraanivarat ovat rajalliset ja halvan uraanin aika alkaa olla yhtä ohi kuin halvan bensan aika.

Kimmo Tiilikainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Matikainen-Kallström, en tiedä, kumman meistä kuulossa on vika. Mielestäni ministeri Pekkarinen on aika useasti jo toistanut tuon hallituksen tavoitteen sähköveron puolittamisesta. (Ed. Sarkomaa: Voitteko toistaa, mikä se on?) — Ministeri Pekkarinen voi sen ehkä vielä kerran seuraavassa puheenvuorossaan toistaa. Pyydän kuuntelua.

Sen sijaan olen täysin samaa mieltä ed. Matikainen-Kallströmin kanssa siitä, että meidän pitää tähän teknologiaan satsata. Se on myös vientimahdollisuus, mutta se ei saa olla ainoa keino, millä pyritään ilmastonmuutoksen torjuntaan.

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Täällä on monta kysymystä hybridiautoista vielä. Kyllä niitä kehitetään, niitä rahoitetaan. Tekes rahoittaa merkittävästi sitä teknologiaa, mutta, ed. Tynkkynen ja muut ystävät hyvät, eihän se vielä ole käytössä sillä tavalla, se teknologia, että se olisi todellinen vaihtoehto vaikkapa nyt poliisiautoon tnp., mutta sitä kehitetään kaiken aikaa.

Mitä tulee vielä liikenteen biopohjaisiin, täällä kysyttiin, eikö sittenkin verovähennykset jnp., autoon liittyvät tai polttoaineeseen liittyvät tnp. No, kaikki tämä on selvittelyn alla. Minä sanoisin kuitenkin omana arvionani tällä hetkellä niitten keskustelujen jälkeen, mitä olen joutunut käymään, että sittenkin, jos se toteutuu ja kun se toteutuu, sen kyllä pitää tapahtua niin, että synnytetään aito kysyntä, aito kysyntä sille biopohjaiselle liikenteen polttoaineelle.

Minusta Itävallan malli on yksi hyvä esimerkki. Siellä lailla säädettiin, että kolmessa portaassa lähivuosien aikaan vuoteen 2008 mennessä pitää olla 5,75 prosenttia kaikissa liikenteen polttonesteissä biopohjaista polttoainetta. Onko se tämä se Suomen malli vai mikä, en uskalla mennä vielä antamaan mitään takuuta siitä.

Miten se biopolttoaineiden tarjonta saadaan aikaiseksi, siinä varmaan yksi keino on verotus, veronkevennykset, verojen poistamiset tai suorat tuet. Mitkä näistä ovat mahdollisia, mitkä eivät mahdollisia, sekin rajankäynti tarvitaan esimerkiksi EU-tukien osalta, vaikkapa pellon, jossa kasvaa vilja. Jos siitä viljasta tehdään etanolia, miten on laita sen tuen, kun kerran sitä peltoa on tuettu, miten toistamiseen sen tuen käytön laita oikein on. Ei ole olemassa kovin tarkkoja lopullisia selvityksiä siitä myöskään EU:n suunnalla. Nämä kaikki selvitetään ja sen jälkeen tästä asiasta tehdään ratkaisut.

Mitä tulee vielä ed. Perhon puheenvuoroon pellon biomassasta ja sen käytöstä, niin tarkoitus on todella edistää sitä monin eri tavoin. Se, mikä on se pääkäyttöalue, mikä pellon biomassan osalta on se tuleva käyttö, onko se niin, että sitä poltetaan, siitä tehdään lämpöä ja sähköä, vai onko se sitä, että siitä tehdään liikenteen biopolttoainetta, tämäkin valintatilanne tai linjatilanne on vielä, myönnän sen, auki, tai otetaan molempia vaihtoehtoja niin pitkään kuin sitä biomassaa riittää.

Mitä tulee vihreisiin sertifikaatteihin, joita täällä ed. Ulla Anttila muistaakseni kysyi tai ed. Brax taisi olla, joka kysyi niitten perään, ajatus tässä on se, että tämän vihreän biopohjaisen käytölle, joka on lähinnä puupohjaista, jonkin verran peltopohjaista, näillä toimilla, joihinka pannaan paljon rahaa, kyllä tulee imua ihan todella paljon lähimpien vuosien aikaan. Me emme tarvitse siihen sertifikaatteja.

Tietysti kysymys kuuluu, olisiko tuulen ikään kuin suosimisessa tarvittu sertifikaatteja. No, meidän lähtökohtamme oli nyt se, että tässä vaiheessa kuitenkaan ei vielä, ainakaan vielä, tuulen osalta, koska se ei ole Suomen tapauksessa sellainen suuri vaihtoehto, mikä se voi olla jonkun Tanskan tai Saksan rannikon tai joidenkin muiden maiden kohdalla. Sielläkin on pantu tätä asiaa aika lailla muuten uusiksi aivan tässä viimeisten aikojen kuluessa.

Mitä tulee Yhdysvallat—Eurooppa-tilanteeseen tai Kuutoset—Eurooppa-tilanteeseen, niin kyllähän se sinänsä on hyvä, että edes jotain tekevät Yhdysvallat ja nämä muut. USA: 5 prosenttia väestöstä, 25 prosenttia globaaleista kasvihuonekaasupäästöistä, ei mitään konkretiaa, sellaista, johon on sitouduttu. No, nyt ne rahoittavat teknologiaa. Teknologiarahoitus on välttämätön edellytys, muttei riittävä edellytys, kaikkeen siihen, mihin meidän pitää yhteinen globaali vastaus saada. Tämä ei ole tyydyttävää.

Mitä Suomen puheenjohtajakauteen tulee, niin oikeastaan tässä kyllä keskeiset ratkaisut tehdään jo paljossa ymmärtääkseni ennen Suomen puheenjohtajakautta. Itse asiassa huomenna troikka istuu. Minä istun Brysselissä tämän troikan kanssa, joka käy tätä läpi, siis komission edustaja ja puheenjohtajamaa ja tuleva ja sitä seuraava puheenjohtajamaa. Me istumme yhteistä palaveria ja katsomme tätä, mutta aika paljolti nämä ratkaisut kyllä tullaan tekemään aika lähellä, tässä lähimpien kuukausien aikaan. Montrealissa näytetään suuntaa, ja sen jälkeen se konkretia voi olla, että osa siitä konkretiasta jää meidän harteillemme. Kyllä silloin koko teollisen maailman yhteinen vastuunkanto päästöistä ja niiden vähentämisestä on iso asia.

Jätteiden polton osalta totean vaan lyhyesti, että on todella valitettavaa, niin kuin ed. Laukkanen täällä kertoi, että erilaiset valitusrumbat ovat vieneet paljon jo tässä pilalle. Nyt on vaara, että osa jätteistä tuolla mätänee ja siitä syntyy metaania, ilmaston kannalta paljon ikävämpää rasitetta kuin siitä, että kaasutuksen kautta jäte voitaisiin polttaa. Kyllä me yritämme — vielä kaiken lisäksi EU:n kyseinen direktiivi minun mielestäni haittaa tosiasiassa tässä hyvin eteenpäinmenemistä — me yritämme löytää sellaiset ratkaisut, joilla (Puhemies koputtaa) Suomessakin päästäisiin tässä asiassa eteenpäin.

Turpeen osalta ihan vaan totean, että on ihan hyvä asento ollut täällä käydyssä keskustelussa. Minä toivon, että se on tukena minulle, kun näissä asioissa ratkaisut tehdään maan hallituksen sisällä ensin ja sitten myöhemmin täällä eduskunnassa.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin ehdotan, että tämä selonteko lähetetään ympäristövaliokunnalle, jolle talousvaliokunta, valtiovarainvaliokunta, maa- ja metsätalousvaliokunta ja liikenne- ja viestintävaliokunta antavat lausunnon.

Ensimmäisen osan osalta tämä ehdotus voidaan tulkita kannatukseksi ed. Gestrinin ehdotukselle, mutta kun siitä unohtui tämä loppuosa, niin tässä tämä kokonaisesitys. Administraatio ratkaisee, miten tämä ongelma hoidetaan. Tämä keskustelu on nimittäin osoittanut hyvin selvästi sen, että me tarvitsemme maa- ja metsätalousvaliokunnan ja liikenteen osalta liikenne- ja viestintävaliokunnan lausunnot myöskin tästä asiasta, koska keskusteluhan käytiin itse asiassa näistä osista.

Arvoisa puhemies! Lähestymiskulmani koko tähän selontekoon poikkeaa pikkusen kaikkien muitten lähestymiskulmista. Nimittäin minä näen tämän sillä tavalla, että koko tämä ilmasto-ongelma, sellaisena kuin esimerkiksi ed. Tiusanen puheenvuorossaan sen ymmärsi, johtuu yksinomaan siitä, että 500 miljoonan vuoden aikana maapallon pinnalle varastoitui fossiilisia energianlähteitä, joita nyt käytetään. Niitä on määrätty määrä, ja tiedetään, mihin se on planeetalla varastoitunut. Kysymys on siitä, mihin pisteeseen saakka niitä energianlähteitä käytetään, kun ne ovat olemassa siellä. Nyt kysymys on siitä, missä vaiheessa ja millä aikataululla siirrytään uusiutuviin energianlähteisiin, jotka ovat ainoa kestävä vaihtoehto, ja jätetään ne loput käyttämättä, koska vain sillä konstilla, ed. Tiusanen, se ympäristökin pelastuu niiltä osin kuin te selvititte arvokkaassa ryhmäpuheenvuorossanne.

Mitkä meidän keinomme ovat? Meillä on tilanne se, että raakaöljyn osalta meillä on aikaa vain 10—15 vuotta näillä eväillä inhimillisesti arvokkaaseen hintaan tehdä perustavaa laatua oleva muutos. Jos katsotaan Oecd:n tilastoja, niin nimenomaan öljyn käyttö lisääntyy liikenteessä ja hiilidioksidipäästöt muussa joko laskee tai pysyy ennallaan. Ja mitkä ovat meidän keinomme?

Ensimmäinen huomautus tuulienergiasta arvoisalle ministerille. 15 prosenttia on se määrä, johon saakka me pystymme hoitamaan asian niin, että ei tule sellaisia teräviä piikkejä kantaverkkoon, että se haittaisi. Mutta jos me tekisimme niin, että me teemme selvän valtakunnan kaavan niistä tuulipuistoalueista, missä suoraan eduskunnan päätöksellä voidaan lähteä rakentamaan tuulivoimaa, ja tuet rajoitettaisiin näille alueille, niin päästäisiin nopeasti eteenpäin siellä, missä voidaan käyttää. 8—10 tuulivoimalaa puistoonsa á 3 megawattia, ja sillä tavalla se on 24—30 megawattia per puisto.

Edelleen laajat aurinkopaneeliratkaisut ovat maatiloilla mahdollisia, koska on valtava kattopinta-ala, ja valvonta on ympärivuorokautinen, koska tilat ovat asuttuja. Näin yksinkertaista se on, kun pikkuisen ajattelee, miten se voidaan tehokkaasti hoitaa, ja sitten sähkö suoraan otettuna sinne verkkoon. Ministerihän lupasi, että se tulee mahdolliseksi Saksan mallin mukaan.

Edelleen chp-laitokset. Minä toistan vielä ministerille sen, että olennaisin kysymys on kaukolämpöosuuden saamisen aikaan, ja siinä olisi lainsäädäntö aivan paikallaan, niin että taajamissa suositaan lainsäädännön avulla kaukolämmön käyttöönottoa, jolloin chp:ssä se vastapaine tulee huomioon otetuksi.

Peltoenergian puolella ja metsäenergian puolella ne mahdollisuudet ovat juuri niin kuin on täällä melkein kaikissa puheenvuoroissa todettu, mutta sitten se ongelma on siinä, että niitä chp-laitoksia pitää olla maassa kattava verkko, ja silloin pitää olla myöskin sille vesihöyrylle käyttöä, ja silloin tämä homma onnistuu käytännössä. Muuten se jää ilmaan roikkumaan, ja silloin tämä kaukolämpöosuus pitää ottaa vakavasti huomioon ja myöskin teollisuuden käyttämä vesihöyry.

Sitten etanolista ja biodieselistä: aivan samalla tavalla myöskin näissä ratkaisut valtakunnallisesti hajautetusti. Jo tällä hetkellä on tilanne, että siihen EU:n päättämään 5,75 prosenttiin bioetanolia ja biodieseliä on mentävä tämän vuoden loppuun mennessä. Tässä on pikkuisen kiire nyt teillä näillä ratkaisuilla, kun on 0,1 prosenttia. (Ed. Tiusanen: Se on 2010!) — Ai sorry, se on siis 2010, okei. Minä muistin, että se oli 2005.

Sitten biokaasuosuus pitää hoitaa sillä tavalla, että on kyläkohtaiset reaktorit.

Mikko Immonen /vas:

Arvoisa puhemies! On todella asianmukaista, että tämä asia menee puhemiesneuvoston ehdottamalla tavalla talousvaliokuntaan.

Jo moneen kertaan siirretty energia- ja ilmastoselonteko saatiin kuin saatiinkin eduskunnan käsiteltäväksi. Parasta antia selonteossa on sen politiikan jatkuvuus, jolla osaltaan saadaan vähennettyä Suomen talouteen kohdistuvia epävarmuuksia. Epävarmuudet taas liittyvät globalisaatioon, energian maailmanmarkkinahintojen vaihteluun ja kansainväliseen ilmastopolitiikkaan. Kiihtyvällä vauhdilla etenevässä kansainvälisessä kilpailussa joudumme kuitenkin vääjäämättä paitsioon, mikäli Suomessa ei huolehdita työn ja tuotannon edellytyksistä. Siinä vaiheessa tuotannolliset työpaikat siirtyvät muihin maihin ja seurauksena on työttömyyttä ja hyvinvointitappioita.

Öljyn hinnan kohoaminen on vetänyt mukanaan myös muiden polttoaineiden hinnat korkeiksi. Erityisesti maakaasu mutta myös kivihiili on kallistunut. Suomen kaltaiselle maalle, joka on 70-prosenttisesti riippuvainen tuontienergiasta, tämä on raskas lisärasite. Kotitaloudet ovat tunteneet kukkaroissaan kohonneen öljylaskun myötä kohonneet lämmityskustannukset. Samoin myös autoilu on kallistunut, eikä hinnankorotuksilta säästyne joukkoliikennekään.

Kansainvälinen ilmastopolitiikka on ajautunut Suomen kannalta hankalaan tilanteeseen, koska EU:ssa on otettu yksipuolisesti käyttöön päästökiintiöt ja käynnistetty päästökauppa. Alkuperäislaskennat ovat pettäneet, koska toteutunut hiilidioksidin hinta on moninkertaistunut verrattuna arvioihin, joita esitettiin ennen päästökaupan alkamista. Kuitenkin Suomen vienti joutuu kilpailemaan EU:n alueen ulkopuolisen tuotannon kanssa, jolla ei ole vastaavia rasitteita. Tästä vinoutuneesta kilpailuasetelmasta johtuen pidänkin EU:n yksisilmäisyyttä riskinä Suomelle.

Arvoisa puhemies! Olen vakaasti sitä mieltä, että Suomen pitää jatkuvasti pitää yllä EU:ssa vaatimusta, että vuoden 2006 jälkeiseen kasvihuonepäästöjen vähentämisohjelmaan pitää saada mukaan muutkin maat. Erityisesti tämä koskee Yhdysvaltoja, Kiinaa, Intiaa ja Brasiliaa. Vasta sen jälkeen voidaan ryhtyä asettamaan uusia sitovia vähennystavoitteita.

Selonteossa on oivallettu hyvin yllämainitut riskit ja keskitytty niiden asioiden parantamiseen, jotka ovat kansallisessa päätösvallassa. Erityisen ansiokasta on, että keinovalikoima on säilytetty monipuolisena. Energia- ja ilmastostrategian tavoitteiden saavuttamiseksi on jatkettava tiukennettua energiansäästöohjelmaa, edistettävä uusiutuvien energialähteiden käyttöä ja säilytettävä mahdollisuus ydinvoiman lisärakentamiseen. Nämä kaikki ovat strategiassa mukana, ja se on hyvä asia.

Erityisen ansiokas kappale löytyy selonteon sivulta 15: "On tähdellistä, että myös jatkossa sähkön hankinta pidetään monipuolisena ja kapasiteetti riittävänä" ja "että mitään vähäpäästöistä tai päästöjen kannalta haitatonta ja kustannustehokasta tuotantomuotoa ei tule sulkea pois jatkossakaan uutta kapasiteettia rakennettaessa. Näin luodaan edellytyksiä pitkäjänteiseen investointitoimintaan Suomessa ja luodaan osaltaan edellytyksiä uuden sähkön tuotannon perusvoimakapasiteetin investoinneille vuoteen 2015 mennessä. Samalla varaudutaan vastaamaan vuoden 2012 jälkeen todennäköisesti edelleen kiristyviin kansainvälisiin päästövähennysvelvoitteisiin." Tässä on kiteytetty vastaus siihen, kuinka Kioton sopimuksen velvoitteisiin varaudutaan siten, ettei samalla vaaranneta Suomen kansantaloutta ja työllisyyttä.

Arvoisa puhemies! Löytyy selonteosta toki mieltä askarruttaviakin asioita. Miksei siinä ole kotimaisen turpeen käytön jatkosta selkeätä esitystä, miksei vesivoiman lisärakentamista jo valjastetuissa vesistöissä ole otettu huomioon? Entä miksi piti lykätä tukipäätöstä pientalojen lämmitysratkaisujen muuttamiseksi puupolttoaineelle? Ilman lisäselvityksiäkin pitäisi olla selvää, että turpeen käytön jatkaminen yhdessä puupolttoaineen lisäkäytön kanssa on välttämätöntä. Suomeen on kymmenen viime vuoden aikana rakennettu toistakymmentä suurta bioenergiakattilaa, joiden ansiosta puupolttoaineiden käyttö on kasvanut yli odotusten.

Vuoden 2002 ydinvoimapäätöksen yhteydessä eduskunnan hyväksymän lausuman mukaisesti toimet bioenergian käytön edistämisestä ovat toteutuneet hyvin. Liian vähälle huomiolle on jäänyt se seikka, että jokainen suuri biokattila tarvitsee tukipolttoaineen, ja minun mielestäni sen pitäisi olla turve eikä esimerkiksi kivihiili. On totta, että turpeesta syntyy hiilidioksidipäästöjä, mutta sekapoltossa puun kanssa ominaispäästöt alenevat. Lisäksi uudet biokattilat rakennetaan tuottamaan yhdistettyä lämpöä ja sähköä, jolloin kokonaishyötysuhde on korkea ja päästöt energiayksikköä kohti ovat alhaisia.

Arvoisa puhemies! Mielestäni turpeen tuelle pitää saada pitkäjänteinen ratkaisu, jolla turvataan uusien biovoimaloiden rakentaminen myös tulevaisuudessa. Hyvä keino turpeen tukemiseksi voisi olla turpeella tuotetulle sähkölle verotuki, joka voisi olla alempi kuin puulla. Tuki on tarpeen, sillä jos turpeen käyttö on kannattamatonta, ei Suomeen rakenneta lisää myöskään puupolttoainetta käyttäviä laitoksia.

Sari Sarkomaa /kok:

Arvoisa herra puhemies! Ilmastonmuutos on tosiaan ihmiskunnalle vakavimpia uhkia. Oli hyvä, että eduskunta vihdoin sai tämän kansallisen energia- ja ilmastopoliittisen selonteon käsiteltäväksi, mutta erittäin valitettavaa on, että tämä on jäänyt torsoksi. Luulisi, kun tämä selonteko viivästyi, että olisi päästy yhteisymmärrykseen, mutta kyllä tämä keskustelu tässä on osoittanut, että täysin keskeneräinen selonteko on tuotu eduskunnalle. Monet keskeiset asiat siirretään tulevaisuudessa päätettäväksi tai seuraavan hallituksen tai eduskunnan tehtäväksi. Tämä kuvaa sitä vakavaa eripuraa, joka punamullalla näyttää olevan.

Talousvaliokuntaan mielestäni tämä pitää lähettää, mutta kyllä ympäristönäkökulma on erittäin tärkeä, ja pidän erittäin valitettavana, että ympäristöministeri Enestam liittyi poissa olevien joukkoon eli Heinäluoman joukkoon ja he loistavat poissaolollaan tästä erittäin tärkeästä keskustelusta. Tämä on eduskunnan tärkeimpiä asioita tällä vaalikaudella.

Arvoisa puhemies! Suomessa on tehty erittäin paljon energiajärjestelmän tehokkuuden parantamiseksi ja päästöjen vähentämiseksi. Teollisuutemme ja energiantuotantomme ominaispäästöt ovat alhaisimpia maailmassa. Lähtökohtana onkin oltava, kun katsotaan tulevaisuuteen, että meidän on täytettävä kansainväliset ympäristövelvoitteemme, mutta energiapolitiikan, meidän ilmastopolitiikan, niin Suomessa kuin EU:ssakin on tuettava kasvua, kilpailukykyä ja työllisyyden kehitystä. Meidän on ylläpidettävä kotimaassa energiahuollon varmuutta ja monipuolista energiarakennetta, ja hinnaltaan kilpailukykyisen energian saanti teollisuudelle ja muille toimijoille on varmistettava, ja näistä näkökulmista kokoomus tarkastelee tätä asiakirjaa eduskunnassa ja arvioi, kuinka hallitus on tässä onnistunut.

On erittäin tärkeää, että uusiutuviin energianlähteisiin, eritoten bioenergiaan ja päästöttömän energiantuotantoon, panostetaan ja säilytetään kärkiasema maailmassa. Myöskin hyvin tärkeä oli hallituksen linjaus, joka oli yllättävän selkeä tässä hyvin epäselvässä selonteossa: se ettei mitään vähäpäästöistä tai päästöjen kannalta haitatonta tai kustannustehokasta tuotantomuotoa suljeta pois jatkossakaan. Tämä oli erittäin tärkeä linjaus.

Ihan vihreille totean, että tuo käynnissä oleva viidennen ydinvoimalan rakentaminen ei ole hidastanut uusiutuvien kotimaisten energialähteiden käyttöä, kuten jotkut ovat puhuneet, vaan päinvastoin, tämä risupaketti on toteutunut hyvin ja bioenergian käyttökin on kasvanut, se on hyvä todeta.

Mutta se on myöskin todettava, että päästökauppa on nostanut sähkön hintaa, mikä on vaikuttanut merkittävästi teollisuutemme kansainväliseen kilpailukykyyn. Tätä haittaa voidaan osaltaan torjua alentamalla teollisuuden sähköveroa. Vaikka tämä on yksi yksityiskohta, niin edes tästä olisi toivonut saatavan selvyyttä tässä keskustelussa. Nyt jäi edelleen erittäin selkeästi auki, paljonko alennetaan ja milloin alennetaan. Kyllä tästä eduskunnan olisi hyvä saada selvyys, samoin myöskin suomalaisen teollisuuden ja elinkeinoelämän. Teollisuuden kilpailukyvyn ja sitä kautta talouskasvun ja työllisyyden turvaamiseksi on erittäin tärkeää, että tämä päätös saadaan tehtyä, että vero vähintään puolitetaan mieluummin jo tämän hallituksen aikana. Myöskin olisi hyvä katsoa pitkän tähtäimen linjoja vähän pidemmälle kuin mihin hallitus on katsonut. Onko esimerkiksi tämän hallituksen tavoitteena se, että mennään siihen, mitä Ruotsissa on tehty, että alennetaan sähköveroa EU:n minimitasolle? Sitä on kyllä vakavasti harkittava.

Arvoisa herra puhemies! Yksi erittäin suurista ongelmista on tosiaan se, että tässä niin sanotussa strategiassa niin moni asia on auki: Miten kotimaisten polttoaineitten käyttöä aiotaan edistää, siitä olisi pitänyt olla linjauksia. On ikävää, että liikenteen biopolttoaineista ja puuenergian käytön lisäämisestä on jääty vielä epäselvyyteen. Toivon todella, että hallitus tuo nämä päätökset eduskunnalle sinä aikana, kun tätä strategiaa käsitellään, muuten strategian käsittely on erittäin vaivalloista. Tämä paperi onkin enemmän työlista nyt vielä siitä, mistä punamullan pitäisi saada sopu, kuin pitkän tähtäimen strategia.

Arvoisa herra puhemies! EU:n ilmastopolitiikkaa pitää aktiivisesti ja kriittisesti arvioida. Varsinkin kun Suomi on pian EU:n puheenjohtajamaa, niin on hyvin tärkeää, että me mietimme niitä toimenpiteitä, millä me saamme EU:n ilmastopolitiikan sellaiseksi, että se tukee globaalisti päästöjen vähentämistä ja toisaalta tukee EU:n kilpailukykyä ja sitä, että me pystymme hyvinvoinnin täällä Euroopan unionissa mutta myöskin ennen kaikkea, kun Suomen eduskunnassa ollaan, Suomessa säilyttämään.

Päästökaupassa ei ole mielestäni edetty riittävästi siihen, että puhdasta palkitaan ja saastuttaja maksaa. Siksi tämän näkökulman ottaminen on erittäin tärkeää.

Aivan lopuksi, arvoisa puhemies, kun aika loppuu, haluan todeta myöskin sen, että on vaara, että EU jää jälkeen myöskin päästöttömien ja vähäpäästöisten teknologioiden kehittämisessä, jos me keskitymme vain päästökattoja koskevien prosenttilukujen tuijotteluun. (Puhemies koputtaa) Siksi ilmastopolitiikan jatkoneuvottelujen on perustuttava nykyistä vahvemmin tutkimuksen ja teknologian edistämiseen. Se on erittäin tärkeää. Toivon, että hallitus saa nämä terveiset tästä keskustelusta.

Rosa Meriläinen /vihr:

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin ed. Sarkomaalle tiedoksi: risupaketti ei ole toteutunut.

Arvoisa puhemies! Ilmastonmuutos nostaa vedenpintaa, tappaa eläimiä ja kasveja sukupuuttoon sekä aiheuttaa nälänhätää huonontamalla maanviljelyksen edellytyksiä. Ilmastonmuutos ylläpitää hyvinvoinnin epäoikeudenmukaista jakautumista. Lämpenevä ilmasto tappaa jo nyt ihmisiä lisäämällä malarian ja ripulitautien lisääntymistä edistäviä olosuhteita.

Länsimainen ihminen näkee itsensä usein omistajana, jolla on täydet oikeudet hyödyntää maapalloa ajatellen vain omaa etuaan. Teollistuneiden yhteiskuntien syntyminen on perustunut fossiilisiin polttoaineisiin ja ydinvoimaan. Nämä uusiutumattomat luonnonvarat hupenevat, ja niiden käyttö aiheuttaa ympäristöongelmia. Ekologinen katastrofi on haaste, jota emme voi ohittaa.

Ihmiskunnan suurissa katastrofeissa on vedottu tietämättömyyteen. Nyt niin ei voi tehdä. Tietoa ja tutkimuksia ilmastonmuutoksesta on olemassa valtavasti. Vaikka ilmastonmuutoksen tuhot kohdistuvat ensimmäiseksi juuri köyhimpiin maihin, ongelmat koskettavat kaikkia riippumatta siitä, missä asuu, osaako lukea tai millainen on elintaso. Ilmastonmuutoksesta aiheutuvat uhat on asia, joka todella yhdistää koko maailman.

Arvoisa puhemies! Kiotossa sovittiin joulukuussa 1997 toimista ilmastonmuutoksen hidastamiseksi. Kioton tavoitteet ovat vasta alku. Silti niidenkään toteuttamiseen ei tunnu löytyvän riittävää motivaatiota, vaikka päästörajojen tiukentaminen tulisi jo aloittaa. Kioton pöytäkirjan tekee merkittäväksi sen laillinen sitovuus, jonka ansiosta se vahvistaa merkittävästi ilmastosopimusta.

Energia- ja ilmastopoliittisessa selonteossaan hallitus ei ole kyennyt ratkaisemaan ristiriitoja, joita syntyy kestävän kehityksen ja globaalin oikeudenmukaisuuden yhteensovittamisesta kilpailukyvyn kanssa. Hallitus ei ole ymmärtänyt, että taloudellinen etu ja kestävä kehitys eivät ole sovittamattomassa ristiriidassa. Meidän tulee kehittää Suomea niin, että ympäristön huomioimisesta tulee työllisyyttä tukeva tekijä. Ympäristökeksinnöt myös luovat työpaikkoja. Länsi-Euroopassa uusiutuva energia on kaikkein voimakkaimmin kasvava energiantuotannon muoto.

Kestävä hyvinvointi voi nojata vain uusiutuvaan energiaan. Siirtymistä esimerkiksi tuulivoiman käyttöön tulee nopeuttaa. Uusiutuvien energiamuotojen olennainen lisääminen on sekä teknisesti että taloudellisesti mahdollista lyhyelläkin aikavälillä. Tällä hetkellä uusiutuvan energian osuus on Suomessa noin 22 prosenttia energian käytöstä. Hyödyntämättömät biomassan ja tuulisähkön voimavarat mahdollistaisivat osuuden kolminkertaistamisen olemassa olevalla tekniikalla.

Tuulivoiman kustannuksia liioitellaan usein. Keskimääräisen kotitalouden sähkönkulutuksella tuulivoimaan siirtyminen tarkoittaisi noin 25 euron vuosittaista lisäkustannusta. Myös tuulivoiman maisemahaittoja liioitellaan. 10 prosenttia Suomen sähköntuotannosta voitaisiin tuottaa 12 tuulipuistossa ympäri rannikkoa. Niiden pinta-ala olisi niin pieni, että ne näkyisivät kartalla pisteinä, ja puistojen sisälläkin melkein koko merialue jää vapaaksi. Toki on sitten makuasia, miltä kunkin silmään tuulimylly näyttää.

Ympäristöhaittoja voidaan vähentää myös säästämällä energiaa.

Arvoisa puhemies! Suomi on eurooppalaisen ilmastopolitiikan vapaamatkustaja jo Euroopan sisäisten päästövähennysten taakanjakoa tarkasteltaessa. Kun vuoden 1990 tasonkaan saavuttamiseen ei tunnu löytyvän tahtoa, kysynkin, millainen maa Suomi oikein on. Hetkellisen taloudellisen mielihyvän takia Suomi on valmis uhraamaan elinkelpoisen maapallon. Täällä sosialidemokraattien ryhmäpuheenvuorossa voivoteltiin, että päästöjen vähentäminen on ollut niin vaikeaa. En minä ymmärrä, mikä siinä on niin vaikeaa. Jos keinoja on tai kun keinoja on, niin kysymys on halusta. Se on hyvin helppoa, kun otetaan vain käyttöön näitä toimia, jotka ovat meidän kaikkien tiedossa, ellei sitten haluta perustaa politiikkaa ennakkoluuloille.

Ilmastonmuutos tuottaa globaaleja ongelmia. Kuka osaa ratkaista, miten saadaan ravintoa kuivuvien alueiden asukkaille? Ilmastonmuutos tulee vaikuttamaan maailmanlaajuisesti maatalouteen heikentäen sen edellytyksiä suuressa osassa maapalloa. Tämä aiheuttaa vakavia nälänhätiä, nostaa elintarvikkeiden maailmanmarkkinahintoja, ja lukuisat viljelijät menettävät elinkeinonsa kuivuuden takia. Jo nykyisellään veden riittävyys on vakava ongelma suuressa osassa maailmaa. Kuivuuskausien todennäköisyys kuivilla alueilla tulee lisääntymään, ja juomaveden puute tekee suurilla alueilla asumisen erittäin vaikeaksi. (Puhemies koputtaa) On mahdollista, että pakolaismäärät kasvavat kehitysmaiden poliittisen epävakauden lisääntyessä.

Arvoisa puhemies! Sen takia olisi hyvin tärkeää, että hallituksen lyhytnäköisen politiikan sijaan kannettaisiin vastuuta ja suunniteltaisiin päästöjen radikaalia vähentämistä usean kymmenen vuoden perspektiivillä.

Annika Lapintie /vas:

Herra puhemies! Hallitusryhmät pääsivät viimeinkin sopuun pitkään odotetusta energia- ja ilmastoselonteosta. Hallituksen esitys on kuitenkin vielä pelättyäkin tyhjempää luettavaa. Jotenkin tuntuu, että hallitus nukkuu ruususenunta, ja valitettavasti joissakin täälläkin käytetyissä puheenvuoroissa samanlainen uneliaisuus näkyy. Muualla maailmassa on jo tajuttu Suomen hallitusta paremmin, että ilmastonmuutos on jo tätä päivää. Näinä päivinä kokoontuu Montrealissa Kanadassa noin 10 000 hallitusten, ympäristöjärjestöjen ja teollisuuden edustajaa 12-päiväiseen YK:n ilmastokokoukseen. Siellä etsitään tosissaan, toivottavasti, ratkaisuja, joilla ilmaston lämpenemisen suunta voidaan kääntää.

Mikäli ilmaston lämpenemiselle halutaan tehdä jotain, olisi toimittava nyt. Energia- ja ilmastostrategialla on tavoitteena vastata Kioton ilmastosopimuksen velvoitteisiin ja globaaliin ilmastonmuutokseen. Suomen osalta Kioton päästötavoite on vuoden 2012 lopussa 70,5 miljoonaa tonnia vuodessa, ja valitettavasti nykyisellä kulutuksella tästä jäädään kuitenkin noin 55 miljoonaa tonnia.

Täällä käytetyissä puheenvuoroissa ja myöskin ministeri Pekkarisen puheenvuorossa kansainvälinen kilpailukyky tuntui menneen kaiken muun ja kaikkien muiden arvojen ohitse ja yli. Tämä näkyy muun muassa siinä, että hallitus esittää selonteossaan teollisuuden sähköveron puolittamista vuodesta 2008 alkaen. Teollisuudelle halutaan korvata rahalliset menetykset, jotka sille koituvat päästökaupasta. Valtion kassaa veron puolitus kaventaisi vuosittain noin 100 miljoonalla eurolla. Ihmettelen kovasti, miten sähköveron puolittaminen teollisuudelta kannustaa vähentämään energiankulutusta. Nimenomaan energiankulutuksen vähentäminen on yksi tehokas keino yrittää edes vaikuttaa tähän huolestuttavaan kehitykseen, mutta nyt siis hallitus kääntää pyörän aivan päinvastaiseen suuntaan.

Ymmärtääkseni sähköveron alennuksella on aivan samat vaikutukset kuin viinaveron alennuksella. Eli toisin sanoen: sähköä tulee siis kulumaan huomattavasti aiempaa enemmän. Lisäksi hallitus suunnittelee päästövähennysten ostamista vuosittain noin 10 miljoonan tonnin verran. Tähän on suunniteltu käytettävän korkeintaan 30 miljoonaa euroa. Hallitus kannustaa 100 miljoonan euron sähköveron alennuksella käyttämään sähköä entistä rehvakkaammin ja tukee fossiilisten polttoaineiden käyttöä vielä 30 miljoonalla eurolla. Tätä 130:tä miljoonaa euroa voi hyvällä syyllä kutsua oikeaksi "ilmastonmuutoksen kannustinpaketiksi". Valitettavasti muut kannustimet eivät ole samalla tasolla. Hallitus kaavailee samanaikaisesti uudelle, päästöjä vähentävälle teknologialle tukea vain 30 miljoonaa euroa, joka tulisi tästä kauppa- ja teollisuusministeriön osuudesta.

En tiedä, mitä ministereiden päässä liikkuu, mutta selonteko tuntuu, valitettavasti, lähinnä vitsiltä ja huvilta, kun sitä vertaa siihen, mitä maapallolla tapahtuu ja tulee ilmaston lämmetessä edelleen tapahtumaan. Suomi on vauras maa, joten meillä jos kenellä olisi mahdollisuuksia ja resursseja taistella ilmastonmuutosta vastaan. Jos tämä on todellakin Suomen ilmastostrategia, niin se vain tukee globaalin ilmastonmuutoksen riistäytymistä lopullisesti käsistä. Rocklyyrikot osaavat usein tiivistää asioita. Tästä hallituksen selonteosta voisi todeta lainaten Gösta Sundqvistin sanoittaman Leevi and the Leavingsin hittiä, jossa todetaan: "En tiedä mitä teen/ jos maapallo nukkuu kuin unta Ruususen/ En tiedä mihin meen/ jos maapallo hukkuu paskakerrokseen."

Hallituksen ajatuksena näyttää olevan, että olemme valmiit tekemään ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi kaikkemme, kunhan se ei maksa mitään eikä vaadi meiltä mitään. Hallituksen mukaan ilmastonmuutoksen torjuminen ei saa vaikuttaa Suomen kilpailukykyyn eikä bruttokansantuotteeseen. EU:n ympäristöneuvoston mukaan teollisuusmaiden tulisi tavoitella 15—30 prosentin päästövähennyksiä vuoteen 2020 mennessä, ja nykyisellä strategialla Suomi jää tästä toivottomasti jälkeen. (Puhemies koputtaa) Eduskunnan tulisi hylätä tällainen ilmastostrategia ja velvoittaa hallitusta viipymättä valmistelemaan uusi ilmastopolitiikka, joka täyttää EU:n ympäristöneuvoston sitoumukset ja vastaa globaalin ilmastonmuutoksen haasteisiin.

Jyrki Kasvi /vihr:

Arvoisa puhemies! Suomella on edessään kaksi tietä: ilmastonmuutoksen haasteeseen vastaaminen tai pään pensaaseen työntäminen. Vihreiden viitoittamalla tiellä hyödynnettäisiin suomalaista osaamista, luotaisiin yritystoimintaa ja työpaikkoja eri puolille Suomea. Hallitus on valinnut kuitenkin toisen tien: energian kulutuksen lisäämisen, päästökaupan maksattamisen veronmaksajilla ja suomalaisen teollisuuden näivettämisen.

Päästökauppa on Suomelle loistava tilaisuus, mutta ei suinkaan ostajana vaan myyjänä. Suomessa on huippututkimusta ja teknistä osaamista uusiutuvien energian lähteiden ja tehokkaan energiatalouden kehittämiseksi. Miten on mahdollista, että tämä tieto ei ole mitenkään välittynyt hallituksen energia- ja ilmastopoliittiseen tragediaan saakka. Insinööreillä on ratkaisut valmiina. Nyt on kyse siitä, halutaanko ne ratkaisut ottaa käyttöön.

EU:n komission mukaan uusiutuvan energian alalle syntyy seuraavan 15 vuoden aikana 900 000 työpaikkaa, ja meistä Suomessa riippuu, kuinka moni niistä syntyy Suomeen. Vtt:n mukaan pelkkä puuenergiateknologian vienti voisi työllistää Suomessa 9 000 ihmistä. Tuulivoimatoimintaan panostamisen arvioidaan puolestaan voivan luoda Suomeen jopa 18 000 työpaikkaa. Hallitusta nämä työpaikat eivät kuitenkaan kiinnosta, sillä savupiipputeollisuuteen hirttäytyvät demarit ovat päättäneet jättää tämän historiallisen mahdollisuuden käyttämättä.

Erityisesti päähallituspuolue keskustan ponnettomuutta on vaikea ymmärtää. Eivätkö bioenergian tuotannosta maaseudulle syntyvät työpaikat tosiaan kelpaa keskustalle? (Keskustan ryhmästä: Kelpaa!) Hallitukselta ei ainakaan löydy halua kotimaisten uusiutuvien energialähteiden käytön edistämiseen. (Keskustan ryhmästä: Väärin, väärin!) Esimerkiksi energiatukea hallitus laskee viime vuoden 30 miljoonasta 26 miljoonaan euroon. Teollisuuden sähköveron alentamiseen ollaan sen sijaan valmiita satsaamaan 100 miljoonaa euroa vuodessa. Tuttu asetelma: maaseutu menettää ja savupiipputeollisuus hyötyy. SDP vedättää keskustaa hallituksessa kuin mätää porsasta.

Hallituksessa kuunnellaan vain menneisyyden perään ruikuttavia vanhoja teollisuuden aloja. Niinhän ne aikanaan ruikuttivat sellutehtaiden vesistöpäästöjen vähentämistäkin vastaan, mutta kun suomalaiset paperikoneenvalmistajat kehittivät suljetun kierron paperitehtaan, sille löytyikin ostajia kaikkialta maailmasta. Välttämättömyydestä tulikin hyvä bisnes, ja siinä sivussa saatiin sitten Suomen vesistötkin pelastettua.

Mutta on tämä Suomi vaan kumma maa. Me viemme puupellettejä Ruotsiin, rakennamme biodieseljalostamoja ja tuulivoimaloita Saksan vientiä varten, mutta itse me emme halua itsetuotettua energiaa käyttää. Ja onko hullumpaa ilmastopolitiikkaa nähty kuin tämä hallituksen kaavailema päästöoikeuksien ostaminen? Totta kai energiasyöppö teollisuus lykkää päästöjä vähentäviä investointeja, jos sille maksetaan siitä selvää rahaa. Kymmeniä miljoonia euroa poltetaan kirjaimellisesti savuna ilmaan sen sijaan, että rahat investoitaisiin energiatehokkaaseen teknologiaan, ja kun savu on hälvennyt, suomalaisen teollisuuden päästöt ovat aivan yhtä suuret kuin ennenkin ja taas tarvitaan lisää veronmaksajien ostamia päästöoikeuksia. Päästöoikeuksien ostaminen lämmittää tismalleen yhtä kauan kuin se kuuluisa virtsa pakkasessa palelevan vartiomiehen puntissa.

Arvoisa puhemies! Vaadin ministereiltä enemmän tekoja ja vähemmän puhetta. Vai oliko ympäristöministeri Enestamin huoli ilmastonmuutoksesta hänen palattuaan Grönlannista pelkkää lumetta; höpisikö kauppa- ja teollisuusministeri Pekkarinen vain lämpimikseen puhuessaan kauniisti bioenergian puolesta; tai olivatko maatalousministeri Korkeaojan visiot Suomen pelloista bioenergiatuotannossa pelkkää halpaa fantasiaa? Vai unohtuivatko kauniit puheet heti, kun savupiipputeollisuus ja veroministeri Heinäluoma sanoivat hep? Ihmettelen, kuinka arvoisat ministerit kehtaavat katsoa illalla lapsenlapsiaan silmiin.

Osmo  Soininvaara /vihr:

Arvoisa puhemies! Ensin muutama huomio tästä käydystä keskustelusta.

Jollakin tavoin tuntuu murheelliselta, jos kauppa- ja teollisuusministerin tärkein huolenaihe ilmastopolitiikassa on se, miten voisi edistää sähköntuotantoa turvelauhteella, joka taitaa olla sähköntuotantomuodoista ilmastopolitiikan kannalta huonoin ajateltavissa oleva. (Ed. Hoskonen: Siis kivihiiltäkin huonompi?) — On kivihiiltä huonompi. Se energiayksikköä kohden tuottaa enemmän hiilidioksidipäästöjä kuin kivihiili. (Ed. Hoskonen: Turvehan uudistuu!) — 10 000 vuodessa. Tähän asti olen syyttänyt hallituspuolueita siitä, että ne katsovat vähän liian lähelle, mutta kun 10 000 vuodessa tämä uusiutuu, niin silloin ehkä katsotaan taas vähän turhan kauas.

Sitten kokoomuksen ainoa murhe ja paras keino ilmastopolitiikan toteuttamiseksi on alentaa sähköveroa. (Kokoomuksen eduskuntaryhmästä: Näin ei ole väitetty!) — Mutta täällä eniten on käytetty puheenvuoroja sähköverosta, mistään muusta ei kokoomus näytä olevan kiinnostunut.

Mutta sitten haluaisin sanoa, että en ole täysin vakuuttunut siitä, että Suomessa kannattaa biomassan käyttöä suunnitella painotetusti liikennepolttoaineisiin. On olemassa eräitä biopolttoaineitten jakeita, joita kannattaa käyttää liikenteessä, mutta jos meillä on 1 megawattitunnin edestä biomassaa, niin sen käyttäminen lämmityksessä syrjäyttää 1 megawattitunnin verran fossiilisia polttoaineita, mutta jos me jalostamme sen liikenteen polttoaineeksi, niin se syrjäyttääkin enää vain 0,5 megawattituntia öljyä. Siinä mielessä, koska lämmittämisen tarvetta meillä on tässä maassa aika paljon, kannattaisi edetä enemmän sitä kautta. Se on kaksi kertaa tehokkaampaa kuin biomassan käyttäminen liikenteessä.

Jätehuollosta haluaisin sanoa sen, että meillä olisi kova kiire tehdä suomalaisiin olosuhteisiin ja suomalaiseen teknologiaan nojaava jätteenkäsittelyteknologia, jossa tuotettaisiin sekä energiaa että kierrätettäisiin materiaalia. Tekesillä tämmöinen kaavailu on olemassa, mutta se ei jotenkin ole päässyt eteenpäin.

Mutta sitten tästä strategiasta. Tämän ongelmana on se, että tässä ei katsota kovin pitkälle tulevaisuuteen eikä oikeastaan valmistauduta mihinkään sellaiseen tulevaisuuteen, mikä on mahdollinen. Toisaalta ei oteta huomioon sitä, että Kioton kausi on pelkkää harjoittelua, jonka jälkeen on tarkoitus ryhtyä oikeisiin päästövähennyksiin, ja tavoitteethan ovat siis 80 prosenttia seuraavan 50 vuoden aikana. Tämä polku, jota tässä hahmotellaan, ei ikään kuin johda tälle tielle ollenkaan.

Jos sitten ollaan sitä mieltä, että ei ole realistista, että maailman muutkaan maat ryhtyvät näin voimakkaisiin toimiin, niin sitten pitäisi valmistautua ilmastonmuutokseen, valmistautua siihen, että maailman maataloustuotanto häiriintyy voimakkaasti, alkaa pohtia, minne meidän väestömme siirretään rannikkokaupungeista jne.

Mutta semmoista tulevaisuutta, jossa ei oikeastaan tehdä mitään päästöjen vähentämiseksi eikä ilmastonmuutosta tule, tätä kombinaatiota, ei kertakaikkisesti ole olemassa. Se ei kuulu mahdollisuuksien avaruuteen. Sen takia hallitus ikään kuin tähtää aivan suoraan päin seinää tällä strategialla.

Tuossa aivan johdantokappaleessa on mielenkiintoinen väite, että jos päästökauppa toimisi oikein ja kokonaisvaltaisesti, ei tarvittaisi muita ohjauskeinoja. Tämä väite ei ole aivan väärin, mutta se ei näissä olosuhteissa pidä paikkaansa. Se olisi kohtalaisen lähellä totuutta, jos kaikki päästöoikeudet myytäisiin eikä annettaisi ilmatteeksi ja jos meillä olisi päästömäärien vähentämisestä pitkän tähtäimen suunnitelma, joka olisi markkinoiden tiedossa, semmoinen 3 prosenttia vuodessa alaspäin tai jotain tämän kaltaista. Silloin todellakaan, ja jos tämä toimisi globaalisti, ei tarvittaisi oikeastaan mitään muita toimia. Markkinat hoitaisivat koko jutun. Mutta nykytilanteessa me emme ole tässä, ja sen takia tarvitaan muita toimenpiteitä.

Muutenkin olen ehdottomasti sillä kannalla, että seuraavalla kierroksella tulisi siirtyä kaupattaviin päästöoikeuksiin. Jos Suomen talous on niin tehokasta kuin se väittää olevansa, niin silloinhan se lisäisi meidän kilpailukykyämme, kun kukaan ei saisi mitään ilmatteeksi, ja silloinhan pärjää parhaiten se, jonka ominaispäästöt ovat pienimpiä.

Arvoisa puhemies! Huomaan, että aikani alkaa loppua. Haluan sanoa, että kysymys puurakentamisesta on aika mielenkiintoinen. Puurakentaminenhan muodostaa merkittävän nielun. Itse asiassa puumateriaalia kannattaisi tukea noin 40 eurolla kuutio, jos sitä vertaa päästöoikeuksien nykyiseen hintaan, ja se tekisi siitä aivan olennaisesti kilpailykykyisemmän. Tämän kaltaista pitäisi tänne tehdä.

Joustavista mekanismeista haluan sanoa, että on aivan hyvä, että Suomi investoi kehitysmaissa päästöjen vähentämiseen, mutta miksi nämä lahjoitetaan teollisuudelle. Miksi niitä ei myydä suurella voitolla pörssissä ja tehdä tätä paljon suuremmalla volyymilla? Silloin se tuottaisi sekä rahaa että vähentäisi maailman päästöjä.

Tarja Cronberg /vihr:

(Välihuutoja) — Arvoisat edustajat, puheenvuoro oli muistaakseni täällä.

Arvoisa puhemies! Hallituksen strategiassa todetaan, että erityisen voimakkaasti lisätään metsätähteistä tehdyn hakkeen, peltobiomassojen, kierrätyspolttoaineiden ja biokaasun käyttöä. Näiden osuutta nostetaan tämän vuoden 2 prosentista 6 prosenttiin 15—20 vuoden kuluessa. Onko tämä erityisen voimakas panostus ja 20 vuoden kuluessa aikana, jolloin taistelu maailman energiavaroista todella kiihtyy? Vertailun vuoksi — vaikka tässä aina vertaammekin Ruotsiin, teen sen vielä kerran — naapurimaamme Ruotsi pyrkii vapautumaan fossiilisista polttoaineista vuoteen 2020 mennessä ja samanaikaisesti ajaa alas ydinvoimaa. Mielestäni tässä suhteessa uusiutuvan energian ja erityisesti bioenergioiden tavoitteet ovat todella kunnianhimottomia tilanteessa, jossa ilmastonmuutos, Suomen työllisyys, energiahuoltovarmuus, teknologiavienti ja myös metsäsektorin tulevaisuus ovat kyseessä.

Arvoisa puhemies! Keskitynkin metsään ja metsähakkeen tulevaisuuteen. Olemme aikaisemminkin menettäneet tarjolla olleita mahdollisuuksia. Muun muassa 60-luvun lopulla katsottiin, että puunjalostusta ei kannata kehittää, koska raaka-aine kilpailisi metsäteollisuuden raaka-aineesta. Poliittiset ratkaisut tehtiin tuolloin kuiduttavan metsäteollisuuden ehdoilla, ja puun jatkojalostus, esimerkiksi huonekaluteollisuus, jäi ikuiseksi unelmaksi. Nyt olemme osittain samassa tilanteessa. Metsäteollisuus on huolissaan raaka-aineen riittävyydestä, ja metsäenergiaan panostaminen uhkaa jäädä taka-alalle.

Mutta onko raaka-aineesta todella pulaa? Suomessa käytetään haketta tällä hetkellä 2,6 miljoonaa kuutiota, ei siis lähellekään Kansallisen metsäohjelman 5:tä miljoonaa kuutiota, saati käyttöpotentiaaliksi arvioidun 10—20 miljoonan kuution vertaa. Tässä ei ole mitään ristiriitaa, tässä ovat ainoastaan tavallaan metsätähteet, rungot ja kannot. Sen lisäksi tuhka voidaan viedä takaisin metsään, joten tässä ei ole edes tämmöistä maaperän köyhtymistäkään edessä. Ministeri totesi, että risupaketin tavoitteet saavutetaan etuajassa. Toistaiseksi olemme vielä pahasti jäljessä, eikä toimenpiteitä tässäkään strategiassa konkretisoida.

Tilannehan on nyt se, että metsäteollisuus suojelee totta kai omia etujaan, ja me olemme tottuneet suojelemaan metsäteollisuutta, joka on Suomen menestystarina. Mutta menestystarinan jatko on kuitenkin uhattuna. Metsäteollisuuden merkitys bkt:lle on viimeisen 25 vuoden aikana laskenut 6,6 prosentista 3,8:aan. Metsäteollisuuden tuotteiden kysyntä kasvaa päämarkkina-alueillamme hitaasti, ja tiettyjen tuotteiden, kuten sanomalehtipaperin, kulutus jopa hiipuu. Suomalainen puu ei ehkä kykene kilpailemaan nopeakasvuisten viljelymetsien kanssa, ja teollisuus siirtää koko ajan yksiköitään Suomen ulkopuolelle.

Samanaikaisesti kun metsäteollisuus lomauttaa ja irtisanoo, voi metsä kuitenkin taata Suomelle uuden menestyksen aallon ja tarinan, jossa yhdistyvät kotimainen työllisyys, energian huoltovarmuus, teknologiavienti sekä vastuu ilmastonmuutoksesta. On anteeksiantamatonta, jos emme käytä tätä mahdollisuutta. Lisäksi on vielä kyse suomalaisesta metsäosaamisesta, metsäasiantuntijoista, tutkijoista ja kouluttajista, jotka ovat tällä hetkellä maailmalla menettämässä asemiaan, koska metsäosaamista ei kyetä liittämään energiaosaamiseen. On siis aika ryhtyä toimenpiteisiin paitsi ilmaston myös suomalaisen metsäsektorin ja metsäosaamisen pelastamiseksi. Uusiutuvaa energiaa tähän työhön tarvitsemme kaikki, ei vähiten hallitus.

Lopuksi kysymys teknologiasta. Suomen vienti voisi tulevaisuudessa perustua osaltaan energiateknologian vientiin. Ongelmana on kuitenkin, että esimerkiksi metsähakkeen kohdalla tekninen kehitys on kyläseppätyyppisten keksijöiden harteilla. Aikooko hallitus todella ratkaista ongelman lupaamalla uusiutuvan energian teknologiakehitykseen 60 + 30 miljoonaa euroa, vaikka Tekesillä on käytössään miljardeja? Onko tämä osoitus hallituksen todellisesta sitoutumisesta uusiutuvaan energiaan?

Susanna Haapoja /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Ilmasto on muuttunut. Suomalainen perinteinen kesä on muuttunut kuumemmaksi, kuivemmaksi, tai sitten sataa niin, että maallakin kuljetaan veneellä. Talvi, kun se sitten joskus alkaa, on loskaista ja lämmintä. Muutoksissa ovat näkyvämpiä yhtäkkiset muutokset ja katastrofinomaisuus. Pitkällä aikavälillä näkyy sitten etäämmällä Suomesta kurjuus. Asiantuntijat kiistelevät muutosten syistä. Selvää kuitenkin on, etteivät saasteet ole vähäisimpiä. Lauhkeasta vyöhykkeestä on tullut leuto olevaisuus.

Käsittelyssä oleva energia- ja ilmastostrategiaselonteko linjaa vaikuttavien asioiden tulevaisuutta poliittisesta näkövinkkelistä. Selonteossa avataan nykytilannetta ja tavoitteita ympäristöllisesti ja kansantaloudellisesti. On hyvä, että talous ja toiminta kohtaavat. Verokäytännöillä, hintapolitiikalla sekä energiavaihtoehtojen esiin nostamisella voidaan asioita viedä järkevästi eteenpäin. Kovalla politiikalla, siis rahalla, voidaan asioita viedä eteenpäin niin, että hyvä lopputulos syntyy.

Ministeri Pekkarinen nosti ansiokkaasti esiin monen politiikkalohkon tärkeyden. Esimerkiksi onnistunut kaavoitus takaa energialaitosten rakentamisen mahdollisuuden, ja asianmukainen ja jouheva käsittely esimerkiksi valitusten yhteydessä on oleellista. Nämä edesauttavat todellisia ympäristöllisiä ratkaisuja. Marssimalla ei mikään muutu. Ihmettelen opposition arvostelua, että pitkän tähtäimen suunnitelman esitykset puuttuisivat selonteosta. Ensiksikin: ne eivät puutu. Toiseksi: eikö olekin hyvä, että puututaan nopeasti uusiutuvien energiavaihtoehtojen tukemiseen? Vai eikö olekaan hyvä, että eri toimialoilla tarkastellaan yhtenä painopistealueena ilmastonmuutosta ja että se tulee osaksi tavanomaista suunnittelua?

Kansainvälisellä yhteistyöllä on päästökaupan toteuttamisessa suuri merkitys. Olemmehan riippuvaisia tehdyistä sopimuksista. Kioton sopimuksen toteutuminen koko maailmassa vaatii kaikkien maiden sitoutumista. Suomi on hoitanut asiansa kohtuullisesti jo tähänkin asti. Parannustoimenpiteet vaativat Suomessa rankkoja taloudellisia toimia.

Kotimaisen ja uusiutuvan energian käytön lisääminen sähkön ja lämmön tuotannossa on kustannustehokkaampaa kuin liikenteen biopolttoaineiden käyttöönotto. Totta kai polttoaineenkin osalta kehitystä on saatava aikaan. Pekkarisen asettaman työryhmän tavoitteena on etsiä ne keinot, joilla biopolttoaineiden osuus nousee 5 prosenttiin.

Pelletti, puu ja turve ovat kotitalouksien varteenotettavia energialähteitä. Monien vaihtoehtojen yhdistäminen on jo nykyäänkin mahdollista. Tulevaisuudessa onkin käytön kautta esimerkiksi veromenettelyillä tuettava nimenomaan kotimaisten laitevalmistajien uusiutuvien energiavaihtoehtojen markkinointia. Omakotitalojen energia-avustukset, noin 70 miljoonaa euroa, edesauttavat talojen energiansäästöjä.

Suomen kannalta on tärkeää, että tutkimus- ja kehitystyö on maailman ykkösluokkaa. Ympäristöystävällistä teknologiaa ja energiaa hyödyntävät yritykset tarvitsevat toiminta- ja markkinaedellytyksien kohentamiseen taloudellista tukea. Innovaatiovienti tukee myös kansantaloutta. 60 miljoonaa euroa tutkimukseen ja 30 miljoonaa euroa investointeihin on merkittävä panostus energia-asioiden eteenpäinviemiseen. Pitkäkestoinen tutkimustyö ja tuotekehitys laitevalmistajien taholla edesauttaa nimenomaan kotitalouksien mahdollisuuksia valita kotimaista energiaa hyödyntävä vaihtoehto. Laitteiden kokoluokan kasvaessa tehotkin kasvavat ja päästöt vähenevät; kotitaloudet hakevat kustannustehokkuutta myös.

Puhemies! Selonteossa kuntien rooli energian tuottajana ja kuluttajana nostetaan esille. Kuntien jätehuolto, rakennuskanta ja infran suunnittelu sekä toteutus voivat parhaiten ottaa ilmastokysymykset huomioon. Energiansäästöä ja uusiutuvien energialähteiden edistämistä on painotettava kuntien ja valtion keskinäisissä sopimuksissa.

Kari Uotila /vas:

Arvoisa herra puhemies! Ilmastonmuutos on tosiasia, ja taistelulippu sen muutoksen pysäyttämiseksi ja hallitsemiseksi on nostettava korkealle, ei kuitenkaan niin korkealle, etteivätkö jalat pysyisi jossain määrin samaan aikaan maassa.

Lähden siitä, että joitakin perusasioita meidän on tunnustettava kuitenkin, esimerkiksi se, että Suomi on suhteellisen kylmä ja pohjoinen maa. Meillä on pitkiä etäisyyksiä. Meillä on tällä hetkellä aika lailla energiaintensiivinen teollisuus. Meillä on tarve pitää esimerkiksi energiapolitiikkamme omissa kansallisissa käsissä niin paljon kuin se on mahdollista avautuvien markkinoiden voimassa ollessa. Ja on aivan selvää, että se teollisuus, jota täällä jotkut pikkuisen nimitellen kutsuvat savupiipputeollisuudeksi — jos siitä nyt mainitsen vaikka pari esimerkkiä: Tornion jaloterästehdas ja Raahen terästehdas — on sellaista teollisuutta, että se tuotanto muualle siirrettynä aiheuttaisi paljon enemmän päästöjä. Me emme voi mennä siihen suuntaan, että tekisimme ratkaisuja, joka johtaisivat siihen, että tuotantoa, jota joka tapauksessa maailmassa globaalisti käytetään ja tuotetaan, syntyisi siellä, missä huonommin ympäristöasiat otetaan huomioon kuin Suomessa.

Puutun pariin yksityiskohtaan, joihin jo debatissa kiinnitin huomiota.

Puurakentaminen: Olen todella pettynyt siitä, että sitä ei ole tässä selonteossa käsitelty ollenkaan, eli puun käyttöä ei ole käsitelty muuten kuin polttamisen osalta. Ministeri Pekkarinen vastasi, että siitä on omat ohjelmansa, mutta kun puhutaan strategiasta ympäristöasioissa, se olisi pitänyt myös tässä laajemmin huomioida. On nimittäin aivan totta, että puun käyttö joko materiaaleina puurakentamisessa tai muulla tavalla on hiilidioksidinielu, jolla on erittäin positiivisia ympäristövaikutuksia. Toisaalta käyttämällä enemmän puuta rakentamisessa, puutuotteissa jne. syrjäytetään sellaisia raaka-aineita, joiden tuottamiseen käytetään energiaa tavoilla, jotka aiheuttavat kasvihuonekaasupäästöjä.

Sen takia, kuten debatissa totesin, esimerkiksi Ranskan tavoitteena omalla puukäytön edistämisohjelmallaan on saavuttaa 7 miljoonan hiilidioksiditonnin päästövähennys. Ne ovat erittäin mittavia tavoitteita, ja tähän suuntaan meilläkin pitäisi pyrkiä. Päästövähennys tulee kahta kautta: puu sitoo, toimii nieluna, ja puun käytön lisäämisellä syrjäytetään sellaisten materiaalien käyttöä, jotka aiheuttavat päästöjä tuotantovaiheessa.

Toinen asia liittyy sähkömarkkinoihin. Olen kuullut, että esimerkiksi käydään keskusteluja ja KTM:ssä taitaa olla sisällä myös hanke siitä, että Venäjältä tulisi sähkökaapeli meren alitse Suomeen. Se on kriittisen tarkastelun kohteena, ja varmasti näin täytyy ollakin. Toisaalta kuitenkin meidän pitää miettiä, millä tavalla sähkömarkkinat toimivat tällä hetkellä pohjoismaisella tasolla. Norjassa on kuulemma tehty uusia linjauksia liittyen pohjoismaisiin sähkömarkkinoihin. Meillä kantaverkko on itse asiassa kahden toimijan monopoli tällä hetkellä. Voidaan kysyä, päästäisiinkö meillä esimerkiksi kuluttajien kannalta parempiin ratkaisuihin sähkön hinnassa, jos markkinat toimisivat suomalaisilla sähkömarkkinoilla paremmin.

Me emme saa ainakaan päästää tilannetta siihen, että tässä tapauksessa anomuksen jättänyt suomalais-venäläinen yritys rakentaa merikaapelin Suomen ohi Ruotsin teollisuuden tarpeisiin — josta on tehty jo pitkä esisopimus, millä tavalla Ruotsi tätä sähköä tulee jatkossa käyttämään — ja Suomi jäisi tästä hankkeesta sivuun. Jos ongelmana on esimerkiksi suomalaisen kantaverkon kapasiteetti, sitten pitää yhteistoimin sitä kapasiteettia rakentaa niin, että tämäkin mahdollisuus tulisi käytettyä. EU nimittäin ei vastusta sähköntuontia Venäjältä, niin kuin julkisuudessa on kerrottu. EU edellyttää Venäjän ydinvoimalaitosten turvallisuustason nostamista eurooppalaiselle tasolle, mutta sähköntuonnista päättää kukin jäsenmaa itse Venäjän kanssa.

Arto Seppälä /sd:

Arvoisa puhemies! Ilmastotavoitteet on otettava vakavasti. Tässä selonteossa on kyse siitä, jatkammeko johdonmukaisesti Suomessa jo edellisen hallituksen ja eduskunnan omaamaa monipuolisen energiatuotannon linjaa. Teollisuutemme ja energiatuotantomme ominaispäästöt ovat alhaisimpia maailmassa, ja uusiutuvilla energialähteillä on meillä selvästi EU-keskiarvoja suurempi osuus. Myös energiatehokkuudessa olemme edelläkävijöitä. Meidän tulee myös tulevaisuudessa sitoutua puolustamaan kestävää ympäristöä, ja tähän päämäärään pääsemme vain toteuttamalla Kioton sopimuksen meille asettamat velvoitteet.

Vahvan talous- ja työllisyyskehityksen turvaamiseksi velvoitteisiin sopeutuminen on tehtävä mahdollisimman taloudellisesti ja kustannustehokkaasti. Selonteossa omaksuttu lähtökohta siitä, että suomalaisille yrityksille ja kotitalouksille varmistetaan kaikissa olosuhteissa riittävä, turvallinen, kohtuuhintainen energiansaanti, on kannatettava, vaikkakin samalla myös erittäin haastava. Hiilidioksidipäästömme ylittävät jo nyt Kioton rajan selvästi aiheuttaen merkittäviä lisäkustannuksia.

Selonteon toinen merkittävä lähtökohta, energiatuotannon ja sitä koskevan päätöksenteon säilyttäminen kotimaassa, ehkäisee Suomen riippuvuutta muualla tehtävistä poliittisista tai taloudellisista päätöksistä. Tämän lisäksi tarvitaan toisaalta myös tiiviimpää yhteistyötä energiamarkkinoiden osalta niin Euroopan unionissa kuin myös Pohjoismaiden välillä. Kohtuullinen sähkön hinta ja vähäpäästöinen monipuolinen energiantuotanto ovat olleet Suomelle kilpailutekijä, joka on säilytettävä myös jatkossa. Liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen kannalta selonteko ottaa kantaa myös vähän hiilidioksidipäästöjä aiheuttavan teknologian hyödyntämiseen.

Keskustelu biopolttoaineiden käytöstä on suorastaan räjähtänyt kansalaisten keskuudessa. Monissa maissa julkinen valta onkin lähtenyt määrätietoisesti tukemaan näiden päästöjä vähentävien polttoaineiden tuotantoa ja käyttöä. Yhdysvallat ja Eurooppa ovat jo pitkään satsanneet tosissaan biopolttoaineisiin. EU:n tavoite onkin, että vuonna 2020 viidennes jäsenmaiden tieliikenteen energiasta syntyy eri biopolttoaineista. Välitavoite eli 5,75 prosentin biopolttoaineosuus pitäisi saavuttaa vuonna 2010, ja tämän vuoden lopussa on tavoitteena biodieselin, etanolin ja kaasun 2 prosentin osuus.

Energia- ja ilmastopoliittisessa selonteossa otetut edistysaskeleet biopolttoaineiden osalta tulevat Suomessa tarpeeseen. Biopolttoaineita ei ole tällä hetkellä hyödynnetty Suomessa mahdollisuuksien mukaan. Tällä hetkellä suomalaisten tieliikenteeseen käyttämästä energiasta vain 0,1 prosenttia tulee biopolttoaineista, mikä sijoittaa Suomen EU-maiden välisessä vertailussa pohjasakkaan. Suurimpana syynä tähän ovat biopolttoaineiden käyttöä hankaloittavat korkeat kustannukset ja jakelujärjestelmiin sekä käyttöön liittyvät vaatimukset. Selvitykset henkilöautoihin kohdistuvan ajoneuvoveron kehittämisestä hiilidioksidipäästöjen huomioon ottamiseksi tulee saattaa mahdollisimman pian päätökseen, jotta biopolttoaineet olisivat mahdollisimman pian kaikkien kansalaisten saatavilla.

Arvoisa puhemies! Harmittavaa selonteossa on se, että pidemmän aikavälin muutokset ja tavoitteet ovat jääneet siinä taka-alalle, sillä selonteossa on haluttu keskittyä lähiajan haasteisiin ja ajankohtaiseen energiapoliittiseen tilanteeseen. Tästä huolimatta Suomen on osaltaan varauduttava yhä tiukkeneviin ympäristötavoitteisiin. Energiapolitiikassa on löydettävä sellaisia energiamuotoja, jotka ovat sopusoinnussa ilmastopolitiikan pidemmän aikavälin tavoitteiden kanssa. Suomen hiilidioksiditaso alenee selvästi tultaessa Kioton ensimmäisen sopimuskauden vuodelle 2008. Päästöjen aleneminen johtuu käytäntöön otettavasta viidennestä ydinvoimalayksiköstä. Tästä syystä kuudennen ydinvoimalan rakentamisen mahdollisuutta ei tule yksiselitteisesti vastustaa energian kysynnän ja hiilidioksidipäästöjen kasvaessa samanaikaisesti.

Sirpa Asko-Seljavaara /kok:

Arvoisa herra puhemies! Oli erittäin mielenkiintoista kuunnella tätä keskustelua huoneessa, etenkin kahta nuorta vihreätä kansanedustajaa, jotka sanoivat, että kaikki toivo on jo mennyttä. Onneksi heidän puheenjohtajansa ed. Cronberg oli erittäin maltillinen.

Puurakentamisesta sanoisin ed. Uotilalle, että sehän on hyvässä vauhdissa nyt Suomessa. Itse kuulun Puu kulttuurissa ry:n neuvottelukuntaan, ja kyllä niin paljon kuin mahdollista yritetään rakentaa puusta, ja puurakennuksen professuurikin on sentään TKK:ssa.

Tämä selonteko energia- ja ilmastopolitiikasta, jota nyt käsitellään, on mielestäni varsin monipuolinen. Valitettavasti viides ydinvoimala viivästyi, minkä takia, kuten ministeri Pekkarinen sanoi, Kioton pöytäkirjaan liittyvä lasku tulee Suomelle nyt varsin kalliiksi. Haluaisin kiinnittää huomiota kahteen asiaan. Ensimmäinen on energiapoliittinen ja toinen on ilmastotutkimusta koskeva.

Tuulivoima on uusiutuva energiamuoto, johon selonteko suhtautuu varsin maltillisesti. En huomannut, että ministeri Pekkarinen olisi edes lukenut sitä yhtä kappaletta, mikä hänen puheensa monisteessa oli tuulivoimasta.

Tuulivoimateknologiaa kehitetään Suomessa, ja luin juuri Vtt:n sivuilta, että Suomessa on nyt kehitteillä tuulivoimaloita, joiden roottoreiden läpimitta on 130 metriä. Jos näin laajasta, valtavasta laitteesta on kysymys, niin senhän täytyy olla jopa 150 metriä korkea. Valtio tukee tuulivoimaloiden rakentamista sekä myös niiden energiatuotantoa.

Tuulivoimalat toimivat Suomessa varsin tehottomasti, koska tuulet ovat Suomessa epäsäännöllisiä. Tuulivoimahan sopii hyvin esimerkiksi Intiaan, jossa on säännölliset, saman suuntaiset tuulet. Tuulivoimalat, ainakin niin massiiviset kuin nyt nämä uudet voimalat, ovat merkittävä maisema- ja ympäristöhaitta. Tähän on myöskin ympäristövaliokunta kiinnittänyt huomiota. Tuulivoimalaa ei siis pitäisi rakentaa ympäristöllisesti arvokkaisiin paikkoihin, kuten tuntureiden laelle, saaristoon, luonnonsuojelualueiden välittömään läheisyyteen. Nythän on jo kaadettu kaksi tuulivoimalaa Barösundin salmesta, koska ne aiheuttivat hirveätä melua ja haittaa kesäasukkaille. Tuulivoimala siis sekä on maisemallisesti häiritsevä että aiheuttaa melua ja lisäksi vilkkumisilmiön.

Maankäyttö- ja rakennuslaki määrittää kyllä paikat, mihin tuulivoimaloita saa rakentaa, mutta kunnanvaltuusto voi pienessä saaristokunnassa määrätä, mihin tuulivoimala sijoitetaan. Maakuntakaavassa on muun muassa Varsinais-Suomessa määritelty jo 80 aluetta, joille tuulivoima voisi soveltua. Toivottavasti saaristoamme ei pilata näillä jättiläismäisillä teollisuuslaitoksilla, vaan tuulivoimalat sijoitetaan jo valmiiksi rakennetuille alueille, kuten satamiin ja teollisuusalueiden läheisyyteen. Jos asuu Tampereella, niin tuulivoima ei haittaa, koska en ole nähnyt yhtään tuulivoimalaa Keski-Suomessa.

Tuulivoimaloiden rakentamisessa on tehty suuria virheitä Tanskassa, Saksassa ja Espanjassa, joissa on nyt syntynyt laajoja kansanliikkeitä niitä vastustamaan ja edistämään niiden purkamista. Jos ministeri Enestam olisi täällä, kysyisin häneltä, onko ympäristöministeriö antanut ankarampia ohjeita siitä, minne tuulivoimaloita on sopiva rakentaa.

Ilmastonmuutoksen tutkimiseen panostetaan runsaasti rahaa, ja tässä selonteossa ei ole mainittu Ilmatieteen laitosta, jossa on Luova-niminen projekti, joka on rakennettu tutkimaan ilmastomuutoksia ja varoittamaan kansalaisia alkavista katastrofeista. Sen hinta on vain 1,7 miljoonaa, ja se ei ole saanut vielä budjettirahoitusta. Toivoisin, että myöskin tämä pääsisi mukaan. Onko ministeri Enestam siis tietoinen Ilmatieteen laitoksen kansainvälisistä tutkimus- ja turvahankkeista? Tuleeko Luova-hanke saamaan valtion rahoitusta, jotta ilmastonmuutoksien aiheuttamien luonnononnettomuuksien varoitusjärjestelmä saadaan Suomessa aikaan?

Pentti Tiusanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Asko-Seljavaara puhui ihan asiaa puurakentamisesta, ja se on tärkeä nielu. Mutta hän mainitsi myöskin ympäristövaliokunnan ja ympäristövaliokunnan käsityksen tuulivoimasta. Haluaisin painottaa, että ympäristövaliokunta ei ole vastustanut tuulivoimaa sinänsä energialähteenä, vaan olemme painottaneet nimenomaan sitä, mihin edustajakin viittasi, että maakuntakaavassa (Aivastus salissa) pitää osoittaa — Terveydeksi! — tuulivoiman sijoituspaikka, eikä sitä saa toteuttaa niin kuin tähän saakka, että esimerkiksi kunnallisella rakennusluvalla perustetaan merkittävästi maisemaan vaikuttava voimalaitos. Mutta maakuntakaavassa etsitään sopivat paikat, ja tämä on kansallisten alueidenkehittämistavoitteiden mukainen menettely.

Markku Laukkanen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Minunkin kommenttini liittyy ed. Asko-Seljavaaran esiin nostamaan puurakentamiseen. Totta kai, mehän olemme saaneet paljon aikaan. Suomi on numero ykkönen maailmassa puun käytössä per capita. Mutta se ongelma ja se, minkä takia tämä on nyt noussut täällä esiin, on siinä, että puurakentamisen etuja tavallaan ilmastopäästöjen kannalta, tavoitteisiin sitoutumisen kannalta, ei ole noteerattu riittävästi.

Täällä kyllä mainitaan sana puurakentaminen, mutta samaan aikaan ministeri Pekkarisen johdolla on tehty hallituksessa erinomainen puurakentamisen teollisuuspoliittinen ohjelma, meillä on puurakentamisen asuntopoliittinen ohjelma. Nämä ovat hienoja asioita, ministeri Pekkarinen, mutta pitää nähdä puurakentamisen mahdollisuus ja luonne nimenomaan hiilinieluna, siis että on se puu vaikka tässä pöydässä tai paneelina sisällä tai ulkona puurakennuksissa, sitä enemmän se sitoo hiilidioksidipäästöjä. Tämä on, ministeri Pekkarinen, silloin lisäargumentaatio teidän teollisuuspoliittiselle ohjelmallenne ja sen toteuttamiselle. Kannattaa viedä tämä suomalainen puurakentamisen malli nyt laajasti Eurooppaan (Puhemies koputtaa) myöskin tällä ilmastopoliittisella perusteella. Puulla on vahva ekologinen kilpailukyky.

Sirpa  Asko-Seljavaara /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! En myöskään vastusta tuulivoimaloiden rakentamista, vaan puhun niiden oikean sijoittamisen puolesta, mistä myös ed. Tiusanen on runsaasti puhunut.

Tiedustelisin ed. Laukkaselta: Oletteko te tietoinen tästä Luova-hankkeesta, koska sen rahoitusehdotus on lähetetty nimenomaan tänne liikenneministeriöön? Sen tarkoituksena on siis kartoittaa tulevia luonnonkatastrofeja ja varoittaa kansaa sellaisista. Oletteko tietoinen tästä hankkeesta? Se on Ilmatieteen laitoksen hanke.

Markku Laukkanen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Mikäli tämä Luova-hanke tarkoittaa nyt tämän uuden informaatioteknologian käyttöä näiden luonnonkatastrofien varoitusjärjestelmässä, niin olen tietoinen. Sen ideahan on se, että kun Suomi on nyt kuitenkin erittäin pitkälle edistynyt tietoyhteiskuntamaa laajassa ymmärryksessä, se myöskin on kyennyt tuottamaan informaatioteknologiassa sellaisia verkkojärjestelmiä ja päätelaitteita, yhteensovittamaan niitä, että meillä on osaamista tällä alueella. Tämähän käytiin läpi jo oikeastaan tsunamin jälkikeskustelussa ja silloin todettiin, että Suomen kannattaa tähän satsata, koska se ydin on siinä, että me voisimme sen tuotteistaa, tehdä siitä vientituotteen, ja eräissä tapauksissa käyttää jopa tällaista kehitysapuna.

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Tässä strategiassa on nyt valittu sellainen menettelytapa, että puun käytön kokonaisarvio näkyy sieltä papereista. Mutta mikä osa siitä käytetään rakentamiseen ja miten rakentamisessa ja puutuoteteollisuudessa sitä edistetään, sitä ei ole nyt käyty kirjaamaan tähän strategiapaperiin, koska siitä on erillinen asiakirja, joka on puurakentamisen ja puun käytön kansallinen edistämisstrategia viideksi vuodeksi eteenpäin. Tämä on tavallaan selitys sille, minkä takia tämä ei näy vahvemmin tässä asiakirjassa.

Inkeri Kerola /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Energia- ja ilmastostrategian linjapaperia on moitittu yleisesti lyhytjänteiseksi. Arvioijilla on jäänyt pimentoon se havainto, että ilmastonmuutoksen hallinnassa tarvitaan monen asteisia toimenpiteitä. Mielestäni tämän tyyppisen linjapaperin onkin käsiteltävä vaikuttavuudeltaan erilaisia toimia sekä lyhyellä että pitkällä aikajänteellä. Oman ongelmansa muodostavat muutokset toimintaympäristössämme, jotka horjuttavat ennakoitavuutta. Esimerkiksi tutkimus- ja tuotekehityspanostukset sekä ympäristöteknologia ovat kestoltaan aina vuoteen 2050 luotaavia toimenpiteitä, joilla ennakoidaan ja näin myös minimoidaan tulevia ilmastonmuutoksia maailmanlaajuisesti.

Ympäristöteknologian maailmanmarkkinat ovat noin 550 miljardia euroa ja kasvavat 10 prosentin vuosivauhdilla. Syitä kasvuun ovat tietysti regulaatio, ilmastonmuutos ja energian hinta. Merkittävää on, että kyseisen alan työllistävyys ei ole Suomessa kasvanut vuosina 1998—2003. Suomi kuitenkin voi ja kykenee omatessaan koko maailmanlaajuisen demoalueen olemaan positiivinen edelläkävijä ympäristöasioissa. Erityisesti yliopistojen ja teollisuuden välisen vuoropuhelun lisääminen tulevaisuutta varten on välttämätöntä juuri tämän tyyppisissä ympäristötutkimusasioissa.

Ekotehokkuus on kytkettävä aina myös ilmastonmuutokseen. Ekotehokkuus velvoittaa meitä miettimään keinoja ja valintoja myös arkielämässä. Tällöin puhumme energiansäästöstä ja järkevästä elämäntavasta. Näin ollen ekotehokkaampi yhteiskunta ja elämäntapa ei tarkoita elintason laskua, vaan elämänlaadun parantamista. Meillä kaikilla on näin ollen varaa vähentää energiankulutustamme kasvun siitä kärsimättä ja vaikuttaa maailmanlaajuiseen ongelmaan yhteisesti.

Otettakoon esimerkiksi Pohjois-Karjala-projekti, jolla tähdättiin sydän- ja verisuonitautien ehkäisemiseksi elämäntapamuutoksiin. Pienillä toimilla on merkittäviä vaikutuksia, ei elintasoon vaan elämänlaatuun. Pienien purojen, kotitalouksien, ja suurten jokien, teollisuuden, sananvalta on energiakäyrien juoksutuksessa lopulta yhtä merkityksellinen. Tarvitsemme siis laajan repertoaarin, kaikki mahdolliset energiantuotantomuodot, käyttöömme, hajautetun järjestelmän vesivoima mukaan lukien.

Tämä linjaus tukee siis myös hajautetun yhteiskuntarakenteen rakentumista keskitetyn sijaan. Vaikutukset näkyvät positiivisesti muun muassa liikenteen päästöissä, ympäristön kuormituksessa jne. Tällä haluan korostaa sitä, että ilmastonmuutokseen on kytkettynä aina poliittisia linjauksia maan sisällä. Emme puhu siis pelkästään ilmastonmuutoksesta, vaan puhumme myös siitä, mihin eri toimintoja sijoitamme. Esimerkkinä otettakoon jätekeskittymät, jolloin kuljetuksesta syntyy enemmän päästöjä kuin paikallisesti kootusta jätejärjestelmästä. Kannustinjärjestelmä on aina ihmisen arkipäivän toimissa parhaiten tuloksia tuottava. Siksi suomalaiset ovat avainasemassa mietittäessä ympäristöön liittyviä veroja, teknologiaa tai metsäpolitiikkaa. Me päättäjät luomme tahtotilan, jota edellä mainituilla välineillä toteutetaan aina vuoteen 2050.

Sattumilla ei edistetä tuotannon jatkuvuutta tai kilpailukykyä, vaan ennakoitavuus myös ympäristöasioissa on oleellista. Joitakin signaaleja voi herättää ympäristöasioissa etujoukossa marssimisella, mutta se muodostaa samalla aina myös riskin. Aikaa kuluu siihen, että voimme briljeerata ympäristöasioilla siten, että asiakas suostuu maksamaan tuotteen hinnassa lisäarvoa ympäristöasioiden hyvän hoidon vuoksi. Sinänsä arvokkaita ovat eräiden tuotantolaitosten sertifiointijärjestelmät sekä säännöllinen ympäristöraportointi. Oleellisempaa kuitenkin on, niin idealistiselta kuin se tuntuukin, että olemme maailmanlaajuisesti yhdessä rintamassa vaikuttamassa muutoksiin. Suomi ei nöyristelemällä pärjää "pallolaajennuksen" kourissa. Kumppanien kautta toimien syntyy parhaita tuloksia.

Antti Rantakangas /kesk:

Puhemies! Täällä on iltapäivän aikana monissa puheenvuoroissa annettu tunnustusta hallitukselle ja itsekin haluan antaa ja erityisesti ministeri Pekkariselle. Meillä on käsiteltävänä varsin onnistunut energia- ja ilmastopoliittinen strategia. Se on monessa mielessä realistinen, mutta myöskin kovin haasteellinen. Itse toivon, että niihin moniin toimenpiteisiin, mitkä siellä sisällä ovat, löydetään myöskin pitkällä tähtäimelläkin riittävä rahoitus.

Sen sijaan vähemmälle huomiolle on jäänyt se tausta, minkä vuoksi me olemme nyt varsin kovien haasteiden edessä täällä energia- ja ilmastopolitiikassa. Suomihan hyväksyi 1998 Kioton velvoitteet, ja myöhemmin päätettiin EU:n päästökauppajärjestelmästä, ja nyt näyttää siltä, että lähes kaikki ovat yhtä mieltä siitä, että Suomi otti liian kovat tavoitteet kannettavakseen. Tässä mielessä on miellyttävää, että myös kokoomuksessa on nyt herätty, vaikka aikanaan oltiin hyväksymässä erityisen kovat tavoitteet Suomelle siitäkin huolimatta, että Suomi monelta tekijältään oli erilaisessa asemassa kuin muut Euroopan unionin maat.

Euroopan unionin kilpailukyky on mielestäni tärkeä seikka, joka on otettava huomioon, kun asetetaan tavoitteita energia- ja ilmastopolitiikalle. Nyt jos EU lähtee siitä, että 15 prosentin päästömäärällä lähdetään toimimaan niin kuin hurmoshengessä koko maailmanlaajuisen ongelman ratkaisemiseksi, niin mielestäni siinä on se varjopuoli, että se tulee vaikuttamaan kielteisesti Euroopan unionin kilpailukykyyn, talouteen, työllisyyteen ja hyvinvointiin. Siinä mielessä vähän jarrua tässä unionin puolellakin pitäisi painaa ja erityisesti sitten, kun uusia tavoitetasoja määritellään. Yhdyn niihin arvioihin, oikeastaan vetoomuksiinkin, joissa painotetaan tätä maailmanlaajuista sopimusta päästöjen rajoittamiseksi. Siihen pöytään tarvitaan todellakin Yhdyvallat ja Aasian maat ja monet monet muutkin maat maailmalta, toki unionikin, mutta ei yksistään unioni.

Tässä hallituksen strategiassa on todella monia merkittäviä tavoitteita. Ehkä keskeisin on kunnianhimoinen uusiutuvan energian käytön lisäystavoite. Tavoitteena on nostaa 25 prosentilla uusiutuvan energian osuutta vuoteen 2015 mennessä ja peräti 40 prosentilla vuoteen 2025.

Toinen merkittävä asia on huoli omavaraisuudesta ja tavoite sähkön- ja muun energiantuotannon lisäämisestä.

Myös tärkeä linjaus on se, että mitään energiantuotannon vaihtoehtoa ei lähtökohtaisesti suljeta pois. Uskon, että lähes koko eduskunnan tasolla nyt jo nähdään, että se energiapoliittinen kokonaisratkaisu, joka tehtiin edellisen eduskunnan toimesta 2003, oli Suomen kannalta todella viisas ratkaisu: perusvoimaratkaisu ydinvoimapohjaisena ja voimakas panostaminen bioenergiaan.

Täällä ministeri Pekkarinen totesi, että vuoteen 2010 mennessä tämä kuuluisa risupakettikin on toteutumassa. Eli se on selkeä tunnustus siitä, että kannatti rakentaa kokonaisuus, joka on myöskin tulevaisuudessa kestävä osa Suomen energiapolitiikkaa. Tällaista vastaavanlaista linjaa tarvitaan, kun ajatellaan päästökauppakautta vuonna 2012 ja siitä eteenpäin.

Puhemies! Jatkovalmisteluun jäi kolme tärkeää asiaa, ensinnä omakotitalojen lämmitysjärjestelmän tuki ja sen käytännön ratkaisu. Mutta luotan siihen, että hallitus on tässä yksituumainen ja löytää teknisen ratkaisun, käytännön ratkaisun, miten tähän päästään. Se ei varmastikaan tule olemaan ongelma.

Liikenteen biopolttoaineitten osuuden nostamisesta pitää muistuttaa sen verran, että kokoomus on täällä tuntenut nyt aitoa huolta tämän asian osalta, mutta viime kaudella, kun käsiteltiin EU:n direktiiviä liikennepolttonesteitten biopolttoaineosuudesta, kokoomus kyllä vastusti minkäänlaisen tavoitteen asettamista. Nyt on tietysti hyvä, että sieltäkin puolen on tukea hallitukselle tulossa.

Turpeen kilpailukyvyn osalta suhteessa tuontipolttoaineisiin olen erittäin tyytyväinen isoimpien eduskuntaryhmien puheenvuoroihin. Kokoomuksen, SDP:n ja keskustan ja myöskin eräitten muitten ryhmien puheenvuoroissa tuotiin selkeästi esille se tavoite, että turpeen asema on saatava paremmaksi suhteessa tuontipolttoaineisiin. Nyt on pidettävä kiinni siitä, että eduskunta pitää kiinni päästökauppalain yhteydessä hyväksytystä lausumasta, jonka mukaan turpeen asemaa ei saa päästökauppajärjestelmän seurauksena heikentää. Tässä olisi kyllä toivonut jo hallitukselta konkreettista ja selkeää esitystä. Sen tiedän, että se ei ainakaan ministeri Pekkarisesta ole ollut kiinni. Tämä eduskuntaryhmien myönteinen kanta merkitsee sitä, että uskon, että talousvaliokunnassa saamme aikaan tältäkin osin aiempiin päätöksiin nojaavan lausuman, joka tuo selkänojaa ministeri Pekkariselle ja hallitukselle.

Tatja Karvonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Näin aluksi haluaisin myöskin aloittaa kiitoksilla niin kuin edellinenkin puhuja. Kun raportin sai käteen, niin voi ilolla todeta, että on hyvä olla keskustalainen ja on hyvä, että keskustalainen ministeri on tuonut siihen raporttiin sitä vihreyttä, mitä me pitkään olemme odottaneet.

Vuonna 2004 Suomen energian kokonaiskulutus pysyi lähes edellisvuotisella tasolla. Energian loppukäyttö eli energiamäärä, joka jää energian siirto- ja muuntohäviöiden jälkeen yritysten, kotitalouksien ja muiden kuluttajien käyttöön, kasvoi kuitenkin noin 2 prosenttia. Merkittävimmät energialähteet olivat öljy ja puupolttoaineet, ja niiden perässä seurasivat ydinvoima, hiili ja maakaasu. On kuitenkin muistettava, että Suomen suuri energiantarve johtuu pitkälti kylmästä ilmastosta, pitkistä välimatkoista sekä teollisuuden energiavaltaisesta rakenteesta.

Teollisuushan käyttää meillä noin puolet koko Suomen energiantarpeesta. Teollisuuden sähköntarve kasvaa tänä vuonna arviolta yli 3 prosenttia ja lähivuosina keskimäärin 2 prosentin vauhdilla. Suomalaisen teollisuuden kilpailukykyä pitää vahvistaa. Mielestäni hallitus on vastannut tähän hyvin, muun muassa selonteossa esitetyllä teollisuuden maksaman sähköveron alentamisella. Kotitaloudet käyttävät sähkön kokonaiskulutuksesta 22 prosenttia. Onneksi teknologian kehitys on mahdollistanut sen, että muun muassa kylmälaitteiden energiankulutus on vähentynyt 25 vuodessa jopa kolmanneksen.

Suomi on riippuvainen ja liiankin riippuvainen tuontienergiasta, koska se kattaa tällä hetkellä noin 70 prosenttia energiasta. Valitettavasti öljy on yhä tärkein tuontipolttoaine. Seuraavaksi eniten tuodaan kivihiiltä ja ydinvoimaa. Maakaasun osuus on energiantuonnista 10 prosenttia.

Maamme on tällä hetkellä varsin riippuvainen erityisesti Venäjästä, joka toimittaa 90 prosenttia tuontisähköstä, 65 prosenttia raakaöljystä, 60 prosenttia kivihiilestä sekä 100 prosenttia maakaasusta. Maakaasu on muihin vaihtoehtoihin verrattuna myös erittäin kallis, ja hinnanvaihtelut ovat suuria, eikä niitä voida juurikaan ennustaa. Mikäli tuonti ulkomailta häiriintyy, niin tämänhetkinen kotimainen tuotanto ei riitä kattamaan energiantarvettamme. Tulevaisuudessa pitäisikin pyrkiä omavaraisuusasteen nostamiseen ja huoltovarmuuden ylläpitämiseen. Sen vuoksi on tärkeää, että energiantuotanto on riittävän hajautettu ja perustuu uusiutuvien energiamuotojen käyttöön.

Kotimaisen uusiutuvan energian käyttö kasvoi viime vuonna yhteensä noin 10 prosenttia. Eniten kasvoi vesivoiman tuotanto. Nykyisin vesivoiman osuus sähköntuotannosta vaihtelee 10 ja 20 prosentin välillä riippuen vesivuodesta. Vesivoimalla on monta merkittävää roolia sähkön tuotannossa. Tärkein on tietenkin säätöominaisuus, jolla voidaan vastata sähkön kulutushuippuihin tuottamalla riittävästi sähköä sillä hetkellä, kun kulutus on suurin. Tehon muutokset ovat suuria, ja niihin kyetään reagoimaan varsin nopeasti. Vesistöjen säännöstely mahdollistaa vesivoiman käytön säätövoimana ja helpottaa sähkön toimitusta kuluttajille. Vesivoimasääntelyllä on myös kyetty torjumaan tulvia tai vähentämään niiden aiheuttamia vahinkoja. Vesivoiman rooli säätövoiman tuottajana korostuu erityisesti kuivina vuosina.

Sähkön tarpeen kasvu ja ilmastonmuutoksen torjunta ovat vaikeasti yhteensovitettavia kysymyksiä. Vesivoimalla voitaisiin kuitenkin välttää merkittävästi energian tuotannon hiilidioksidipäästöjä. Suomen vesistöistä on tällä hetkellä tutkittavana 37 potentiaalista vesivoimalaitoksen tehonnostoa. Teknisten laskelmien perusteella Suomessa on mahdollista lisätä vesivoiman tuotantoa puuttumatta jo toteutettuun suojeluun.

Suuri potentiaali on Pohjois-Suomen vesistöissä. Tämän hetken arvion mukaan rakennettavissa olevasta vesivoimapotentiaalista voitaisiin toteuttaa lähes 200 megawattituntia vuoteen 2010 mennessä ja vuoteen 2015 mennessä reilut 200 megawattituntia. Laitosten tehostamisinvestoinnit toteutuvat kannattavuussyistä vasta peruskunnostusten yhteydessä. Toteuttamisaikataulua on kuitenkin mahdollista nopeuttaa investointitukien avulla.

Anni  Sinnemäki /vihr:

Arvoisa puhemies! Ensin muutama kommentti tähän käytyyn keskusteluun.

Mielestäni on erittäin valitettavaa, että hallitus ei ole päässyt eteenpäin tässä ansiottoman arvonnousun leikkaamisessa tai windfall-voiton verottamisessa. Ministeri Pekkarinen totesi, että tämä on yleiseurooppalainen keskustelu, jota Suomi tiiviisti seuraa. Eikö kuitenkin olisi niin, että tässä tapauksessa Suomi voisi olla näyttämässä tietä eurooppalaiselle kentälle, miten tämä asia tulisi hoitaa? Eduskunnassa on tälläkin hetkellä sisällä ed. Tynkkysen lakialoite windfall-voiton verottamisesta, ja uskoisin, että tällainen ansiottoman arvonnousun leikkaaminen ja ratkaisun tekeminen sen suhteen toimisi nimenomaan niin, että jos Suomi etenisi tässä asiassa, niin myös muut eurooppalaiset maat pääsisivät liikkeelle, koska se on tyypillisesti sellainen asia, että jos siinä näyttäisi esimerkkiä, niin varmasti seuraajia myös löytyisi.

Arvoisa puhemies! Toinen asia, johon toivoisin, että eduskunta käsittelyssään paneutuisi ja johon ministerikin toivottavasti ottaisi kantaa, on kysymys päästöoikeuksien ostamisesta. On valitettavaa, että tämän strategian yhteydessä tehdyistä rahapäätöksistä niin suuri osa näyttää menevän siihen, että rahoitetaan päästöjen kasvattamista sen sijaan, että rahoitettaisiin päästöjen vähentämistä. Jos Suomi ostaa päästökiintiöitä, joita voidaan saada Kioton pöytäkirjan joustomekanismien käytöstä, niin mielestäni olisi järkevää ajatella asiaa niin, että nämä ostetut päästökiintiöt myytäisiin edelleen, niin että ne muodostuisivat osaksi kotimaista päästökauppaa sillä tavalla kuin säädetty linkkidirektiivi mahdollistaa EU:n sisäisen päästökaupan ja toisaalta näiden Kioton joustomekanismien käytön, mutta silloinkin olisi perusteltua, että nimenomaan näiden kiintiöiden käyttäjät näistä maksaisivat, että ne eivät olisi päästöjä, jotka menisivät yleisesti veronmaksajien piikkiin.

Arvoisa puhemies! Energian saannin turvaamisessa on kaksi puolta, ja näistä usein energian säästön mahdollisuudet jäävät liian vähälle huomiolle. Tässä salissa on tänään todettu se tosiasia, että Suomessa on vielä valtavia mahdollisuuksia energian säästön ja energian käytön tehostamisen alalla, ja tästä strategiasta tulisi löytyä ja eduskunnan tulisi löytää nykyistä tehokkaampia ja järeämpiä keinoja siihen, että näitä säästö- ja tehostamismahdollisuuksia otettaisiin käyttöön.

Energian säästöä saadaan aikaan toimintatapoja muuttamalla ja uusilla teknologioilla. Valtaosa energiansäästötekniikoista on hyvin kannattavia, ja melko kalliitkin energiansäästötavat ovat usein edullisempia kuin vastaavan sähkömäärän tuottaminen. EU:n komissio on arvioinut, että niissä 15:ssa EU:n jäsenmaassa, jotka meillä oli, ennen kuin EU laajeni, olisi taloudellisesti mahdollista säästää energiaa 15 prosenttia seuraavan kymmenen vuoden aikana, mutta Suomessa on tyydytty reippaasti matalampiin tavoitteisiin. Ei ole hyvä, että me emme olisi mukana niissä tavoitteissa, joihin EU-tasolla on päädytty.

Esimerkiksi metsäteollisuudenkin osalta, jossa paljon on jo tehty energian käytön tehostamiseksi, on vielä valtavia mahdollisuuksia. Kun kauppa- ja teollisuusjaosto vieraili Kotkassa, jossa toimii metsäteollisuuden itsensä rahoittama professuuri, jossa pohditaan nimenomaan käytännön kannalta energiansäästötoimenpiteitä, niin esimerkiksi tämä yksikkö totesi siellä, että metsäteollisuuden laitoksissa on sellaisia tehostamismahdollisuuksia, että helposti yhden ydinvoimalaitoksen kapasiteetti tätä kautta voitaisiin säästää.

Tästä strategiasta puuttuu myös konkreettinen aikatavoite siihen, missä kohtaa energian kokonaiskulutuksen kasvu pitäisi pysäyttää. Olisi tärkeää, että tälle olisi selkeä aikamäärä.

Arvoisa puhemies! Tähän lopuksi kannatan ed. Pulliaisen ehdotusta käsittelyvaliokunnista.

Hanna-Leena Hemming /kok:

Arvoisa puhemies! Kun ensimmäisen kerran luin hallituksen energia- ja ilmastopoliittisen selonteon, olin melkein ihastuksesta lääpälläni. Hienoa, tässähän on kaikki ja taivas myös. Lähempi tarkastelu oli kuitenkin valtava pettymys. Hallitus on miettinyt kasan keinoja, joilla voimme nippa nappa täyttää Kioton sopimuksen velvoitteet, eikä sitten sen enempää. Hallituksen strategiaksi kutsuma paperi onkin pelkkää silkkoa sisältä.

Ilmastonmuutos on suurin uhka, joka maapalloa tällä hetkellä koettelee. Eurooppa elää eilisten tv-uutisten mukaan pahinta ilmastonmuutosta 5 000 vuoteen. Hallituksen strategia keskittyy kuitenkin kiittelemään sähkön hinnan nousua ja sen vaikutusta ihmisten energiankulutukseen, sen sijaan että aktiivisilla toimilla kannustettaisiin, kannettaisiin vastuuta ja ohjattaisiin ihmisten kulutustottumuksia, puhumattakaan siitä, että otettaisiin selvästi kantaa kuudenteen ydinvoimalaan, vaikka viidennenkin rakentamisprosessi kestää kymmenen vuotta.

Hallituksen strategia pohtii jopa, miten voimme käyttää hyväksemme ilmastonmuutoksesta aiheutuvia mahdollisuuksia. Juuri tähän kiteytyykin koko strategian heikkous. Hallituksen tiedot ilmastonmuutoksesta ovat samaa tasoa kuin keskivertosuomalaisella muutama vuosi sitten. Ajateltiin ilmaston lämpenevän muutamalla asteella, ja siitähän seuraa, että palmut kasvavat Suomen etelärannikolla ja viinirypäleitä viljellään Nurmijärvellä ja Seinäjoella kehitellään omaa Chardonneyta. Valitettavasti totuus ilmastonmuutoksesta on paljon pelottavampi, ja jokainen suomalainen lukiolainenkin tietää sen jo vuonna 2005.

Kaikkien niiden lisäselvitysten lisäksi, joita hallitus miltei kolme vuotta virkaa toimitettuaan alkaa nyt tehdä, käsillä oleva selonteko lähiajan energia- ja ilmastopolitiikan linjauksista tyytyy ihastelemaan sitä, miten päästökauppa nostaa sähkön hintaa ja on siten hyvä keino energian käytön vähentämiseen. Kuvitteleeko hallitus todella, että kotitaloudet luopuisivat tietokoneistaan ja pyykinpesukoneistaan, kun sähkön hinta päästökauppojen vuoksi nousee? Kuvitteleeko hallitus, että kerrostaloyhtiöissä asukkaat tiivistävät ikkunoitansa ja lämmittävät vähemmän pelkästään sähkön hinnan nousun takia? Teollisuus ei nimittäin tuhlaa sähköä. Se on kyllä jo varsin etevä laskemaan sähkön niin kuin muidenkin tuotantotekijöidensä kustannuksia ja tekemään säästöjä siinä, missä se on mahdollista. Teollisuus on myös siirtynyt jo hyvissä ajoin äärimmäisen energiatehokkaisiin tuotantomenetelmiin.

Vai ajatteleeko hallitus, että öljyyn perustuvien polttoaineiden hinnan noustessa ihmiset ajavat vähemmän autolla? Kuitenkin nykyhallituksemme on nähnyt paljon vaivaa supistaessaan julkista liikennettä ja taistellessaan sen puolesta, että asutusta ja palveluita jatkossakin on tarjolla koko Suomessa. Nämä haja-asutetut ihmiset tarvitsevat autoja jatkossakin selvitäkseen elämästään, siitä huolimatta että energiastrategiaan on kirjattu tavoite kaavoituksella ohjata asutusta taajamiin. Teot ja puheet menevät nyt ristiin tässä ja monessa muussakin kohtaa.

Veropolitiikan merkitys ihmisten energiankulutukselle ja käyttämälle energiamuodolle on kaikille itsestäänselvyys, mutta siitä huolimatta hallitus vasta nyt alkaa tutkia asiaa. Ympäristövaliokunta on puolitoista vuotta sitten lausunnossaan edellyttänyt, että muun muassa vähemmän päästöjä aiheuttavien autojen lisääntymistä Suomen autokannassa edesautettaisiin veropoliittisin päätöksin. Niinpä tuntuu uskomattomalta, että nyt asian tutkimista vasta jatketaan, sen sijaan että tässä ajassa olisi jo jotain konkreettista tarjolla. Kovin kauniilta kuulostaa ajatus, että valtio pyrkii omissa hankinnoissaan edistämään energiatehokkaampien ja biopolttoaineita käyttävien ajoneuvojen hankintaa. Jos valtion veropolitiikka on jatkossakin niin ahnetta, että hyvinvointivaltion ylläpitäminen vaatii myös nykyisenlaiset polttoaineverot, vaikka autot kulkisivat vedellä — näin totesi kauppa- ja teollisuusministeriön virkamies noin kuukausi sitten haastattelussa — ei Suomessa ole tulevaisuutta. Miksi poliisit eivät nyt aja dieselautoilla? Siksi, että niiden hankintahinta on bensiinikäyttöisiä suurempi. Mistä valtion laitokset jatkossa saavat tarvittavat lisärahat energiatehokkaampien autojen hankintaan? Tyhjää puhetta siis kaikki, ministeri.

Hyvinvointivaltion nimissä myös ympäristöä säästävien energialähteiden verotus pidetään tasolla, joka tekee ympäristötyöstä elitististä. Ympäristöä suojeleviin ratkaisuihin ei ole varaa kuin hyvätuloisilla pääomista eläjillä. Kuitenkin ympäristöstä pitäisi muodostua osa hyvinvointia itseään ja siihen pitäisi olla varaa kaikilla. Veroahneus ei sovi pelinappulaksi, kun kysytään, onko tulevaisuutta ollenkaan.

Hallituksen energiastrategia tarttuu päästökauppaan kuin viimeiseen oljenkorteen. Päästökauppa on vain yksi tapa yksittäisen maan, esimerkiksi Suomen, siirtää mömmönsä kustannuksia jonnekin muualle. Itse mömmöt menevät sinne, minne ovat tähänkin asti menneet: ilmakehään. Globaaliin ilmasto-ongelmaan päästökauppa ei ole ratkaisu, pikemminkin päinvastoin, koska se antaa ikään kuin sellaisen tunteen, että jotain merkittävää on tehty. Päästökauppa ja energiaverotuksen erilaiset muodot ovat luonteeltaan defensiivisiä ...

Kiitos, minä lopetan, aivan lyhyesti. Lyhennän puhettani, puhemies.

Kerta toisensa jälkeen nykyinen hallitus on syyttänyt edellisiä hallituksia nykyisistä ongelmista ja samassa yhteydessä osoittanut odottavansa, että joku tuleva hallitus ratkaisee nämä ongelmat. Tämä selonteko ei tee poikkeusta totuttuun kaavaan, ja asian vakavuus huomion ottaen se on hyvin pelottavaa.

Rauno Kettunen /kesk:

Arvoisa puhemies! Kansallinen energia- ja ilmastopoliittinen selonteko on vihdoin pitkän poliittisen väännön jälkeen eduskunnan käsittelyssä, kiitos siitä ministeri Pekkarisen ansiokkaalle toiminnalle. Selonteko ja toimet siinä ovat tärkeitä ja tuloksellisia, toisin kuin ed. Hemming äskeisessä arviossaan esitti.

Ilmasto on muuttumassa ennennäkemättömän nopeaa vauhtia. Pohjoiset napajäätiköt sulavat voimakkaasti, etelämpää vuoristoista ne pahimmillaan ovat häviämässä kokonaan. Jäätiköiden sulaminen nostaa merien pintaa ja aiheuttaa todennäköisesti ennakoimattomia muutoksia merivirtoihin ja yleisesti ilmastoon. Siperiasta ikirouta on alkanut sulaa ja sieltä on vapautumassa suuria määriä metaanikaasua, joka kiihdyttää kasvihuoneilmiötä. Eilen julki tulleen laskelman mukaan Euroopan kolme kuuminta kesää 5 000 vuoteen on vietetty 2000-luvulla.

Kenellekään ei jääne epäselväksi, että paljon on tehtävä ja nopeasti. Syntynyt sopu energiapaketista sisältää 60 miljoonan euron tuen energiateknologian kehittämiseen ja 30 miljoonaa euroa energiatukiin. Tuet ovat oikean suuntaisia. Kotimaista uusiutuvaa energiaa on pyrittävä tuottamaan nykyistä radikaalisti enemmän. Myös energian säästämiseen on kiinnitettävä huomiota nykyistä paljon enemmän. Tulevaisuudessa yksityisautoilua on järkevää rajoittaa kaupunkialueella ja lisätä joukkoliikenteen käyttöä. Pääkaupunkiseudun kaltaisella metropolialueella ei ole järkevää ajaa yksin autolla töihin, koska joukkoliikennekin toimii.

Ilmastonmuutoksen lisäksi on tärkeää puuttua energian tuottamiseen. Maamme ei ole energian tuotannon suhteen omavarainen. Käyttökelpoinen tarvittava energia pitää pyrkiä tuottamaan mahdollisimman lähellä käyttäjää. Ennen pitkää öljyvarat loppuvat. Suomessa pitää pyrkiä energiaomavaraisuuteen ja uusiutuvien energiamuotojen laajamittaiseen käyttöön. Uusiutuvissa energiamuodoissa on potentiaalia nousta uudeksi merkittäväksi teollisuudenalaksi. Edelläkävijät tulevat tässäkin asiassa olemaan voittajia.

Suomen olosuhteissa ruokohelpi on yksi parhaita energiakasveja. Sitä kannattaa tuottaa energiaksi käytöstä poistetuilla turvesoilla, myös viljelystä vapautuvia peltoja kannattaa ottaa käyttöön. Ruokohelpiä varten on korjauskalusto jo valmiina, joten tuotanto ei sinällään vaadi suuria investointeja.

Meillä on valtavat turvevarat, ja turpeen käyttö kotimaisena energialähteenä on huomattavasti järkevämpää verrattuna kivihiileen. Turvetta syntyy soillamme enemmän kuin sitä kulutetaan. Ongelmana turpeen käyttämisessä on kuitenkin hiilidioksidipäästöt.

Puhdasta vesivoimaa voisimme hyödyntää jossain määrin nykyistä enemmän, vaikka valjastamattomia koskia on kovin vähän ja tarvitsemme myös rakentamattomia vesistöjä ihmisten virkistämiseksi ja ennen kaikkea luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi.

Tuulivoima on varteenotettava vaihtoehto paikalliseen energian tuotantoon, mutta se edellyttää hyviä tuuliolosuhteita.

Suomessa on metsiä noin kaksi kolmasosaa pinta-alasta. On selvää, että metsistä on hyödynnettävä tulevaisuudessa energiaa nykyistä enemmän. Metsät eivät maasta lopu, ja uutta kasvaa tilalle. Kasvavat metsät sitovat hiilidioksidia, joten hiilidioksidipäästöjä ei synny. Mahdollisia pienhiukkaspäästöjä pystytään etenkin isoissa voimalaitoksissa vähentämään tehokkaasti. Suomessa on paljon korkeatasoista metsäteknologiaa, ja puuenergian jalostamisessa voimme olla todellisia edelläkävijöitä.

Maalämpö, puu ja muut bioenergiat ovat hyviä paikallisia energiamuotoja, jotka kaiken lisäksi ovat ympäristöystävällisiä ja ihmisiä työllistäviä. Suomessa on suurten pinta-alojen ansiosta mahdollista tuottaa paljon energiaa paikallisesti. Energiaa olisi siis saatavissa läheltä.

Arvoisa puhemies! Kestävin lähtökohta on kuitenkin se, että tuotamme täällä Suomessa mahdollisimman puhdasta energiaa uusiutuvilla energiamuodoilla niin paljon kuin se on mahdollista ja huolehdimme itse jätteistämme.

Pekka Vilkuna /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Kyllä täytyy heti aluksi todeta, että eurooppalaisen politiikan yksi suurimpia virheitä pääsi tapahtumaan silloin, kun vihreän puolueen edustajat päästettiin ympäristöministereiksi vähän kaikissa maissa. Se on ehdottomasti eurooppalaiselle kansantaloudelle kallis homma ollut, ja sitä laskua tässä maksamme täysillä. Mutta se on mennyt, sille ei mahda enää mitään.

"Energia on mahdollisuus" olen kirjoittanut jo pari vuotta sitten eräässä kolumnissa. Se on nimenomaan Suomelle mahdollisuus, se ei ole uhka. Me olemme maailman rikkaimpia kansoja siinä mielessä, että meillä on potentiaalista bioenergian tuotantokapasiteettia per henki enemmän kuin missäänpäin muualla maailmassa. Sen oikeasta hyödyntämisestähän nyt on kysymys. Kokonaisuutena tämä pitäisi saada siihen tilaan, että se tuottaisi kansantaloudelle mahdollisimman hyvän tuloksen.

Siinä mielessä minä ihmettelen hyvin suuresti, että täällä on vain ja ainoastaan kauppa- ja teollisuusministeri paikalla. Tämä asia koskettaa aivan kiistattomasti myös maataloutta, pitäisi olla ministerin paikalla. Ihan kiistattomasti koskettaa ympäristöä, ympäristöministeri oli hetken aikaa paikalla. Ihmettelen kyllä, että työministeri ei ole paikalla, kun tämä kuitenkin mahdollistaa tuhansien uusien työpaikkojenkin syntymisen. (Ed. Hemmilä: Puhumattakaan valtiovarainministeristä!) — Nimenomaan, valtiovarainministeri kaiken kruununa pystyy torppaamaan koko homman, vaikka nämä neljä muuta ministeriötä olisivat asian puolesta. — Mutta ilmeisesti työministeriötä tämä ei kiinnosta sen takia, kun se ei ole mitään työttömien päivähoitotoimintaa, se on todellista työntekoa.

Sitten ed. Meriläiselle haluan antaa kiitokset hänen puheestaan. Hän toi yhden hyvin vakavan asian esille omassa puheenvuorossaan, nimenomaan elintarviketuotannon uhkakuvat maailmassa kasvihuoneilmiön edetessä. Se oli hyvin lämmintä kuultavaa suomalaiselle talonpojalle, että siinä mielessä saa tukea, että suomalaisesta maataloudesta, maanviljelystä, pellon tuotantokyvystä, on huolehdittava tässä vaiheessa, vaikka maailmalla onkin elintarvikkeista ylitarjontaa. Minullakin on sama käsitys kuin se, mikä ed. Meriläisen puheessa tuli esille, että suurilla maanviljelysalueilla kasvihuoneilmiö tuo kuivuutta ja tuotannon heikkenemistä. Silloin meillä pitää olla pellot siinä kunnossa, että voimme siellä ruokaa tuottaa, ja siihen asti mitä parhain tapa pitää pelto kunnossa on energian tuotanto mitä erilaisimmissa muodoissa.

Ryhmäpuheenvuoroja ja ministerien puheenvuoroja kuunnellessa aluksi en voinut olla hymyilemättä sille lämmölle, mitä puheissa esiintyi liikennepolttoaineen biopuolelle siirtymistä kohtaan, kun olen hyvin konkreettisesti seurannut sitä aloitteellisuutta, mitä ministeriöstä on tähän asiaan löytynyt. Minä olen lähes seitsemän vuotta ajanut kuin käärmettä pyssyyn, että saataisiin edes kaasuautot Suomessa mahdollisiksi, ja ainut vähäinen tuki on tullut kauppa- ja teollisuusministeri Pekkariselta, mutta edellisen hallituksen aikana minä en saanut ketään innostumaan siihen asiaan. Tässä kaikkein eniten ihmetyttää, että yksi hyvin kyseenalaisella huumorintajulla ja mielikuvituksella varustettu virkamies pystyy juoksuttamaan ja jarruttamaan koko eduskuntaa, ja ministerit eivät uskalla panna sitä heppua kuriin, antavat vaan sen siellä terrorisoida täysin. Jälleen kerran tämä samainen virkamies keksi puolen vuoden jatkoajan, mutta kyllä se sieltä valmistuu, kun vaan jaksetaan vääntää.

Mutta todella ajatuksissa ministerit tuntuvat olevan kovastikin asian puolella, mutta konkretia on ollut kyllä hyvin lievää. Hyvä, että nyt ollaan liikkeellä ja kokonaisuutena tämä suunta, mihin nyt ollaan menossa, on aivan oikea ja kannatettava. Kaikista puheenvuoroista olen havainnut, että eduskunnalla on halu ja tahto viedä tämä kunniakkaaseen alkuun, voidaan sanoa näin, ja sitä kautta koko Suomen kansan ja kansantalouden hyväksi.

Pertti Hemmilä /kok(vastauspuheenvuoro):

Kiitoksia. Se vanha sanonta on, että kun sinnikkäästi yrittää, niin kyllä lopulta saa. Kiitos, arvoisa puhemies!

Tässä aiemmin päivällä kysyin ministeri Pekkariselta yhtä tärkeää asiaa, itse asiassa tämän koko keskustelun ja tämän koko selonteon käsittelyn kannalta hyvin olennaista asiaa. Se on se, että kun päästökauppasektorin ulkopuolella Suomessa tuotetaan hiilidioksidipäästöjä lähes puolet kaikista hiilidioksidipäästöistä, niin mikäli sillä sektorilla, siis päästökaupan ulkopuolella, tapahtuu myönteistä kehitystä ilmaston kannalta elikkä hiilidioksidipäästöjä vähennetään, niin vaikuttaako se positiivisesti Suomelle asetettujen päästöjenvähennystavoitteitten saavuttamiseen? Eli pääsemmekö lähemmäksi Suomelle asetettua tavoitetta, vai pysyykö se yhtä kaukana, vaikka päästökaupan ulkopuolella tapahtuisi (Puhemies koputtaa: Minuutti!) hiilidioksidipäästöjen vähenemistä?

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Kyllä se näin on, että mikäli päästökaupan ulkopuolella saadaan säästöjä päästöissä aikaiseksi, niin se vähentää sitä päästökauppasektorin taakkaa. Se vähentää tätä sitä kautta, että koko maan tavallaan säästövelvoite vähenee, ja kun se vähenee, silloin päästökauppasektorille voidaan jakaa vähän enemmän päästöoikeuksia. Tähän tapaan se menee. Tässä vaan ei kovin paljon luoteta siihen, että tällä ei-päästökauppasektorilla kovin suuria säästöjä saataisiin aikaan. Samalla en voi olla sanomatta, että täällä on monessa puheenvuorossa oltu hyvin pessimistisiä päästökauppajärjestelmän suhteen ja sanottu, että se on vain huono järjestelmä. Parempaa muuten tällä hetkellä ei ole. Uskon, että heti kun parempi löydetään ja yhteisesti tunnistetaan sen edut, Euroopan unionin suunnalta löytyy sitten valmiutta kyllä järjestelmän muuttamiseen, tarkentamiseen. Mutta Suomi ei voi yksipuolisesti rimpuilla tästä irti. Jos me yrittäisimme rimpuilla, niin me olisimme EY-tuomioistuimessa välittömästi. Kun täällä on heitetty ajatuksia, että tästä vaan sanotaan hyvästi, niin ei se ole totta, niin ei voida toimia.

Mikko Alatalo /kesk:

Arvoisa puhemies! Oikeudenmukaisuuden nimissä on tarkasteltava, millaisessa maailmassa Suomi tekee näitä ilmastostrategisia valintoja. Viimeisin luonnonkatastrofi tapahtui Kiinassa, missä 1 000 tonnia bentseeniä pääsi veteen. 70 prosenttia Kiinan joista on saastunut, ja maan vesivarat hupenevat ja likaantuvat entisestään. Elikkä näin siis Kiinassa. Meillä Suomessa suomalaisia metsiä suojellaan ja museoidaan Euroopan unionin Natura-ohjelman varjolla niin tehokkaasti, että maaseudun ihmiset ovat oikeustajunsa kanssa ihan ihmeissään. Kuuset ja männyt eivät ole uhanalaisia lajikkeita. Minä kehotan, että kaikki ympäristöaktivistit nyt orientoituvat kansainvälisesti, ja Kiina tarvitsee teitä. Siellä on ratkaisun avain maailman saastumiseen.

Suomen kannalta on tärkeää, että kansainvälinen ilmastopolitiikka laajenee, totta kai, koko maailman kattavaksi ja ne maksavat, jotka saastuttavat. Se on todellista reilun kaupan toimintaa, vapaamatkustajia ei pidä sallia. Ilman USA:n, Kiinan, Intian, Brasilian ja Japanin mukanaoloa Eurooppa kykenee vain marginaaliseen kasvihuonepäästöjen vähentämiseen. Se on pian vain alle 15 prosenttia, tuo EU:n osuus maailman kasvihuonepäästöistä.

Arvoisa puhemies! Suomen korkealaatuisilla energia-alan tuotteilla ja osaamisella on hyvät vientimahdollisuudet. On aivan oikea valinta sijoittaa nyt 60 miljoonaa euroa teknologiaan, jolla kehitetään uusia energiantuotantomuotoja. Mitä tulee päästökauppaan, siihen sisältyvä kritiikki on monin osin aiheellista. Päästökaupan vaikutus sähkön ja polttoaineiden hinnan nousuun sekä kilpailukyvyn heikkenemiseen on suuri. Eurooppa satsaa jarruttamiseen ja Amerikka tutkimukseen, ja lopulta voi käydä niin nolosti, että amerikkalainen teknologia pelastaa meidät.

Kioton sopimuksen täytyy lunastaa itsensä käytännössä. Totta kai ilmastonmuutoksen torjuminen on tärkeää. On muistettava, että nimenomaan Kioto ei rajoita millään lailla niitä tahoja, joilla päästöt eniten kasvavat, eli näin tapahtuu näissä nousevissa kehitysmaissa.

Eduskunnalle annettu selonteko lähtee siitä, että Suomen energiansaanti pitää edelleen varmistaa monipuolisuudella. Tämä on hyvä asia. Suomessa on edelleen energiavaltainen perusteollisuus, kylmä ilmasto ja pitkät etäisyydet. Voin onnitella ministeri Pekkarista siitä, että nämä energialinjaukset saatiin aikaan.

Ehdotus teollisuuden sähköveron puolittamisesta on 100 miljoonan euron askel oikeaan suuntaan. Tämänkin jälkeen vero on kansainvälisesti vertaillen korkeimmasta päästä. Ruotsihan on päättänyt pudottaa teollisuuden sähköveron EU:n sallimalle tasolle.

Tällä hetkellä neljännes Suomessa kulutetusta energiasta on kotimaista ja vain neljännes tästä energiasta on uusiutuvista lähteistä. On hyvä, että tuetaan tulevaisuudessa kotimaisia uusiutuvia energialähteitä 30 miljoonalla eurolla vuodessa. Metsähakkeen ja muun biopolttoaineen kuljetusjärjestelmiin laitetaan 6 miljoonaa euroa. Ruista sovitetaan energiakasviksi jo Saksassa. Nyt meillä autotkin voisivat käyttää, jos ei nyt puolet, niin osan petäjäistä. Kun täällä puhuttiin autoveroista, niin autoverouudistushan on kymmenen vuoden kuluessa tulossa. Sitä EU edellyttää meiltä, ja siinä nimenomaan toimitaan saasteettomampien autojen puolesta.

Turpeen kannalta on todella sääli, että sitä ei lueta uusiutuvaksi energialähteeksi, kun se on kuitenkin sellainen, joka työllistää paljon maaseutua.

Strategiaan sisältyy ajatus omakotitalojen öljylämmityksestä, että sen tilalle otettaisiin pelletit, ja se on mielestäni kannatettava ajatus, vaikkakaan ei ihan ongelmaton.

Hyvin toimiva energiahuolto on edellytys sille, että tulevaisuudessakin Suomi on kiinnostava sijaintipaikka teollisuudelle ja ennen kaikkea palveluyrityksille. Siksi ei ole syytä sulkea mitään vähäpäästöistä tai haitatonta energiamuotoa pois. Olisi mielenkiintoista nähdä se päivä vielä joskus, kun plutoniumin säilyttäminen on varmistettu ja vihreät ensimmäisinä keksivät sen, että ydinvoima onkin itse asiassa aika saasteeton energiamuoto. Tämä ehkä jonain päivänä tullaan näkemään, milloin nämä fuusio- tai fissioteknologiat tulevat esille. Ehtona tietenkin kuitenkin pitää olla sen, että kaikki mahdollisuudet yhdistetyn sähkön- ja lämmöntuotannon lisäämiseksi on otettu ensin käyttöön.

Oma mielenkiintonsa kohdistuu vuoden 2012 jälkeiseen aikaan, kun Kioton sopimuksen ensimmäinen velvoitekausi päättyy. Todennäköisesti kasvihuonekaasupäästöjä tullaan rajoittamaan entistä voimakkaammin. Energia-ala on kuitenkin yksi niistä aloista, joilla Suomen tulee olla edelläkävijä. Esimerkiksi energiahuollon varmuuden, energian säästön, uusiutuvien energiavarojen käytön ja energiamarkkinoiden liberalisoinnin suhteen tähän meillä on edellytykset olemassa. Kiitokset vielä kerran tästä strategiasta, joka minun mielestäni on hyvä lähtökohta, josta voidaan mennä eteenpäin.

Antti Kaikkonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Hallitus on hyväksynyt energia- ja ilmastostrategian, jota eduskunta nyt alkaa käsitellä. Strategia on oikean suuntainen, mutta konkreettisten toimenpiteiden tarkastelu jää harmillisen lyhyelle ajalle, vain vuoteen 2012 saakka. Ilmastokysymyksissä tämä on liian lyhyt perspektiivi, ja enemmän ja pidemmälle tähtääviä toimenpiteitä olisi tarvittu jo tässä vaiheessa.

On harmillista, että omakotitalojen energia-avustus jäi selvittelyjen varaan. Oliko tässäkin asiassa jarruna valtiovarainministeriö? Ilmeisesti poliittiset näkemyserot hyydyttivät hyvän hankkeen lisäselvittelyjä varten. Valtiovarainministeriön nihkeys ja ymmärtämättömyys ympäristön kannalta kestävän politiikan harjoittamiseksi on lykännyt monia muitakin järkeviä hankkeita kuten biopolttoaineiden käytön liikennepolttoaineena. Liikennepolttoaineiden lisäselvityksen suhteen voin muuten antaa ilmaisen vinkin. Allekirjoittaneen nimissä löytyy hyvä ja perusteltu lakialoite biodieselin verovapaudesta. Sitä voi vapaasti käyttää jatkoratkaisuja suunniteltaessa. Näissä asioissa on nyt jo todella korkea aika edetä.

Hallituksen on selvitysten jälkeen pikaisesti sovittava ratkaisuista, joilla mahdollistetaan tuki omakotitalojen lämmitysmuotojen uusimiseen ekologisempaan suuntaan. Näin voitaisiin tehdä esimerkiksi vaihdettaessa suora sähkölämmitys tai öljylämmitys vaikkapa pellettilämmitykseen tai maalämpöön. On syytä muistaa, että asumisen tuottamat hiilidioksidipäästöt muodostavat merkittävän osan Suomen kokonaispäästöistä. Ilmastotalkoisiin on saatava kaikki tahot mukaan.

Täällä on joissain puheenvuoroissa pidetty ikään kuin hyvänä esimerkkinä kuuden Kioton sopimuksesta pinnaavan maan omia lupauksia ympäristöteknologiaan panostamiseksi. Yhdysvallat on näistä pinnarimaista merkittävin ja samalla koko maapallon pahin ilmaston pilaaja. Ei sitä voi pitää hyvänä esimerkkinä edes näin pikkujouluaikaan. Yhdysvallat ja muut valtiot on sitoutettava Kioton ja sitä seuraavien vuosien tavoitteisiin, joista keskustellaan näinä päivinä Montrealin ilmastokokouksessa.

Arvoisa puhemies! Täällä eduskunnassa selonteko pitää käsitellä siinä valiokunnassa, johon se kuuluukin, eli ympäristövaliokunnassa. Kyse on ilmastokysymyksistä ja ilmastopolitiikasta. Talousvaliokunnan näkökulma olisi näihin asioihin liian suppea. Näin ollen kannatan ed. Pulliaisen ehdotusta. Ympäristövaliokunta laatikoon mietinnön ja lausuntovaliokuntina olkoot talousvaliokunta, valtiovarainvaliokunta, maa- ja metsätalousvaliokunta ja liikenne- ja viestintävaliokunta.

Reijo Laitinen /sd:

Puhemies! Ensinnäkin on todettava se, että puhemiesneuvoston ehdotus, että asia lähetetään talousvaliokuntaan, on perusteltu, järkevä ja ainut oikea. Talousvaliokunnalle sitten asianomaiset valiokunnat antavat lausunnon.

Puhemies! Kaikille meille pitäisi olla selvää, että Suomen sähköntuotannon ydin täytyy pitää kotimaisen tuotannon varassa ja näin riippumattomana muiden maiden poliittisista päätöksistä, sillä Suomessa ja Euroopassa sähkön käytön arvioidaan säästötoimenpiteistä huolimatta kasvavan edelleen merkittävästi.

Ilmastonmuutoksen hallintaan tähtäävät strategiat ja toimenpiteet vaikuttavat Suomen elinkeinoelämän kilpailukykyisyyteen. Saaduista kokemuksista on otettava tietenkin oppia ja valmistauduttava huolellisesti seuraaviin sitoumuksiin.

Energiaintensiivisen teollisuuden toimintaedellytykset on säilytettävä, kun laaditaan kansainvälisiä sopimuksia, välttämättömästi ne on turvattava. Korkeatasoiseen ja puhtaaseen teknologiaan investoineiden maiden panostukset on otettava mielestäni paremmin huomioon. Myöskin tuotekehityksen mahdollisuuksiin on tartuttava etenkin uusien ja uusiutuvien energiamuotojen sekä päästötoimien ratkaisujen ja teknologioiden kehittämisessä ja viennissä vähemmän kehittyneisiin maihin.

Energian hankintapäätöksissä on mielestäni huomioitava kilpailukyky. Lisäksi on varmistettava, että päästökaupassa mahdollisesti kotimaassa saadut voitot kotiutetaan myöskin suomalaisiin investointeihin.

Energiatuotannon kotimaisuusasteen vahvistuminen vaatii korkeatasoisen ja luotettavan suomalaisen osaamisen hyödyntämistä energiatuotannossa. Kestävän kehityksen periaatteen noudattaminen edellyttää samanaikaisesti sekä energiaa säästävien ratkaisujen että uuden energiateknologian kehittämistä ja parempaa hyödyntämistä.

Uusiutuvien energialähteiden ja erityisesti bioenergian käytön edistämisessä meillä on pitkät perinteet, vaikka toisin täällä tänäänkin on väitetty. Suomi onkin puun ja muiden biopolttoaineiden osuudella mitattuna Euroopan paras maa tässä suhteessa. Tavoitteena täytyy olla, että Suomi tulevaisuudessakin pysyy bioenergian käytössä johtavien teollisuusmaiden joukossa.

Tähän tähtää nyt meillä käsittelyssä oleva selonteko. Selonteko on mielestäni hyvin ja huolella laadittu. Ministeri Pekkariselle, ministeri Enestamille ja hallitukselle tästä kyllä kelpaa ruusu antaa.

Bioenergian tuotannolla on maaseudun ja alueellisen kehityksen turvaamisessa huomattava merkitys. Metsäteollisuuden jäteliemien ja teollisuuden puutähteiden energiakäytön kehitys riippuu pääosin teollisuustuotannon kehityksestä, ja se meidän pitää turvata. Ennen kaikkea on huolehdittava pitkäjänteisesti puunjalostusteollisuuden toimintaedellytysten säilymisestä suotuisina Suomessa vihreistä ja vihreitten toiminnasta huolimatta.

Minusta EU:n energiapolitiikan tavoitteet ovat yhteneväiset Suomen kansallisten tavoitteiden kanssa. Unionin yhteisellä energiapolitiikallakin pyritään kilpailukykyisiin energian hintoihin, energian riittävän ja häiriöttömän saatavuuden takaamiseen ja ympäristövaikutusten vähentämiseen.

Puhemies! Nyt kun kokemuksia päästökaupasta on, niin on todettava se, että järjestelmässä on paljon parantamisen varaa. Tämä on ollut meille kallis ratkaisu, tavattoman kallis. Esimerkiksi Suomessa päästökauppa on huonontanut tiettyjen teollisuudenalojen, muun muassa puutuoteteollisuuden, kilpailukykyä. Lisäksi on selkeästi nähtävissä, että investoinnit puhtaampiin tekniikoihin odottavat uutta alkujakosuunnitelmaa. Kun seuraavaa päästökauppaa valmistellaan, nämä kokemukset, mitä meillä nyt on, pitää siinä kyllä huomioida.

Puhemies! Ihan lopuksi täytyy todeta se, että kun tässä on tänäänkin ja eri yhteyksissä kuunnellut vihreitten ajatuksia energiapolitiikasta, nimenomaan energiapolitiikasta, sitä ei voi olla ihmettelemättä. Nimittäin minusta vihreitten energiapolitiikka ihan kärjistetysti sanottuna (Puhemies koputtaa) on sitä, että luonnon vastaisesti suojellaan lähes kaikki metsät ja ne talousmetsät, mitä ei sitten suojella, hakataan energiapuuksi ja poltetaan. Näin ajetaan suomalainen teollisuus maasta ja rapautetaan suomalaisen yhteiskunnan talouden ja hyvinvoinnin pohja.

Tuomo Hänninen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Pääosa viimeisten 50 vuoden aikana tapahtuneesta maapallon lämpenemisestä johtuu ihmisten toiminnasta. Myös keinojen ilmastonmuutoksen torjumiseen on löydyttävä ihmiskunnan toiminnasta. Vaikka ilmastonmuutosta on vaikea ennustaa, selvää on, että ilmakehän kasvihuonekaasujen pitoisuuksien kasvu tulee jatkumaan, ja sen arvioidaan kiihtyvän tällä vuosisadalla. Ihmiskunnan aiheuttama ilmastonmuutos tulee kestämään useita vuosisatoja. Ilmastonmuutos on maailmanlaajuinen haaste, joka vaatii toimenpiteitä kaikista maailman kolkista, ja siinä mielessä Kioton pöytäkirjan tapaisiin sopimuksiin pitäisi saada kaikki maat sitoutumaan. Vetoaminen tekniikan kehitykseen ei ole riittävä peruste olla sitoutumatta kansainvälisiin sopimuksiin.

Liikenteen kasvu ja yhteiskunnan lisääntynyt riippuvuus sähkön saatavuudesta lisäävät haavoittuvuutta sään aiheuttamille katkoksille ja onnettomuuksille. Meillä on enemmän kuin tarpeeksi järkyttäviä esimerkkejä tulvien, maanjäristysten, myrskyjen ja muiden luonnonilmiöiden aiheuttamista tuhoista. Liikenteen osalta odotan innokkaasti myös biopolttoaineiden käytön edistämiseksi asetetun työryhmän ehdotuksia alkuvuodesta.

Uusiutuvalla energialla tuotetun sähkön osuus on ollut noin 27 prosenttia sähkön kokonaiskulutuksesta. Uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön käytön edistämisestä annetun direktiivin yhteydessä asetetusta ohjeellisesta tavoitteesta eli 31,5 prosentista vuonna 2010 Suomen on ehdottomasti pidettävä kiinni.

Jätteet on saatava paremmin hyötykäyttöön. Suomen jätehuolto on pitkään perustunut yksinomaan kaatopaikkoihin jätteiden loppusijoituksessa. Viime vuosikymmeninä tähän on herätty ja ryhdytty tehostamaan kierrätystä ja kestävän kehityksen periaatteita. Kehitys valitettavasti näyttää pysähtyneen. Kaatopaikoille menevän jätteen määrä ei ole enää vähentynyt. Ottaen huomioon Suomen valitsemat jätestrategiat on kummastuttavaa, että kehitys ei näy kaatopaikoilla. Sekajätteen massapolttolaitosten toiminta ei Euroopan unionin päätöksen mukaan ole jätteiden hyötykäyttöä.

On päivänselvää, että nopeasti muuttuvissa epävarmoissa olosuhteissa kotimaisilla energialähteillä on merkittävä asema energiahuollon pelaamisessa. Turpeen ja puun tehokkaampi hyödyntäminen on tarpeen ottaa huomioon. Puuenergian hyödyntäminen ja puuteollisuuden raaka-ainehuolto eivät ole ristiriidassa. Puuta riittää molemmille. Uudella teknologialla tapahtuva puun energiakäyttö korvaa fossiilisia polttoaineita ja edesauttaa Suomen ilmastosopimusten toteutumista.

Herra puhemies! Sopeutuminen ilmastomuutokseen heijastuu moniin elinkeinoihin ja alueiden toimintoihin. Energian ja sähkön saatavuus on turvattava myös ääriolosuhteissa. Muutokset on otettava huomioon rakentamisen, pitkän aikavälin suunnittelussa ja alueiden käytössä. Terveysuhkia on torjuttava kaikin käytettävissä olevin keinoin.

On hienoa, että Suomessa on jo saavutettu selkeitä tuloksia energian käytön tehostamisessa, ympäristöasioissa etenkin. Meidän on kyettävä päätöksiä tehdessämme ajattelemaan pidemmälle kuin Kioton sopimuskauden päättymisvuoteen asti. Energian tarve tuskin on vähentynyt tuohon mennessä, vaan tulemme tarvitsemaan entistäkin tehokkaampia toimia.

Keskustelun nopeatahtinen osuus päättyy.

Klaus Hellberg /sd:

Arvoisa puhemies! Kasvihuoneilmiön voimistumista ei voida kokonaan estää; se on kuitenkin saatava hallintaan. EU:n omissa ilmastotavoitteissaan määrittämän muutoksen enimmäisrajan eli maapallon keskilämpötilan 2 asteen nousun saavuttaminen johtaisi muutaman vuoden takaisen Keski-Euroopan hellekesän muuttumiseen pysyväksi olotilaksi. Tämän tason ylittäminen johtaisi ennalta-arvaamattomaan katastrofiin. Kansainvälinen yhteisö on sitoutunut vähentämään hiilidioksidipäästöjä ilmastonmuutoksen rajoittamiseksi. YK:n ilmastosopimuksen Kioton pöytäkirja onkin asettanut siinä mukana oleville teollisuusmaille konkreettiset, hiilidioksiditonneina ilmaistut päästöjen vähentämistavoitteet.

Suurin kasvihuonekaasujen päästölähde Suomessa on energiasektori. Kasvihuonekaasujen päästömäärät riippuvat voimakkaasti siitä, kuinka paljon fossiilisia polttoaineita ja turvetta käytetään energian tuottamiseen. Fossiilisten polttoaineiden: öljyn, kivihiilen ja maakaasun sekä turpeen, energiakäytöstä syntyvien kasvihuonekaasupäästöjen osuus kokonaispäästöistä oli vuonna 2003 yli neljä viidesosaa. Näitä polttoaineita käytettiin samana vuonna yli 30 prosenttia enemmän kuin vuonna 1990, joka on Kioton vertailuvuosi. Teollisuuden tuottamat päästöt ovat puolestaan laskeneet, koska metsäteollisuudessa on lisätty voimakkaasti biopolttoaineiden, kuten metsähakkeen, puun, paperin ja mustalipeän, käyttöä fossiilisten polttoaineiden sijasta.

Käsittelyssä olevan energia- ja ilmastostrategian tavoitteena on, että uusiutuvan energian kokonaiskäyttö kasvaisi ainakin neljänneksellä nykytasosta vuoteen 2015 mennessä ja lähes puolella vuoteen 2025 mennessä. Näillä energiapolitiikan toimilla pyritään lisäämään uusiutuvien polttoaineiden käyttöä. Tavoitteena on näiden energialähteiden käytön lisääminen noin 65 prosenttia vuodesta 2003 vuoteen 2015 ja noin 80 prosenttia vuoteen 2025 mennessä. Eli Suomi vahvistaa entisestään asemaansa bioenergian käytössä EU:n johtavana ja koko maailman mitassa kärkijoukkoon kuuluvana maana.

Päättäväisiä toimia kasvihuonepäästöjen vähentämiseksi tarvitaan kuitenkin nopeutetulla aikataululla niin Suomessa kuin globaalisti. Maapallon ilmaston lämpeneminen ja muut ilmaston uhkatekijät eivät anna paljon aikaa. Kioton sopimus ei tule ratkaisemaan ilmastonmuutosongelmaa, jonka pysäyttämiseksi maailmanlaajuiset kasvihuonekaasupäästöt tulisi eräiden arvioiden mukaan pienentää kolmasosaan nykyiseltä tasolta, sillä valtaosa päästölisäyksistä tapahtuu energian kulutuksen kasvaessa rajoituksiin sitoutuneen Euroopan unionin ulkopuolella.

On mahdollisimman pian, hyvissä ajoin ennen Kioton sopimuskauden päättymistä, saatava aikaan uusi maailmanlaajuinen sopimus kasvihuonekaasujen päästöjen vähentämiseksi. Kioton sopimushan epäonnistui osittain, koska kaikki sopimuksen osapuolet eivät sitä ratifioineet, muun muassa Yhdysvallat ja Australia. Tulevaan sopimukseen täytyykin saada mukaan jokainen Yhdistyneisiin kansakuntiin kuuluva maa siitä huolimatta, että suurimmalle osalle maista ei välttämättä määritellä mitään päästörajoitetta. Jokaisen maan on kuitenkin oltava mukana sopimuksessa, jotta Kioton sopimuksen tapaisia irtiottoja ei pääse syntymään. Ilmastokysymys ei ratkea vain EU-maiden ja Suomen toimenpitein, vaan mukaan tarvitaan koko globaali maailma.

Mutta on selvää, että Suomen on kuitenkin omalta osaltaan oltava etujoukossa, kun vastuuntuntoista energia- ja ilmastopolitiikkaa rakennetaan. Siksi tämän hallituksen energia- ja ilmastopoliittinen selonteko ja siihen liittyvä strategia kaikkine puutteineenkin on osa vastuuntuntoista politiikkaa. Tämän asian käsittely täällä eduskunnassa on mielestäni syytä keskittää, niin kuin puhemiesneuvosto esittää, mietinnön osalta talousvaliokunnalle, jolle sitten muut tarpeelliset valiokunnat antavat lausuntonsa. Uskon, että myös eduskunnan taholta tulee asia näin käsiteltyä parhaimmalla mahdollisella asiantuntemuksella ja vastuuntunnolla.

Pirkko Peltomo /sd:

Arvoisa puhemies! Energia on Suomen oloissa välttämättömyyshyödyke, ja sen hankinta muodostaa suuren osan kotitalouksien elinkustannuksista. Energia on lisäksi välttämätön tuotannontekijä yrityksille niin teollisuudessa kuin palvelusektorillakin. Jos energian hinta nousee, haitalliset vaikutukset heijastuvat koko yhteiskuntaan. Lämmitys ja liikkuminen kallistuvat, yritysten tuotanto- ja kuljetuskustannukset kohoavat. Edellä mainituista syistä energiapolitiikalla on sosiaalinen ulottuvuus sekä suora vaikutus elinkeinopolitiikkaan.

Kasvihuonekaasupäästöjen rajoittaminen on maailmanlaajuinen haaste, johon on saatava mukaan kaikki maailman maat. YK:n ilmastosopimus ja Kioton pöytäkirja ovat vasta alkua, jos ilmastonmuutoksen uhka halutaan torjua. Ongelmana on se, että suurimmat kasvihuonekaasupäästöjen aiheuttajat, kuten Yhdysvallat, ja kasvavan energiakulutuksen maat, kuten Kiina ja Intia, eivät ole mukana päästöjen rajoittamistoimissa. Pelkästään Euroopan unionin toimin ei ilmastonmuutoksen uhkaa ratkaista, koska EU:n osuus maailman kasvihuonekaasupäästöistä on vain 15 prosenttia.

EU-maista Suomella on yksi vaikeimmin saavutettavista päästöjen hillitsemistaakoista, koska meillä on toteutettu jo suurin osa niistä toimenpiteistä, joita muualla vasta suunnitellaan. Suomessa on käytetty hyväksi yhdistettyä lämmön ja sähkön tuotantoa jo vuosikymmeniä, ja sen osuus sähkön tuotannosta on maailman korkeimpia. Samoin biopolttoaineiden osuus sähkön tuotannosta on teollisuusmaiden suurimpia.

Suomi on sitoutunut palauttamaan kasvihuonekaasupäästönsä vuoden 1990 tasolle vuosiin 2008—2012 mennessä. Tavoite on äärimmäisen tiukka, ja siitä selvitään vain soveltamalla yhtäaikaisesti kaikkia käytettävissä olevia keinoja. Hallituksen energia- ja ilmastopolitiittisessa selonteossa on arvioitu, että vuotuiset hiilidioksidipäästömme ylittävät vuoden 1990 tason noin 11 miljoonalla tonnilla. Tässä on otettu jo huomioon vuonna 2009 valmistuva uusi ydinvoimalaitosyksikkö, Olkiluoto 3, jonka ansiosta vältetään noin 10 miljoonaa tonnia hiilidioksidipäästöjä.

Tällä hetkellä EU:n piirissä käydään päästökauppaa ja hiilidioksiditonnin hinta on noin 20 euroa. Olkiluoto 3:n arvo pelkästään päästöjen vähentäjänä on siis 200 miljoonaa euroa vuodessa. Asiaa voisi tarkastella myös niinpäin, että vuoden 1993 kielteinen ydinvoimapäätös on tullut Suomelle kalliiksi, kuten jo päivällä debatissa totesin, kalliiksi paitsi korkeampina sähkön hintoina niin myös suurempina päästöjen vähentämiskustannuksina. Joka tapauksessa nyt rakenteilla oleva Olkiluoto 3 on tärkein yksittäinen tekijä Suomen hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä.

Arvoisa puhemies! Vuoden 2002 myönteinen ydinvoimapäätös tuli liian myöhään Suomen ilmastopolitiikkaa ajatellen, eikä se yksin riitä päästöjen kuriin saamiseen. Lisäksi tarvitaan tiukennettu energiansäästöohjelma ja tehostettu uusiutuvien energialähteiden edistämisohjelma. Energian säästöllä on jo saavutettu hyviä tuloksia, joista hyvänä esimerkkinä ovat teollisuuden energiansäästösopimusten piirissä olevat yritykset. Kauppa- ja teollisuusministeriön julkaiseman vuosiraportin mukaan näiden yritysten toimenpiteiden ansiosta on säästöä syntynyt lämmön ja polttoaineiden osalta 4,4 terawattituntia vuodessa ja sähkön osalta yhteensä 0,8 terawattituntia vuodessa. Säästön saavuttamiseksi on tehty vuosina 1998—2004 yhteensä 221 miljoonan euron investoinnit. Energiansäästön sopimuskausi päättyy tämän vuoden lopussa, mutta osapuolet ovat ilmoittaneet halukkuutensa jatkaa tehostamistoimenpiteitä yhteistyössä kauppa- ja teollisuusministeriön kanssa.

Uusiutuvien energialähteiden edistämisohjelmassa parhaiten on onnistunut bioenergian käytön lisääminen. Metsähakkeelle asetetut lisäystavoitteet ovat toteutumassa etuajassa. Hyvä näin. Viime vuosina on otettu käyttöön 13 puuenergiaa hyödyntävää, lämpöä ja sähköä tuottavaa voimalaitosta eri puolilla Suomea. Voimaloihin on investoitu yli 700 miljoonaa euroa, ja niiden sähköteho on yhteensä noin 450 megawattia. Näiden lisäksi on rakennettu satoja uusia bioenergiaa käyttäviä kaukolämpökattiloita. Metsähaketta käyttävien kattiloiden määrä on kolmen vuoden aikana tuplaantunut, ja niitä on jo noin 530. Eduskunnan ydinvoimapäätöksen yhteydessä hyväksymä lausuma bioenergian käytön lisäämiseksi on siis toteutunut kohtalaisen hyvin.

Puhemies! Energia- ja ilmastopoliittisen selonteon tärkein johtopäätös on kiteytetty linjaukseen, jonka mukaan mitään vähäpäästöistä tai päästöjen kannalta haitatonta ja kustannustehokasta tuotantomuotoa ei tule sulkea pois jatkossakaan uutta kapasiteettia rakennettaessa. Tämä linjaus mahdollistaa useiden keinojen yhtäaikaisen käyttämisen myös tulevaisuudessa. Toisin sanoen energian säästön ja uusiutuvien energialähteiden käytön edistämisen lisäksi säilytetään mahdollisuus ydinvoiman lisärakentamiseen. Tämä onkin välttämätöntä ottaen huomioon vanhojen fossiilisten voimalaitosten poistumisen ja sähkön käytön kasvun aiheuttaman tuotantokapasiteetin lisätarpeen vuoden 2015 tienoilla.

Herra puhemeis! Monipuolisen keinovalikoiman säilyttäminen on viisasta, koska on todennäköistä, että kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisvaatimukset Kioton seurantajakson 2008—2012 jälkeen entisestään vain tiukkenevat. Lisäksi energian huoltovarmuuden kannalta on tärkeää säilyttää monipuolisuus ja kansallinen liikkumavara. Öljyn maailmanmarkkinahinnan muutokset, nopeasti kasvavien Kiinan ja Intian energiantarve ja EU-maiden lisääntyvä riippuvuus Venäjän maakaasusta lisäävät yritysten toimintaympäristön epävarmuuksia myös Suomessa. Kansallisin päätöksin on Suomessa pyrittävä vähentämään näitä epävarmuuksia ja siten turvaamaan kansantaloutemme tasapainoinen kehitys. Näin luomme edellytyksiä työllisyyden parantamiseksi ja hyvinvointimme säilyttämiseksi myös tulevaisuudessa.

Katri Komi /kesk:

Arvoisa herra puhemies! "Ei se ole ihme, että lentää tai kävelee vetten päällä, vaan se, että astelee maan kamaraa." Näin sanotaan kiinalaisessa sananlaskussa. Jos haluamme vastakin, että niin kiinalaiset kuin me suomalaisetkin astelemme maan kamaraa, on ilmastonmuutos otettava vakavasti. Toisaalta sananlasku sopii kuvaamaan myös ilmasto- ja energiapolitiikassa tarvittavaa asennetta. Realismilla ja tosiasioiden hyväksymisellä pääsee jo pitkälle.

Meillä ei ole tarkkoja tietoja siitä, mitkä kaikki ihmisen toimet vaikuttavat mitenkin ilmastonmuutokseen, mutta meillä kuitenkin on tietoa siitä, että ilmasto lämpenee, että ympäristökatastrofit ovat yhä mittavampia ja että erityisesti teollisuuttaan vasta kehittävät maat tuottavat valtavia ympäristölle haitallisia päästöjä tulevaisuudessa muun muassa hiilidioksidin ja pienhiukkasten muodossa puhumattakaan jäte- ja myrkkypäästöistä suoraan vesistöihin ja muualle luontoon. Niin sanotun varovaisuusperiaatteen mukaisesti on parempi katsoa kuin katua. Siksi myös globaalissa mittakaavassa pienehkön Suomen on kannettava kortensa kekoon ja suhtauduttava vakavuudella ilmastonmuutokseen ja oman energiankäyttönsä ohjaukseen. Siksi mekin olemme täällä tänään keskustelemassa. Tämä ei toki poista sitä ongelmaa, että ilmastonmuutoksen torjumiseen tarvitaan mukaan kaikki maat.

Arvoisa puhemies! Erityisesti energian tuotannosta puhuttaessa on järkevää hajottaa munat moneen koriin. Monipuolisuus energian tuotannossa on turvatakuu niin luonnonmullistusten kuin sabotaasin, terrorismin tai muun katastrofin edessä. Myös omavaraisuus on etu tässäkin suhteessa.

Kuten valtioneuvoston energia- ja ilmastostrategiassakin todetaan, Suomen energiahuollon vahvuus on jo nyt hankinnan monipuolisuus sekä bioenergian ja uusiutuvien energialähteiden eurooppalaista keskiarvoa suurempi osuus sekä primäärienergiassa että sähkössä. Erityisesti bioenergian saralla meillä on erinomaiset mahdollisuudet lisätä niin omavaraisuutta kuin monipuolisuutta energiapalettiimme.

Bioenergia on hyväksi paitsi ympäristölle myös työllisyydelle. Maaseudun yrittäjille hallituksen energiapoliittinen linjaus kannustaa bioenergian tuotantoa on tervetullut piristysruiske. Valtiovalta voi tässä lyödä kaksi kärpästä yhdellä iskulla: päästä lähemmäs vaadittuja päästöjen säästötavoitteita ja edistää maaseudun elinvoimaisena pysymistä. Luonnonmukaisempi ja maaseutua työllistävä energian tuotanto on pienten askelten suuri summa. Sijansa tässä visiossa on esimerkiksi lämpöyrittäjyyden kehittämisellä sekä ajatuksella kouluttaa metsäkoneyrittäjiä, jotta puuenergiaa voitaisiin käyttää nykyistä laajemmin. Roolinsa näissä suunnitelmissa on niin metsänhoitoyhdistyksillä, metsäkeskuksilla, te-keskuksilla, Motivalla kuin kauppa- ja teollisuus- sekä maa- ja metsätalousministeriöllä.

Tässä yhteydessä maa- ja metsätalousvaliokunnan jäsenenä haluan muistuttaa, että vaikka energiapuun korjuulla on paljon myönteisiä vaikutuksia metsänhoitoon, väärin toteutettuna korjuu saattaa aiheuttaa vaurioita talousmetsän hoidolle. Niinpä Tapion linjaus tarkistaa metsänhoitosuosituksia näiltä osin on järkevä. Myös Kemera-varojen riittävyydestä on huolehdittava ja Kemera-lakiesitys saatava heti alkuvuodesta eduskunnan käsittelyyn.

Arvoisa puhemies! KTM:n lupaaman uusiutuvan energian käyttöön liittyvän teknologian tukemisen muun muassa investointituin toivoisi realisoituvan riittävänä. Samoin vero-ohjausta tulee vakavasti miettiä esimerkiksi ruokohelpillä ja biokaasulla tuotetulle sähkölle.

Vaikka meillä on mahdollisuus helpottaa Kioton sopimuksen seurausvaikutuksia niin verotuin kuin ostamalla päästöoikeuksia, ensisijaisen tärkeällä sijalla on kuitenkin oltava energiaa säästävän teknologian ja toimien kehittämisen. Esimerkiksi vuonna 2003 aloitettu asuntojen energia-avustuksen myöntäminen on yksi oikean suuntainen toimi. Tukea pitää vielä entisestään laajentaa, ja tulee keskittyä erityisesti rakenteilla olevien talojen energiansäästöön ja energiavalintaan. Uudisrakennusten energiatehokkuuteen tulivatkin uudet säännökset samoin tuolloin 2003, mutta tätäkin puolta voimme vielä kehittää tuin ja uutta tutkimusta hyödyntämällä.

Strategiassa todetaan, että puun pienkäytössä energiatuotannossa on merkittäviä lisäysmahdollisuuksia niin uudis- ja korjausrakentamisen yhteydessä kuin täydentävänä lämmitysmuotona. Pientalokäyttöä muun muassa pellettien kohdalla ja muissa muodoissa onkin luvattu edistää, ja hyvä niin. Tämä vaatii kuitenkin kokonaisratkaisujen kehittämistä, jotta asiakas pystyy ostamaan niin laitteet, huollot kuin tavarantoimituksenkin esimerkiksi pellettiratkaisun valitessaan aivan yhtä helposti kuin öljylämmitystä käyttämällä.

Oli helpottavaa ministeri Pekkarisen puheesta kuulla, että niin sanotun risupaketin tavoite puuenergian käytöstä saavutetaan etuajassa eli jo ennen vuotta 2010. Välillä tahti näytti hieman tahmealta, mutta ilmastovelvoitteemme, johon hallitus on selvästi reippaalla otteella tarttumassa, on nyt antanut vauhtia näille niin ilmaston kuin työllisyyden kannalta hyville hankkeille.

Arvoisa puhemies! Myös julkisen liikenteen elinvoimaisena pitämisellä voimme osaltaan vaikuttaa siihen, että energiaa käytetään tehokkaasti. Bioenergian lisäämisen tulee näkyä myös liikennepolttoaineissa. Tätä tukevien mekanismien tulisi olla sellaisia, että kaikki tuki ei menisi esimerkiksi Brasiliaan. Etelä-Savossa on ollut jo useita vuosia vireillä vakavasti otettava hanke bioetanolitehtaan perustamiseksi. Suomen Bioetanoli kaavailee 75 000 kuutiometrin etanolin tuotantoa vuodessa, johon tarvittaisiin raaka-aineeksi 230 000 tonnia ohraa. Onkin hyvä, että ministeri Pekkarinen on jo alkanut selvittää ripeästi tarvittavia toimia, joilla osa liikenteen polttoaineista voitaisiin Suomessa asteittain muuttaa biopohjaisiksi, sekä toimia kotimaisen tuotannon kehittämiseksi. Oma osansa liikenteen päästöissä on autoverotuksella, jolla voidaan ohjata autokannan muuttumista vähäpäästöisemmäksi.

Arvoisa puhemies! Turve on kotimainen polttoaine, jota tulee ehdottomasti suosia ennemmin kuin tuontipolttoaine kivihiiltä. Turpeella on merkitystä myös työllistävyytensä takia. Tätäkään osaamista ei kannata menettää suosimalla tuontipolttoaineita. Kesällä tehty veroratkaisu turpeen suhteen on parantanut turpeen kilpailukykyä. Silti turpeen asema on päästökaupan seurauksena vaikeutunut. Tämä taas johtuu siitä, että turpeen hiilisisältö ja päästökerroin on määritelty pelkästään poltosta vapautuvan päästön mukaan. Lopputuloksena on päästökerroin, joka on suurempi kuin vaikkapa kivihiilen päästökerroin. Tässähän ei ole mitään järkeä. Se nimittäin merkitsee, että voimalaitosten ja lämpökeskusten kannattaa korvata turvetta esimerkiksi fossiilisilla tuontipolttoaineilla. Toivonkin, että nyt käynnissä olevan tutkimusohjelman tuloksilla pystytään jo ensi vuonna perustelemaan kansainvälisillä areenoilla turpeen edut. Uskon, että kauppa- ja teollisuusministeriön valmistelu turvata turpeen kilpailukyky kivihiileen verrattuna lauhdesähkön tuotannossa kantaa hedelmää.

Arvoisa puhemies! Ainakin itse olen saanut masinoitua kansalaispalautetta muutamalta eteläsavolaiselta siitä, etten vastannut Greenpeacen ilmastonmuutosta koskevaan kyselyyn, joka laitettiin Internetiin. Henkilökohtaisesti en ole halukas "esiintymään" Greenpeacen mannekiinina heidän nettisivuillaan, vaan kantojani voi esimerkiksi lukea lehdistä ja eduskunnan Internet-sivuilta sekä tietysti kysyä erilaisissa tilaisuuksissa henkilökohtaisesti. Se, ettei suostu tietyn järjestön äänitorveksi, ei tarkoita, etteikö esimerkiksi kantaisi huolta ilmastonmuutoksesta ja energiapolitiikasta. Haluan tämän asian todeta täällä suuressa salissa, jotta se merkittäisiin pöytäkirjoihin tiedoksi asiasta kiinnostuneille.

Säde Tahvanainen /sd:

Arvoisa puhemies! Ilmastoasiat ovat yleisesti tunnustettu ongelma maailmassa, ja paraikaa on käynnissä Montrealissa ilmastokokous, joka toivoaksemme saa aikaan konkreettisia tavoitteita ja askeleita eteenpäin yhteisen kasvihuoneilmiöongelman ratkaisussa. Jos katsastelee mennyttä ja katsastelee tulevaa, meillä on hyvin suuret haasteet päästöjen vähentämisen ja myöskin sen osalta, että kyettäisiin kilpailukykytekijät ja ympäristötekijät niin Euroopan kuin maailman laajuisesti yhteensovittamaan. Tästä lähtökohdasta katsoen mitä ajankohtaisimmassa ajassa elämme ja tätä strategiaa käsittelemme ja siitä keskustelemme. Toivoaksemme ensi viikolla myöskin meidän oma ministerimme pystyy viemään eduskunnan tuoreet terveiset eteenpäin Montrealin ilmastokokoukseen.

Haluan nostaa muutaman konkreettisen asian esille tässä omassa puheenvuorossani. En lähde laajemmin käymään läpi koko strategiaa. Sehän on laaja kokonaisuus, ja monella sektorilla tarvitaan erilaisia toimenpiteitä niin energiapolitiikan osalta kuin sitten yksittäisten kotitalouksien jäte- ja kulutuskäyttäytymisen osalta. Ongelmaahan meillä ei olisi, jos me pystyisimme ratkaisemaan energiatalouden kysymykset kestävällä tavalla tulevaisuuden osalta, ja tästä on mielestäni kaikkein keskeisimmin kyse nyt, kun ryhdymme keskustelemaan tulevaisuuden kilpailukykytekijöistä ja myöskin päästöjen vähennyksestä.

Eduskunnassa on käsittelyssä sivistysvaliokunnassa ja tietenkin suuressa valiokunnassa tutkimuksen seitsemäs puiteohjelma, jossa määritellään painopisteet sille, miten Euroopassa tullaan tutkimusrahoitusta eli sitä tulevaisuusrahoitusta jakamaan. Mielestäni tässä on se paikka, jossa Suomi voisi profiloitua — meidän valtiovarainministerimme, ympäristöministerimme — ja myöskin koko Eurooppa nostamalla energiasektorin yhdeksi keskeiseksi tulevaisuuskysymykseksi tämän puiteohjelman osalta. Täällä on kyllä kohdennettu merkittävä lisäosuus energiatutkimukseen tulevaisuudessa. Mielestäni herää vain kysymys, onko tämä riittävä suhteessa Yhdysvaltoihin, suhteessa näihin haasteisiin, joita meillä kaiken kaikkiaan on tulevaisuudessa.

Nostan esille täältä muutamia lukuja. Muun muassa tieto- ja tietoliikenneteknologiaan tullaan, mikäli tämä ohjelma menee eteenpäin, panostamaan 12,6 miljardia euroa tutkimusrahoitusta. Samaan aikaan energiasektorille laitetaan 2,9 miljardia euroa. Tämä gäppi tässä välissä on aika suuri, ja mielestäni tätä painopistettä voitaisiin energiatutkimuksen osalta nostaa, ehkä siirtää sieltä tietoliikenneteknologiasta, joka tarkoittaa tätä päivää ja vähän lyhyemmällä aikasektorilla katsottua tutkimussektoria, tänne energiatutkimukseen, jossa puhutaan sitten näistä vety- ja muista talouksista, jotka ovat sitten vuosikymmenien päässä olevia asioita.

Nyt tarvitaan investointeja Euroopan yhteiseen puiteohjelmaan ja voimakkaita panostuksia uusiin energiamuotoihin, jotta me kilpailukyvyssä pärjäisimme tulevaisuudessa Yhdysvaltojen ja muun maailman kanssa. Yhdysvallat saamamme selvityksen mukaan panostaa hyvin paljon voimakkaammin näihin uusiin teknologioihin, kerää ikään kuin rusinoita pullasta siten, että ei ole nyt sitoutunut tähän päästökauppajärjestelmään mukaan, mutta samaan aikaan kuitenkin toteuttaa omia kotimaisia tulevaisuusinvestointeja. Tämä asia pitäisi Euroopan tasolla nyt hyvin voimakkaasti mieltää ja yhdistää tämä ympäristönäkökulma ja tutkimusnäkökulma tulevaisuuden kilpailukykytekijänä myöskin.

Arvoisa puhemies! Vielä lisäksi haluaisin sanoa näistä kotimaisista ratkaisuista. Meillä on ollut perinteenä se politiikka, että aika pitkälle markkinavetoisesti annetaan ohjautua asioiden, mutta nyt huomataan, että öljyn hinta kun nousee, niin monet uudet teknologiat ja vaihtoehdot tulevat kilpailukykyisemmiksi ja me olisimme voineet olla ja meidän ehkä tulisi olla hieman edistyksellisempiä ja vähän edellä markkinoita kulkevia myöskin näissä meidän omissa tukiasioissamme. Jos nostan esille vaikka maalämpöpumppuratkaisut, joissa Ruotsissa ollaan jo huomattavan paljon edellä — siellä on useita satojatuhansia koteja jo maalämpöratkaisulla lämmitettävänä, kun meillä puhutaan muutamista kymmenistätuhansista — me voisimme muun muassa tämän omakotitalopuolen osalta ottaa yhdeksi keskeiseksi painopisteeksi sen, että uudet talot tulisivat maalämpöratkaisun piiriin, mikäli ne ovat tietenkin sellaisella alueella, jossa ei olla esimerkiksi kaukolämmössä mukana. Eli tuettaisiin selkeästi tietyllä painopisteellä myöskin tätä rakentamista ja energiansäästöä ja järkeviä ratkaisuja sen sijaan, että jaetaan 500 euroa sinne tai tänne, millä ei hirvittävän paljon ole merkitystä, kun näitä ratkaisuja suuressa mittakaavassa tehdään.

Ympäristöministeri Jan-Erik Enestam

Arvoisa puhemies! Pari kommenttia: Ensinnäkin tässä syytetään tavallaan päästökauppaa siitä, että Suomen teollisuuden lasku on niin korkea kuin se on. Minusta se on täydellinen väärinkäsitys. Päästökauppa päinvastoin on hyvin kustannustehokas tapa toteuttaa niitä vähentämisvelvoitteita, mitä teollisuudella on. Jos nämä vähennykset tehtäisiin kotimaassa, ne maksaisivat tietenkin huomattavasti enemmän.

Kiinnitän huomiota yhteen osioon vihreitten puheenvuorossa, jossa viitattiin siihen, että Tekesin selvitysten mukaan on mahdollista vähentää uusien kerrostalojen lämmitysenergian kulutusta jopa 70 prosenttia vain parin prosentin lisäyksellä rakennuskustannuksiin. Jos tämä todella on näin helppoa, tämä energiansäästötoimi jo pelkästään taloudellisista syistä tulee toteutumaan erittäin kannattavana investointina ilman minkäänlaista valtion avustusta.

Useissa puheenvuoroissa on myöskin kosketeltu jätteenpolttoa. Sallittaneen, että ensin korjaan väärinkäsityksen siitä, että ympäristöministeriö vastustaisi jätteenpolttoa. Näin ei ole. Se on yksi järkevä tapa käsitellä jätettä. Sen sijaan ympäristöministeriökään ei voi mitään sille, että EU-direktiivi kieltää rinnakkaispolton, jonka takia nyt väliaikaisesti poltettavaa joutuu kaatopaikoille, mikä on tietenkin ympäristön kannalta huono ratkaisu. Nyt joudutaan odottamaan jonkin aikaa ennen kuin uudet polttolaitokset, jotka nyt ovat vireillä, pystyvät vastaanottamaan sellaista jätettä, jota voidaan polttaa.

Tässä on myöskin puheenvuoroissa viitattu siihen, että valitusoikeutta pitäisi rajoittaa. On ehkä hyvä muistuttaa, että ympäristöministeriö on asettanut työryhmän, joka pohtii sitä, voitaisiinko tätä oikeutta sillä tavalla rajoittaa, että ei automaattisesti saisi valittaa seuraavaan instanssiin, vaan valitusoikeus voisi olla luvanvarainen varsinkin, jos korkein hallinto-oikeus jo on tehnyt ennakkoratkaisun, johon voitaisiin viitata. On kieltämättä niin, että valitukset aiheuttavat sen, että näiden uusien vireillä olevien polttolaitosten realisoitumista joudutaan odottamaan.

Tietenkin sellainenkin vaihtoehto on olemassa, että nykyiset rinnakkaispolttolaitokset varustavat laitoksensa sellaisella puhdistuskapasiteetilla, jonka EU hyväksyy. Näin ollen polttoa niissä voitaisiin jatkaa.

Marjo Matikainen-Kallström /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Oli erittäin hyvä, että ympäristöministeri Enestam tuli paikalle puhumaan nimenomaan jätteenpolttokysymyksestä, koska siitä on virinnyt keskusteluja täällä salissa viime tuntien aikana.

Rinnakkaispoltto on nykyisillä suodatinlaitteilla kielletty, mitkä Suomessa on. Olisin kysynyt, mitä hallitus aikoo tehdä, että pystyttäisiin kustannuksia tasaamaan, koska nimenomaan näiden laitteiden kustannukset ovat niin kalliit. Sen takia meidän ei kannata rakentaa näitä polttolaitoksia, kun ne tulevat liian kalliiksi. Eikö tähän kannattaisi investoida hallituksen taholta, etteivät meidän kaatopaikkamme edelleen kuormittuisi ja ettemme tosiaan hukkuisi jätteen määrään?

Markku Laukkanen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Tämä jätekysymys on tällä hetkellä, arvoisa ministeri, erittäin ajankohtainen ja vakava kysymys. Meillähän käynyt juuri näin, että suomalainen hyvin ympäristöystävällinen rinnakkaispolttojärjestelmä joudutaan nyt ajamaan tietyin osin alas tämän EU:n jätteenpolttodirektiivin myötä, joka kirjoitettiin tavallaan saksalaisen mallin pohjalta, vaikka direktiivin kirjoittajaryhmä sanoi, että suomalainen malli olisi ollut parempi. Mutta ei ollut sitten sitä rohkeutta lähteä tätä mallia viemään maihin, joissa sitä ei tunnistettu. Tilanne on tällä hetkellä maakunnissa se, että polttokelpoista jätettä menee kaatopaikoille ja on tilanteita, joissa polttolaitokset palaavat lauhdetuotannossa vaikkapa kivihiilen käyttöön, kun ei voida rinnakkaispoltossa tätä käyttää, korvaavat sitä. Tämä on aivan väärä suunta.

Sen takia, arvoisa ministeri, vielä keinovalikoimasta: Löytyykö tällä hetkellä nyt mitään keinoja, joilla voidaan aidosti tähän valitusprosessiin puuttua ja nopeuttaa varsinaisten jätteenpolttolaitosten aikaansaamista Suomeen — me tarvitsemme niitä useita — sekä sitten huolehtia siitä, (Puhemies koputtaa) että rinnakkaispoltto, silloin kun puhutaan puhtaasta jätteestä, voisi jatkua?

Säde Tahvanainen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ympäristövaliokunta otti kantaa ja myöskin Suomi ajoi sitä aikanaan, että rinnakkaispolton pitäisi olla mahdollista, mutta jäimme vähemmistöön Euroopan unionissa, ja nythän sitä satoa täällä korjataan. Luulenpa, että suomalaisella ympäristöministerillä tai ympäristöihmisillä ei tässä ole erilaista näkökulmaa tai eriävää mielipidettä tähän asiaan.

Pitäisi estää sellainen tilanne, että meille syntyy isoja massapolttouuneja ja jätehierarkia ei enää toimi, kun niihin uuneihin halutaan mahdollisimman paljon jätettä eli se on kannattavaa silloin.

Tästä näkökulmasta mieluummin niin, että meillä on näitä rinnakkaispolttovaihtoehtoja, ja tuettakoon vaikka niiden suodattimien hankintoja kuin että mennään siihen eurooppalaiseen tai saksalaiseen jätepolitiikkaan, jossa työnnetään kaikki uuniin mieluummin kuin että on jätteen käsittelyä ja jätteen määrää pyrittäisiin ehkäisemään.

Matti Kangas /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Enestam ajaa ihan oikeaa asiaa, että jätteenpolttoa pitäisi edistää, mutta valitettavasti tässä ovat teitä edelliset ympäristöministerit nukkuneet autuaasti taikka tarkoituksella sitten eivät ole ajaneet näitä asioita eteenpäin. Nyt viedään miljardeja kaatopaikalle ja sieltä tulee päästöjä ilmastoon. Heidän nyt pitäisi tunnustaa, että virhe on tehty. Mutta tuntuu taas toisaalta, voiko EU:ssakaan olla järki näin hukassa, etteikö jokainen käsitä, että nämä pitäisi nyt käyttää hyväksi ja polttaa ja saada sillä lailla energiaa, kun siitä on puutetta.

Ympäristöministeri   Jan-Erik  Enestam

Arvoisa puhemies! Ympäristöministeriöllä ei ole budjetissaan sellaisia avustusrahoja, joilla voitaisiin näitten rinnakkaispolttolaitosten varustushankintoja hoitaa. Mutta myönnän kyllä, että asia on harkinnan arvoinen ja pitää hallituksen sisällä käydä siitä keskustelu, koska tämä on ympäristön kannalta aivan hullunkurinen tilanne tällä hetkellä.

Kuten totesin valituksesta, työryhmä jättää mietintönsä ensi vuoden helmikuun loppuun mennessä ja siellä sitten arvioidaan, ovatko eväät sellaiset, että voitaisiin sillä linjalla jatkaa.

Oras Tynkkynen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Kiitos, arvoisa puhemies! Juoksin ihan tätä varten tuolta lisärakennuksesta.

Ministeri Enestam arvioi, että jos ja kun tämä Tekesin arvio 70 prosentin mahdollisuuksista lämmönsäästössä uusissa kerrostaloissa pitää paikkansa, niin se toteutuu markkinaehtoisesti. Toivon, että ministeri on tässä oikeassa, mutta pelkään, että näin ei välttämättä käy. Rakennuttajahan pyrkii minimoimaan rakennuskustannukset eikä välttämättä kiinnitä niinkään paljon huomiota ylläpitokustannuksiin.

Tämä pätee ylipäätään energiansäästöpotentiaaliin. TKK:lla on arvioitu, että Suomessa on nykyisestä energiankäytöstä 15 prosenttia säästettävissä sellaisilla ratkaisuilla, joiden takaisinmaksuaika on alle 5 vuotta eli jotka ovat taloudellisesti hyvin kannattavia, mutta niitä ei oteta käyttöön monista esteistä johtuen, joista informaation puute on yksi, puutteelliset normit on toinen, ja tässä tarvitaan yhteiskunnan väliintuloa.

Hannu Hoskonen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Nyt käynnissä oleva energia- ja ilmastopoliittinen keskustelu on mielestäni erinomaisen ajankohtainen ja sattuu vielä tämän öljyn hinnannousun myötä oikeaan saumaan, eli aineet hyvälle keskustelulle ovat olemassa.

Kioton sopimuksen taso Suomelle on erittäin tiukka, jos verrataan sitä vaikka rakkaaseen kilpailijamaahamme Ruotsiin. Ruotsi hoiti homman tyylikkäästi kotiin, jopa 5 prosentin ekstrat neuvotellen, samaan aikaan kun Suomi asetti semmoisen tavoitteen, joka ei liene realistinen näin energiaintensiivisessä maassa kuin Suomi, jossa esimerkiksi kiinteistöjen lämmitys ja pitkät välimatkat aiheuttavat paljon suurempaa energiankulutusta jo luontojaan verrattuna vaikka esimerkiksi Etelä-Euroopan maihin. Mutta se asia on nyt ollut ja mennyt. Nykyiseen tilanteeseen tulee sopeutua ja siitä selvitä.

Suomen on kuitenkin pysyttävä teknologisessa kehityksessä mukana, koska jos emme siinä pysy mukana, sehän tarkoittaa sitä, että olemme pikkuhiljaa häviämässä kilpailussa, ja se taas johtaa siihen, että teknologiamme kehitys siitä taantuu pikkuhiljaa, kun olisi oikea aika saada teknologian kehitystä lisättyä nimenomaan ympäristöteknologian alalla, polttotekniikan alalla ja saada samalla aikaa luotua uusia energiankäytön muotoja, jotka tulevaisuudessa varmasti käyvät kaupaksi ei vain Suomessa vaan koko maailmalla. Markkinat ovat lähes rajattomat.

Otan esimerkiksi vaikka pienet voimalaitokset, joissa Suomi on suunnittelemassa esimerkiksi kaasutustekniikalla toimivia pieniä dieselmoottoreita, joilla pystytään sekä lämpö käyttämään hyödyksi että luomaan edullista sähköenergiaa. Materiaalia tämän kaasutustekniikan toteuttamiseksi löytyy mistä tahansa maailmasta. Elikkä tekniikka meillä on hallussa, mutta kilpailussa tulee pysyä mukana. Jos putoamme siitä kilpailusta, on jälki hirvittävää. Näillä keinoin, teknologian kehityksessä mukana pysymällä, voimme tarjota avoimen hyvän mahdollisuuden myös niille köyhimmille maille pysyä tässä kehityksessä mukana.

Jos teknologia halpenee kehityksen ja massojen myötä, se tarjoaa myös niille maille mahdollisuuksia, joilla tänä päivänä niitä mahdollisuuksia ei yksinkertaisesti ole. Viittaanpa vaikka johonkin Kiinaan, jonka ympäristöongelmat ovat kuplahtaneet esille viime aikoina aivan konkreettisesti. Siellä on kohtapuoliin rahaa maksaa, mutta siellä on myös tarvetta teknologialle. Tämän takia Suomen ei tule ajaa itseään alas.

Puun käyttöä tulee lisätä. Tämä on toinen tärkeä pointti. Puun käytön lisäämisessä tulee ottaa verotukselliset keinot paljon tehokkaammin huomioon. Suomi törmää tällaiseen kateellisuusveroon joka paikassa, että pelätään, että jos joku maaseudun elinkeinoista tai metsätalouden elinkeinoista saisi jotakin etua, heti ollaan verottamassa tai rajoittamassa esimerkiksi ympäristökeinoin. Viittaan esimerkiksi erilaisiin metsäpoliittisiin keskusteluihin vaikka metsälain 10 §:n asioissa. Sillä aikaa kun meidän pitäisi kehittää puun korjuuta, bioenergian korjuuta — niin kuin ministeri Mauri Pekkarinen totesi puheenvuorossaan, että metsähakkeen käyttöä on lisättävä — me keskustelemme siitä, kuinka monta puronvartta pitää rauhoittaa tai onko tuolla tontilla ollut liito-orava vaiko ei. Jos tällä tasolla keskustelumme pyörii, voisi melkein sanoa sen jälkeen, että hyvää joulua, kun samaan aikaan pitäisi todella panostaa siihen, että metsien käyttöä lisätään. Paremminkin tuntuu siltä, kun lukee lehtiä, että meillä keskitytään siihen, että metsien käyttöä vaikeutetaan. Muuhun johtopäätökseen ei oikeastaan voi tulla kuin edellä mainittuun.

Pelletin poltto pientaloissa ja pienkerrostaloissa tulee mahdollistaa aidolla valtion veropoliittisella tuella, samoin sillä, että tuemme myös verotuksellisin keinoin tätä käyttöä eikä vain investointivaiheessa vaan koko käytön aikana. Tässäkin voi mainita, että Ruotsi on meitä valovuoden edellä. Pieniä kiinteistöjä, omakotitaloja, Suomessa on 250 000 taloutta, jotka käyttävät — uskokaa tai älkää, ihan varmasti käyttävät — fossiilista polttoainetta, lämmitysöljyä, polttoöljyä. Kuinka paljon sellainen maksaa, kun se ensinnäkin laivoilla tuodaan Suomeen, jalostetaan polttoöljyksi ja sitten jaetaan omakotitaloihin? Eikö olisi järkevää tässäkin ottaa käyttöön pelletti, jonka käyttö on sitä paitsi polttoteknisesti helppo homma eikä takuuvarmasti aiheuta minkään näköistä ongelmaa naapureille. Savu on täysin puhdasta, suurin piirtein ainakin läpinäkymätöntä, ainakin ulkoa päin katsoen. Metsähakkeen käyttö sisältyy myös tähän mahdollisuutena.

Peltoenergian käyttö on myös otettava paljon vakavammin esille. Jos meillä maanviljelys jossain osassa maata hiipuu, siellä tarjoaa esimerkiksi ruokohelpi loistavat mahdollisuudet. Biodiesel, etanoli, tulee ottaa vakavasti. Tähän on teknologia kehittynyt jo, mutta Suomessa pitää ruveta sitä määrätietoisemmin hoitamaan.

Turpeen käytöstä voi sanoa sen verran, että ei ole mitään järkeä siinä, että vaikka tarpeessa on 8—10 prosenttia puuta, sitä ei pidetä uusiutuvana energiana, kuten esimerkiksi vihreiden ed. Soininvaara tässä väitti, että turve on hitaasti uusiutuva. Tosiasia on se, että Suomessa syntyy vuosittain turvetta enemmän kuin täällä poltetaan. Tämä on kylmä tosiasia. Näin ovat biologit ja tiedemiehet väittäneet ja todistaneet väitteensä oikeaksi. Miksi me emme tätä usko vaan omilla typeryyksillämme estämme aidon työllistämismahdollisuuden, aidon energiateknologian syntymisen maassa? Ruotsi on tässäkin asiassa meitä edellä. Onko siinä järkeä, että menemme naapurimaihin turvetta korjaamaan ja aiheutamme siellä isoja ympäristöongelmia, kun asiat voitaisiin hoitaa Suomessakin ja tuhat kertaa paremmin?

Siinäkään ei voi olla järkeä, että kivihiiltä pidetään ympäristöystävällisempänä kuin suomalaista turvetta. Se on sellaista pöljän ajattelua, että ihan pahaa tekee, kun kuulee puhuttavan, että kivihiili on turpeen vaihtoehto. Se ei voi olla vaihtoehto missään muodossa. Kivihiiltä jos käytetään tällä keinoin parempana vaihtoehtona kuin turvetta, se kuvannee suomalaisen energiapoliittisen keskustelun tasoa.

Vesivoimasta sanon lopuksi, herra puhemies, sen verran, että kun Suomi ei uskaltanut rakentaa Vuotoksen allasta ainakaan näillä järkevillä päätöksillä, vaan pitää mennä kaiken maailman poikkeusmenettelyihin, jos mennään, niin eihän ole mitään järkeä siinä, että esimerkiksi olemassa olevien Kemijoen voimaloiden tehoa ei uskalleta yksinkertaisesti nostaa, kun samaan aikaan ollaan suomalaisen rahan turvin tukemassa ulkomailla vesivoimalahankkeita. Miksi vesivoiman rakentaminen sinne koetaan järkevämmäksi kuin suomalaisen oman energiatekniikan kehittäminen, joka takuuvarmasti on ympäristöystävällistä? Tällaista kirkasotsaista keskustelua ja toimenpiteitä, joilla tuhotaan omaa suomalaista talouselämää, en ole koskaan ymmärtänyt. Toivon, että tässä Vuotos-asiassakin vihdoin ja viimein päästään keskustelemaan muustakin kuin siitä, onko joku pikkuöppiäinen siinä tai tässä, eikä tutkimustuloksia panna vielä piiloon, jos joku innostunut kansanedustaja sattuu asiaa tutkimaan ja kiinnostumaan siitä. Pitäisi nyt pikkuhiljaa jo hälytyskellojen soida.

Ministeri Mauri Pekkarinen on tässä asiassa toiminut esimerkillisesti, tuonut asioita esille ja oikeasti vienyt asioita eteenpäin. Toivottavasti tämä eduskunta vihdoinkin pääsee sille tasolle keskustelussa, että pääsemme vihdoin keskustelun tasolta rahoituspäätöksiin, ja tässä verotukselliset keinot on otettava huomioon. Jos jostain esimerkkiä haetaan, niin haettakoon sitten tuosta Ruotsista. Se on reilua finnkampen-henkeä, ja pistetään paremmaksi.

Seppo Lahtela /kesk:

(Ed. Soini: On mahdollisuus kuulla kaksi järkevää kepun puheenvuoroa peräkkäin!) Arvoisa herra puhemies! — Ed. Soini, teillä on kova haaste tulevaisuuteen olemassa, ja vaikka te olettekin presidenttiehdokas, niin annamme teille kyllä kuitenkin ylenmääräisen aseman esiintyä niin kuin valtiomiehenä. Me ed. Hoskosen kanssa kun puhumme peräjälkeen, niin edustamme maakuntaa, takametsien miehiä, jotka ajattelevat näitä pienemmissä piirteissä, ajattelevat kuitenkin oman talouden, maakunnan ja miksei koko valtakunnankin etua.

Herra puhemies! Ed. Hoskonen toivoi, että eduskunta ryhtyisi kerrankin keskustelemaan oikeista asioista ja keskustelun lisäksi ryhtyisi myöskin tekemään oikeita päätöksiä, rahoituspäätöksiä, millä nämä asiat menevät eteenpäin. On minusta hyvä, että hallitus on vihdoin viimein päässyt sopimukseen ja antanut lähiajan energia- ja ilmastopoliittisia linjauksia koskevan selonteon ja voimme edes keskustella. Valitettavasti suomalainen päätöksenteko on pitkään ollut sellaista, että keskustelua ei ole käyty. Päättäjät, ministeriön virkamiehet ja ministerit, ovat tehneet edesvastuuttomia päätöksiä ja edesvastuuttomia sopimuksia, mitä nyt yritetään keskustelulla korjata ja parantaa.

En käy tuomitsemaan enkä väittämään, että Kioton sopimuksen teko ja allekirjoittaminen olisi ollut huono ja edesvastuuton teko, mutta ne ehdot, millä se tehtiin, olivat sellaiset, ettei nähty tippaakaan eteenpäin eikä mietitty sitä, mitä on edessä, kuinka se korvataan ja kuka maksaa. Tästä olisin toivonut, että tämänpäiväisessäkin keskustelussa olisi enemmän käyty keskusteluja ja selvitetty sitä asiaa kansalaisille ja kansalle, kuka teki nämä edesvastuuttomat sopimukset ja millä ehdoilla. Ei niitä voitu tehdä silmät ummessa eikä voitu erehtyä, eikä näin isoissa asioissa edes saisikaan koskaan erehtyä eikä punnita ja arvioida tulevaisuuden maailmaa niin edesvastuuttomasti kuin silloin tehtiin.

Tiedän, että ainut ratkaisu, tämän asian hoitamiseksi valittu linja: päästökauppa — vaikka päivällä kuulinkin kovasti, että tämä tuomittiin, että päästökauppa ei ollut ainut ratkaisu eikä oikea ratkaisu — oli tietenkin, että näin pitää hoitaa ja tehdä, mutta myöskin viitaten siihen sopimukseen onhan tämä kansantajuisestikin edesvastuutonta, kun nähdään, että ruotsalaiset myyvät ja suomalaiset ostavat. Jokainen länsimaisen demokratian, teollisuuden sekä kilpailukyvyn punniten osaa laskea, että ei olla oikeilla eikä puhtailla jäljillä.

Näin arvellen tuolla talousvaliokunnassa asiantuntijalta joitakin aikoja sitten kuulin, mitä suuruusluokkaa nämä päästöt ja säästöt ovat olemassa suomalaisten osalta. Suomen päästöt ovat maailman päästöistä 0,02 promillea ja säästöt ovat kuitenkin selvästi suuremmat, kun ovat 0,05 promillea. Näitä asioita ajatellen ja mitoittaen yhteen suomalaiset kyllä arvellessaan omalta osaltansa panevansa tämän maailman kasvihuonepäästöt kuriin säästävät kyllä itsensä hengiltä ja mitään ei tapahdu kuitenkaan kokonaisuuden osalta. Ellei päästä siihen, että nämä isot maat, isot maanosat ja isot mantereet, jos näin tätä maailmaa katsottaisiin vähän laajemmin, sitoutuvat ja ryhtyvät toteuttamaan tätä asiaa, ei voida päästä sellaiseen lopputulokseen, että jotain parannusta syntyisi ja tulisi.

Kun ajattelemme ja katsomme tätä, mihin tämä johtaa näin, niin tämänpäiväisessä lehdessä näin pilkkaavan otsikon ja artikkelin, missä kerrottiin, että jotkut ministerit liputtavat suomalaisen teollisuuden ulos. En lukenut. En tiedä, mitä se lienee sisällään pitänyt, mutta se on tätä samaa energia- ja ilmastopolitiikkaa, missä kilpailukyvyn perusteella suomalainen teollisuus hakeutuu sellaiseen paikkaan, missä on pienemmät maksut, halvempi energia ja, miten sanoisin, löysemmällä tekniikalla voidaan saada sama tulos aikaiseksi, mikä täällä ei ole niin kilpailukykyistä kuin tuolla muualla tehden. Jos itse olisin teollisuusjohtaja ja miettisin tulevaisuutta, niin vaikka tunnustaudunkin kovaksi suomalaiseksi isänmaan ystäväksi, taloudelliset realiteetit kuitenkin ajavat siihen, että näin olisi katsottava ja näin olisi lähdettävä. Teollisuus äänestää jaloillansa, jollei valtiovalta, eduskunta, luo semmoisia edellytyksiä, että täällä voidaan kilpailukykyisesti elää ja toimia.

Tässä keskustelussa on viitattu useaan kertaan turpeeseen, biojätteeseen, biojätteen polttoon, ja lähinnä tarkoitan sillä biojätteellä sitä energiajätettä, mikä tulee tuolta jätekeräilyn yhteydessä. Tässä kyllä täytyy sanoa, että ei taas ole käytetty järjen häivääkään, ei siis pienemmässäkään määrin. Kun löydetään sellaiset tavat, että muka kivihiili olisi edullisempi ja parempi tuontienergiana kuin turve, uusiutuva energia, että se olisi verotuksellisesti jopa saman arvoinen tai vielä jopa paremmassa asemassa kuin tämä kotimainen turve, niin kyllä jotain hoitoa tässä tarvittaisiin niillekin virkamiehille, jotka näitä laskelmia tekevät. (Ed. Soini: Olisiko siinä EU:n näpit pelissä?) — Ed. Soini, tiedän, että siinä on EU-näpit pelissä, mutta minä epäilen, että suomalainen vihertävä, vihreä, viherpiipertävä politiikka on myöskin siellä takana, mikä tekee ja syöttää, rakentaa tämmöisiä ansoja, mihin sitten virkamieskunta menee ja tarttuu. Ei voi olla suomalaiselle kilpailukyvylle hyväksi, jos me näin epäpyhästi, epäpoliittisesti tätä maailmaa teemme ja hoidamme.

On itsestäänselvää, että puu ja puuenergian ympärillä käytävä keskustelu on se tulevaisuus, mistä Suomi vielä elää ja toimii, mutta ei se voi toimia siinäkään niin, että kuullun perusteella kaikki säästetään ja suojellaan, hoidellaan ja joitakin oksia vaan poltetaan. Ymmärrän erinomaisen hyvin teollisuuden näkökulmasta sen, että teollisuus ei halua puusta sellaista, miten sanoisinkaan, energialähdettä, että poltto taikka energiaksi käyttö olisi kilpailukykyistä tämän teollisuuspuun raaka-aineen kannalta katsottuna. Jos itse teollisuuden kannalta katsoisin, tekisin kaikki temput ja keinot, että olisi vain se yksi putki, mekaaninen metsäteollisuus taikka kemiallinen, ja muuta ei. Tässä haastaisinkin vahvasti valtiovallan siihen tuotekehittelyyn ja kehitykseen, missä tästä puusta voidaan pitkälle menevän jalostuksen kautta jalostaa niin tankkiin pantavaa polttoainetta kuin sellaista, ei nyt ihan taskussa mutta repussa kuljetettavaa kuitenkin, millä voisi myöskin kaminaa ja omaakin saunaa lämmittää. Tiedän, että se on mahdollista, kun vaan käytetään luovaa ajattelua ja luovaa kehitystyötä, mihin täällä Suomessa kyllä mahdollisuuksia on olemassa.

Vaikka vasemmistoliiton ed. Mustajärvi minua varoittikin puhumasta Vuotoksen altaan kannalta ja sen puolesta, niin teen sen siitä huolimatta, vaikka ed. Mustajärven arvostus minua kohtaan katoaisi, se loppukin, kertaheitolla. Pidän tärkeänä niin kuin ed. Hoskonenkin äskeisessä puheenvuorossaan, että Vuotoksen allas tulee toteuttaa, rakentaa ja hoitaa niin, että kun vettä aletaan sinne hiljaa nostamaan, niin kyllä ne koppakuoriaiset löytävät tästä maasta paikan muualtakin, ja sillä voitaisiin saada tämä elämä ja energian tuotto, erityisesti sähköenergian tuotto, sille tasolle, millä sen pitää olla ja toteutua. (Ed. Hoskonen: Maailma pelastuu siinä välissä!) — Maailma, ed. Hoskonen, pelastuu, ja sen avuksi ja tueksi voitaisiin alkaa suunnitella ja tehdä päätöksiä siitä, että kuudes ydinvoimala myöskin saisi ne nuottinsa, millä se menee eteenpäin, käy ja syntyy. Silloin Suomen kilpailukyky syntyisi ja tulisi järjestykseen.

Herra puhemies! Yksi kysymys, mikä on oleellinen, on liikenne ja liikenteeseen tulevat ratkaisut ja linjaukset. Täällä ei ole tänään asianmukaisesti vielä osattu ottaa esille sellaista liikennepoliittista kysymystä kuin se, minkänäköisen energian varassa kuljetaan ja kuljetaanko kevyesti. Tiedän, että valistuneet kansalaiset kuulijoina tietävät, niin kuin tiedän, että ed. Hoskonenkin tietää, että tämä puheeni seuraava osa johtaa siihen, että pitäisi suosia vesitiekuljetuksia ja erityisesti kanavoida nämä maamme järvien väliset kannakset ja hoitaa sitä kautta kevyesti (Ed. Kuisman välihuuto) ja sitten pienellä polttoaineella ja saasteettomasti suuret massat liikkeelle. — Ed. Kuisma, minä ymmärrän, että te täällä Etelä-Suomessa vaikuttavana ette tiedä, että Suomen elämä ja suuri Suomi on tuolla järvien takana. Tätä varten tarvitaan ehdottomasti kanavointia, tarvitaan Kymijoen kanava, mitä pitkin on helppo kuljettaa suuret biomassat, suuret hakemassat ja suuret sellaiset energiatarpeet, mitä voidaan siirtää maan eri osista toiseen osaan. Näin toivoisin, että tämä maailma kulkisi eteenpäin.

Herra puhemies! Vielä tähän pyhäksi lopuksi: On syytä tehdä sellaisia ennustuksia, mitkä toteutuvat, ja ennustaa myöskin sellaisia asioita, mitkä eivät suoraan saattaisi toteutuakaan. Sata vuotta taaksepäin ennustettiin, että vuonna 2000 Helsinki hukkuu hevosenlantaan. Hevoset katosivat. Ihmiset eivät ole hukkuneet mihinkään, eikä lannasta ole tietoakaan. Näin katsottuna, jos tehdään, sanoisin, yhtä kauaskatseisia ennusteita nytkin, aletaan toimimaan niitten puolesta, Suomi pelastuu vielä tämän ilmastonsa sekä energian kuten kilpailukykynsäkin puolesta, ja sitä pyhästi erityisesti toivon.

Matti Kangas /vas:

Arvoisa puhemies! Ensiksi toteaisin: Täällä aiemmin ed. Cronberg todisti, että suomalainen metsäteollisuus on alas menossa ja piiput kaatuilevat. Se on tuttua tuolta 80—90-luvun vaihteesta, kun itse työskentelin teollisuudessa. Ed. Cronbergille toteaisin, että teollisuus on edelleen voimissaan, myös metsäteollisuus. Viidennes teollisuustuotannosta tulee metsäteollisuudesta, ja vientituloista neljännes tulee metsäteollisuudesta. Metsäsektori työllistää Suomessa välittömästi 90 000 henkeä ja välillisesti 200 000 henkeä ja raaka-aine tulee pääasiallisesti kotimaasta. Tässä olisi miettimistä, kun tällaisia ennustelee. Toivottavasti ne ennustukset eivät toteudu ja edelleenkin saamme leipämme metsäteollisuudesta.

Kaikkihan haluavat, että ympäristö voi hyvin niin Suomessa kuin koko maapallolla, ja sen eteen kaikki tekevät töitä. Mutta yksi virhe oli — samaa mieltä kuin ed. Seppo Lahtela tuossa — että Kiotossa epäonnistuttiin pahasti ja nyt se näkyy tänä päivänä. Suomi siellä siinä jaossa jäi vähän huonoon osaan.

Haluan nostaa täällä myös keskusteluun turpeen merkityksen osana suomalaista energiajärjestelmää. Turpeen käyttö tulisi ottaa huomioon verokohtelussa ja materiaalin elintärkeys Suomelle. Kotimaisen turpeen kilpailukyky on säilytettävä. Pitää muistaa, että Suomen turvevarat ovat suuremmat kuin Norjan öljyvarat ja kaasuvarat. Meillä on melkoinen omavaraisuusaste ja kriisiaikojen turva.

Täällä puhutaan, että kivihiilellä korvattaisiin turve. Pitää muistaa, että kivihiiltä tuodaan muun muassa Puolasta Suomeen. Sitä kuljetetaan tänne laivalla ja siitä edelleen sisämaahan pitkiä matkoja. Kuljetukset ovat raskaita, ja kivihiili ei ole ympäristöystävällinen. Turvetta meiltä löytyy kotimaasta, ja se luetaan meillä fossiiliseksi polttoaineeksi, vaikka kyseessä on kyllä hitaasti uusiutuva polttoaine, mutta Suomessahan se oli suuren valiokunnan äänestyspäätöksellä uusiutumaton polttoaine. No, Ruotsissa turpeella tuotettu sähkö lasketaan niin sanotuksi vihreäksi sähköksi.

Arvoisa puhemies! EU:n hiilidioksidipäästöjä koskeva päästökauppa tulee Suomelle kalliimmaksi kuin alun perin laskettiin. Jotta Suomen teollisuus ja energiatalous selviäisivät päästökaupan kustannuksista, on otettava huomioon, että ne ovat tulleet paljon isommiksi kuin alun perin arvioitiin.

Viime kaudella tehty energiaratkaisu olisi pitänyt tehdä jo 1990-luvun puolessavälissä. Ongelmaksi koitui nimenomaan tehtyjen päätösten jälkijättöisyys. Tehty energiapäätös oli oikea. Se olisi vaan pitänyt tehdä aiemmin. Kymmenen vuotta sitten ratkaisua vastustettiin. Jos päätös olisi tehty, olisi Suomelle langennut laskukin jäänyt pienemmäksi ja meillä olisi enemmän pelivaraa päästökaupoissa. Siitä kantavat vastuun silloiset päätöksentekijät.

Suomen energiansaanti pitää turvata metsä-, metalli- ja kemianteollisuuden tarpeisiin ja myös kotitalouksille. Suomella on yksi Euroopan halvimmista sähköistä. Suomi saa halvimman sähkön. Tämä on suuri etu yrityksille ja melkoinen kilpailuvaltti. Sähkön edullisuuden takia yritykset voitaisiin saada pysymään Suomessa. Tässä olisi meillä vastaus Kiina-ilmiöön.

Timo Kalli /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Tämä energia- ja ilmastopoliittinen selonteko on oikea-asentoinen ja oikeasuuntainen, ja panoksia siihen tarkoitukseen tulevaisuudessa sitten aina voidaan lisätä niin paljon kuin käytettävissä voimavaroja on. Tämä on myöskin vastaus siihen, että energian saanti tulevaisuudessakin ilmaston muuttuessa voidaan kaikissa tilanteissa varmistaa ja erilaiset toteuttamistavat edelleenkin hyväksytään. Minusta tämä on suuri ja iso asia, ja tästä on syytä hallitukselle antaa tunnustus. (Ed. Soini: Kyllä kepu on niin hyvä!)

Minäkin haluan tähän keskusteluun tuoda maakunnan näkökulman ja näkökulman, joka ei edellytä lisää rahaa, mutta joka saattaa synnyttää lisää toimeliaisuutta, erään yksityiskohdan, ja toivon, että talousvaliokunta kuulemisen yhteydessä kuulee asiantuntijoita ja yrittää tätä asiaa viedä eteenpäin. Eli meille Suomeen tuodaan voiteluaineita vuodessa 160 000 tonnia ja Ekokem kerää näitä käytettyjä öljyjä noin 30 000 tonnia eli keräämättä jää vuosittain noin 100 000 tonnia, merkittävä määrä, joka ympäristön kannalta on merkittävä ja suuri riski. (Eduskunnasta: Kotipolton osuus!) Meillä on valtioneuvoston asetus, joka kieltää käytetyn öljyn polttamisen 5 megawatin ja sitä pienemmissä laitoksissa. Kuitenkin nykyään on olemassa sellaisia järjestelmiä, pieniä polttimia, joilla polton yhteydessä saavutetaan 1 000—1 200 asteen lämpötila, joka takaa sen, että käytetty öljy poltettuna tällä tavalla tuottaa vähemmän päästöjä kuin esimerkiksi kevyt polttoöljy. Jos sallittaisiin käytetyn öljyn polttaminen esimerkiksi metsäkoneurakoitsijoilla, maanrakennusurakoitsijoilla, autoilijoilla, kasvihuoneyrittäjillä ja suuremmilla tiloilla, tällä olisi merkittävä työllistävä vaikutus, nämä käytetyt öljyt tulisivat otettua talteen ja se selvästi parantaisi näitten yrittäjien kilpailukykyä.

Minusta talousvaliokunnan on syytä kuulla asiantuntijoita, sekä Lappeenrannan teknisen korkeakoulun että myös Oulun yliopiston edustajia, jotka tuntevat tämän asian. Poliittisten päättäjien on syytä harkita sitä aiempaa päätöstä ja yrittää edistää ja auttaa työllisyyttä nimenomaan alueilla, joilla muuten välttämättä ei ole olemassa kovinkaan paljoa lisätyöpaikkojen rakentamista. Toivotaan, että tässä asiassa kuuleminen on mahdollista ja että tämä järjestelmä, jossa jokainen öljyn ostaja joutuu maksamaan 4,2 sentin käsittelymaksun, voi kokea tämän omistuksen niin, että kun hän pääsee vastaaviin päästöihin kuin kevyen polttoöljyn polttamisessa, hän voisi käyttää hyväkseen sen omistuksen, jonka hän tämän öljyn kautta on saavuttanut. Toivon tämän saavan asiallisen käsittelyn.

Kannatan niitä puheenvuoroja, joissa on esitetty, että mietinnön tästä asiasta valmistaa eduskunnan talousvaliokunta. (Eduskunnasta: Oikein! — Hyvä!)

Esko  Ahonen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Puheeni on kahtiajakoinen: alkuvaiheessa keskityn käsittelemään ilmastonmuutosasioita ja puheosion kakkosvaiheessa keskityn puurakentamiseen.

Maapallon keskilämpötila on kohonnut 1860-luvulta lähtien, ja 1900-luvun aikana se nousi 0,4—0,8 celsiusastetta. Lämpenemistä ei voida selittää ilmastoon vaikuttavilla luontaisilla tekijöillä. Suomen ilmasto on vaihdellut myös eri vuosikymmenillä: 1920- ja 1930-luvuilla oli lämmintä, 1960- ja 1970-luvuilla viileämpää. Sen jälkeen Suomen keskilämpötila on ollut jatkuvasti nousussa. Mitä kauemmin ja voimakkaampana lämpeneminen jatkuu, sitä epätodennäköisemmäksi käy se, että kyse olisi luontaisesta vaihtelusta. Suomen keskilämpötilan ennustetaan nousevan 2—8 celsiusastetta ja sademäärän kasvavan 6—37 prosenttia vuoteen 2080 mennessä.

Ilmastonmuutosta ja sen vaikutuksia koskevat ennusteet ovat toisaalta epävarmoja, mutta ne ovat kuitenkin niin merkittäviä, että uhkiin on syytä varautua. Tällä tavoin mahdolliset myönteiset vaikutukset saadaan hyödynnettyä parhaalla mahdollisella tavalla ja muutoksiin liittyviä riskejä voidaan pienentää. Pyrittäessä ennustamaan ilmastoa 10—100 vuotta eteenpäin tarvitaan tietoa ilmaston nykytilasta ja siihen vaikuttavien olosuhteiden muutoksista.

Ihmiskunta on muuttamassa ilmakehän koostumusta fossiilisten tuontipolttoaineiden käytön, maankäytön muutosten ja uusien kemiallisten yhdisteiden päästöjen kautta. Monimutkaisten, eri yhdisteiden kiertoa kuvaavien mallien avulla voidaan päästöskenaarioista laskea ilmakehän koostumuksen skenaarioita. Tulevaisuuden ennusteita laaditaan käyttämällä ilmakehän koostumuksen muutoksia kuvaavaa skenaariota pakotteena ilmastomalleissa. Ilmastomallin tehtäväksi jää laskea, millaiseksi ilmasto todellisuudessa muuttuu.

Edellä kuvatun kaltaisessa ennusteessa huomioidaan ihmisen toiminnasta aiheutuvat muutokset ilmakehän koostumuksessa. Ilmastojärjestelmän tilanmuutoksista lasketaan esimerkiksi merivirtausten ja jää- ja lumipeitteen muutokset. Muiden ulkoisten ilmastoon vaikuttavien tekijöiden oletetaan pysyvän muuttumattomina tai vaihtelevan vain vähän.

Auringon käyttäytymistä ei täysin tunneta, mutta nykyisen tietämyksen mukaan auringon säteilytoiminnan vaihteluihin ei ole odotettavissa suuria muutoksia. Maapallon radan vaihteluista johtuvat muutokset auringonsäteilyn määrässä ja alueellisessa jakaumassa eri vuodenaikoina muuttuvat tuhansien ja kymmenientuhansien vuosien aikajänteellä. Tulivuorenpurkaukset kohottavat ilmakehän hiukkaspitoisuutta. Tulivuorenpurkauksia ei osata ennakoida, mutta suuretkin yksittäisen purkauksen vaikutukset tuntuvat vain muutaman vuoden, joten on perusteltua jättää ne huomioimatta.

Arvoisa herra puhemies! Maapallon ilmasto vaihtelee laajalla aikajänteellä, vuodesta toiseen ja toisaalta jääkausista lämpimiin kausiin. Ilmaston vaihtelevuuden voidaan ajatella syntyvän kahdesta tekijästä, ensinnäkin pakotetusta vaihtelusta, joka on ilmastojärjestelmän vastaus muutoksille ulkoisissa olosuhteissa, ja toiseksi ilmastojärjestelmän vapaasta vaihtelusta, joka syntyy järjestelmän epävakaudesta ja sisäisistä olosuhteista. Tämä jako ulkoisiin ja sisäisiin tekijöihin ei aina ole kovin selvä.

Monien edellä mainittujen tekijöiden vaihtelujen aikajakso on tuhansista miljooniin vuosiin tai vieläkin pidempi. Eräät tekijät, kuten esimerkiksi ilmakehän koostumus tai maapallon pinta, voivat muuttua kuitenkin selvästi nopeammin. Ilmastojärjestelmän eri osaset aiheuttavat sen, että ilmasto vaihtelee, vaikka ulkoiset olosuhteet pysyisivätkin vakiona. Esimerkiksi meret ja ilmakehä kytkeytyvät toisiinsa lämmönvaihdon ja veden kiertokulun kautta. Näistä kahdesta elementistä meret ovat hitaampi osapuoli verrattuna ilmakehään, joten ne pyrkivät tasaamaan ilmakehän lyhytjaksoisia vaihteluja.

Suomessa on ahkerasti tutkittu ja edelleen tutkitaan, millaisia vaikutuksia ennustetulla ilmastonmuutoksella tulee olemaan. Meillä on selvitetty esimerkiksi ilmastonmuutoksen suoria vaikutuksia muun muassa rakentamiseen, liikenneväylien perusrakenteeseen sekä myös patoturvallisuuteen. Ilmastonmuutosten vaikutuksesta lämmitysenergian tarpeeseen on tehty samoin myös selvityksiä. Ilmastonmuutosten vaikutustutkimukset pohjautuvat ilmastomallien avulla saataviin arvioihin tulevaisuuden ilmasto-olosuhteista. On kuitenkin syytä muistaa, että ilmastomallit eivät ole täydellisiä ja että vuosisadan loppupuoliskon kasvihuonekaasupitoisuuksia ei voida ennustaa tarkasti.

Arvoisa herra puhemies! Selonteossa ja täällä käydyssä keskustelussa on puurakentaminen ollut jossakin määrin esillä, joten en malta olla tässä puheeni loppuosassa mainitsematta muutaman sanan puurakentamisesta.

Kaikista käytössä olevista materiaaleistamme on puulla eniten käyttökohteita. Suomessa on aina rakennettu puusta, koska sitä on ollut helposti saatavilla. Se on paikallinen materiaali, mistä johtuen kuljetuskustannukset ovat alhaiset. Puu on myös ainoa materiaali, jota on saatavissa kestävällä pohjalla. Se on luonnossa itsestään uusiutuva materiaali. Puusta tehdään niin kallisarvoisia soittimia kuin halpoja pakkauslaatikoitakin. Puuta käytetään rakennuksissa sekä kulkuneuvoissa. Puun moninainen käyttö johtuu sen monipuolisista ominaisuuksista. Puu on materiaalina kestävää, kaunista ja helposti työstettävää. Se on täysin kierrätettävä materiaali.

Nopean elintason kasvun aikana puu meni pois muodista, koska se yhdistettiin mielikuvissa köyhään menneisyyteen. Suurten puurakennusten tekemistä rajoittivat myös kaava-, palo- ja muut rakentamismääräykset. Vasta viime vuosina puurakentaminen on noussut taas arvoon. Lainsäädäntöä on muutettu suosimaan puurakentamista, ja rakennustaidot ovat elpyneet ja kehittyneet. Puurakentaminen on siis jälleen myötätuulessa.

Tutkimusten mukaan suomalaisista 80 prosenttia haluaa asua pientaloissa. Ympäristösyyt puoltavat uusiutuvien luonnonvarojen, kuten puun, käyttöä. Puuteollisuus on lisäksi harvenevaa maaseutua ratkaisevasti ylläpitävä elinkeinoala sekä myös merkittävin rakennustuotteiden vientiala. Poliittisesti puu on myös myötätuulessa. Puun käytön edistämistä edesauttaa kauppa- ja teollisuusministeriön johtama ohjausryhmä. Ohjelmia oli alussa kolme, mutta jatkossa on ilmeisesti selvitty kahdella. Puuteollisuuden elinkeinopoliittisen ohjelman ja puurakentamisen edistämisohjelman arvioidaan synnyttävän synergiaa ja innovaatioita vientikelpoisten puutuote- ja palveluohjelmien luomiseksi.

Paraikaa käynnissä oleva Euroopan puunkäytön edistämisohjelma yhdentyy osaksi puuteollisuuden elinkeinopoliittista ohjelmaa. Ohjelman tavoitteena on opettaa puurakentamisen edut keskieurooppalaisille, joiden kotiseudulla puu ei ole ollut ykkössijalla.

Puukulttuuristaan huolimatta Suomi on Euroopan kerrostalovaltaisimpia alueita. Nykyisestä asuntotuotannostamme vain noin puolet on pientaloja ja valtion rahoittamasta tuotannosta ainoastaan neljännes. Nykyinen tarjonta ei siis vastaa kysyntää. Tähän asiaan voidaan vaikuttaa sillä, että tarjotaan rakentajille enemmän pientalorakentamiseen kaavoitettuja alueita.

Arvoisa herra puhemies! Valtion ja teollisuuden yhteiset kehittämishankkeet ovat olleet jo pitkään onnistuneita. Puutuotealan liikevaihto on kasvanut 10 vuodessa 2,8 miljardista eurosta 6,7 miljardiin euroon. Tarkoituksena on nostaa puutuotealan bruttoarvo vuoteen 2010 mennessä 8,4 miljardiin euroon. Tämä nostaisi työpaikkojen lukumäärän puuteollisuudessa 43 000 työntekijään, ja samalla se lisäisi puun, koneiden sekä palvelujen kysyntää erityisesti maaseudulla. Tämä asia koetaan myös merkittävänä omalla kotiseudullani Järviseudulla, sillä onhan meillä seutukunnassa paljon puutuotealan teollisuutta sekä alan korkeaa ammattitaitoa.

Jouko Laxell /kok:

Arvoisa herra puhemies! Kuten täällä on monesti todettu, Suomi ei ole vielä kyennyt toteuttamaan Kioton sopimuskauden tavoitteita. Siksi ollaan ajautumassa siihen tilanteeseen, että Suomen hallituksen pitää ostaa päästöoikeuksia, ja siitä johtuen hallitus panee yritysten ja teollisuuden maksettavaksi ilmastostrategian epäonnistumisesta johtuvat ongelmat.

Hallituksen mukaan päästökauppajärjestelmä lisää sähkön ja energian hintaa ja näin edistää energian säästöä. En ole vakuuttunut siitä, että päästökaupalla olisi moisia vaikutuksia hallituksen tarkoittamassa mielessä. Sähkön ja energian hintaa se kyllä lisää, muttei edistä energian säästöä. Siksi hallituksen pitää ryhtyä ihan oikeasti investoimaan energiatehokkuutta lisäävän, energiaa säästävän, päästöjä vähentävän teknologian kehittämiseen. Vielä olennaisempaa on se, että jo kehitetty teknologia saataisiin kaupalliseen käyttöön, niin että kotitaloudet, autoilijat, teollisuus, jätenhuolto ja maatalous voisivat sitä hyödyntää. Minusta hallituksen pitäisi nyt ryhtyä tukemaan voimallisesti Suomen ympäristöteknologiayrityksiä sekä alan tutkimus- ja kehitystoimintaa.

Näyttää siis selvältä, että Suomessa ei ole tehty riittävästi päästöjen vähentämiseksi, energiatehokkuuden lisäämiseksi ja energian säästämiseksi. Seuraukset ovat jo nyt nähtävissä. Hallitus yrittää peittää maamme ilmasto- ja energiapolitiikan epäonnistumista sillä, että maamme päästönvähennyskustannukset ovat korkeat. Hallituksen mukaan liikenteen, maatalouden, talokohtaisen lämmityksen ja jätehuollon päästökustannukset ovat korkeat. En ole aivan samaa mieltä tästä asiasta. Sekä liikenteen, maatalouden että erityisesti kotitalouksien osalta voidaan vähentää merkittävästi päästöjä ja säästää energiaa hyvinkin pienin investoinnein. Osa päästöjen vähennyksistä ja energian säästöstä aikaansaadaan ilman minkäänlaisia investointeja, enkä ymmärrä, miksi hallitus ei ryhdy näiden asioiden hoitamiseen.

Yhtenä päästövähennys- ja energiasäästöaiheena pidän esimerkiksi julkisten ym. kiinteistöjen holtitonta sähkön käyttöä, esimerkiksi ympärivuorokautinen valaistus ym. ym. Hallitus lupaa selonteossaan hyödyntää energiansäästösopimuksia, energiakatselmuksia sekä toimiala- ja toimenpidekohtaisia ohjelmia. Tuskin asiakirjojen tuottaminen ratkaisee päästöihin ja energian liikakäyttöön liittyviä käytännön ongelmia.

Arvoisa herra puhemies! Mainituista instrumenteista hallitus voisi hyödyntää energiansäästösopimuksia kaikkien ministeriöiden, ministeriöiden alaisten laitosten ja organisaatioiden, valtion aluehallinnon ja esimerkiksi yliopistojen kanssa. Pelkästään näillä toimilla olisi mittava vaikutus energiansäästötoimiin. Hallituksen osalta kysymys on uskottavuudesta. Jos valtio itse ei osoita vähentävänsä päästöjä ja säästävänsä energiaa, tuskin mikään muukaan taho siihen ryhtyy. Tosin selonteossa mainittu energiansäästötavoite on niin minimaalinen, että se on helposti tavoitettavissa ilman minkäänlaisia toimenpiteitä kotitalouksien ja teollisuuden uudella teknologialla varustettujen laitteiden ansiosta.

Uudistuvan energian tuotannon osalta hallitus ilmoittaa jo nyt, ettei se pysty toteuttamaan tavoitteita, tai asettaa tavoitteet niin matalalle tasolle, että ne ovat saavutettavissa. Kun uusiutuvalla energialla tuotetun sähkön osuus on 27 prosenttia kokonaiskulutuksesta ja tavoitteeksi on asetettu 31,5 prosenttia, hallitus pitää tavoitetta vaikeana ja huutaa päästökauppaa avuksi. Kun tavoite biopolttoaineiden osuudesta liikenteen polttoaineista on asetettu vaatimattomalle 2 prosentin tasolle vuoteen 2005 mennessä, on Suomi asettanut tavoitteen prosentin kymmenykseen. Kun vuoteen 2010 mennessä biopolttoaineiden osuuden pitäisi olla liikenteen polttoaineista 5,75 prosenttia, ilmoittaa hallitus, että kansallinen tavoite asetetaan vuonna 2007. Näyttää siltä, että Suomi pyrkii liukumaan näistäkin tavoitteista, vaikka maallamme olisi potentiaalinen mahdollisuus toimia asiassa. Kaiken kaikkiaan selonteko on laadittu liian yleiselle tasolle. Selonteko ei sisällä konkreettisia toimenpiteitä säästöjen lisäämiseksi ja energian kulutuksen vähentämiseksi.

Arvoisa herra puhemies! Mitä selonteosta nyt puuttuu?

Ensiksi: selonteossa olisi tarvittu tarkempaa analyysia maamme tilanteesta päästöjen ja energiahuollon osalta;

toiseksi: päästöjen ja energian ennakointimallit seuraavan 20—30 vuoden osalta;

kolmanneksi: selvitys nyt ja lähivuosina käytettävissä olevasta ekoteknologiasta sekä ennakointia ekoteknologian tulevaisuuden kehityksestä;

neljänneksi: selvitys suomalaisen ekoteknologian tutkimus- ja kehittämishankkeista; sekä

viidenneksi: ehdotus ekoteknologian tutkimus- ja kehittämishankkeista vuoteen 2010 mennessä.

Risto Kuisma /sd:

Arvoisa puhemies! 60- ja 70-luvulla puhuttiin, että maapallon suurin uhka ja ongelma on väestönlisäys, niin sanottu väestöräjähdys. Nyt tiedämme, että tämä kysymys ei enää sillä tavalla ole esillä, vaan päinvastoin meilläkin puhutaan päinvastaisesta ongelmasta: toivotaan syntyvyyttä lisää ja työvoimaa ulkomailta tänne. Tämän päivän vastaava uhka tai puheissa esiintyvä uhka, pelote, on ilmastonmuutos. Aivan samalla tavalla kuin tässä väestöräjähdyksen uhkassa myös tietysti tässä ilmastonmuutoksen uhkassa on paljon todenperäistäkin aihetta, mutta myös voimakkaasti pinnallista ja muodinmukaista liioittelua. Ilmaston suhteen varmasti jokaiselle olisi hyödyllistä tutustua maapallon ilmastohistoriaan ja miettiä sitten, miten monenlaisia muutoksia on tapahtunut ja miten monenlaiset tekijät niihin vaikuttavat. Tämän sanon, vaikken kiistä, että ihminen maapallon valtiaana voi vaikuttaa ja on vaikuttanut paljon myös ilmastonmuutokseen.

Kioton sopimus on huono, ja sen hyväksyminen oli Euroopan unionin ja Suomen kannalta virhe. Toivottavasti siitä virheestä otetaan oppia. Päästökauppa, josta täällä on paljon puhuttu ja johon valitettavasti Suomikin on sitoutunut, on huijausta, silmänkääntötemppu. On valitettavaa, että tämmöiseenkin ratkaisuun, näennäisratkaisuun, on menty, kun on haluttu pitää kiinni sitoumuksista ja ei ole parempiakaan keinoja keksitty. Näitä kahta asiaa voi kritisoida täydellä perusteella, eivätkä ne millään tavalla vie pohjaa siltä todelliselta ongelmalta eli ilmastonmuutokselta.

Kolmas ehkä tämmöinen vähemmän puhuttu virhearvio on ehkä syntymässä, kun keskustellaan ja hyvin myönteiseen sävyyn biopolttoaineista. Jos biopolttoaineilla tarkoitetaan erityisesti semmoisia biopolttoaineita, joita viljellään pellossa, niin kannattaisi vähän tosiasioita katsoa. Ensinnäkin, jos pellolla viljellään biopolttoaineita, niin hyvin helposti tähän viljelytoimintaan kuluu paljon enemmän energiaa kuin tämä viljelty biopolttoaine tuottaa. Sen lisäksi tietysti tämmöinen biopolttoaineviljely ei ole taloudellisesti kannattavaa, jos sitä ei tueta. Moni ajattelee, että se saa samaa maataloustukea, massiivista maataloustukea, mitä muut maataloustuotteet. Toisaalta sitten vielä, kun liikennepolttoaineita verotetaan erittäin voimakkaasti, jos näitä ei veroteta, niin tietenkin tämmöinen polttoaine, mikä hyvänsä, on kilpailukykyinen, mutta todellisuudessahan riippuen vähän ratkaisuista, mitään lisäenergiaa ei synny ja kansantaloudellisesti käytetään valtavia rahasummia täysin hukkaan.

Biopolttoaineet ovat tietysti tärkeitä silloin, kun niiden tuottamiseen ei tarvita mitään erityisiä tuotantopanoksia. Esimerkiksi tietenkin metsän rojupuu, jäte, kaikki semmoinen on järkevää käyttää ja sitä on myös järkevää yhteiskunnan kannalta tukea, esimerkiksi korjuuta. Mutta se, että ruvetaan viljelemään polttoainetta pelloissa, siinä pitäisi kyllä monta kertaa laskea sekä sitä energiatasetta ja ennen kaikkea taloudellisia vaikutuksia. Luulen, että tässä suhteessa talouden arki pakottaa kyllä harkitsemaan. Ainut, millä biopolttoaineita ja niiden viljelyä voisi puolustaa, olisi se, että meidän energiaomavaraisuutemme olisi siitä kiinni. Siinä tilanteessa, jos ei muita vaihtoehtoja ole, tietenkin on pakko sitten käyttää niitä erittäin kalliita ja epätarkoituksenmukaisia keinoja. Mutta lähitulevaisuudessahan tämmöistä näköalaa ei ole.

Erityisen heikolla pohjalla on silloin, jos puhutaan liikenteen biopolttoaineista, koska siellä hyötysuhteet ovat erittäin heikkoja. Ymmärrän kyllä sen, että voidaan lirauttaa vähän dieselin joukkoon sitä biopolttoainetta ja sillä tavalla omaatuntoa hyvittää ja olla muodinmukaisesti mukana tässä biopolttoainebuumissa. Mutta niin kuin sanoin, sekin energia on paremmin käytettävissä muussa muodossa. Liikenteen osalta saattaa hyvinkin olla, että ennen pitkää saavutetaan läpimurtoja esimerkiksi vetyvoimassa tai muissa energiamuodoissa, jos tutkimukseen riittävästi panostetaan.

Myöskään moni sinänsä hyvältä kuulostava energiavaihtoehto, kuten tuulivoimala, ei ole pelkästään myönteinen seikka. Oli täysin arvattavissa, että meillä Suomessa myös, kun tuulivoimaloita rakennetaan, ihmiset huomaavat, minkälainen ympäristöhaitta se on ainakin niille ihmisille, jotka asuvat vaikutuspiirissä. Myös se on haitta luonnolle, esteettinen haitta, haitta linnuille, ja tietysti sen lisäksi tuulivoimaloiden tuottama energia on varsin rajallinen ja tuotettu energia ainakin nykytekniikan perusteella hyvin kallista.

Mikä olisi sitten mielestäni kaikkein kestävin ja realistisin keino säästää energiaa ja samalla estää ilmaston haitallista muutosta? Kyllä tällä hetkellä kaikkein paras keino on energian säästö. Energian säästön avainkysymys on se, että päästään irti tästä kertakäyttökulttuurista. Energiaahan kuluu valtavasti siihen, että tuotetaan tuotteita, niitä kuljetetaan ja muodinmukaisesti pyritään kansantuloa kasvattamaan, tuotantoa kasvattamaan, tuottamalla aina uusia uusia tuotteita, monta kertaa heikkolaatuisia.

Niin kuin tiedämme, esimerkiksi autot voitaisiin valmistaa niin hyviksi, että ne kestäisivät 10—15 vuotta ruostumatta. Tarkoituksellahan autoteollisuus ei siihen pyri, vaikka ei se kovin paljon nostaisi hintaa, koska sitten niitä uusia autoja ei saada kaupaksi. Me poliitikot osittain menemme siihen samaan juoneen mukaan. Nytkin puhumme ilmastonmuutoksen yhteydessä siitä, että olisi tärkeää saada ihmisiä ostamaan uusia autoja, jotka kuluttavat vähemmän ja saastuttavat vähemmän, mutta jos lasketaan, paljonko sen uuden auton tuottamiseen menee energiaa ja mitä päästöjä siitä tulee, niin tämä kokonaistase todennäköisesti on vanhoilla autoilla, jos niitä pidettäisiin käytössä enempi, parempi. Mutta tuijotetaan vain sitä yhtä kohtaa, sitä, mitä sieltä pakoputkesta tulee, eikä ajatella, miten paljon energiaa ja tuotantopanoksia kuluu sen uuden auton tuottamiseen.

Jos me pääsisimme tästä kertakäyttökulttuurista pois laadukkaampiin ja kestävämpiin tuotteisiin, siitä ei olisi mitään haitallisia seurauksia ja siinä todella säästyisi sitä energiaa ja rajallisia luonnonvaroja. Tämä on kulttuurikysymys, mutta poliitikot ja valtiovalta voivat monilla keinoilla edesauttaa sitä, esimerkiksi veroratkaisulla ja muutoinkin.

Vaikka olen kritisoinut Kioton sopimusta ja pidän sitä erittäin huonona, on tietenkin ihan selvää, että kun Suomi on siihen sitoutunut, niin meidän on pidettävä sitoumuksista kiinni. Samalla on kuitenkin muistettava, että otamme oppia näistä virheistä ja Euroopan unionin sisällä ja jäsenvaltiona toimimme niin, että tulevaisuuden ratkaisut ovat realistisia, ja jos menemme joihinkin sopimusjärjestelyihin, se edellyttää sitä, että suuri enemmistö maapallon kansoista ja valtioista niihin sitoutuu. Muuten niillä sopimusjärjestelyillä ei ole sitä merkitystä, mitä niille poliittisista syistä pyritään antamaan. Samalla meidän tulee välttää tällaisia päästökaupan tapaisia hokkuspokkustemppuja.

Kauko Juhantalo /kesk:

Herra puhemies! Ennen kuin minä, niin kuin varmasti muutkin, kertaan, mitä päivällä täällä on puhuttu — muuta on vaikea keksiä — niin haluan tukea lämpimästi ed. Kallin ajatusta jäteöljykysymyksessä. Nythän tapahtuu tietenkin hyvin paljon jäteöljyn luvatonta käyttöä. Sitähän valtava määrä jää palauttamatta ja myös keinotekoisesti pyritään pakottamaan ihmiset palauttamaan sitä laitoksen toiminnan ylläpitämiseksi, vaikka usealle pienelle öljynkäyttäjälle — niin kuin ed. Kalli luetteli: metsäkonemiehet, maansiirtourakoitsijat, maatalous, muut konemiehet — olisi nykytekniikalla todella hyödyllistä jäteöljyn hyödyntäminen. Sitä säädöstähän ei nyt kierretä, mutta polttamaan päästään, kun öljy uudelleen käsitellään, ja sitähän sitten tapahtuu, että uudelleen käsiteltynä sitä voidaan polttaa.

Päivällä muutaman sanan ehdin lausua. Ihmetytti tuo vihreiden poikkeava linja. Oli hieno havaita se, että oikeastaan laidasta laitaan kaikki puolueet ehkä vihreitä ja vasemmistoliiton äärisiipeä lukuun ottamatta olivat tukemassa vahvasti hallituksen energiapoliittista linjaa pienin vivahde-eroin. Mutta vihreät eivät tunnu löytävän kyllä oikeaa linjaansa. He muutaman vuoden välein valitsevat aina uuden ja hylkäävät entisen, niin kuin tässä päästökauppakysymyksessä on tapahtunut. Heidän ministerinsä Hassi oli sitä vahvasti ajamassa ja hyväksymässä, ja innolla olivat pitämässä sitä suurena pelastajana ja nyt ovat toista mieltä. Päästökaupassa voin yhtyä siihen, mitä viimeksi ed. Kuisma tässä sanoi; niinhän tässä on käynyt. Ja sopimuksista on pidettävä kiinni, vaikka se onkin epäonnistunut ja Suomi on aivan väärällä tasolla tullut siihen mukaan.

Vihreät toivat esimerkkinä muun muassa maalämmön, että sen tuki on aivan liian pieni. Minä olen vakuuttunut siitä, että ei tavallinen omakotitalon rakentaja ratkaise lämpöjärjestelmäänsä pelkästään tuen kautta. On selvää, että mitä suurempi tuki on rakentamisen hetkellä, investoinnin määrä kuluttaa kaikki rahat ja tahtoo mennä ylikin, niin helposti se tuki ajatuksissa nousee itseään suuremmaksi. Kyllähän se vuosikymmenten käyttö vasta ratkaisee, miten edullinen valittu muoto on. Kuten sanoin, valitsin vuonna 81 maalämmön ja olen siihen tyytyväinen. Tietenkään en silloin mitään tukia ajatellut, ei niitä ollutkaan, vaan tuumin ihan realistisesti, että se on edullinen lämmitysmuoto yhdistettynä vanhanaikaisiin puu-uuneihin ja takkoihin, niin kuin onkin, ja toimii moitteetta.

Kun tämä selonteko on meille jaettu, on ollut hieno seurata, kuinka ministeri on hyvin terävästi puolustanut hallituksen linjaa ja varmasti tulee saamaan siitä tunnustuksen. Tässä on oikein hyvä, että selonteko on lähtenyt ihan siitä peruslinjasta, että keskeisenä osana on tässä energian lisätekeminen, lisätarpeen tekeminen ja nimenomaan uusiutuvat energialähteet. Erityisesti tietysti kiinnitetään huomiota bioenergiaan, biopohjaiseen energiaan monella eri muodoin, monissa eri käyttömuodoissa, niin kuin täällä on havaittu. Mielestäni hallituksen verolinjaukset ja tukilinjaukset ovat kerta kaikkiaan oikeaan osuneita.

Emme me voi lähteä siitä, että vaadittaisiin pelkästään Suomelta jo etukäteen linjaukset ja tarkat ratkaisut, miten vuoden 2012 jälkeen teemme, kun se tehdään yhdessä muiden maiden kanssa. Ympäri maailman pitäisi kaikkien tehdä samoja asioita samanaikaisesti. Meissä tahtoo jossain olla semmoinen henki, että me, viiden miljoonan kansa, tosiaan ratkaisemme noissa kokouksissa ja päätöksissä, miten muut ratkaisevat nämä asiat, ja on suuri vahinko, ellei meillä ole tarkkaa linjaa. Ei se niin ole. Meidän täytyy olla tämä hyvin mentynä, ja sen tavoitetaso on oikea, tiukat ratkaisut tehdään näiden vuosien aikana, mutta se on sopimuksenmukaista.

Myös on erittäin hyvä selonteon päälinjauksessa, että siinä monin eri tavoin lähestytään, kiinnitetään huomiota päästöongelmaan, päästökaupan tulevaisuuteen, päästöratkaisuihin, ja siihen, että me säilytämme elinvoimaisen teollisuutemme, pitää satsata ja yritteliäisyyden ja työn tekemisen mahdollisuuksiin tämän päästöjärjestelmän puitteissa. Sitä pitääkin lähestyä monelta eri kantilta siten, että Suomi pitää sopimuksensa, mutta toimii itse tehokkaasti mahdollisimman pitkälle omin sisäisin ratkaisuin toimien.

Silti toivoisin eräitä sellaisia painotuksia, joita täällä on tullut esille jo myös ministerin puheenvuorossa. Se on turpeeseen liittyvät ongelmat, jotka osin on aiheutettu eduskunnan omilla suuren valiokunnan päätöksillä aikoinaan, ja ongelmat siten, että sen käyttö on supistunut ja sen käyttöä on korvattu kivihiilellä. Tämä linjahan on aivan pielessä niin kuin tiedämme, ja meidän pitäisi tämän työryhmän kautta löytää nopeat ratkaisut turpeen käytön edullisuuden hyödyntämisen parantamiseksi.

Vaikka vesivoiman varaan meillä Suomessa emme voi linjata Suomen energiantarpeen tyydyttämistä, vesivoima on sellaista, joka uusiutuu, luonto sitä pitää yllä. Kyllä meidän pitää hallitustoimin löytää ratkaisuja, joilla vesivoimaa voitaisiin paremmin hyödyntää, on se sitten vesilain uudelleensäätäminen vai mitkä ovat ratkaisut. Siinä työryhmässä varmaan joudutaan pohtimaan. Sen merkitys kasvaa päivä päivältä. Valitettavasti meidän maamme pinnanmuodostus ei ole sille sovelias. Kaikkien muiden ongelmien lisäksi vielä keskeisten jokien suutkin nousevat ylöspäin, niin että ei se ole hyvä ennuste. Mutta vesivoiman käyttöä tulee niin pitkälle kuin suinkin mahdollista lisätä.

Tässä yhteydessä tietysti kaiholla muistelen, herra ministeri, omaa ministeriaikaani, jolloin sain Vuotoksen altaan ja ydinvoiman rakentamisen valtioneuvostossa läpi, ja molemmat kaatuivat täällä myöhemmin. Tottahan se on harmittanut; toinen puoli niistä sitten myöhemmin on onneksi toteutettu.

Kolmas asia, jota satakuntalaisena mielellään pohtii, on ydinvoiman tulevaisuus. Minä niin kuin me muutkin Satakunnassa olemme ydinvoiman kannattajia, olemme määrätietoisesti. Me olemme siihen tottuneet, ja kyllähän meillä sellainen energiavaje muodostuu, vaikka tämä viideskin ydinvoimala tehdään. En tiedä millä tavalla viisaasti valtioneuvoston taholta voitaisiin käynnistää neuvottelut eri osapuolten kanssa, miten seuraavaa lähestyttäisiin, kuka sen rakentaisi, kuka sen rahoittaisi, minne se tehtäisiin, mutta olisi tuollaista valmiutta sitten meitä päättäviä järjestelmiä varten, jos muodostuu se näkemys, että energiavaje on niin suuri, että meidän täytyy sitä myös vakavasti pohtia. Minä olen varma, että me joudumme pohtimaan sitä melko piankin.

Neljäs asia, johon täällä muutamassa puheenvuorossa puututtiin, muun muassa ed. Laukkanen hyvin ansiokkaasti kiinnitti päivällä huomiota, on jätteiden polttaminen. Me tiedämme tulevat päätökset, jotka astuvat voimaan. Me olemme myöhässä Suomessa jätteiden polton hyödyntämisessä. Mielestäni kiistatta tutkimustulokset osoittavat, että ainoa oikea tapa on polttaa jätteet mahdollisimman suuressa mittakaavassa. Kaikki se, mikä on mahdollista nykytekniikalla siten, että lämpötila nousee kerta kaikkiaan niin reippaasti yli 1 000 asteen, niin että jätteiden poltto on ympäristöystävällistä, pitää hyödyntää.

Tietysti tiedämme, että laitosten tekeminen on hankalaa, valitusherkkyys on äärimmäisen suuri, kun jäte-sana siellä esiintyy, mutta toisaalta tällaisten laitosten, jotka tuottavat sähköä ja tuottavat lämpöä, pitäisi olla lähellä hyödyntäviä laitoksia. Niiden yhteispeli ei ole helppoa käytännössä ratkaista ja joudutaan aina pitkiin valituskierteisiin.

Herra puhemies! Pidän selontekoa hyvänä ja ehdottomasti riittävinä ja monipuolisina niitä esityksiä, joita vuoteen 2012 tässä on linjattu. Tottahan ne vuosien varrella täsmentyvät, kun näemme, mitä mahdollisesti tarvitaan lisää ja mitkä näyttävät siltä, että niitä ei voida toteuttaa.

Kun vihreät oikeastaan konkreettisena asiana esittivät vain tuulivoiman lisärakentamista, niin kyllä siinä tulee mieleen, että kannatan ed. Saarikankaan ja hallituksen linjaa. Panostetaan tutkimukseen, teknologiaan, kehitystyöhön ja panostetaan tuulivoimaloiden rakentamiseen, mutta myydään ne sinne, missä tuulee ja missä ne hyvin toimivat. Koko maailman kannalta ympäristötase on ihan sama, missä ne pyörivät ja tuottavat puhdasta sähköä, mutta tiedämme kokemuksesta, että tuulivoima ei toimi Suomessa lainkaan sillä tehokkuudella ja niin hyödyntäen, että olisi taloudellisesti perusteita niiden rakentamiseen. Sitten tulevat lisäksi nämä muun muassa ed. Kuisman lausumat ympäristöongelmat tuulivoiman yhteydessä.

Ed. Kauko Tamminen täällä moneen kertaan aina sanoi, että paperikoneen sylinteri ei pyöri tuulivoimalla, ja kyllä minä olen hänen kanssaan edelleen samaa mieltä, vaikka niitä olisi rannikko täynnä.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys on aivan hyvä. Ministeri Pekkarinen on esittänyt erinomaisesti linjauksia Suomen lähiajan energia- ja ilmastopolitiikkaan. Tältä pohjalta on hyvä edetä asiassa ja katsoa luottavasti tulevaisuuteen.

Aikanaan kun Suomi lähti Kioton sopimukseen mukaan, silloin ei varmaankaan tajuttu kaikkia sen seurausvaikutuksia, ja ilmeisesti oli unelmat siitä, että maailmassa suurimmat saastuttajatkin tulisivat tähän mukaan. Nyt me valitettavasti tiedämme sen, että ne maat, joissa ilmaston saastuttaminen voimakkaimmin on tulevaisuudessa nousemassa, eivät ainakaan tällä hetkellä ole aikeissakaan tulla mukaan Kioton sopimukseen ja me Suomessa, jossa kaikki saasteongelmat oli pyritty jo ennakkoon minimoimaan, joudumme sitten maksajan osaan. Elikkä tämä on aika onneton tilanne, ja tässä yhteydessä Suomen on vain elettävä sen mukaan, mitä aiemmin on sovittu. Unelmat ja tavoitteet, jotka rakentuivat epärealistisiin odotuksiin, ovat tässä suhteessa tulleet kalliiksi. Mutta onneksi meillä on realismia, jonka pohjalle voimme sitten itse energiakysymystä rakentaa.

Suomen suuri vahvuus on vihreydessä, metsissä, metsän vihreydessä. Puuenergia ja metsä ovat vahva asia nyt ja tulevaisuudessa. Metsä on ollut aina vankka vahvuus, on sitä yhä, ja minä väitän, että sen merkitys kaikin tavoin vain tulevaisuudessa korostuu. (Ed. Seppo Lahtela: Onko Keski-Suomi metsäpitäjä?) — Keski-Suomi on metsämaakunta. Tämän olen tuonut täällä monissa veropoliittisissa ym. metsätalouspoliittisissa kysymyksissä esille ja aion jatkossakin tuoda. — Elikkä metsän varaan voimme katsoa silloin, kun katsomme luottavasti tulevaisuuteen.

Täällä viitattiin ansiokkaasti myös puurakentamiseen. Tämä on hyvin huomionarvoinen asia tuoda jatkuvasti esille, mutta kun nyt on energiapoliittiset kysymykset esillä, niin kyllähän vanha tosiasia on, että metsän varassa on ollut menneitten aikojen energiahuolto mutta me voimme myös tulevaisuudessa nähdä metsän merkittävänä tekijänä tässä yhteydessä. Puuenergian käytön lisääminen kaikissa muodoissaan on kannatettava asia, josta lienee täysi kansallinen yksimielisyys kaikissa poliittisissa ryhmissä ja kansalaispiireissä.

Tässä kuitenkin voitaisiin vielä tehdä hyvinkin paljon ihan niin yksinkertaisessa asiassa kuin halko- ja klapikaupassa. Jos omakotitalon lämmittäjä ostaa halot ja klapit, hän joutuu maksamaan arvonlisäveron ja loppukäyttäjänä hän ei voi tätä ikävä kyllä vähentää mistään. Meidän pitäisi päästä veroratkaisuissa siihen, että arvonlisäveroa joko voitaisiin tällaisissa tapauksissa aivan näillä ilmastopoliittisilla syillä tuntuvasti vähentää, tai niin kuin olen tehnyt lakialoitteen, kokonaan poistaakin. Elikkä meidän tulisi ihan näin yksinkertaisella asialla edistää puuenergian käyttöä. No sittenhän tietysti hake, pelletti, priketit, nämä ovat asioita, joilla voidaan nykyaikaisin menetelmin helposti ja käytännöllisesti polttaa puuenergiaa. Myöskin näitten kohdalla tulisi harkita arvonlisäveron alentamista ja poistamista, kuten olen aloitteellani aiemmin tuonut esille. Näen, että puuenergian lisääntyvä käyttö olisi myös mitä parhainta kotimaista huoltovarmuutta.

Turve on täällä puhuttanut, ja keskisuomalaisena kansanedustajana, eräänä turvemaakunnan edustajana, tuon vakavan sanan esille, kuten ministeri Pekkarinen on erinomaisesti tuonut esille, turpeen käytöstä energian lähteenä myöskin jatkossa. Keski-Suomen kunnissa on turpeella merkittävä taloudellinen työllistävä vaikutus erityisesti luoteisen Keski-Suomen ja pohjoisen Keski-Suomen kunnissa, kuten Pylkönmäki, Kyyjärvi, Karstula aivan erityisesti ja eräät muut pitäjät. Siellä turve työllistää, antaa yrittäjätuloja, ja näin ollen täytyy tämä kysymys muistaa myös tästä näkökulmasta.

Tuulivoimasta on käyty keskustelua. Olen sitä mieltä, että tuulivoiman käyttöä tulee myös kehittää. Keski-Suomessa on jälleen vahvuutena se, että keskisuomalainen Metson metalliteollisuus on kansainvälisesti aivan edelläkävijä tuulivoimalasysteemien kehittelyssä. Tämä on yksi kansainvälinen vahvuus, joka täytyy myöskin muistaa.

Samoin jätteenpoltto on asia, jossa täytyy muistaa terve järki. Toivottavasti myös nämä EU:n kahlitsevat direktiivit voitaisiin saada tälle näkemykselle, mitä terve järki tässä asiassa edellyttää. On aivan mieletöntä, että rakennustähteissä tulevaa puutavaraa jouduttaisiin viemään kaatopaikoille, jotka olisivat täyttymässä, kun on olemassa jo nyt toimivat hyvät systeemit tuon polttamiseksi ja kotimaisen energian tuottamiseksi. Tämä on todella tuommoinen asia, jossa kuukauden kuluttua meillä on hankalat tilanteet tulossa, ellei tässä asiassa löydetä tervettä ratkaisua. Ei ole mitään järkeä kyyditä kauas ja saastuttaa luontoa kuljetuksilla, kun voitaisiin energia tuottaa jätteen polttamisella nykyisilläkin ja kehitettävillä tavoilla.

Sähkön tarve on asia, jossa haluaisin voimakkaasti, että meidän kansallinen sähköntuotantomme Suomen rajojen sisäpuolella riittäisi tyydyttämään täysin kasvavankin sähkön tarpeen. Meillä tulisi olla sähköä myös niin paljon, että sitä riittäisi vientiin. Jos meillä olisi sähköntuotanto omavaraista aina vientiä myöten, käsitykseni mukaan emme silloin olisi riippuvaisia sillä tavoin kuin nyt olemme nopeasti tapahtuvista sähkön hinnannousuista. Nämähän sitten ovat ongelma sähköyhtiöille ja viime kädessä loppukäyttäjille, ennen muuta yksityistalouksille.

Tämän vuoksi haluan, että meillä olisi kotimaista sähköä kaikilla sähköntuotantotavoilla riittävästi tuotettuna. On ollut myönteistä nähdä, että yhä enemmän tajutaan myös Suomessa tuotetun ydinsähkön välttämättömyys. Näenkin, että meillä pitää olla valmiutta myös lisäydinvoiman rakentamiseen ei vain nyt rakenteilla olevan ydinvoimalan osalta vaan myös valmiutta tästä eteenpäin. Pienhiukkaspäästöt muun muassa ydinvoiman osalta ovat selkeästi kaikkein vähäisimmät energiantuotannon osalta. No tietysti aurinkoenergia, siinähän ei pienhiukkasia juuri edes teoriassakaan voi syntyä, saattaa olla vielä tässä suhteessa tehokkaampi tai joku muu muoto, mutta ydinenergia on hyvin kilpailukykyinen muoto tutkimusten mukaan juuri pienhiukkasten vähäisyyden osalta energian tuotannossa. Luotan siihen, että suomalaisella eettisyydellä rakennetut ydinvoimalat voivat olla myös turvallisia.

Halpa sähkö on asia, jota kansa tarvitsee, elinkeinoelämä tarvitsee ja myös meidän hyvinvointimme tarvitsee. Itse olen lukiolaisena tuottanut pienkosken voimalla sähköä. Tosin joskus talvella tuppasi jäätymään ja sitten oli turvauduttava happea kuluttavaan öljylamppuun tai johonkin muuhun. Aina tuo ei toiminut.

Tiedän, että sähköä tarvitaan ja sen lisätuotantoon tulee olla kaikilla tavoin toteutettuna meillä valmiudet.

Myös bioöljyjä tulee kehittää ja biokaasuja lämmityksessä, liikenteessä, kuten täällä on tuotu esille.

Arvoisa puhemies! Ministeri Pekkarinen on erinomaisen hyvin tuonut esille hyvän hallituksen linjan, jolle toivon menestystä.

Kimmo  Tiilikainen /kesk:

Arvoisa puhemies! Tässä eduskunnalle annetussa selonteossa on kaksi selvää tavoitetta, joitten välillä on nyt hallitus hakenut tasapainoa. Toisaalta tavoitellaan ilmastomuutoksen hillintää ja uusiutuvan energiatuotannon edistämistä. Toisaalta sitten halutaan turvata teollisuuden ja elinkeinotoiminnan kilpailukyky muun muassa energiaverotusta alentamalla. Nämä ovat erittäin hyvät tavoitteet, ja täytyy sanoa, että hallitus on tässä esityksessään melko hyvän tasapainon onnistunut näitten välille rakentamaan. Kun nyt sitten eduskunta käsittelee tätä asiaa, niin meidän on kuitenkin syytä antaa elinkeinoelämälle oikeanlainen viesti, ja se viesti on se, että hallitus kantaa kyllä vastuuta kilpailukyvystä ja auttaa teollisuutta sopeutumaan, mutta hallitus ja eduskunta eivät voi antaa sellaista viestiä, että hallitus kantaa teollisuuden puolesta kaiken vastuun päästöjen alentamisesta ja energiatehokkuuden lisäämisestä. Eli hallitus auttaa teollisuutta sopeutumaan.

Energiaveron alennuksen ohella toinen elementti on se, että suunnitellaan käytettäväksi valtion varoja päästöoikeuksien hankintaan. Jos nyt sitten valtion kustannuksella päästöoikeuksia hankintaan, niin silloin painopiste pitäisi asettaa Kioton mekanismeissa tähän yhteistoteutukseen ja puhtaan kehityksen mekanismeihin. Nämä sanahirviöt pitävät sisällään sen, että Suomen rahoittamana tehdään jossain muussa maassa toimenpiteitä, jotka konkreettisesti alentavat päästöjä. Yritysten välinen päätöskauppahan on puhtaasti päästöoikeuksien ostamista.

Tässä käsittelyssä ei saa kuitenkaan unohtaa sitä, että vuoden 2012 jälkeen vastassa olevat haasteet ovat sitten vielä paljon suuremmat kuin nyt käsitteillä olevassa lähitulevaisuudessa. Jotta niihin haasteisiin pystytään vastamaan, niin entistä tärkeämpää on sitten se, että myös energiansäästö ja energiatehokkuus nostetaan niille kuuluvaan arvoon. Oikeastaan kysynkin tässä, onko varaa antaa tuon ennusteen energiakulutuksen kasvusta toteutua.

Otan vertailukohdan vaikka täältä julkisten palveluitten puolelta: Meillä on siellä ennuste, että jos nykymeno jatkuu, niin 10—15 vuoden päästä kaksi kolmasosaa markkinoille tulevasta työvoimasta tarvittaisiin julkisissa palveluissa. Tämä on aivan selvästi semmoinen ennuste, minkä ei voi vaan antaa toteutua. Yhtä hyvällä syyllä voitaisiin vaatia, että myöskään energiankulutuksen kasvuennuste ei saa toteutua siinä laajuudessa kuin se tällä hetkellä on. Tässä tietysti julkisella taloudella on oma vastuunsa ja semmoinen esimerkin näyttöoikeus. Vaikka vaikutukset ovat eittämättä kokonaisuudessaan pieniä, esimerkiksi julkisen rakentamisen täytyy näyttää esimerkkiä ja pitää huolta siitä, että siellä otetaan käyttöön uusiutuvat energiamuodot muun muassa lämmityksessä.

Yksityisten talouksien investointien tukeminen silloin, kun siirrytään öljystä tai suorasta sähkölämmityksestä kestävämpään lämmitysjärjestelmään, on perusteltua. Sitä on jonkun verran tässä kritisoitu, mutta itse pidän sitä oikein tärkeänä toimenpiteenä, koska toisaalta energian hinnan nousu, mikä on väistämättä edessä, on semmoinen yksityistalouksille tuleva keppi. Sen vastapainona on hyvä, että valtiovalta tarjoaa myös kannusteita yksityisille omakotitaloille.

Näitä ongelmia ei tietenkään voi ratkoa pelkästään Suomen sisällä. Suomen pitääkin olla EU:ssa aktiivinen esimerkiksi sillä tavoin, että monissa uusissa jäsenmaissa on melkoisen huomattavat metsävarat, jotka on tällä hetkellä vajaasti hyödynnetty. Näissä maissa yhdistetyllä sähkön- ja lämmöntuotannolla Suomen aluelämpölaitosten mukaisesti voi olla hyvinkin merkittävä vaikutus. Myös uusissa jäsenmaissa on paljon alueita, missä tarvitaan sekä lämpöä että sähköä.

Samaten EU tarvitsee energiapolitiikkaa, missä tähtäimenä on energiatuotannon monipuolistaminen. Tuo monipuolistaminen hieman Suomen esimerkin mukaisesti tukee näitä Lissabonin kasvutavoitteita, koska uudistuvaan energiaan investointi vauhdittaa talouskasvua ja parantaa työllisyyttä ja toisaalta öljyriippuvuuden vähentäminen alentaa samalla talouskasvun hidastumisen riskiä, minkä öljyn hinnan nousu pitää sisällään.

Edelleen näitä kansainvälisiä toimia tarvitaan puurakentamisen edistämisessä, ja laajemminkin Euroopan unionissa pitäisi rohjeta siirtää painopistettä uusiutumattomista uusiutuviin luonnonvaroihin. Tämä koskee niin energiapolitiikkaa kuin kauppa- ja teollisuuspolitiikkaa.

Arvoisa puhemies! Monissa puheenvuoroissa on kritisoitu päästökauppaa. Eihän se tietenkään täydellinen järjestelmä ole, mutta toisaalta on näin, että se on kuitenkin tällä hetkellä toistaiseksi paras yritys ja ratkaisu, mitä kansainvälinen yhteisö on pystynyt tarjoamaan tähän kansainväliseen haasteeseen. On sanottu, että se ei vähennä yhtään päästöjä. Päästökauppa on pitkäaikainen järjestelmä, minkä periaate on se, että ensin osallistuvat maat yhdessä sopivat tavoitteet, minkä alle on päästöissä päästävä, ja sen jälkeen tällä kaupalla taloudellisesti tehokkain ratkaisu löytyy sen asetetun tavoitteen saavuttamiseksi. Sen jälkeen on vuorossa toinen kierros, missä täytyy alentaa sitä tavoitetta, ja taas markkinamekanismin annetaan toimia ja etsiä ne kohteet, missä päästöalennukset saavutetaan halvimmalla.

Jonkun verran on ihasteltu kuuden päästökaupan ja Kioton sopimuksen ulkopuolella olevan maan julistusta siitä, että nyt sitten teknologiaan satsaamalla vastataan ilmastomuutoksen haasteeseen. Se on ihan oikein, teknologiaan pitääkin satsata, mutta toisaalta tämä julistus teknologiaan satsaamisesta ei välttämättä alenna myöskään tipan tippaa päästöjä esimerkiksi seuraavan 10 tai 20 vuoden aikana. Teknologian kehitys onkin väline tavoitteen eli kasvihuonekaasupäästöjen alentamisen saavuttamiseksi.

Tässä yhteydessä haluan vielä ottaa esille tuon teollistuneiden maiden vastuun. Jos teollistuneet maat uskaltavat asettaa itselleen tavoitteita, niin meillä on myös resurssit kehittää sitä teknologiaa, millä tavoitteisiin päästään. On turha kuvitella, että kehitysmaat pystyisivät sitä edistynyttä teknologiaa kehittämään, vaan se on teollisuusmaitten vastuulla, ja sitten sitä kehittynyttä teknologiaa voidaan siirtää myös kehitysmaitten käytettäväksi.

Reijo Paajanen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Olemme tänään kuunnelleet tukevaa tekstiä. Tämä on toinen peräkkäinen päivä, kun olemme saaneet niin kansallisesti kuin kansainvälisesti erittäin tärkeän selonteon käsiteltäväksemme.

Suomi on ollut ja sen on oltava edelleen omassa energia- ja ilmastopolitiikassa edelläkävijä muihin kansakuntiin nähden. Meidän ei pidä kuitenkaan sortua näpertelyyn ja sellaisiin kikkailuihin ja ennen kaikkea hölmöilyihin, joilla teemme pahimmillaan korvaamatonta haittaa Suomen elinkeinoelämälle ja teollisuudelle ja tietysti myös sen jälkeen koko kansalle. Meillä yritykset siirtävät toimintojaan Suomesta pois jo aivan riittävästi ilman, että me vielä lisäämme omilla paavillisilla teoillamme tätä liikettä. Lähinnä kysymys on joidenkin poliittisluonteisten järjestöjen tai paremminkin heidän jäsentensä jarruttamistoimista ja aivan liian epärealistisista näkemyksistä jo tämän päivän todellisesta elämästä, puhumattakaan tulevaisuuden oikeista haasteista. Päästöjen rajoitukset Suomessa ovat huippuluokkaa, sen olemme todenneet monta kertaa tässä salissa jo tänään. Suomen kannalta tärkeintä olisi edesauttaa globaalin ilmastostrategian aikaansaamista. Vain siten voimme todella muuttaa nykytilannetta tässä maailmassa.

Hallituksen sisäiset erimielisyydet tämän selonteon valmistelussa ovat olleet ymmärrettäviä. Kyse on suomalaisen kansantalouden tulevaisuuden kannalta niin keskeisestä asiasta, että valmistelu on pitänyt tehdä todella tarkasti ja huolellisesti. Suomessa energian saatavuus on jo pohjoisten sääolosuhteiden vuoksi elintärkeätä. Meidän ei kuitenkaan pidä pelata peliä niin, että meille jää lopulta mustapekka käsiin. Se onnistuu tosi helposti.

Uusiutumattomien energiamuotojen käyttöä on vähennettävä, ja esimerkiksi paljon puhutuista biopolttoaineista on tehtävä tätä päivää. Puun käyttöä on lisättävä eri muodoissaan. Se on meidän yhteiskunnallemme luontaisinta energiapolitiikkaa omista lähtökohdistamme katsottuna. Uusiutuvat energiamuodot eivät kuitenkaan ole lääke kaikkiin ongelmiin. Kuten selontekokin toteaa, saadaan niistä apua esimerkiksi öljyvarantojen vähenemisen tuomiin ongelmiin, mutta esimerkiksi ilmastomuutoksen kannalta niistä ei ole avuksi. Tämä asia on syytä pitää kirkkaana mielessä puhuttaessa uusiutuvista energialähteistä. Suomi tarvitsee ratkaisuja myös päästöjen vähentämiseen. Siitä aiheutuvia kustannuksia ei saa kuitenkaan langettaa pelkästään yritysten maksettavaksi.

Arvoisa herra puhemies! Viides ydinvoimala on Suomen ilmastopolitiikalle päästöjen vähentämisen ja energian tuottamisen suhteen aivan keskeinen asia. Meidän pitää avoimin silmin vertailla eri energiamuotoja ja sen perusteella pitää uudistaa energiantuotantoa ja tehdä uusia ratkaisuja, jotka palvelevat tätä kansaa parhaalla mahdollisella tavalla.

Kotitalouksien lämmitysmuotoja on syytä pohtia, kuten täällä myös on useaan otteeseen todettu. Uusiutuvaan energiaan, kuten esimerkiksi pelletteihin ja ympäristöystävälliseen maalämpöön, siirtymistä on ohjattava ja tuettava. Päästöjen vähentämistä on edistettävä kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla. Vain siten voidaan saavuttaa päästöjen riittävä vähentyminen.

Suomessa on tehtävä myös paljon enemmän energiaomavaraisuuden eteen, joka heikkenee hurjaa vauhtia koko EU-alueella. Sähkön hinnan muutokset lisäävät markkinoiden epävarmuutta. Pidän erittäin huolestuttavana tilannetta, jossa suomalainen teollisuus on täysin riippuvainen ulkomaisesta energiasta. Suurempi riippuvuussuhde ulkomaisesta energiasta tarkoittaa samalla entistäkin pienempää vaikutusmahdollisuutta hintojen nousuun. Kyse on samalla myös huoltovarmuuden heikkenemisestä.

Esko Kiviranta /kesk:

Arvoisa puhemies! Hallituksen selonteko kansallisesta energia- ja ilmastopolitiikasta antaa suuntaa maamme energiastrategisille toimille ja painotuksille. Hallituksen toiminta energia- ja ilmastopolitiikassa osoittaa, että yritetään löytää pitkälle tulevaisuuteen suuntautuva strategia toteuttaa Kioton ilmastosopimuksen tavoitteet. Varsinkaan Vihreän Liiton edustajat eivät käydyn keskustelun perusteella ole näyttäneet ymmärtävän, että konkreettiset lähitulevaisuudessa toteutettavat toimenpiteet voivat olla osa pitkän tähtäyksen suunnitelmaa. Samassa strategiassa voidaan katsoa kauas ja toimia heti. Nämä eivät ole toisilleen vastakkaisia toimintoja.

Selonteon linjausten toteuttaminen vahvistaa omaa energian tuotantoamme sekä pitää huolen siitä, että kansainvälisestä ilmastopolitiikasta johtuvat kustannukset eivät muodostu kotimaiselle teollisuudelle ylivoimaisiksi kantaa. Teollisuutta vastaan tuleminen sähköveroa alentamalla ja panostus kotimaisten biopolttoaineiden käytön lisäämiseen ovat konkreettisia toimenpiteitä, joilla näitä tavoitteita pyritään saavuttamaan. Energia- ja ilmastopolitiikka on ympäristö- ja elinkeinopoliittisten näkökohtien kompromissi. Suomen kilpailukyvystä globaaleilla markkinoilla tulee huolehtia.

Arvoisa puhemies! Hallituksen energia- ja ilmastopoliittisessa selonteossa erityinen huomio on kiinnitetty puun käytön edistämiseen. Tällainen suuntaus on kannatettava. Puun lisäkäytöllä voidaan korvata uusiutumattomien luonnonvarojen kulutusta sekä hidastaa ilmastonmuutoksen vaikutuksia. Puun osuus energian tuotannosta on jo nyt suurempi kuin esimerkiksi kivihiilen. Kansallinen etumme onkin, että meillä on monipuolinen ja vahvasti uusiutuviin energialähteisiin nojaava energian tuotanto. Kotimaisten uusiutuvien energialähteiden osuus käytetystä primäärienergiasta on kuitenkin tällä hetkellä alle 30 prosenttia. Lisäksi sähkön tuonti Suomeen on kasvanut yli neljännekseen sähkön kulutuksesta. Ilman ennakkoluulotonta kehitystyötä kotimaisten energialähteiden hyväksi jäämme tuontiperäisestä energiasta riippuvaisiksi.

Bioenergian tuotanto voi olla tulevaisuudessa merkittävä tuotantosuunta. Bioenergian osuus markkinoilla on parantunut merkittävästi viime vuosina. Koko bioenergian osuus Suomen energian kulutuksesta on runsaat 25 prosenttia. Muualla EU:ssa tämä osuus on keskimäärin 14 prosenttia. Selonteossa luvattu piristysruiske bioperäisille energialähteille vauhdittaa varmasti bioenergian käytön lisääntymistä. Bioenergialla on merkittäviä tulevaisuuden näkymiä myös liikenteen energian tuotannossa. Siinä bioenergialla on selvää kasvupotentiaalia; voisi sanoa, että jopa valtava kasvupotentiaali. Esimerkiksi rypsin ja rapsin siemenistä kylmäpuristamalla erotetusta öljystä voidaan valmistaa biodieselpolttoainetta. Kemiallisella käsittelyllä siitä saadaan dieselmoottoreille sopiva tuote. Tältä pohjalta voitaisiin selvittää esimerkiksi maatilatasoisia energiaratkaisuja ja niitä mahdollisuuksien mukaan edistää.

Huomiota tulee jatkuvasti kiinnittää myös turpeen asemaan. Turve on suomalainen, energiaomavaraisuutta turvaava vaihtoehto, jonka käyttöä tulee edelleen edistää myös valtiovallan keinoin. Turpeen kilpailukyvyn turvaamiseen suhteessa muihin energiamuotoihin tulee kiinnittää erityistä huomiota. Ei ole järkevää tuoda ulkomailta kivihiiltä, jos meillä on hyödyntämättä kotimaisen turpeen tarjoamat mahdollisuudet.

Arvoisa puhemies! Toivon, että hallituksen antama selonteko rohkaisee näkemään, että yhä suurempi osa lämpö- ja sähköenergiastamme sekä liikenteen vaatimasta energiasta voidaan tuottaa kotimaisin biopolttoainein. Kotimaisten biopolttoaineiden käytön edistäminen ei ole pelkästään energia- ja ilmastopolitiikkaa, vaan energia- ja ilmastopoliittisella selonteolla on muitakin merkittäviä ansioita. Kun valtio ostaa päästöoikeuksia sekä tukee merkittävästi bioperäisiä polttoaineita ja nostaa teollisuuden kilpailukykyä alentamalla sähköveroa, kyseessä on vahva elinkeinopoliittinen linjaus. Selonteon linjausten toteuttaminen tukeekin esimerkillisellä tavalla kotimaista yrittäjyyttä.

Eero Reijonen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Hallituksen energia- ja ilmastopoliittista selontekoa on odotettu suurella mielenkiinnolla viime keväästä, ja nyt odotus on palkittu. Selonteon linjaukset — uusiutuvien energialähteitten käyttöönotto, energian säästäminen ja kasvihuonekaasujen vähentäminen — luovat vahvan pohjan kansalliselle strategialle. Olennaisena lähtökohtana pidän myös kotimaisen energiatuotannon ja kilpailukyvyn tukemista sekä teollisuuden sähköveron puolittamista.

Ilmastonmuutos on tunnustettava tosiasia. Suomi ei kuitenkaan yksin ole vastuunkantaja. Tämä meidän kaikkien tulee muistaa. Maamme elinkeinoelämän ja kilpailukyvyn turvaamiselle antaa nyt käsittelyssä oleva strategia mielestäni ainakin erittäin hyvät puitteet.

Kioton sopimuksen velvoitteitten saavuttaminen on maallemme suuri haaste, minkä me kaikki tiedämme. 11 miljoonan tonnin päästövähennys vuositasolla vaatii rakentavia päätöksiä ja avarakatseisuutta. Tässä vaiheessa ei mielestäni ole järkevää sulkea mitään energiatuotannon mahdollisuutta pois, ja tämä selonteossa tuodaankin esille.

Strategiassa painotetaan uusiutuvien energialähteitten käyttöönottoa. Tämä on oikea linjaus. Tällä hetkellä käytössämme on vesivoimaa, tuulivoimaa, ympäristölämpö, aurinkoenergia sekä uusiutuvaa bioenergiaa, johon luetaan puuperäiset polttoaineet, biomassat, biokaasu ja kierrätyspolttoaineitten biohajoava osa. Turvetta pidetään Suomessa hitaasti uusiutuvana biopolttoaineena, jonka alueellinen merkitys työpaikkojen, tuotannon ja turpeen kotimaisuuden vuoksi on tunnustettava. Sen me kaikki voimme varmasti todeta.

Päästökauppaa on helppo kritisoida, mutta parempaakaan vaihtoehtoa Kioton velvoitteitten saavuttamiseksi ei tällä hetkellä ole meidän näköpiirissämme. Tässä yhteydessä pidän tärkeänä myös cdm-hankkeita eli puhtaan kehityksen mekanismeja. Päästövähenemien osto etukäteen on mielestäni vahva osoitus hallituksen sitoutumisesta Kioton ilmastosopimuksen mukaiselle hiilidioksiditasolle eli 70,5 tonniin. Tällä hetkellä Suomi tuottaa jo 83 miljoonaa tonnia päästöjä. Ilman toimenpiteitä määrä nousisi 88 miljoonaan tonniin vuoteen 2012 mennessä.

Pitkällä tähtäimellä on kuitenkin tärkeää, että omavaraisuutta vahvistetaan maamme energiatuotannossa. Uudet avaukset, innovaatiot ja niiden tukeminen ovat nyt avainasemassa. Olemme saaneet jo hyviä tuloksia esimerkiksi ruokohelven viljelystä. Kotitalouksille hyvä uutinen on se, että siirtymistä biopolttoaineen käyttäjiksi kannustetaan tukemalla öljykattilan vaihtamista pelletillä toimivaksi. Myös maalämmön käyttöä tulisi tukea. Tukimuotona edellä mainittuihin on joko suora investointituki tai kotitalousvähennys.

Uusiutuviin energialähteisiin panostaminen on pitkällä tähtäimellä kannattavaa. Esityksen mukaan biopolttoaineitten käyttöä lisätään niin, että niiden osuus energian tuotannossa tuplaantuu vuoteen 2025 mennessä. Rahaa energiainvestointeihin käytetään 30 miljoonaa euroa ja uuden tekniikan kehittämiseen 60 miljoonaa euroa. Haketusta tuetaan 6 miljoonalla eurolla. Pohjois-Karjalan tapaiselle metsäiselle maakunnalle hakkeen käytön tukeminen on aluepoliittisista ja työllisyysnäkökohdista hyvinkin kannatettavaa, sanoisin: välttämätöntä.

Arvoisa herra puhemies! Haluan nostaa esille myös autoverouudistuksen. Suomessa on tällä hetkellä Euroopan vanhin autokanta. Sen uusiminen parantaisi ilman muuta liikenneturvallisuutta, mutta vähentäisi myös päästöjä sillä edellytyksellä, että liikennesuorite ei merkittävästi lisäänny. Verotuksen painopisteen siirtäminen uuden auton ostamisesta auton käyttöön on mielestäni oikean suuntainen linjaus, jonka käsittelyssä viivytteleminen ei ole järkevää, mikä strategiassa myös selkeästi todetaan.

Yhdyskuntien ja rakennusten energian käyttöä koskevassa tavoiteosiossa esitetään rakennuskantaa sijoittumaan lähelle palvelukeskittymiä. Todennäköisesti lähtökohtana on kaavoituksen keinot. Linjaukset eivät kyllä käy yksiin oman mielipiteeni kanssa. Käsittääkseni myös haja-asutusalueilla tulee voida jatkossakin asua ja elää. Hyvää esityksessä on toki asuinrakennusten energia-avustusosion vahvistaminen.

Ilmastonmuutos vaatii maailmanlaajuisia toimenpiteitä hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi. Luonnonkatastrofit, lämpöennätykset ja toinen toistaan karummat ennusteet maapallon kohtalosta kuuluvat valitettavasti melkein päivittäiseen uutisantiin. Suomi on mielestäni ollut jo tähän mennessä esimerkillinen edelläkävijä energiatehokkuudessa, ympäristöteknologian kehittämisessä ja ympäristönsuojelussa. Strategian linjaukset jatkavat tällä tiellä, ja näihin tavoitteisiin myös tulevien hallitusten on sitouduttava. Ilmastonmuutokseen vastaaminen on kuitenkin ennen kaikkea kansainvälistä yhteistyötä. Nyt ei ole varaa vapaamatkustajiin. Mielestäni hallituksen strategia on onnistunut ja katsoo vahvasti eteenpäin.

Simo Rundgren /kesk:

Arvoisa puhemies! Vuonna 2004 julkisti noin kolmensadan tiedemiehen tutkimusryhmä Arktisen neuvoston tilaaman ilmastoraportin Arctic Climate Impact Assessment. Arvostetun, kaikkialta maailmasta koostuvan ryhmän vetäjä oli amerikkalainen Robert Corell. Saimme raportista ensi käden tietoa, kun Corell vieraili muun muassa eduskunnassa eräässä kokouksessa kertomassa raportin lopputuloksista. Tuon raportin julkaisemisesta lähtien on ilmastokeskustelu ollut miltei päivittäistä maailman tiedotusvälineissä. Kun kaiken lisäksi eri puolilla maailmaa on tapahtunut poikkeuksellisen paljon erilaisia luonnonilmiöitä, jotka ovat muodostuneet suureksi uhkaksi inhimilliselle sivilisaatiolle, on tietoisuus ilmastonmuutoksen mahdollisuudesta ja todellisuudesta kasvanut. Nyt pidämme jo itsestäänselvänä sitä, että ilmaston lämpeneminen on tosiasia. Toissapäiväiset uutiset, joita Ruotsin televisiosta katsoin, kertoivat, että Euroopan ilmaston lämpeneminen on dramaattisinta vuosisatoihin, ehkä vuosituhansiin.

Hallituksen selonteko liittyy siis näihin suuriin kysymyksiin. On aivan selvää, että sekä Euroopan unionissa että kaikkialla maailmassa tulee ottaa vakavasti ilmastonmuutoksen todellisuus. On kokonaan toinen asia, miten tähän muutokseen voidaan vaikuttaa. Peruslinjaus siitä, että hiilidioksidipäästöjä tulee vähentää, on luonnollisesti oikea suunta. Nämä päästöthän ovat lisääntyneet 35 prosenttia teollisen vallankumouksen jälkeen. Kaikkien hallitusten, myös ihmisten, tulee kuitenkin ottaa vakavasti huomio siitä, että päätetyillä ja toteutetuilla toimenpiteillä ei ilmeisestikään ehditä vaikuttaa kehityksen suuntaan riittävästi. Muutos on nimittäin niin dramaattisen nopeaa.

Juuri muutoksen nopeus on saanut minut ajattelemaan myös vakavasti sitä mahdollisuutta, että ilmastonmuutoksen aiheuttajia voi olla muitakin kuin inhimillinen toiminta maapallolla. Onhan maapallon historiassa ollut aikojen saatossa valtavia muutoksia sekä lämpimään että kylmempään suuntaan, ja muutokset ovat tulleet niin nopeasti, että jääkerrosten alta löydetyillä mammuteilla on ruohotukko suussa ollut, kun jääkausi on yllättänyt. Uskon itse, että luonto on asettamassa ihmistä ilmastokehityksen kohdalla nyt pienelle paikalle. Pidän mahdollisena, että maapallon ilmastokehityksessä on tapahtumassa ihmisestä riippumattomista syistä suuria muutoksia. Tällä toteamuksella on luonnollisesti meidän maailmankuvaamme liittyviä seurauksia. Tiedemiehet voivat nimittäin tutkimuksillaan todeta muutokset, mutta yksikään tutkimus ei vielä ole yksiselitteisesti pystynyt kertomaan, mikä muutokset aiheuttaa. Selkeitä viitteitä siihen on, että ihmisen toiminta on siinä keskeisenä syynä, mutta koska muutokset näyttävät olevan nopeita, on syytä myös otaksua, että luonnon kulussa itsessään on jotain, joka synnyttää ilmastonmuutoksen.

Mitä johtopäätöksiä tästä sitten tulisi tehdä? Ensiksikin, jos ihmisen toimintaa pidetään poliittisella tasolla keskeisenä ilmastonmuutoksen aiheuttajana, ovat kaikki tähän mennessä esitetyt reaktiot riittämättömiä. Kioton tavoite on hyvä, mutta esimerkiksi Euroopan unionin päättämä päästökauppajärjestelmä tavoitteeseen pyrkimisessä on täysin riittämätön. Lisäksi siinä on suuria ongelmia, esimerkkinä vain Outokummun terästehtaan laskelmat siitä, miten energian hinta siellä tästä syystä on nousemassa ja mitä vaikutuksia sillä on paikalliseen tuotantoon, työpaikkoihin jne. Mikäli otamme vakavasti ihmisen toiminnan vaikutukset, siitä seuraa se, että meidän tulisi aivan radikaalisti ryhtyä toimenpiteisiin, jotka koskevat teollista tuotantoamme, energian tuotantoa ja liikennettä. Tämä ei ole mahdollista, ellemme muuta totaalisesti ihmisen elämäntapaa. Mitään merkkiä tällaisesta arvonmuutoksesta, jossa tyydytään pienempään teollisesti tuotettuun tavaramäärään, ei ole näkyvissä. Päinvastoin Intia, Kiina, Etelä-Amerikka jne., koko maapallo, on pyrkimässä kohti samanlaista elämänmuotoa kuin meillä on. Tämä tulee käsitykseni mukaan johtamaan siihen, että kasvihuoneilmiö nopeutuu ja kiihtyy lähivuosina ja vuosikymmeninä.

Tässä mielessä on traagista se, että täällä eduskunnassakin politikoidaan joillakin nyt käsiteltävänä olevan strategiapaperin osasilla. Suureen linjaan ja peruskysymykseen verraten tämä kaikki on kärpäsen surinaa korvissani, kuten Sinuhe asian ilmaisisi, jos tätä kuuntelisi. Olenko siis sitä mieltä, että strategiapaperi on arvoton? En suinkaan. Vaikka ilmastonmuutoksen suuri linja on sellainen, että näen erittäin vähän mahdollisuuksia vaikuttaa siihen näillä toimenpiteillä, pidän hallituksen selontekoa merkittävänä ja hyvänä. Selonteko käsittelee laajasti energiapolitiikkaamme sen kaikilta osa-alueilta. Keskeisenä linjana on uusiutuvien energiamuotojen käytön lisääminen ja hiilidioksidipäästöjen vähentäminen ja siinä mielessä kasvihuoneilmiöön vaikuttaminen.

Suomi on jo nyt moniin maihin verraten hyvä uusiutuvan energian käytön saralla, mutta vielä on parannettavaa. Meidän olisi ensinnäkin pystyttävä rakentamaan hallinnossamme sektorit ylittäviä toimia niin, että energiastrategia pystytään myös käytännössä toteuttamaan. Liian usein nyt törmäävät eri hallinnonalat vastatusten ja hyvätkin pyrkimykset kuivuvat kokoon. Meillä on vielä rakentamattomia mahdollisuuksia sekä vesivoiman että tuulivoiman kohdalla. Olemme vesivoiman osalta huomattavasti jäljessä muita pohjoisia naapureitamme, mutta vaikka olosuhteemme ovat huonommat kuin niillä on, niin meillä on silti mahdollisuuksia kehittää vesivoimaa. Strategia tosin ei tätä mahdollisuutta kovin merkittävänä pidä. Omasta mielestäni, pohjoisen ihmisenä kun asiaa katselen, olisi järkevää tehdä lumesta sähköä. Siitähän on kyse, kun esimerkiksi jo valmiiksi rakennetuissa vesistöissä tehostettaisiin toimintaa. On mielenkiintoista nähdä, miten vesilain uudistaminen vaikuttaa tähän asiaan. Minun on mahdotonta henkilökohtaisesti ymmärtää, että luonnonsuojelusyistä tällaista kehitystä vastustettaisiin, kun energiakysymykset ovat näin ratkaisevia suuressa linjassa luonnon ja ihmisenkin tulevaisuuden kannalta.

Suomi on metsien maa. Puulla tuotettua energiaa voidaan kehittää huomattavasti ihan kotitalouksista lähtien, maalämpöä voidaan kehittää, turvevoimaa. Tämä kaikki tukee maaseudun mahdollisuuksia. Liikenteen osalta on syytä ohjata kehitystä siihen suuntaan, että biopolttoaineet tulevat käyttöön. Vaikka täällä on todettu, että tämä ei ole kovin tehokasta, niin kyllä kuitenkin on laskelmia, että niinkin eksoottisella tuotantokasvilla kuin sinapilla saadaan nelinkertainen energiatuotantotehokkuus, ja se kasvaa myös Suomessa. Parin kolmen hehtaarin alueelta saadaan 1 000 litraa tällaista polttoainetta.

Summa summarun: Ministeri Pekkarisen johdolla laadittu selonteko on parempi kuin mikään ennen tätä tässä talossa käsitelty vastaava paperi. Huolestuttavaa on kokonaisuuden kannalta se, että todella suuriin ilmastonmuutoksiin Suomi-neidon sievistäytyminen vaikuttaa todella vähän. Saattaa olla, että luontoäiti on suunnitellut ilmastoasiat suuremmissa vallan kammareissa niin, että kaikkivaltiasta leikkivä ihminen joutuu tässä ilmastokysymyksessä kokemaan maailmankuvaansa järkyttäviä asioita. Mutta tästä emme suinkaan lamaannu, vaan toimimme, niin kuin Luther aikoinaan kehotti, että vaikka huomenna tietäisin maailmanlopun tulevan, istuttaisin tänään omenapuun, ja tätä istutustyötä tehdään, kun energiakeskustelua käydään ja selontekoa täällä käsitellään.

Lauri  Kähkönen /sd:

Arvoisa puhemies! Aivan aluksi kiitos ministeri Pekkariselle tästä selonteosta. Niin kuin tuossa äsken todettiin, hän on keskeisesti johtanut tämän selonteon laatimista, ja nyt se on meillä käsittelyssä.

Olemme kaikki varmasti yhtä mieltä siitä, että riippuvuutta öljystä tulee vähentää. On erittäin hyvä asia, että bioenergian tukemiseen kiinnitetään selonteossa erittäin paljon huomiota. Uusiutuvien energialähteiden voimakkaampaa hyödyntämistä ja niiden käyttöä edistävien investointien tukemista on vaadittu laajalla rintamalla myös eduskunnassa, ja hallituksen on toimittava sen mukaan. Vuoden alusta alkanut päästökauppa on huomattavasti parantanut uusiutuvan energian kilpailukykyä. Bioenergian käytön lisääminen parantaa myös energiahuollon omavaraisuuttamme. Lisäksi bioenergian käytön lisäämistä puoltaa se, että sitä useimmiten käytetään lähellä tuotantopaikkaa. Tämä ei ole vain ympäristö- ja talouspolitiikkaa vaan myös hyvää alue- ja työllisyyspolitiikkaa. Metsähakkeen, tuulivoiman, peltobiomassan, kierrätyspolttoaineiden, biokaasujen ja maalämmön käyttöä on pyrittävä lisäämään tehokkaasti seuraavien vuosien aikana, ja näin varmasti tehdään.

Energiakysymykset olivat esillä myös hallituksen tuoreessa maatalouspoliittisessa selonteossa, jossa kannustetaan viljelijöitä siirtämään osa pelloista bioenergian tuotantoon. Kotimaisessa energiantuotannossa on varmasti vielä paljon käyttämätöntä potentiaalia, joka parhaimmillaan tuo maaseudulle lisää kaivattuja työpaikkoja. On myöskin hyvä, että hallitus aikoo selvittää, miten voidaan avustaa pientalojen öljykattiloiden vaihtoa puupelletillä tai muulla bioenergialla toimiviksi. Myös itse peräänkuulutan maalämpöä tukevia investointeja. Edellisen ohella ensi kevättalvella on tarkoitus päättää myös keinoista, joilla luodaan toimivat markkinat liikenteen biopohjaisille polttoaineille ja joiden avulla niiden käyttö saadaan lisääntymään. Nämä ovat niitä konkreettisia asioita ja askeleita, joita hallitukselta on jo odotettu ja on lupa odottaa myös jatkossa lisää.

Arvoisa puhemies! Energiaturpeen asema on heikentynyt, vaikka sen kilpailukykyä parannettiin helpottamalla verotusta. Kivihiilen tuonti ei saisi olla kannattavampaa kuin kotimaisen turpeen polttaminen. Päästökauppa on romahduttanut turpeen kilpailukyvyn lauhdesähkön tuotannossa kivihiilen kustannuksella. Tämä tuntuu järjettömältä, kun kotimainen vaihtoehtokin on tarjolla. On hyvä ja erittäin tärkeää, että kauppa- ja teollisuusministeriön työryhmä selvittää turpeen käyttömahdollisuudet sähkön lauhdetuotannossa, sillä se on kotimainen energialähde ja työllistää paljon. Mikäli nykyinen olotila jää pysyväksi, on turveteollisuus vakavan uhan alla ja samalla ne tuhannet työpaikat ja osaaminen, jotka ovat alalle syntyneet.

Turpeen käyttöä puoltaa myöskin se, että sitä saadaan yleensä läheltä voimalaitoksia, jolloin kuljetuksista tulee vain vähän päästöjä. Turvetuotantoa kehittämällä voimme vähentää samalla kivihiilen tuontia. Turve on yksi kotimainen vaihtoehto, joten sen käyttöä on oltava myös valmis tukemaan valtion taholta aivan kuten menettelevät ne maat kivihiilen kohdalla, joille se on kotimainen energialähde. Viime keväänä valmistunut KTM:n selvitys osoittaa selkeästi sen, mitä täytyy tehdä, jotta turpeen nykyinen tuotantovolyymi ja asema voidaan säilyttää, jos se halutaan säilyttää, niin kuin toivon ja toivottavasti mahdollisimman moni tässä talossa.

Tässä selonteossa näitä keinoja ei kerrota, mutta sanotaan sentään, että työryhmä selvittää keinot. Debatissa päivällä saimme kuulla myös ministeri Pekkarisen rohkaisevan puheenvuoron. Ihmettelen kyllä, miksi näitä asioita pitää vielä selvittää, niin kuin sanoin päivälläkin. Viime keväänä valmistuneeseen selvitykseen on koottu suuri joukko yksilöityjä toimenpiteitä, jotka kohdistuvat muun muassa energiaverotukseen, turpeen käsittelyyn kasvihuonepäästötaseessa, turvetuotantoalojen kaavoitukseen ja ympäristöluvitukseen. Tähän selontekoon olisi ehdottomasti pitänyt selkeästi kirjata turvetuotannon strategiset linjaukset. Vain sillä tavoin olisi voitu mahdollistaa pitkäjänteinen toiminta ja investointipäätökset turvetuotantoalalla. Mutta toivotaan, että tosiaan nämä tarvittavat päätökset nyt tehdään sitten mahdollisimman nopeasti.

Kuten jo alussa totesin, öljyn lisääntyvän käytön varaan taloutta ja tulevaisuutta ei voi enää rakentaa, vaan öljyriippuvuuden vähentämisen sekä liikenteessä että lämmityksessä tulee olla selkeä tavoite. Tähän tavoitteeseen pääsemiseksi tarvitaan sekä toimia energian säästämiseksi että mittavia satsauksia nimenomaan uusiutuvaan energiaan. Tähän suuntaan hallituksen energia- ja ilmastostrategian mukaan ollaan myös menossa, ja se on todella hyvä asia.

Päästökauppajärjestelmä on merkinnyt melkoista kustannuslisää teollisuudellemme. On erittäin hyvä, että valtio parantaa energiaintensiivisen teollisuuden kilpailukykyä ostamalla päästöoikeuksia ja alentamalla teollisuuden maksamaa sähköveroa. Toivon ja uskon, että tämä toimenpide on omalta osaltaan turvaamassa työpaikkojen pysymistä Suomessa.

Arvoisa puhemies! Energian säästö ja uusiutuvien energialähteiden tehokas käyttö ja ydinvoima eivät ole mielestäni vaihtoehtoja tai toisiaan pois sulkevia. Energiahuollossa tärkein kysymys on edelleen perusvoiman tuotannon varmuus ja mahdollisimman suuri omavaraisuus. Lisäksi edelleen tärkeä kysymys on Kioton tavoitteiden saavuttaminen, joka on, kuten kaikki tiedämme, erittäin vaativa tehtävä. Näiden seikkojen valossa meidän on oltava valmiita tarvittaessa lisäämään ydinvoimaa, eikä tätä mahdollisuutta onneksi tässä selonteossa suljeta pois, vaan selonteon linjauksen mukaan kaikkien energiamuotojen käytön tulee olla jatkossakin mahdollista. On nimittäin niin, että päästöt ovat lisääntyneet viime vuosina siten, että ne ovat reilusti yli tavoitetason. Kun viides ydinvoimala valmistuu ja käynnistyy, kasvihuonekaasujen määrä kääntyy laskuun, mutta uskon, että vain tilapäisesti. Onneksi kuitenkin päätös viidennestä ydinvoimalasta saatiin aikoinaan aikaiseksi. Niin kuin sanotaan, parempi myöhään kuin ei milloinkaan.

Riikka Moilanen-Savolainen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Energia- ja ilmastopolitiikan toimintaympäristö on viime vuosina muuttunut merkittävästi.

Tutkimukset ja raportit ilmaston lämpenemisestä näyttävät muuttuvan yhä hälyttävämmiksi. Sekä manner- että vuoristojäätiköiden ja merijäiden alkaneesta kutistumisesta on tiedotettu jo pitkään. Nelivuotiseen laajaan tutkimukseen perustunut Arktinen raportti varoitti vajaa vuosi sitten, että sää lämpenee pohjoisilla seuduilla paljon uskottua jyrkemmin ja muutoksen rajut vaikutukset ulottuvat lähialueiden lisäksi koko maapalloon. Muutama vuosi sitten hallitusten ilmastopaneeli ennusti maapallon lämpenevän 1,4—5,8 astetta vuoteen 2100 mennessä, mutta arvioon laskettiin vain silloin tunnetut kasvihuonekaasupäästöt.

Ilmasto- ja energiapolitiikka ei ole Suomen kannalta aivan yksinkertaista. Taloutemme on energiaintensiivinen. Suomi on suhteellisesti eniten energiaa käyttävien maiden joukossa. Meidän on turvattava riittävä energian saanti, jotta talouskasvu jatkuisi. Toisaalta ilmaston lämpenemistä ja kasvihuonekaasupäästöjä on hillittävä. Yhtälö ei ole aivan helppo. Suomen on tehtävä osuutensa kasvihuoneilmiön hillitsemiseksi, mutta se ei saa romahduttaa kilpailukykyä. Vaikka kasvihuoneilmiön hillitseminen on tärkeä tavoite, siihen ei mielestäni pidä pyrkiä hinnalla millä hyvänsä. Rajoitusten ankaralla kiristämisellä päästöt varmasti vähenisivät, mutta samalla heikkenisivät monien yritysten toimintaedellytykset Suomessa.

Olisi kuitenkin hyvin epäilyttävää, jos Suomi ei itse tekisi mitään hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi. Kasvihuoneilmiö on maailmanlaajuinen, ja sen hillitsemiseen meidän kaikkien pitää osallistua. Vaikka Suomen osuus ilmastonmuutoksesta on pieni, suomalaiset tuottavat keskimääräistä enemmän kasvihuonekaasuja. Tuoreen tutkimuksen mukaan Suomen vaikutus ilmaston lämpenemiseen onkin kaksin- tai kolminkertainen verrattuna suomalaisten osuuteen koko maailman väestöstä.

Arvoisa herra puhemies! Hallituksen selonteossa on hyvä asia, että lisääntyvä energiantarve pyritään kattamaan uusiutuvilla ja kotimaisilla energialähteillä, kuten metsähake, peltobiomassa, kierrätyspolttoaineet ja biokaasu. Hallituksen on kuitenkin pidettävä huolta, ettei käy kuten ydinvoimaratkaisun yhteydessä sovitulle niin sanotulle risupaketille. Se on lähtenyt kovin hitaasti liikkeelle, ja toivonkin, että tämä selonteko saa hyvän hankkeen toden teolla liikkeelle. Se on tärkeää sekä ilmaston että työllisyyden vuoksi.

Esimerkiksi Oulun seudulla turvetuotanto on tärkeä työllistäjä. Se työllistää muun muassa koneyrittäjiä, ulkopuolisia työntekijöitä ja kuljetusyrittäjiä. Turvetuotannon alasajo merkitsisi monelle työttömyyttä ja konehankintojaan maksaville yrittäjille todella taloudellisia vaikeuksia. Myös monen kunnan talous voi välillisesti joutua tätä kautta tiukalle. Huolestuneena olen seurannut strategian valmistumisvaiheita. Valitettavaa on, että ratkaisua turpeen kilpailukyvyn parantamiseksi ei ole toistaiseksi saatu. Päämääränä tulee olla, että turpeen kilpailukyky turvataan. Toivon, että hallitus löytää ratkaisun asiaan mahdollisimman pian.

Arvoisa herra puhemies! Arvostelijat sanovat, että hallituksen suunta on oikea mutta riittämätön. Ohjelma on mielestäni hyvin realistinen. Sen avulla Suomi vastaa ilmastovelvoitteistaan pitäen samalla huolta edellytyksistään toimivana kansantaloutena. Vaikka Suomi nollaisi kaikki päästönsä, ei maailmanlaajuista ilmastosopimusta tuolla toimenpiteellä ratkaistaisi. Suomen tulee jatkossa toimia siten, että Kioton sopimuskauden päättyessä vuonna 2012 asian taakse saadaan riittävän laaja ja maailmanlaajuinen yhteisymmärrys.

Oras Tynkkynen /vihr:

Arvoisa puhemies! Vuoroni tuli hieman puun takaa, mutta ehkä sopii päivän aiheeseen, koska tänään on puhuttu bioenergiasta paljon.

Tämänpäiväisessä keskustelussa moni edustaja on kysellyt vihreiden ilmasto- ja energiapolitiikan perään ja etenkin peräänkuuluttanut, mitkä ovat niitä konkreettisia vihreän politiikan ratkaisuja, joilla tähän ilmastonsuojelun valtavaan haasteeseen vastataan. Tämä on tietysti melkein kuin tilauksesta tullut kysymys. Kerron mielelläni tarkemmin näistä vihreän ilmasto- ja energiapolitiikan linjauksista.

Lyhyt vastaus luonnollisesti olisi se, minkä jo aamupäivän ryhmäpuheenvuorossani kerroin, että vihreät ovat laatineet melko kattavan ilmasto- ja energiaohjelman, jossa esitetään kymmenittäin konkreettisia toimenpiteitä, joilla päästöjä voitaisiin käytännössä vähentää, mutta nyt ehkä annan hieman laveamman vastauksen.

Olemme pyrkineet kartoittamaan sitä mittavaa potentiaalia, joka Suomessa on energian säästössä, energian tuotannon tehostamisessa ja uusiutuvien energianlähteiden käytön edistämisessä. Yhteenlaskettuna tämä potentiaali on niin suuri, että Suomessa voidaan päästä ilmastonmuutoksen torjumisen edellyttämiin päästövähennyksiin ilman lisäydinvoimaa. Me voimme siis täysin kotimaisin kestävän teknologian ratkaisuin vastata tähän ilmastohaasteeseen nyt ja lähitulevaisuudessa ja itse asiassa vähän kaukaisemmassakin tulevaisuudessa. Muutama esimerkki näistä mahdollisuuksista.

TKK:n professori on arvioinut, että energian käyttöä voitaisiin tehostaa nykyisestä noin 15 prosenttia sellaisilla toimenpiteillä, joiden takaisinmaksuaika on 0—5 vuotta. Ne olisivat siis taloudellisesti hyvin kannattavia ja tehokkaita ratkaisuja. Miksi näitä ei oteta käyttöön, siihen itse asiassa jo aikaisemmassa puheenvuorossani kiinnitin huomiota. Esteenä on esimerkiksi puutteellinen informaatio, normiohjauksen niukkuus, osittain taloudellisen ohjauksen puutteellisuus, ja tähän tarvitaan yhteiskunnan väliintuloa ja poliittisia toimenpiteitä, jotta tämä potentiaali voidaan täysimääräisesti hyödyntää.

Uusiutuvien energialähteiden puolella ei ole mitään yksittäistä ratkaisua, jolla voitaisiin turvata koko Suomen energian tuotanto, vaan tarvitaan laajaa kirjoa monenlaisia ratkaisuja. Me tarvitsemme lisää tuulivoimaa, me tarvitsemme lisää biokaasua, metsäenergiaa, peltoenergiaa, lämpöpumppuja, aurinkolämpöä, aurinkosähköäkin joissakin tilanteissa, laaja kirjo erilaisia ratkaisuja, joilla sitten Suomen energian tarve voidaan kestävästi turvata.

Tämänpäiväisessä keskustelussa on myös peräänkuulutettu vihreiden konkreettisia poliittisia toimenpiteitä, millä konkreettisilla ratkaisuilla siis valjastaisimme tämän kiistatta hyvin merkittävän potentiaalin, joka Suomessa näitä ratkaisuja varten on. Olemme ohjelmassamme esittäneet kymmenittäin toimenpiteitä, joilla katsomme näihin tavoitteisiin voitavan päästä, ja näihin myös ryhmäpuheenvuorossa aiemmin viitattiin. Nostan nyt ihan esimerkinomaisesti esiin vain viisi, koska näitä täällä edustajakollegat ovat kyselleet.

Pientaloenergiatukea tuntuu kannatettavan yli puoluerajojen. Jostain kumman syystä se ei tunnu etenevän erityisen ripeästi. Sillä voitaisiin vähentää päästöjä rakennuspuolella kohtuullisen paljon.

Autojen verotuksen porrastaminen päästötason mukaan voisi kohtuullisen nopeasti vähentää autoliikenteen päästöjä seuraavien 5—10 vuoden aikajänteellä, kun autokantamme uusiutuu. Suhteellisen pienillä porkkanoilla voitaisiin kannustaa suomalaisia hankkimaan nykyistä selvästi tehokkaampia autoja.

Vihreän sähkön syöttötariffit on keino, joka muualla Euroopassa on todettu osittain keskustelua herättäneeksi ja ehkä kiistanalaiseksikin, mutta selvästi uusiutuvien energialähteiden käyttöä ripeästi edistäneeksi. Ainakin uusiutuvien energialähteiden edistämisen näkökulmasta katsottuna se on ollut huomattavan tehokas ja toimiva.

Matalaenergiarakentaminen voisi tuottaa merkittäviä säästöjä. Meidän rakennusnormejamme tulisi tiukentaa niin, että kannustettaisiin selvästi enemmän sekä pientalopuolella että kerrostaloissa ja julkisissa rakennuksissa käyttämään matalaenergiatekniikkaa ja vähentämään rakennusten energian kulutusta.

Ruuhkamaksut mainittiin jo tuossa aiemmin. Se on yksi hyvin konkreettinen keino, jolla päästöjä voitaisiin vähentää liikenteessä ainakin täällä Pääkaupunkiseudulla.

Tässä siis ihan esimerkinomaisesti muutamia sellaisia poliittisia toimenpiteitä, joita olisin toivonut myös tässä hallituksen strategiassa käsitellyn, ja toivottavasti näihin voidaan palata.

Toimi Kankaanniemi /kd:

Herra puhemies! Tämä selonteko voisi olla nimeltään ei-selonteko eli energia- ja ilmastopolitiikan linjausselonteko. Tämä on sisällöltäänkin hieman sellainen, että ei-sana sopinee aika hyvin, eli meillä on edessä sellaisia ongelmia, että meidän pitäisi rohjeta kieltäytyä joistakin tavoitteista jättääksemme tuleville sukupolville elinkelpoisen ympäristön niin kotimaassa kuin globaalisti.

Haasteet ovat suuria. Suomi on korkean elintason, korkean teknologiankin, maa, ja se merkitsee näköjään edelleen sitä, että sähkön kulutus kasvaa tulevaisuudessakin voimakkaasti. Ministeri Pekkarinen totesi puheenvuorossaan aamupäivällä, että sähkön kulutus oli viime vuonna noin 87 terawattituntia. Jo vuonna 2010 sen arvioidaan olevan lähellä 90:tä terawattituntia, ja vuonna 2025 eli 20 vuoden kuluttua aletaan olla jo lähellä 100 terawattitunnin kulutusta, eli kasvu on varsin suurta nykynäkymillä.

Tietysti tässä yhteydessä olisi ihan tällaisen, voisiko sanoa, arvokeskustelunkin paikka, eli onko meidän kehitettävä tätä maata sillä tavalla, että sähkön kulutus näillä ministeri Pekkarisen kirjaamilla luvuilla on välttämätöntä; olemmeko valmiit mistään kieltäytymään; olemmeko valmiit toimenpiteisiin, joilla todella rajoitettaisiin edes kasvua. No, varmasti niin on, että näillä toimenpiteillä, mitä selonteossa esitetään, energian kulutuksen kasvua rajoitetaankin, mutta siitä huolimatta kulutuksen kasvu arvioidaan varsin mittavaksi lähivuosina.

Jos lähdetään siitä, että kaikilla ihmisillä koko maapallolla on sama oikeus samanlaiseen elintasoon, kulutukseen, tuotantoon kuin mikä meillä on, niin maapallo ei todellakaan kestä tätä kehitystä kovinkaan pitkää aikaa eteenpäin. Nämä tekijät vahvistavat sitä ajatusta, että meidän on ajateltava myös vahvasti erilaisia lähtökohtia elämässämme ja arvoja, joiden varaan rakennamme. Ehkä sallitaan muistuttaa siitä, että jokainen meistä on tyhjänä tänne maailmaan tullut ja kukaan ei mukanaan mitään vie.

Siksi voisi olla paikallaan jopa se, että muistuttaisimme muista arvoista hieman enemmän kuin näistä materiaalisista, joiden varaan kuitenkin ihmiset kovasti rakentavat elämäänsä, tulevaisuuttansa ja sitä myöden sitten myös osin ahneuksissaankin ovat valmiit tuhoamaan luomakuntaa enemmän kuin säilyttämään sitä. Jo Raamatun alkulehdillä, ensimmäisessä luvussa, sanotaan, että ihminen pantiin viljelemään ja varjelemaan maata. Kyllä me osaamme tämän viljelemisen maksimaalisesti, mutta varjeleminen ei ole tasapainossa viljelemisen kanssa. Herra puhemies! Jääköön tämä moraalisaarnan osuus tähän.

Aiemmin vastauspuheenvuorossa peräänkuulutin sitä, että valtiovarainministeri Heinäluoman pitäisi olla tässä keskustelussa mukana. Hän ei ole ollut ymmärtääkseni lainkaan mukana osallistumassa keskusteluun. Tämä selonteon laatiminen viipyi melkeinpä vuosikausia, ainakin kuukausia, sen takia, että valtiovarainministeriö ja kauppa- ja teollisuusministeriö, ehkä osin ympäristöministeriö, eivät päässeet yksimielisyyteen selonteon sisällöstä. Ilmeistä on, että näistä verbaalisista ilmaisuista ministerit olivat sittenkin aika yksimielisiä, mutta kun alkoivat puhua rahasta, niin silloin ei enää yksimielisyyttä riittänyt.

Minulle jäi ainakin se käsitys, joka voi olla tietysti väärä, että ministeri Pekkarisella oli tahtoa esimerkiksi kotimaisten uusiutuvien ja biopohjaisten energiamuotojen edistämiseen monin tavoin, mutta valtiovarainministeriö pitää leijonan lailla kiinni kehyksistä, ja kun nuo menokehykset on lyöty lukkoon neljäksi vuodeksi eteenpäin ja ehkä valtiovarainministeriön kaavailuissa sitä pitemmällekin, niin niistä ei haluta antaa periksi pätkääkään. Näin sitten pohja tältä selonteolta on suurelta osin murtunut sen takia, että rahoitus ja taloudelliset keinot hankkeitten hyvien ajatusten eteenpäin viemiseen ovat pohjaa vailla. Tämä on ikävä todeta, että näin asia on. (Ministeri Pekkarinen: 115 miljoonaa euroa vuodessa!) Tätä osoittaa kyllä tämä kolmas lisätalousarvio, joka on täällä käsittelyssä. Miksi, ministeri Pekkarinen, kolmannella lisätalousarviolla piti hoitaa tämä Kioton mekanismien rahoitus 30 miljoonan osalta eikä sitä ole pantu ensi vuoden budjettiin? Syy on kehykset, joita te ette suostu avaamaan näinkään tärkeän asian osalta. Ei ihme, että te eläkeläiset olette unohtaneet ja lapsiperheet unohtaneet ja kunnat ajaneet ahdinkoon, mutta tällainenkin elämän ja kuoleman kysymys kuin nyt on tässä puheena on kehysten uhri. Se on kohtuutonta. Kehysajattelu ei saa mennä näin pitkälle.

En vähättele sitä, että runsas 100 miljoonaa vuosittain on tulossa tähän, mutta onko sekin poissa sitten muista kauppa- ja teollisuusministeriön, ympäristöministeriön hankkeista, kun kehyksissä pitää pysyä? Tämä on asia, jota en jaksa hyväksyä, että näin tiukkaa ajattelua on. Toki valtiontalous on hyvässä kunnossa ja se on kehysmenettelynkin osittaista ansiota, mutta ei kehys saa olla myöskään sellainen menettely, joka sitoo järjettömyyksiin.

Herra puhemies! Peräänkuulutan siis näitä keinoja, joilla taloudellisesti ohjataan, kannustetaan ja velvoitetaan viemään kehitystä ympäristö-, energia- ja ilmastokysymyksissä positiiviseen suuntaan.

Herra puhemies! Lyhyesti totean vielä, että olisin kaivannut tänne selontekoon myös pienen huomautuksen Suomen kehitysyhteistyöpolitiikasta ja sen käyttämisestä ehkä nykyistä ja aiempaa enemmän ympäristö- ja ilmastokysymyksissä. Siis Suomen kahdenvälisellä kehitysyhteistyöllä ja osin monenkeskiselläkin kehitysyhteistyöllä olisi mahdollisuus myös edistää nykyistä enemmän ilmasto- ja ympäristökysymyksiä.

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Minun on vaikea ymmärtää ed. Kankaanniemen logiikkaa. Mitä pahaa siinä on, että näitä päästöoikeuksia, päästöoikeusyksiköitä, lähdetään hankkimaan nyt heti nopeasti, edullisesti ja paljon. Täällä vasemmistoliitto moitti meitä siitä, että me emme ole lähteneet vielä nopeammin liikkeelle. Nyt lisäbudjetissa 30 miljoonaa euroa pannaan liikkeelle. Mitä aikaisemmin lähdetään, sitä edullisemmin ne saadaan. Hallitus toimii minusta tässä erinomaisella tavalla. Miksi te juututte niihin kehyksiinne? Olkaa iloinen siitä, että nyt ohi kehysten saadaan kymmeniä miljoonia euroja rahaa, jolla tätä hommaa hoidetaan.

Toimi Kankaanniemi /kd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! En minä moittinut sitä, että hankitaan näitä päästöoikeuksia, vaikka päästökauppa sinänsä on aika ongelmallinen. Sen tiedämme, ja täällä se on tullut moneen kertaan esille. Siinä osittain tapahtuu niin, että kun piti panna saastuttajat maksamaan, niin nyt saastuttajille maksetaan, ja se ei ole tietystikään järkevää.

Mutta se, että kehysten takia tehdään näin, että tämän vuoden lisäbudjetilla hommaa hoidetaan ja on joulukuu käsillä, ei mene ymmärrykseen ja saattaa olla jopa vastoin lakia valtion talousarviosta. Nythän on ensi vuoden budjettikin auki, ja se olisi voitu hoitaa sitä kautta ihan järkevällä, vastuullisella tavalla, mutta ensi vuoden kehykset estävät näin menettelemästä.

Marjo  Matikainen-Kallström /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä asiassa kyllä haluaisin nyt tukea hallitusta ja ministeri Pekkarista. Minusta on erinomaista se, että me hankimme näitä päästöoikeuksia niin pian kuin mahdollista ja niin edullisesti kuin mahdollista. Mitä pidemmälle aika menee, sen kalliimmaksi se tulee. Ne kehykset ovat eri asia. Tästä, että saastuttaja maksaa: Meillähän nimenomaan haetaan päästöoikeuksia sille teollisuuden alalle, joka on meillä hyvin energiavaltaista ja jo toimii teoreettisella minimillä hiiliekvivalentin suhteen.

Klaus Pentti /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Niin kuin ministeri Pekkarinen selontekopuheenvuorossaan totesi, kohtuuhintainen energia on suomalaisille ja meidän elinkeinoelämällemme keskeinen hyödyke, jota tarvitsemme säästötoimenpiteistä huolimatta entistä enemmän myös tulevaisuudessa. Energian hinnalla ja sen saatavuudella on keskeinen merkitys teollisuutemme kilpailukyvylle, kuten myös kotitalouksille.

Kioton velvoitteet ovat meille erityisen raskaat, niin kuin täällä on monessa puheenvuorossa todettu. Selonteossa onkin lähdetty siitä, että Suomessa on lisättävä merkittävästi päästötöntä energiatuotantoa. Tavoitteena on muun muassa nostaa uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön osuus viidessä vuodessa 31,5 prosenttiin. Kaiken kaikkiaan energiatuotannon lisäämisessä on otettava käyttöön mahdollisimman monipuolinen paletti, niin kuin selonteosta hyvin ilmenee.

Ministeri Pekkarinen kiinnitti huomiota myös turpeen kilpailukyvyn parantamiseen erityisesti lauhdesähkön tuotannossa. Ei todellakaan voi olla järkevää korvata kotimaista turvetta tuontikivihiilellä, niin kuin nyt on erityisesti lauhdesähkön osalta tapahtumassa.

Peltobioenergian osalta tavoitteet ovat kunnianhimoiset. Bioetanolin ja biodieselin käytön lisäämisessä liikennepolttoaineisiin on tärkeätä pohjata kotimaiseen tuotantoon, ja tähän meillä on osaamisen ja raaka-aineiden tuotannonkin osalta kaikki edellytykset olemassa. Ruokohelpin käyttö energiaraaka-aineena tuli esille jo maatalousselonteon yhteydessä, jossa arvioitiin tulevaksi viljelyalaksi mahdollisesti yli 200 000 hehtaaria. Tavoite on realistinen ja kannatettava jo pelkästään vallitsevan viljan ylituotannon tai tuotannon laajaperäistämistarpeenkin kannalta. Kuitenkin on huomioitava, että ruokohelpi on vaativa kasvi viljely- ja sadonkorjuutekniikan osalta. Viljely- ja sadonkorjuutekniikan osaamiseen ja neuvontaan sekä toimivien koneketjujen aikaansaamiseen onkin järkevää ohjata myös tarvittavat resurssit. Myös ylimääräisiä kustannuksia aiheuttavia määräyksiä on tarkistettava. Olen saanut palautetta, että esimerkiksi vastaanotettavan massan määrän toteaminen vasta energialaitoksella aiheuttaisi ylimääräisiä varastointikuluja.

Arvoisa puhemies! En ole kaikkia täällä pidettyjä puheenvuoroja pystynyt seuraamaan, mutta olen huomannut, että vedystä ei kovin paljon puhuttu, ja haluan jonkun sanan siitäkin lausua. Vetyenergian käytön lisääminen on eräs tulevaisuuden mahdollisuus, jonka käytön edistämiseen ja kehittämiseen kannattaa panostaa. Suomessa Äetsässä on jo vetyä käyttävä 39 megawatin kattilalaitos, ja Joutsenoon on rakenteilla myös sähköä tuottava laitos. Tämä Äetsän laitos on yksi maailman suurimmista puhdasta vetyä käyttävistä kauko-ohjatuista ja valvotuista tuotantolaitoksista, ja meillä on tähän liittyvää osaamista. Tällä hetkellä suurin este vedyllä tuotetun sähkön lisäämiseksi on tekniikan lisäksi lainsäädäntö, joka ei vielä tunnista vetyä polttoaineeksi. Vety on tulossa myös polttoaineeksi autoihin, ja tämä mahdollisuus meilläkin kannattaa huomioida.

Tarja Cronberg /vihr:

Arvoisa puhemies! Ministeri Pekkarinen totesi esitellessään hallituksen strategiaa, että biopolttoaineita selvittämään on asetettu työryhmä, joka tekee selvitystyötään. On valitettavaa, että emme tässä keskustelussa ole voineet ottaa konkreettisesti kantaa eri vaihtoehtoihin.

Keskustelussa on kuitenkin käynyt ilmi, että on kaksi vastakkaista linjaa lähteä saavuttamaan näitä EU:n tavoitteita: 5—5,75 prosenttia, vuoteen 2010 mennessä. Toinen on se, että normaaliin polttoaineeseen ja dieseliin sekoitetaan biopolttoainetta muutama prosentti, ehkä 3—4 prosenttia, ja että tästä voitaisiin säätää esimerkiksi pakkolailla. Jakeluasemilla sekoitettaisiin etanolia polttoaineen sekaan ja näin turvattaisiin biopolttoaineen osuuden saavuttaminen. Ratkaisu on sikäli nerokas, että saisimme EU:n tavoitteet saavutettua, ei tarvittaisi verotukea ja kuluttajat maksaisivat kaiken korotetuissa hinnoissa. Sekoitusta voidaan käyttää myös nykyisissä moottoreissa ilman muutoksia. Mutta tällä biopolttoainestrategialla on kuitenkin myös haittoja. Etanolin sekoittaminen bensiiniin ja dieseliin ei lisää kilpailukykyämme eikä edistä työllisyyttä.

Sitä vastoin toinen vaihtoehto, hajautettu biopolttoaineiden tuotanto, esimerkiksi rypsin viljely tai maatalon lietelannasta tai jätteestä talteen otettu biokaasu, työllistäisi suomalaisia huomattavasti enemmän. Samalla se antaisi mahdollisuuden tuotekehitykseen alalla, jossa Euroopassa ollaan jo todella menossa eteenpäin huimaa vauhtia. Tässä näkisinkin, että tällainen biopolttoaineen moninaisuuden diversiteettistrategia olisi järkevä huolimatta siitä, että siinä tarvitaan valmisteveron poistamista ja siinä valtio ehkä menettäisi noin 60 miljoonaa euroa vuodessa verotuloja.

Tällä hetkellä täytyy todeta, että suomalaisilla on suuri valmius ottaa biopolttoainetta käyttöön. Erityisesti maaseudulla keskustellaan aktiivisesti, rakennetaan jo autoja ja ollaan todella valmiusasemissa. Näin ollen olisi tärkeätä, että hallitus todella antaisi kansalaisille tämän aktiivisen mahdollisuuden nyt itse ratkaista biopolttoainekysymykset sen sijaan, että pakkolailla säädetään etanolisekoituspakosta.