Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala 30
Eero Reijonen /kesk(esittelypuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Pääluokkaan lisättiin reilut
9 miljoonaa euroa ja siitä vähennettiin miljoona
euroa eli nettovaikutus tähän pääluokkaan oli
kaiken kaikkiaan reilut 8 miljoonaa euroa. Pidän summaa
varsin hyvänä, ja erityisesti haluan tässä vaiheessa
lausua kiitokset jaoston jäsenille. Yhteistyö on
ollut hyvää ja rakentavaa ja ennen kaikkea on
myönteistä se, että hyvin varhaisessa vaiheessa
pystyttiin yhdessä löytämään
ne painopisteet, joihin näitä lisäyksiä kohdennettiin.
On todettava se, että hieman muuttui aika tässä käsittelyn
yhteydessä. Metsätalouden osalta varsinkin muutokset
ovat olleet merkittäviä, mutta kuitenkin ne lisäpanostukset
käsitykseni mukaan suuntautuvat aivan oikein. Pääpaino
oli vesitalouden ja metsätalouden tukemisessa ja lähtökohta
oli se, että näillä ratkaisuilla tuetaan työllistymistä eli
ne olivat työllistämistä tukevia lisäyksiä.
Jos lähden hieman momenteittain käymään tätä läpi,
niin maaseudun kehittämiseen nähtiin nyt, jos
koskaan, tarvetta lisätä määrärahoja.
Tässä on ollut erittäin isot muutokset
maatalouden osalta, terveystarkastukset, ja tiedämme sen,
että myös uusi investointitukijärjestelmä tässä on otettu
käyttöön, ensi vuonna määrärahoja
jaetaan ja neuvonnan merkitys tulee korostumaan tässä tilanteessa.
Erityisesti kiinnitettiin huomiota nuorten viljelijöitten
neuvontaan ja tukemiseen yritystoiminnan aloittamisen alkuvaiheessa ja
myös siihen, että viljelijöitten jaksamiseen
tulee kiinnittää entistä enempi huomiota.
Nähdäkseni nämä linjaukset ovat
hyvin linjassa sen kokonaisuuden kanssa.
Täällä salissa on keskusteltu yleiskeskustelun aikana
paljon siitä, onko esimerkiksi 4H-toiminnan lisäys
järkevää. Mutta uskon kyllä,
että tässä salissa on tämän
lisäyksen kannattajia varsin runsaasti. Kuitenkin tiedämme
sen, että vuodesta toiseen näitä määrärahoja
on pienennetty, ja lausumassa olemme myös tähän
ottaneet kantaa. Ei ole kyllä oikein se, että vuodesta
toiseen nämä eduskunnan lisäykset sitten
tuossa valtiovarainministeriön budjettikäsittelyssä pyyhkäistään pois.
Kuitenkin 4H-toiminta kaiken kaikkiaan kattaa koko maan, ja uskon,
että se tukee myös vahvasti yrittäjyyttä ja
yritystoimintaa ja yrittäjyyskasvatusta.
Kylätoiminnan kehittäminen on oikeastaan momenttina
varsin nuori, 2000-luvun alussa ilmeisesti tullut tänne,
ja sinne saatiin myös pieni määrärahalisäys.
Toiveet toki olivat tässäkin merkittävästi
suuremmat, mutta on muistettava, että tämä summa
kokonaisuudessaan on vielä aika vaatimaton eikä voi
lähteä siitä, että se ykskaks
kaksin- tai kolminkertaistuisi, vaikka Suomen kylät ry:n
perusteet olivatkin hyvät. Mutta uskon, että tälläkin
panostuksella asioita voidaan viedä hyvin eteenpäin.
Perinteisesti jaosto on myös nähnyt tärkeäksi tukea
kala-, riista- ja porotaloutta. Poroaitojen rakentaminen on vuosittainen
ongelma, ja siihen olemme lisärahaa osoittaneet, samoin
Inarin Kutuharjun koeporotarhan huoltorakennuksen yhteyteen
liittyvät lisäinvestoinnit on nyt hoidettu kuntoon
tällä päätöksellä.
Vesitalouden momentti kasvoi euromääräisesti
kaikista eniten. Kun kokonaisloppusumma on nyt reilut 18,2 miljoonaa
euroa, niin totean sen, että olen erittäin tyytyväinen
siihen, että vesihuollon ja tulvasuojelun tukemisen momentin korotus
oli kaiken kaikkiaan lähes 30 prosenttia. Tämä,
jos mikä, on työllistävä ja
tukee myös sitä, että maaseudulla uskotaan
elämisen jatkumiseen, kun saadaan näitä haja-asutusalueitten
yhdysvesijohtoja ja siirtoviemärihankkeita liikkeelle entistä enempi.
Metsätalouden osalta niin sanotussa Kemera-tuessa puutuotannon
kestävyyden turvaamiseksi nähtiin tärkeänä,
että tavoitellaan sitä Kansallisen metsäohjelman
75 miljoonan euron tasoa. Eurot eivät riittäneet
tällä kertaa, että olisi voitu se hetkessä saavuttaa,
mutta olemme nyt lähestymässä sitä rajaa
ja euromääräinen lähes 2 miljoonan
euron lisäys varmasti tukee niitä tavoitteita, jotka
on tähän Kansalliseen metsäohjelmaan
kaiken kaikkiaan asetettu. Näen kyllä tärkeänä sen, että vaikka
nyt metsäteollisuudessa on aika sekava tilanne monessakin
suhteessa, kun puutullikysymys on osin auki, vaikka jatkuvuutta
on lisätty, niin me tarvitsemme jatkossakin puuta metsäteollisuuden
tarpeisiin. On tärkeätä, että metsiä hoidetaan
oikea-aikaisesti siten, että nämä metsäteollisuuden
tarpeet pystytään tyydyttämään.
Metsäntutkimuslaitoksen osalta totean sen, että ministeriö on
omalta osaltaan tehnyt tässä merkittäviä linjauksia,
ja jaosto omalta osaltaan totesi tyydytyksellä nämä linjaukset.
Haluttiin kuitenkin korostaa sitä, että on tärkeätä,
että tämän organisaatiomuutoksen kohteena
olleiden pienten alueellisten yksiköiden toimintaedellytykset
turvataan, ja tämä on erittäin tärkeä ja hyvä asia.
Kiinteistöpaikkatietoinfran osalta kiinteistötoimitusten
tukeminen aiheutti keskustelua. Jaosto on todennut sen, että tulemme
tähän syvällisemmin tutustumaan ensi
kevään aikana. Silloin kartoitamme sen, että nämä eivät
vääristä tilannetta ja tässä kaikki
viljelijät ja maanomistajat olisivat samanarvoisessa asemassa.
On nimittäin aika ongelmallista se, jos rajanaapuri jää ilman näitä tukitoimenpiteitä
ja
vieressä oleva saa. Tämä asia varmasti
otetaan sitten kevään aikana käsittelyyn.
Tässä lyhyt esittely. Lämmin kiitos
vielä jaoston jäsenille. Työ on ollut
tuloksekasta.
Toinen varapuhemies:
Yleiskeskustelua käydään nopeatahtisena
enintään 5 minuutin puheenvuoroin, tuossa kuuden
puheenvuoron jälkeen on sitten ministerin kommenttipuheenvuoro
ja sen jälkeen käytäisiin laveampi debatti.
Sitä ennen vain aivan välttämättömiä vastauspuheenvuoroja,
jos sellaisiin tarvetta tulee.
Katri Komi /kesk:
Arvoisa herra puhemies! Tosiaan, maaseudun neuvontapalveluissa
maaseutukeskukset tekevät merkittävää työtä.
Keskusten palveluista on hyötynyt vuosittain yli 30 000
tilaa ja 3 500 maaseutuyritystä. Siksi tuon nykyisin
20 prosentin rahoitusosuuden säilyttäminen on
tärkeätä. Sen avulla voidaan turvata kattavat
neuvontapalvelut ja tasapuoliset neuvontapalvelut koko maassa. Tulevaisuudessa, kuten
jaoston puheenjohtaja sanoikin, maatilat tarvitsevat edelleen entistä enemmän
neuvontaa osaamisen kehittämisessä ja toiminnan
tehostamisessa.
Maaseudun ja kaupunkitaajamien kehittyvä elinkeino
on hevostalous. Suomen hevostietokeskus ry edistää hevosalan
kehittymistä sekä tuottaa erilaisia neuvonta-
ja tukipalveluja yrittäjille ja harrastajille sekä alan
neuvonta- ja koulutusorganisaatioille. Maaseudun neuvontaorganisaatioille
lisätäänkin mietinnön mukaan
850 000 euroa neuvonnan rahoittamiseen, ja siitä 70 000 osoitetaan
Pro Agrialle kohdennettuna Suomen hevostietokeskus ry:lle. Ja kuten
kuulimme, tilusjärjestelyt saavat lisärahan myös
alkuperäisen esityksen päälle, ja vesihuollon
lisäyksen osalta kiitän jaoston puheenjohtajaa
linjanvedosta, johon voin yhtyä.
Talousarvioesityksessä 4H:n määrärahaa
oli tosiaan leikattu 250 000 eurolla kuluvaan vuoteen verrattuna.
Se merkitsisi kustannusten nousuun yhdistettynä yli 30
nuorisotyöntekijän vähennystä ja
veisi toimintamahdollisuuksia noin 450 vapaaehtoisohjaajalta ja
lähes 10 000 nuorelta. Valtiovarainvaliokunta
lisäsikin näitä määrärahoja
lähes 0,4 miljoonalla eurolla, joten toiminta saadaan ylläpidettyä aiemmalla
tasolla. Tässä yhteydessä onnitteluja
myös juhlivalle järjestölle ensi vuodelle.
Arvoisa puhemies! Lähikeittiöhanke pyrkii aktivoimaan
ja neuvomaan julkisen sektorin ruuan hankinnasta vastaavien henkilöiden
tietoisuutta lähiruoasta ja lisäämään
sen käyttöä. Eduskunta on tutustunut
myös esimerkiksi maa- ja metsätalousvaliokunnan
toimin viime kaudella tähän toimintaan. Hankkeessa
tehty työ lähiruuan, osaltaan luomuruoan käytön
edistämiseksi julkisissa ruokapalveluissa on edelleen tarpeellista,
ja sen vuoksi siihen taas kerran lisäys tehtiin, 160 000
euroa tällä kertaa.
Arvoisa puhemies! Keskustan tavoitteiden mukaisesti hallitus
parantaa ensi vuonna maatilojen kannattavuutta toimillaan. Tähän
pyritään muun muassa polttoöljyn veronpalautuksen
määrää korottamalla ja maataloussähkön
hinnan siirtämisellä alempaan sähköveroluokkaan.
Edellä mainitut toimenpiteet vähentävät
maatilojen kustannuksia vuositasolla noin 10 miljoonaa euroa. Kannattavuustyöryhmä
työstää jatkoesityksiä. Maatalousyrittäjille
pitäisi antaa ensi vuonna esimerkiksi mahdollisuus luopua
pakollisesta pääomatulovero-osuudesta, joka vaikuttaa
erityisesti pienituloisiin maatalousyrittäjiin. Tässä yhteydessä kysynkin,
miten tämä etenee ja yleensäkin tuon
ryhmän työ, kun ministeri on paikalla. Tärkeintä on
kuitenkin koko ketjun toimivuus. Ei voi olla niin, että muiden
osapuolten kate vain kasvaa ruuan hinnan noustessa, kun tuottajan
tilipussi kevenee. Näin käy, kun tuotantopanosten hinnat
kohoavat selvästi enemmän kuin tuotteista saatava
hinta.
Arvoisa puhemies! Metsäntutkimuslaitoksen mukaan metsien
hoitovaje on jatkuvasti kasvanut. Yksityisten metsien taimikoiden
hoito ja ensiharvennushakkuut tulisikin kaksinkertaistaa. Metsänomistajat
ovat kuluvanakin vuonna toteuttaneet runsaasti hoito- ja perusparannustöitä joka
tapauksessa, ja tukihakemusten määrä ylittää osoitetut
määrärahat. Osa siten siirtyy ensi vuodelle
ja kuluttaa tulevan vuoden määrärahaa. Metsien
hoito- ja hakkuumahdollisuudet turvataan vain osoittamalla riittävä rahoitus
hoitotöihin. Se edistää myös
kestävää puuntuotantoa ja tulevia hakkuumahdollisuuksia.
Onkin hyvä, että Kemeraan lisätään
tuo 1,7 miljoonaa euroa.
Arvoisa puhemies! Sekin on hyvä, että valtiovarainvaliokunta
lisää 120 000 euroa Metsämuseosäätiölle
käytettäväksi Metsämuseo Luston kiinteistö-,
henkilöstö- ja muihin toimintamenoihin Punkaharjulle.
Se tarvitaan jälleen kerran. Järkevää olisi
myös museon siirtäminen opetusministeriön
hallinnonalalle ja sen nimeäminen valtakunnalliseksi erikoismuseoksi.
Valtiovarainvaliokunnan toiveeseen voi yhtyä, että muun muassa
Maatalousmuseo Saran, Metsämuseo Luston ja 4H-liiton toiminnan
määrärahat on vakiinnutettava sellaiselle
tasolle, ettei eduskunnan tarvitse korjata tilannetta vuosittain
talousarvioesityksen käsittelyn yhteydessä.
Arvoisa puhemies! Kun ministeri on paikalla, toivon, että jatkossa
voitaisiin tukea myös maatalousyrittäjien voimavarakartoituksia
edes vapaaehtoisuuden pohjalta, jos ei siitä sitten ennen suuria
investointeja tai sukupolvenvaihdoksia haluta tehdä pakollista.
Antti Rantakangas /kesk:
Arvoisa herra puhemies! Ruuan ja energian kysyntä kasvaa
voimakkaasti maailmanlaajuisesti. Tämä on suuri mahdollisuus
myöskin suomalaiselle maaseudulle ja maataloudelle noin
laajasti ottaen, mutta haasteetkin ovat todella kovat, sillä vain
kannattava maataloustuotanto voi turvata jatkuvuutta ja sitä,
että suomalaiset voivat hyvin pitkälle syödä myöskin
kotimaista ruokaa tulevaisuudessa. Tämä on erittäin
iso kansallinen kysymys; se on poliittinen kysymys, mutta se on
koko yhteiskunnan kannalta tärkeä asia.
Mielestäni ministeri Anttila on erittäin tarmokkaasti
ja onnistuneesti puolustanut suomalaisen maatalouden etuja Euroopan
unionin yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksissa. Tämä EU:n
terveystarkastuksen lopputulema tunnusti Suomen erityisolosuhteita
paremmin kuin minkään muun Euroopan unionin jäsenmaan,
ja Suomi onnistui hyvin vahvasti asiaperusteisella neuvottelutaktiikalla
ja ministerin henkilökohtaisten ansioitten kautta saavuttamaan
ratkaisun, joka oli paljon parempi kuin muilla jäsenmailla,
eli Suomi voi jatkossakin tukea maataloutta tuotantoon sidotun tukijärjestelmän
kautta enemmän kuin muut maat. Se oli toki tarpeellinen
ja välttämätön asia, jotta meillä kotimainen
kotieläintuotanto voisi jatkossakin toimia.
Maatalouden kannattavuuteen vaikuttaa, niin kuin tiedetään,
tuottajahinta, joka saadaan markkinoilta. Se on tällä hetkellä iso
haaste. Meidän tuottajahintamme ovat alemmalla tasolla
kuin Euroopassa keskimäärin, ja tässä on
kova haaste teollisuudelle ja kaupalle, sillä tämä kehitys
ei voi pitkään jatkua. Toisaalta meidän
kustannuskehityksemme on ollut liian voimakasta ja nopeaa,
ja vaikka valtio on pitänyt kiinni omasta vakaasta tukipolitiikastaan — siis
lunastanut täysimääräisesti
kaikki ne lupaukset, mitä viljelijöille on annettu — tämä yhtälö ei
ole toiminut johtuen juuri siitä, että kustannuskehitys
on ollut liian nopeaa ja tuottajahinta ei ole seurannut perässä.
Hallitusohjelman kirjaus maatalouden kannattavuuden turvaamisesta
on erittäin haasteellinen, kun otetaan huomioon se, että hallituksella
on rajalliset keinot käytettävissä. Nyt
on jo ministeri Anttilan johdolla otettu käyttöön
oikeastaan useampi niistä toimenpiteistä, jotka
meillä on kansallisesti mahdollista ottaa käyttöön,
eli täällä edellä mainittu polttoaineveronpalautus
ja sitten sähköveroluokan muuttaminen, mutta tietenkin pitää etsiä kaikkia
mahdollisia toimia, joilla vielä voitaisiin tähän
kehitykseen vaikuttaa.
Nyt on tärkeää, että tämä maatalouden
investointiohjelma saadaan toteutumaan, ja sen takia on tärkeää,
että maatalouden kehittämisrahaston pääomahuollosta
pidetään huolta niin, että kaikki toteuttamiskelpoiset
hankkeet voidaan koko maan alueella rahoittaa ja sitä kautta
myöskin tuoda myönteisiä piristysvaikutuksia
tähän suhdannetilanteeseen. Nythän nimenomaan
rakentaminen on erittäin merkittävä asia,
kun puhutaan työllisyydestä ja Suomen kehityksestä.
Arvoisa puhemies! Metsäpolitiikasta sanon sen, että tämä Vanhasen
toinen hallitus on tehnyt metsäpolitiikassa enemmän
myönteisiä ratkaisuja kuin mikään
toinen hallitus Suomen historiassa. Se on tehnyt paljon ratkaisuja,
joilla on haluttu vastata siihen haasteeseen, mitenkä suomalaista
puuta saataisiin markkinoille teollisuuden tarvitsema määrä ja
mitenkä voitaisiin turvata mahdollisimman pitkälle
ne työpaikat, jotka metsäsektorilla kaiken kaikkiaan
ovat olemassa. Tämän takia on tärkeää,
että myöskin tulevien vuosien aikana Kemera-määrärahoista,
niitten tasokehityksestä, huolehditaan Kansallisen metsäohjelman
linjausten mukaisesti. Oli myös tärkeää antaa
veroporkkanoita tähän vaiheeseen, jossa puuta
todella pitää saada liikkeelle.
On aivan käsittämätöntä,
että vasemmisto-opposition puolelta, ainakin SDP:n puolelta,
esitettiin hylättäväksi tätä metsäveroratkaisua,
kun SDP vielä viime keväänä vaati
toimia hallitukselta puun saannin turvaamiseksi, ja kun hallitus teki
päätöksiä, niin täällä yritettiin äänestää tätä myönteistä päätöstä nurin.
Voi kysyä, että tämä ilmeisesti
on tätä SDP:n talouspolitiikan uskottavuusongelmaa
myös tämä metsäpolitiikan toimenpiteitten
ikään kuin torjumisehdotus, mutta se pienenä yksityiskohtana.
Elikkä uskottavuutta, kollegat SDP:ssä. Nyt olisi
tekojen aika eikä vain puheitten aika.
On tärkeää, että huolehditaan
myöskin muista tekijöistä, jotka vaikuttavat
puun saantiin. Siellä on metsäkoneenkuljettajan
koulutusta ja liikenneverkoston kunnostamista. Tässähän
hallitus on tehnyt myöskin hyviä päätöksiä,
joita tulee varmasti ensi vuoden elvyttävässä lisätalousarviossa
lisää.
Lauri Kähkönen /sd:
Arvoisa puhemies! Vesitaloudesta muutama sana. Yhdyskuntarakenteen
muutos aiheuttaa monenlaisia haasteita vesihuollon järjestämiselle.
Tämän muutoksen ohella täytyy muistaa,
että maaseudun alueellisia erityispiirteitä tällä hetkellä ensinnäkin
on, että kotieläintalous keskittyy ja matkailupalveluja tarjotaan
entistä enemmän, myös ympärivuotinen
vapaa-ajanasuminen lisääntyy. Muun muassa nämä tulee
huomioida vesihuollon järjestämisessä.
Asiantuntijakuulemisessa selvisi, että alueellisten
ympäristökeskusten arvion mukaan kokonaistarve
haja-asutusalueitten vesihuollon kuntoonsaattamisessa on tosiaan
lähivuosina erittäin suuri, sanoisinpa toivottoman
suuri, mutta toki mahdollisimman lyhyellä aikataululla
ja etupainotteisesti näihin investointeihin tulisi rahaa
kohdentaa sillä tavalla, että vältyttäisiin
näiltä turhilta kiinteistökohtaisilta
ratkaisuilta, ennen kuin talousjätevesiasetus tulee voimaan.
Toki tässä talossa on myös paljon tahtoa
ilmaistu siitä, että siinäkin pitää kohtuullistaa
ja tapauskohtaisesti pystyä antamaan lisäaikaa.
Todettakoon tässä, että myös
SDP:n eduskuntaryhmä esittää asianomaiselle
momentille lisää rahaa 3 miljoonaa euroa vesihuoltotöihin.
Ei sekään kovin suuri raha ole, mutta lisänä kuitenkin.
Tällä tavalla joku hanke saataisiin myös
eteenpäin ensi vuonna. Vesihuollon suunnittelupuolelta
on myös korostettu sitä, että näitä suuria
vesihuoltotöitä tulisi saada liikkeelle.
Arvoisa puhemies! Metlasta muutama sana. Metsäntutkimuslaitoksella
on entistä tärkeämpi rooli metsäteollisuuden
rakennemuutoksen vaikutuksien lieventämisessä sekä uusien
metsiin ja puuhun perustuvien tuotteiden liiketoimintamahdollisuuksien
ja palvelujen synnyttämisessä. Joensuuhun on keskittynyt
viimeisten 10 vuoden aikana merkittävä metsäosaamiskeskittymä valtakunnallisesti
ja kansainvälisesti.
Metlan budjettirahoituksen väheneminen on pysäyttänyt
uudistukset ja hyvässä toimintavireessä olevan
Joensuun yksikön kehityksen. Nykyinen henkilökunta
ei riitä vastaamaan asiakaskysynnän tarpeisiin,
eikä lupaavia uusia laajakantoisia ulkopuolisen rahoituksen
hankkeita voida tavoitella liian pienen perustyövoiman vuoksi.
Valtion talousarvioon tulisi vuodelle 2008 Metsäntutkimuslaitoksen
toimintamenomomentille, eli kuluvan vuoden toimintamenomomentille,
myönnetty 1,2 miljoonan euron lisämääräraha
muuttaa pysyväksi. Määräraha
antaisi Metlalle väljyyden sopeutua tähän
tuottavuusohjelmaan ja mahdollistaa Joensuun henkilökehityksen
tukemisen hallituksen aiemman päätöksen
mukaisesti.
Täällä jaoston puheenjohtaja jo totesi,
että rahaa on lisätty jonkin verran Metlalle.
Nyt tietysti toivomme, että tätä tuottavuusohjelmaa
kaiken kaikkiaan päivitetään. Se pysäytetään
tässä vaiheessa, mutta suurempi lisämääräraha
olisi todella tarpeen.
Arvoisa puhemies! Aivan lopuksi: eduskuntaryhmämme
esittää 100 000:ta euroa kalatalouden
edistämiseen Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestölle.
Tämän järjestön seurat tekevät
lasten ja nuorten parissa käytännön kalastukseen
ohjaamista — hyvin merkittävää työtä, kalastusharrastuksen
kehittämistä — ja jos ajatellaan pitempää aikaväliä,
niin tämä on ainut ratkaisu, joka ylläpitää ja
lisää kalastusharrastuksen suosiota. Eduskunnassa
ollaan huolissaan kalastuksenhoitomaksujen kertymästä,
ja toisaalta, kun näitä neuvontamäärärahoja
jaetaan, tätä jakosuhdetta tulisi tarkistaa. Vain
30 prosenttia menee tälle Svk:lle ja tähän
epäkohtaan ovat myös tilintarkastajat kiinnittäneet
huomiota.
Johanna Ojala-Niemelä /sd:
Arvoisa herra puhemies! Tuhansien järvien ja monien
jokien maassa olemme tottuneet tulviin, silti Suomessa on onneksi
toistaiseksi vältytty erittäin suurilta tulvavahingoilta.
Ilmastonmuutoksen mukanaan tuomien sään ääri-ilmiöiden,
myrskyjen ja tulvien, odotetaan kuitenkin tulevaisuudessa yleistyvän,
ja siksi on varauduttava myös poikkeuksellisen suuriin
tulviin. Tänäkin talvena Kokemäenjoki
on tulvinut yli äyräittensä. Vaikka pahin
on luultavasti vasta edessä, nykyistenkin tulvien aiheuttamat
vahingot ovat usein merkittäviä. Silti tulvasuojelussa
on vielä paljon puutteita, vaikka tulvat eivät
ole mikään uusi ilmiö. Ensisijaista tulvasuojelussa
on yhdyskuntien suojelu. Maankäytön ja rakentamisen
suunnittelu ei riitä, sillä tulva-alueilla on
paljon asuntoja ja muita rakennuksia.
Lapissa Ounasjoessa ovat vuosittaiset virtaama- ja vedenkorkeusvaihtelut
suuria. Vuoden 2005 suurtulvan jälkeen aloitettiin tulvapenkereen
suunnittelu Kittilän keskustaan ja kokonaisvaltainen tulvaselvitys
Ounasjoen yläosan alueelle. Alueelle on kartoitettu erilaisia
vaihtoehtoja tulvapenkereestä tulvasuojelualtaisiin. Näiden vaihtoehtojen
kustannuserot ovat suuria. Tulvapenkereet ovat halvempi vaihtoehto,
mutta niidenkin tekeminen on kallista ja ne ovat vain paikallinen
ratkaisu. Siksi tulvasuojeluun tarvitaan kipeästi lisää rahaa.
Olenkin tehnyt asiasta Kittilän osalta aloitteen, joka
tulee huomenna äänestettäväksi.
Arvoisa puhemies! 4H-liiton hallituksen jäsenenä haluan
sanoa muutaman sanan järjestön nykytilasta: Lapset
ovat luonnostaan aktiivisia. Lapset tarvitsevat kehittäviä vapaa-ajan
harrastuksia, toimintaa vertaisryhmässä sekä heistä aidosti
välittäviä aikuisia. Ennalta ehkäisevä lapsi- ja
nuorisotyö on inhimillisesti ja taloudellisesti paras vaihtoehto
syrjäytymisen ehkäisyssä. Tässä työssä 4H-toiminnan
ja muiden järjestöjen panos on merkittävää.
4H-harrastus on tänä päivänä suositumpaa
kuin koskaan. Viime vuonna jäsenmäärä jatkoi
edellisten vuosien tapaan kasvuaan. Nuorisojäseniä on
nyt 72 000 ja aikuisten jäsenten määrä kasvoi
12 000:een. Suosituinta 4H-toimintaa olivat kerhot. Lapset
ja nuoret osallistuivat vuoden aikana 4H-kerhoihin peräti 660 000
kertaa. Suosiotaan kasvatti erityisesti kokkaukseen, metsään
ja luontoon sekä viestintään ja vuorovaikutukseen
liittyvä ryhmätoiminta.
Toimintaa on onnistuttu tuotteistamaan myös siten,
että nuoret saavat työtuloja palveluiden myymisestä.
Järjestön kautta löytyykin apua niin dogsittereistä lastenhoitoapuun,
senioritoimintaan kuin hevosten hoitoon. Pitkä matka on
kuljettu siitä, kun järjestössä vain
viljeltiin palstatiloja ja porkkanoita. Erilaisten harrastusten
kirjomäärä yllättääkin
monen järjestöä tuntemattoman perinpohjaisesti.
4H-toiminnan kasvu on edellyttänyt aktiivisia ohjaajia,
ja koulutettujen aikuisten ja nuorten ohjaajien määrä kasvoikin yli
3 700:aan. Lisäksi järjestömme
auttaa lapsia tarjoamalla vaihtoehdon yksinäisille iltapäiville järjestämällä erityisesti
eka- ja tokaluokan oppilaille suunnattua iltapäivätoimintaa.
Sitä järjestää noin 150 yhdistystä itsenäisesti
tai yhteistyökumppanien, kuten kuntien, seurakuntien ja
muiden järjestöjen, kanssa.
Valtiontalouden myönteisen kehityksen ja arpajaislain
toteutumisen myötä ovat viime vuosina lapsi- ja
nuorisotyön valtionavut kehittyneet myönteisesti.
Sen sijaan kuntien talous esimerkiksi Lapissa on heikentynyt siinä määrin,
että alueelliset erot paikallisen lapsi- ja nuorisotyön tukemisessa
ovat kasvaneet. Käynnissä olevat kunta- ja palvelurakenneuudistus
sekä valtionosuusjärjestelmän uudistaminen
toivottavasti vahvistavat kuntataloutta ja siten helpottavat varhaisnuorisojärjestötoiminnan
tukemista kuntatasolla sekä pienentävät
alueellisia ja paikallisia eroja. Tämä tulee tarpeeseen,
sillä juustohöylämenetelmä oli
järjestömme osalta käytetty loppuun.
Ilman tätä eduskunnan myöntämää tukea olisi
ollut ryhdyttävä henkilöstön
vähentämiseen.
Lopuksi vielä erityiskiitos arvoisalle ministerille
Metlan Kolarin aseman säilyttämisen johdosta.
Kolarissa Metlalla on parikymmentä työntekijää,
ja Kolarin kokoisessa kunnassa se lukeutuu jo merkittäviin
työnantajiin. Mielestäni panostus suhteessa tuotoksiin
on tämän pienen yksikön kohdalla hyvä,
ja sen vuoksi ministerillä oli viisautta nähdä asiassa
kauas ja säilyttää yksikön tulevaisuus.
Matti Kauppila /vas:
Arvoisa puhemies! Ehkä täytyy onnitella maatalousministeri
Anttilaa siitä, että hän on ensimmäinen
ministeri, joka Brysselistä tulee niin, ettei keskustapuolueen ryhmässä ole
erottajia. Siinä mielessä oli tulos minusta hyvä.
Elikkä tämä terveystarkastushan suoritettiin
tässä juuri. Minusta on yllättävää,
että maatalousministeriä ei vaadita vaihtoon;
se on historiaa. (Naurua — Ed. Pulliainen: Terävä havainto!)
Siitä ihan ehkä humoristiset, mutta vilpittömät
onnittelut.
Totuus on vaan se, että nythän vasta varsinainen
maatalouden kohtalonkamppailu alkaa, elikkä vuoden 2013
jälkeinen elämähän on täysin
auki. Kun mietitään, missä myllerryksissä Eurooppa
ja maailma ovat, niin on syytä paneutua asiaan heti, että tämmöinen
viesti on tullut Brysselistä, että Suomen pitää lähteä kamppailemaan nyt
heti siitä, mitä täällä saadaan
viljellä ja miten maataloutta voidaan harrastaa.
Sitten muutama sana näistä budjettiasioista. Tietysti
on tärkeintä se, että tulevaisuudessa
ja nyt ei mitään näennäisviljelyä suosittaisi,
vaan nimenomaan aitoa tulevaisuuden maanviljelyä. Se on
semmoinen peruslähtökohta. Siinä mielessä nämä Makera-
ja Kemera-rahat ovat tärkeitä, että kumminkin — vaikka
nyt ilmeisesti ei niin kauheita investointihaluja ole, niin jossakin
kohtaa ne tulevat — näiden Kemera- ja Makera-rahojen
pitää olla mieluummin vähän
runsaampia kuin niukkoja. Siinä mielessä vasemmistoliiton eduskuntaryhmä tulee
pienet huomautukset tekemään huomenna.
Samoin metsäverotuksesta — siinä nyt
arvosteltiin vasemmistoa kokonaisuudessaan — kun tuossa
keskusteltiin, niin kaksi vastusti sitä verotusta, kaikki
muut olivat puolesta, niin että ei vasemmistoliitto ainakaan
eduskuntaryhmänä mitenkään kielteisesti
suhtaudu. Perusteena oli nimenomaan se, että kun me vaadimme
sitä, että metsää on saatava
nyt myyntiin, niin olihan siinä paljon semmoisia arveluttavia
kohtia: tarvitaanko niin paljon rahaa niille, joilla jo paljon on.
Sitten eläinkokeet on semmoinen asia, joka aiheuttaa
koe-eläimille huomattavaa kärsimystä. Tämän
vuoksi vuonna 2006 voimaan tullut uusi koe-eläinlainsäädäntö paransi
osaltaan tilannetta, vaikka se ei poistanutkaan kaikkia ongelmia. Vasemmistoliitto
tulee huomenna esittämään määrärahaa
kansallisen vaihtoehtomenetelmän keskuksen perustamista
varten, niin että se perustettaisiin Tampereen yliopiston
yhteyteen, ja siitähän on suunnitelmat jo olemassa.
Tämä muistutuksena tässä vaiheessa.
Erkki Pulliainen /vihr:
Arvoisa puhemies! On se varmaan aika helpottavaa tulla Brysselistä Helsinkiin,
kun eivät ole mielenosoittajat vastassa. Sitä on
pitänyt niin luontevana ministeri Anttilan kohdalla, ettei
edes ole tullut noteeranneeksi tätä asiaa, niin
kuin ed. Kauppila tässä teki, mutta hyvä,
että tämä tavanomaisuus on juhlaa.
Arvoisa puhemies! Pikkusen toisenlaisia näkökohtia
tähän keskusteluun: minkälaista tulevaisuutta
kohti maatalous on menossa? Tässä suhteessa olen
ed. Kauppilan kanssa vähän eri mieltä siitä,
mikä se tulevaisuus itse elintarviketuotannon kannalta
on. Nimittäin tilanne on aika hullunlainen sikäli,
että me elämme finanssikriisin aikaa, joka näyttää finanssikriisinä vain
syvenevän. Tämä Yhdysvaltain tilannehan
on aivan järkyttävä suorastaan. Mutta
se toisaalta merkitsee sitä, että suhteellisesti
ne valtiot, joilla asiat ovat suhtkoht kunnossa, niin kuin Suomi,
tulevat, kun oikealla tavalla tämän tilanteen
ottavat omassa politiikassaan huomioon, pärjäämään.
Edelleen, me elämme energiakriisin aikaa. Se energiakriisi
syntyy siitä, että hinta vaihtelee ja on nyt vaihteleva
valtavan laajoissa rajoissa, siis moninkertaisissa rajoissa, ja
siihen pitää niin kun rakenteellisesti sopeutua.
Ja edelleen elintarvikkeitten hinnat siltä osalta kuin
on kysymys niitten maailmanmarkkinahinnoista, siitä 8 prosentista
vaan — 92 prosenttiahan syödään
siellä, missä tuotetaan, suurin piirtein — siltä osalta mahdollisuudet
on niillä, jotka ovat hoitaneet nämä kaksi
ensiksi mainittua asiaa kuntoon elikkä siis pystyneet finanssimaailmassa
toimimaan ja energiataloudellisesti toimimaan oikein.
Tässä katsannossa meidän on syytä palauttaa ihan
arkipäivän tasolla mieleen se, minkälaisen historian
suomalainen maatalous on kokenut. Vielä 1960-luvulla maataloutemme
oli energiataloudellisesti periaatteessa omavarainen, ja vasta sen
jälkeen kun ryhdyttiin sitten tehostamaan todella voimallisesti
tuotantoa, siinä vaiheessa sitten uusiutumattomat energianlähteet
tulivat arvoon arvaamattomaan. Mutta kun niitten aikakausi on vääjäämättömästi
menossa ohi, niin meidän tulee katsoa, missä kaikessa
me pystyisimme toimimaan sillä tavalla, että maatalouden
oma tuotanto on järjestelmänä energiapositiivinen,
koska silloinhan se puskuroituu kaikkia mahdollisia turbulensseja
vastaan.
Nyt kun etsimme ratkaisua siihen, millä tavalla tähän
finanssikriisiin reagoimme puolentoista kuukauden kuluttua, niin
silloin tietysti tämmöiset biokaasuvaihtoehdot
tulevat arvoon arvaamattomaan, koska ne antavat kaikki mahdollisuudet,
siis rakenteellisen uudistamisen mahdollisuudet, ja ne antavat sitten
oheiselinkeinoille, tuotannoille, metalli- ja sähköteollisuudelle
mahdollisuuden, säilyttävät alihankintatuotannon, joka
nimenomaan on useimmiten maaseututaajamissa, elikkä kysymys
on silloin yleisestä maaseutupolitiikasta myöskin.
Elikkä meidän kannattaa miettiä tätä asiaa
tässä katsannossa nyt ihan, sanotaanko, kriittisesti mutta
positiivisesti. Ja tähän liittyy tietysti syöttötariffi-asia
ilman muuta, niin kuin jo ilmeistä päätellen
jokainen hoksasi sen, että niinhän se on.
Sitten toinen rakenteellinen seikka on se, että itse
maatilalla ei tuhlata energiaa turhaan traktorilla ajeluun, mikä tarkoittaa
sitä, että tilusjärjestelyt pitää saada
uusjaon hengessä aivan uuteen uskoon. Se on äärimmäisen
tärkeä asia. Ja sitten vihonviimein, kun otetaan
luomutuotanto tarkastelun kohteeksi, siinähän
rakenteellisesti ravinnekierto hoidetaan aivan niin kuin biokaasutuotannossakin
järkevällä tavalla kotiin. Elikkä meidän
kannattaa miettiä, mistä se kokonaisedullisuus
ja taloudellisuus oikein loppujen lopuksi syntyy.
Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila
Arvoisa puhemies! Hyvät kansanedustajat! Aivan aluksi
lämmin kiitos valtiovarainvaliokunnan maatalousjaoston
puheenjohtajalle ja koko jaostolle erinomaisesta maatalouspääluokan
budjetin käsittelystä. Sinne tekemänne
lisäykset ovat hyvin perusteltuja ja odotettuja.
Jaoston puheenjohtaja omassa puheenvuorossaan korosti vesitalouden
tärkeää merkitystä. Siihen ajatukseen
ja yhtälöön yhdyn täysin. Ne
ovat todella mittavat ne haasteet, kun vuosi 2014:kin on kohtalaisen
lähellä.
Kestävän metsätalouden rahoitus ja
siihen saatu 1,7 miljoonan euron lisäys tulee äärettömän
tärkeään tarpeeseen, kun otetaan huomioon, että hallitus
on samaan aikaan antanut eduskunnan käsittelyyn ilmasto-
ja energiapoliittisen strategian, jossa metsähakkeen osuus
pitää nostaa lähivuosina aina 11—13
miljoonaan kuutioon nykyisestä 3,6 miljoonasta kuutiosta
vuositasolla. Sanonpa vaan, että siinä on maaseudulla vipinää ja
vilskettä, kun se toteutetaan. Siinä tarvitaan
logistiikkakeskuksia ja vastaavia, jotta se käytännössä voidaan
hoitaa.
Täällä ovat puheenvuoroissa muun
muassa ed. Komi ja ed. Rantakangas käsitelleet hyvin tätä maatalouden
kannattavuuskriisiä. Siitä totean vain lyhyesti
sen, että budjettiriihessä jo päätimme
siitä, että selvitetään mahdollisuus
luopua pakollisesta pääomavero-osuudesta, ja eilen
pidetyssä maatalouden tulo- ja kannattavuustyöryhmän
kokouksessa uudistimme tämän vaatimuksen. Tarkoitukseni
on valtiovarainministeriön suuntaan asiasta nyt keskustella,
koska se ei ole kovin suuri muutos. Siinä pitää vaan
mahdollistaa se valinnanvapaus, ja se koskee toki muitakin yrittäjiä,
ei yksin maatalousyrittäjiä. Mutta se on nyt todella
tarpeen tämän vuoden kannattavuuskriisin jälkeen,
koska se on kohtuuttoman kova se pääomaveroprosentti
verorasituksena.
Sitten täällä on käsitelty
Metsäntutkimuslaitoksen alueyksikköuudistusta.
Voin sanoa vain lyhyesti siitä, että asiaa tarkkaan
selvitettyäni tulin siihen johtopäätökseen,
että meillä ei ole mitään järkeä Kolaria,
Kannusta ja Punkaharjua ruveta lakkauttamaan, vaan me perustamme
neljä hallinnollista aluetta, tutkimusaluetta, joiden sisällä nämä yksiköt
ilman muuta toimivat. Sillä neljällä alueella
me voimme vähentää sitä johtohenkilökuntaa
siellä, mutta turvata tutkimusta, ja tarkoitukseni on tutkimusta
alueella vahvistaa. Siis metsäntutkimuksen pitää olla
siellä, missä on nimenomaan se raaka-aine, jota
tutkitaan, hyvin pitkälti.
5. päivä helmikuuta olen nyt jo kutsunut koolle
metsäkeskusten alueita Metsäntutkimuslaitoksen
ja Tapion synergiaetujen selvittämistä varten.
Tarkoitukseni on siis katsoa, mikä on metsäkeskusten
oikea aluelukumäärä jatkossa, ja sitten
samassa yhteydessä selvittää, minkälaisia
synergiaetuja on Metlalla ja Tapiolla, ja sitä kautta taas
hakea ratkaisu siihen, että kun Metla tutkii, niin sitten
pitää olla niille tutkimusaihioille joku, joka
niitä vie eteenpäin, ja kuka muu se voisi olla kuin
Tapio? Tämä työ alkaa 5. päivä helmikuuta. Kutsut
ovat jo lähteneet.
Sitten seuraavana täällä ed. Pulliainen
kiinnitti erittäin tärkeään
asiaan huomiota. Me emme todella aina huomaa, mitkä vahvuudet
ovat meidän käsissämme. On aivan totta,
että kun meillä on mahdollisuus tämä finanssikriisi
hoitaa — siihen uskon, koska se on ulkoa tullut kriisi,
meidän rahoitusjärjestelmämme ja pankkijärjestelmämme
on kunnossa — ja sitten hyödynnetään tämä energiatalouden
puoli nyt täysimääräisesti, niin
siinä ovat ne meidän vahvuudet. Sitä tukee sitten
se, että esimerkiksi nyt EU:ssa ollaan siirtymässä sellaiseen
kananmunaan, jota myydään kuluttajalle, jossa
esimerkiksi kahta eri salmonellatyyppiä ei saa jatkossa
olla. Ihan sama tulee koskemaan jatkossa broilerinlihaa ja kananlihaa. Meidän
suomalaisten pitää nyt osata nämä vahvuudet
hyödyntää tässä tilanteessa,
jotka meillä on. Me aikanaan neuvottelimme salmonellavapauden
meidän tuotteillemme, ja se pitää nyt pystyä brändäämään.
Sitten ihan lopuksi sanon tästä gmo-tuotannosta.
Olen pistänyt selvitykseen sen, että meidän
pitää pystyä jatkossa turvaamaan sellainen valkuaisrehun
tuotto itse, että me pystymme myöskin turvaamaan
tässä maassa härkäpavun taikka
herneen tai vastaavan kautta sellaisen valkuaisen, jossa meillä säilyy
edellytykset luomutuotantoon, mutta myöskin gmo-vapaaseen
tuotantoon. Tätä työtä yritän
viedä vahvasti eteenpäin yhteistyössä tuottajien
kanssa.
Kaiken kaikkiaan olemme eläneet aika vaikean vuoden.
Kustannuskriisi on ollut tosiasia, ja sen eteen tehdään
edelleen töitä. Meillä oli eilen tosiaan,
niin kuin sanoin, tulo- ja kannattavuustyöryhmän
kokous. Sieltä meiltä tulee ensimmäiseen
tammikuun elvytyspakettiin tietty ehdotus, joka liittyy nimenomaan
tähän maatalouden tuottavuuden ja kannattavuuden
parantamiseen.
Jari Leppä /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! On totta, että isot megatrendit
ovat kerrankin maaseudulle myönteisiä. Ruokaa
tarvitaan maailmanlaajuisesti lisää. Bioenergiaa
tarvitaan lisää. Tarvitsemme erilaisia ja uudenlaisia
puutuotteita lisää. Myös virkistysarvot
ovat nousseet entistä voimakkaampaan osaan. Kysymys on
vaan siitä, millä tavoin nämä megatrendit
pystytään muuttamaan sellaiseksi toimintatavaksi,
jolla myös maaseudun yrittäjät voivat
kannattavalla tavalla toimia. Tässä pitää antaa
kiitosta ministeri Anttilalle siitä, että hän on
monin eri tavoin lähtenyt näitä edistämään.
Se työ on vielä kesken, mutta markkinoiden toimivuus
on tässä yksi kaikkein tärkeimpiä asioita,
ja siihen, jos mihin, meidän pitää enemmän
ja enemmän huomiota kiinnittää.
Puhemies! Puutuotteet ja sitä kautta uusi teknologia
ja raaka-aineentuotanto ovat sidoksissa toisiinsa. Nyt hallitus
on antanut uuden veroesityksen, ja kyllä hämmästelen
minäkin, niin kuin ed. Rantakangas täällä,
sitä, millä tavalla SDP on asiaan suhtautunut.
Ensin vaati kovaan ääneen, sitten äänestää vastaan.
Myös ihmettelen sitä valtiovarainministeriön jääräpäistä toimintaa.
Ainoastaan EU-komission hyvä päätös
muuttaa de minimis -tuen ylärajaa tuli teitä pelastamaan;
de minimis -tukea nostettiin 500 000, jolloin nämä suunnitellut
de minimis -tuet ja verot voidaan nyt järkevällä tavalla toteuttaa.
(Puhemies: Minuutti on kulunut!) Elikkä tässä pitää olla
looginen ja johdonmukainen, ja tätä työtä onneksi
tässä talossa tehtiin ja saatiin sekin lainsäädäntö parempaan
suuntaan.
Petri Salo /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Kyllä kai se niin on, että paras
elintarviketalouden ja maanviljelijän ystävä on
suomalainen kuluttaja. Se on se keskeinen asia. Viime päivinä ja
viime viikkoina kun on lukenut niitä uutisia ulkomailta,
joissa todetaan, että asiat eivät ole hoidettu
niin kuin me suomalaiset kuluttajat odotamme, niin pitkässä tähtäimessä paras
tae, että suomalainen maanviljelys jatkuu Suomessa, on
se, että suomalainen kuluttaja luottaa teollisuuteen, alkutuotantoon
ja huolehtii itsekin omalta osaltansa ruuan puhtaudesta.
Mutta yksi tällainen huolenaihe: Kun Suomi päätti
myydä GrowHow’n ulkomaille, se johti voimakkaaseen
lannoitteiden hinnan nousuun, mikä johtui myöskin
polttoaineiden ja öljyn hinnasta, ja nyt näyttää,
että osa viljelijöistä joutuu maksamaan
ylimääräistä hintaa sen takia,
että tämä hinta tulee asteittain alas
ja vanhat sopimukset ovat voimassa. Onko ministeriöllä tai Maataloustuottajien
keskusjärjestöllä tai muilla mitään
ratkaisua, miten epäoikeudenmukainen hinnanmuodostus, silloin
kun hinta tulee alas, voidaan estää?
Lauri Kähkönen /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Ensin edustajille Rantakangas ja Leppä:
Todella odotimme hyvin valmisteltua metsäverolakiesitystä.
Nyt sitä haudottiin koko syksy, ja tuliko siitä suutari
tai mätämuna, mutta joka tapauksessa edustajat
myös tietävät, miten paljon tähän
de minimis -ehtoon ja moneen muuhunkin asiaan liittyy epäselvyyksiä edelleen.
Arvoisa puhemies! Kysyn teiltä, arvoisa ministeri Anttila,
liittyen näihin suurpetomääriin ja kannan
arviointeihin siinä mielessä, että kun
riistanhoitoyhdistysten avulla, tavallaan seurojen avulla, koordinoidaan
ja viestitetään Rktl:ään tietoja
suurpetokannoista — ja tähän tietysti
liittyy se, että sitä tehdään
talkoilla, nyt toivottavasti jatkossa jotakin voidaan riistanhoitoyhdistyksille korvata
— niin
miten saadaan (Puhemies: Minuutti on kulunut!) sitten tavallaan
tätä luottamuspulaa vähennettyä,
joka on hyvin suuri näitten havainnoijien ja Rktl:n välillä?
Sekään ei ratkaise, että nyt sitten tulee
nettiajantasaistietoa, vaan näitten tietojen analysointi.
Siinä on erittäin suuri ero. (Puhemies: Minuutti
on kulunut!)
Matti Kauppila /vas(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Öljyn hinta heilahtelee tänä päivänä aika
lailla, ja tämä biopolttoainekysymys, joka liittyy
osittain maatalouden tulonmuodostukseen, niin miltä se
näyttää tällä hetkellä? Onko
syntymässä biopolttoainetehtaita ympäri Suomea,
niin kuin oli suunnittelussa tässä joitakin aikoja
sitten? Onko verotus siinä kehittymässä siihen
suuntaan, että se kannattaa?
Toinen asia on tämä elintarvikeketjun pitävyys
ja toiminta sinänsä. Onko nyt kauppa tulossa aidosti
mukaan tähän elintarvikeketjun toimintaan, koska
näyttää siltä, että EU-maissakin on
hyvin erilaista tuotantoa?
Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Olin kirjoittamassa alkusyksystä kolumnia
maatalouspuolen keskeiseen lehteen, ja minä jätin
sen kolumnin kesken, kun minä ajattelin, että nyt
ei passaa hämmentää tätä kenttää oikein
paljon. Mutta nytpä minä hämmennän,
kun ministeri antoi siihen äsken eräällä tavalla
luvan.
Minä nimittäin kirjoitin sellaisesta aiheesta, että mitä ihmettä Tapion
neuvontajärjestelmä tekee ulkopuolella Metlan.
Kun me kävimme siellä kylässä,
niin he kertoivat vaan, että he ottavat kaikki tiedot Metlalta.
Minkä ihmeen takia pitää olla eri organisaatio?
Mikseivät ne voi olla ihan täsmälleen
sama organisaatio, ja myöskin sieltä sitten ne
kenttäyksiköt, kenttätoimijat saavat suoraan
ne neuvonsa? Minä kannustan ministeriä jatkamaan
tällä linjalla.
Thomas Blomqvist /r(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Kuten tässä on todettu, niin
Suomen osalta tämä terveystarkastus onnistui ainakin
vallitseviin olosuhteisiin nähden hyvin. Kiitos siitä ministerille
myös minun puolestani. Neuvottelutuloksen täytäntöönpano
on kuitenkin erittäin haasteellinen, erityisesti kun otetaan
huomioon, mitä on päätetty 141:n suhteen
ja mitä ehkä tulee tästä 142
artiklan johdosta. Millä tavalla ministeri näkee,
että voimme taata tukien oikeudenmukaisen kehityksen tukialueiden
välillä ja siten myös edellytykset kannattavalle maataloudelle
koko maassa?
Lopuksi haluan painottaa Makera-varojen riittävyyttä ja
sitä, miten tärkeitä ne ovat. Tässä talousarvioesityksessähän
ne ovat suhteellisen hyvällä tasolla, mutta miten
ministeri näkee, että voimme tulevaisuudessa taata
riittävät varat Makeraan?
Eero Reijonen /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Salissa näyttää olevan laaja
yhteisymmärrys siitä, että tämän
pääluokan osalta linjaukset ovat olleet oikeita.
Se näkyy myöskin siinä, että muutosesityksiä on
varsin vähän. Tämä on tietysti
hieno asia, että yhdessä näemme tämän
suomalaisen elintarviketeollisuuden, elintarvikeomavaraisuuden tärkeyden
ja myös metsäteollisuuden tärkeyden kansantaloudelle.
Täällä on arvosteltu myös
vahvasti sitä, että jaosto on pieniä lisäyksiä tehnyt.
Mutta korostan sitä, että myös pienillä lisäyksillä voidaan
tehdä suurikin joukko kansalaisia onnelliseksi. Nämä lisäykset
on toteutettu budjetin sisällä, ilman että jakovaraa
siihen on käytetty.
Kun elämme tässä tiettyä taantuma-aikaa
ja tarvitaan työtä myöskin maaseudulle,
kysyn ministeriltä: Onko ministeriön sisällä linjauksia,
ja voitteko niitä raottaa, millä tavalla voisimme
tämän pääluokan sisällä saada
uusia työmahdollisuuksia myös maaseudulle?
Marjo Matikainen-Kallström /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Metsä on hyvin tärkeä meille
monessakin suhteessa, ja nyt nämä EU-päätökset
myöskin energiahuollon osalta tuovat lisää tähän
paineita ja hyvinkin erilaisia painotuksia jatkossa. Metsänomistajien
rakenne on samaan aikaan muuttunut hyvin voimakkaasti. Varsinaisesti
maanviljelijöitä metsänomistajista on
enää 15—16 prosenttia, eli suurin osa
metsänomistajista on tavallisia palkansaajia, yrittäjiä,
kaupunkilaisyrittäjiä ja kaupunkilaisia. Tämä tarkoittaa
myös sitä, että metsänhoidolliset
osaamiset ovat hyvin heterogeenisia, ja nyt nimenomaan näihin
kaupunkilaismetsänomistajiin tarvittaisiin erityistoimenpiteitä. Ministeriltä olisinkin
kysynyt, kuinka jatkossa turvataan metsäneuvonnan saatavuus
ja riittävät voimavarat, koska kaupunkilaismetsänomistajat ratkaisevat
tulevaisuudessa nimenomaan suomalaisen puuhuollon.
Esa Lahtela /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! En kepulaisena hirveästi vouhkaisi
ja kehuisi tätä metsäverojuttua, koska
mikään muu uudistus ei ole kompuroinut niin pahasti
kuin tämä metsävero, kun katsoo vuoden taaksepäin.
Nimittäin moneen otteeseen puukauppa on pysähtynyt,
sitten sitä on saatu virkistettyä jollakin pikku
jutulla, sitten se on taas pyörähtänyt
ja kukaan ei vielä tänäkään
päivänä tiedä oikeasti, mitä se
kaiken kaikkiaan on. Moni isäntä on pettynyt muuten
tuolla viime kesänä, kun on tehty puukauppoja,
ihan takaan sen. Kun metsäverotus on vielä pitkäjänteistä,
se ei ole sillä tavalla, että metsä kasvaa
muutamassa viikossa tai vuodessa Suomessa, vaan se pitää katsoa
vuosikymmeniä eteenpäin, niin sen takia tämän
tyyppiset ratkaisut on ihan älyttömiä.
Sen takia ihmettelen, miten keskusta, tai totta kai, minä ymmärrän,
että teidän on jotain pakko tuoda tähän,
vaikka se kuinka hölmöä olisi ollut.
Mutta itse asiassa minä tähän suurpetokysymykseen
pyysin puheenvuoron, koska kyllähän tässä jotenkin
tuntuu hullulta, jotta me emme saa hallintaan sitä, kun
suurpedot tulevat ihmisten reviirille. Kyllähän
niitä pitäisi saada vähentää järkevästi
eikä lähteä siitä, jotta rahaa
lisätään jatkuvasti budjettiin (Puhemies:
Minuutti!) ja annetaan petojen tehdä vahinkoja.
Matti Kangas /vas(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Niin kuin täällä ed.
Salo totesi, suomalaisen maatalouden ja maanviljelijän
lähin ystävä on suomalainen kuluttaja,
se pitää paikkansa. Mutta suomalaista kuluttajaakin
on sillä lailla järkytetty, että täällä myydään
Suomessa sellaisia suomalaisia tuotteita, joitten raaka-aine on
tuotu muualta kuin Suomesta, ainakin sellaisten merkkien alla, joista
suomalaiset käsittävät, että ne
olisivat muka Suomessa tehty. Näitä dioksiiniongelmia
oli, ja aikoinaan hullunlehmän ruokatuotteitakin. Eikö pitäisi
nyt merkitä näihin tuotteisiin, mistä maasta
ne ovat ja missä on raaka-aine tuotettu, ja sillä lailla
luoda luottamusta tähän kuluttamiseen.
Samoiten, niin kuin ed. Esa Lahtela tuossa, minä tähän
metsätalouteen ja puuraaka-aineen saantiin puuttuisin.
Kyllähän se melkoista seikkailua oli kaksi viimeistä vuotta,
mitenkä esimerkiksi puuraaka-ainetta saadaan teollisuuteen.
Se on myös suomalaisen metsänomistajan suuri ystävä,
metsäteollisuus, koska se jalostaa suomalaista puuraaka-ainetta.
(Puhemies: Minuutti kulunut!) Eli nyt on aika vihdoin viimein selkeyttää,
miten jatkossa lähivuosina taataan, että metsäteollisuus
saa raaka-ainetta. Nyt on puuta, mutta nyt olisi muutama vuosi aikaa
varmaan (Puhemies: Minuutti kulunut!) saada kestävälle pohjalle
se.
Toimi Kankaanniemi /kd(vastauspuheenvuoro):
Herra puhemies! Ed. Reijonen totesi, että eduskunta
on varsin tyytyväinen maa- ja metsätalousministeriön
pääluokkaan, minkä todistaisi se, että muutosesityksiä on
tehty varsin vähän. Mielestäni tämä muutosehdotusten
vähäisyys kyllä selittyy sillä,
että nykyiset hallituspuolueet joutuvat tyytymään
tähän politiikkaan eivätkä saa
tehdä muutosesityksiä hallituksen esitykseen.
Kentällä kyllä ja lehtikirjoituksissa
saavat, mutta täällä eivät.
Mutta se siitä.
Kyllä tosiasia valitettavasti on se, että tuolla maaseudulla,
niin maatalouden kuin monelta muultakin osin, näkymät
ja tilanteet ja tunnelmat ovat aikamoisen epävarmat ja
suorastaan pelonsekaiset. Kustannusnousu maataloudessa oli tänä vuonna
valtavan suuri. Nyt tietysti kansainvälisen laman seurauksena
se on vähän keventynyt, mutta uhkatekijät
ovat edelleen olemassa, ja kyllä maatalouteen ja maaseutuun
pitäisi aivan toisella panostuksella suhtautua kuin mihin
hallitus on nyt mennyt.
Antti Rantakangas /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! SDP:lle sanon ihan ystävyydellä,
että kyllä opposition uskottavuutta parantaisi,
jos aina ei olisi sama vastaus, että hyvä mutta
väärin sammutettu.
Arvoisa puhemies! Tänään on europarlamentaarikko
Ville Itälä julkaissut kannanoton, jossa hän
vaatii EU-komissiolle esittämässään
kirjeessä, että 142 artiklan mukaista pohjoisen
tuen esitystä heikennettäisiin Suomen alkuperäisestä esityksestä.
Hän siis vaatii tätä. Kysyisin ministeri Anttilalta,
onko teidän tiedossanne, että hallituspuolueitten
sisällä olisi näin syvä ristiriita
siitä, millä linjalla Suomi aikoo turvata EU-jäsenyyssopimuksen
kulmakiven 142 artiklan täysimääräisen
toteuttamisen myöskin jatkossa. Tuossa maatalousvaliokunnan
puheenjohtajalta saamani kopio on aivan hämmästyttävä,
ja olisi myös hyvä kuulla kokoomuksen ryhmäpuheenjohtajalta
ed. Ravilta, että eihän tämä voi
pitää paikkaansa, että teidän
euroedustajanne vaatii pohjoisen tukijärjestelmän
heikentämistä.
Pekka Ravi /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Ed. Kankaanniemelle, joka on huomattavan
kauan tässä parlamentissa toiminut, kaikella ystävyydellä totean,
että hallituspuolueitten kansanedustajilla on hieman toisenlaiset
tavat vaikuttaa kuin tehtailla näitä talousarvioaloitteita.
Kysyn ystävyydellä, kuinka suuria muutoksia näillä talousarvioaloitteilla
ed. Kankaanniemi kuvittelee tämänkertaisessa budjettikäsittelyssä aikaansaatavan.
Tähän toiseen kysymykseen: Mielelläni
vähän otan selkoa ministeri Itälän
lausumasta ja keskustelen ed. Rantakankaan kanssa tästä sitten kahden
kesken. (Välihuuto) — Anteeksi, meppi Itälä,
onneksi. (Naurua)
Tuula Väätäinen /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Harvoin on tullut niin rapakkaa ja selkeäsanaista
kommenttia kentältä kuin mitä nyt tuli
tämän metsäverolain osalta. Täytyy kysyä ed.
Rantakankaalta, kerronko minä näille metsänomistajille
myös saman palautteen, minkä te annoitte demareille
siitä, että olemme vastustaneet huonosti valmisteltua
lakia.
Ministeri Anttila, oletteko te tietoinen siitä, että metsänomistajat
ovat varsin hämmästyneinä seuranneet
tämän lain valmistelua ja myös tätä lopputulemaa.
He ovat sitä mieltä, että tämä laki on
huomattavasti huonompi kuin entinen ja se tavallaan rakentaa sisäänsä semmoisia
porsaanreikiä, mikä ei ole verotuksellisesti kyllä järkevää,
ja aiheuttaa tietysti myös epävarmuutta metsänomistajien
keskuuteen. Tämä näyttää tosi huonolta,
niin että siinä mielessä kannattaa nyt sitten
vähän rauhoittua siellä salin oikealla
laidallakin.
Markus Mustajärvi /vas(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Minä kiitän, kuten ed. Ojala-Niemeläkin
kiitti, ministeri Anttilaa siitä, että Metsäntutkimuslaitoksen
Kolarin yksikkö sai jatkoajan, ja nyt pitää vain
huolehtia siitä, että se tilanne vakautetaan näissä pienissä yksiköissä,
hankitaan lisää tutkimustoimintaa, ja se on varmasti
kaikista järkevintä alueellistamista.
Mutta toiseen pohjoiselle tärkeään
asiaan elikkä porotalouteen. Se on pää-
ja sivuelinkeinona tuhansille perheille tärkeä tulonlähde.
Mutta nyt porotalouden harjoittamisen eteläraja liukuu
petotuhojen vuoksi pohjoiseen, ja mihin se pysähtyy, sitä ei
tiedä vielä kukaan. Lapissa, muun muassa Itä-Lapissa,
on äärimmäisen vaikea peto-ongelma.
Siellä on liian vahvat petokannat, ja riistavahinkolaki
ei pelasta silloin, kun tuho on jo tapahtunut. Kysyn ministeriltä,
kuinka on varauduttu siihen, että jos tämä tilanne
jatkuu ja kärjistyy, niin entistä useampi ottaa
lain omiin käsiin. He tekevät laittomuuksia ennemmin
kuin katsovat toimettomana sivusta, kun heidän elinkeinonsa
tuhoutuu.
Johanna Karimäki /vihr(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Metsäteollisuuden rakennemuutos tarkoittaa
sitä, että tulevaisuudessa painottuu entistä enemmän
metsien merkitys laadukkaiden puutuotteiden raaka-aineena. Haluan
siksi nostaa esiin vaihtoehtoisen metsänhoitomenetelmän
eli jatkuvan kasvatuksen. Siten hoidettu metsä on monimuotoinen
sisältäen joukon erilaisia ja erikokoisia lehti-
ja havupuita. Metsä tuottaa omistajalleen jatkuvan tasaisen tuoton,
koska hyvälaatuista tukkipuuta saadaan vuosittain eikä perinteisen
metsänhoidon kustannuksia, kuten taimien istutusta tai
harvennushakkuita ole. Jatkuvan kasvatuksen menetelmällä saatu
puu on lujaa ja kestävää, ideaalista
puurakentamiseen. Kysyisin siksi arvoisalta ministeri Anttilalta,
miten saisimme metsäkeskukset hyväksymään
myös tämän vaihtoehtoisen ja kestävällä pohjalla
olevan jatkuvan metsänkasvatuksen.
Juha Mieto /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Haluaasin kollega Matikainen-Kallströmille
kertoa, että Kurikassa tämä asia on jo
hoirettu. Kurikan metsänhoitoyhyristys on ottanu yhteyttä kaikkihin
kaupunkilaismettänomistajiin, jokka Kurikan alueen sisäpuolella
omistaa aarinkin mettää: minkämoises
kunnos se on, mitä siäl pitää tehrä ja
ne on ottanu sen hoitaakseen. Eli jos kaikki Suomen kunnat hoitaisivat
samalla lailla, niin kaupunkilaismettänomistajienkin mettät
olis hoirettuna. Se on faktaa.
Mutta haluan kysyä ministeri Anttilalta sitä, ku
täs taannoin Suomessa tuottajat saa näistä sioosta,
lintueläämistä, myös nauroista
tuottajahinnan erittäin pienen ja Suomessa on kuitenkin kaupassa
hinta aika korkia, onko jo tullut tietoa siitä, mihinkä katoaa
se niin sanottu kerman osuus välistä.
Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila
Arvoisa puhemies! Kiitos erinomaisista kysymyksistä ja
hyvästä keskustelusta.
Valiokunnan puheenjohtaja Leppä viittasi siihen, että markkinoiden
toimivuuteen pitäisi kiinnittää huomiota.
Voin kertoa, että heinäkuussa aloitin sen lihantuotannon
kannattavuuskriisityöryhmän, jonka jatkumona on
parhaillaan perusteilla koko ketjua kattava elintarvikeketjun neuvottelukunta,
jossa ovat mukana niin tuottajat, jalostajat, kuluttajat kuin tutkimuskin.
Tämän neuvottelukunnan tarkoituksena on sitoa
koko ketju yhteistoimintaan niin, että ketju hakee lisäarvoa markkinoilta
suomalaiselle erinomaiselle, korkealuokkaiselle elintarvikkeelle,
ja sitten pitäisi pystyä huolehtimaan sen lisäarvon
jakautumisesta ketjun sisällä oikeudenmukaisemmin.
Yhdyn ed. Salon kommenttiin siitä, että suomalainen
kuluttaja on meidän tärkein yhteistyöhenkilö.
Ilman kuluttajien luottamusta meillä ei ole omaa elintarviketta
jatkossa. Ed. Salo puuttui tähän Kemira GrowHow
-kauppaan. Valtionyhtiöistä vastaa ministeri Jyri
Häkämies valtioneuvostossa, ja hän tietää syyn,
miksi se myynti valmisteltiin. Mutta se hintapolitiikka, joka on
nyt ongelmana, on MTK:n ja Slc:n yhteistyössä hoidettavana.
Se ei ole tällä hetkellä ministeriön
työlistalla, koska katsomme, että se on lähinnä tuottajien
edunvalvontapolitiikkaa, joka kuuluu tuottajajärjestöille.
Sitten täällä on aika monessakin
puheenvuorossa puututtu ihan oikein suurpetokannan arviointiongelmiin
ja siitä syntyneeseen luottamuspulaan. Tämä on
erittäin hyvin minun tiedossani, ja kun riista- ja kalaosastolle
valittiin uusi johtaja, Pentti Lähteenoja, häntä ensimmäisenä evästin
sillä, että nyt on rakennettava luottamukselliset
suhteet takaisin. Me emme kerta kaikkiaan tule pärjäämään,
jos metsästäjäkunnan kanssa suhteet eivät
ole kunnossa, koska he tekevät vapaaehtoista arvokasta
työtä.
Tavoitteeni on, jos löytäisin jostain pienen
lisärahan, että voitaisiin petotutkijoille esimerkiksi
matkakorvauksia jatkossa korvata. Minulla niin sanotusti työn
alla se, että siitä työstä tulisi jonkin
näköinen vastikkeellinen korvaus, edes niitä matkoista,
joita autolla ajetaan. Mutta sitten me kehitämme luonnollisesti
petolaskentajärjestelmiä ja otamme käyttöön
dna-järjestelmän ja vastaavaa, koska ehkä se
suurin ongelma syntyy siitä, että tutkijoilla
on petokannasta täysin eri käsitys kuin alueella
ja kuin se, mitä laskennasta tulee. Nämä kaksi
eroa ovat ne, jotka sen epäluottamuksen ovat aikaansaaneet,
ja se täytyy pystyä ratkaisemaan.
Sitten täällä kysyttiin terveystarkastusten
täytäntöönpanosta ja lähinnä siitä,
mikä on kehitys tukien välillä. Siis
tukiasioistahan me neuvottelemme ihan lainsäädännön
mukaan etujärjestöjen kanssa. Oma toiveeni on
vaan ollut se — ja sanoin sen, kun lähdin MTK:n
johtokunnasta neuvottelemaan 141-ratkaisusta, siinä yhteydessä jo
paalutin sen — että meidän pitää yhdessä huolehtia
siitä, että tukierot maan sisällä eivät kasvaisi,
että tukierot maan sisällä eivät
kasvaisi, mutta se on neuvottelukysymys käytännössä, niin
kuin sanoin.
Makeran rahaa tällä hetkellä on.
Nyt vaan toivon, että investointihalukkuutta olisi, mutta
sen tiedän, että jatkossa meidän pitää onnistua
budjettineuvotteluissa saamaan Makeraan suurempi siirto kuin se
30 miljoonaa euroa vuodessa, joka hallitusohjelmaan on kirjattu,
joskin täytyy todeta, että jo tällä vaalikaudella
tehdyillä päätöksillä ja
tulevilla päätöksillä me turvaamme
noin 230 miljoonaa euroa Makeraan rahaa, kun viime vaalikaudella
se oli 16 miljoonaa euroa joka vuosi eli yhteensä 64 miljoonaa
euroa. Onhan tässä aivan toisenlaisesta pääomittamisesta
kysymys.
Ed. Matikainen-Kallströmin kysymykseen ed. Mieto jo
täällä osittain, minusta hienosti, vastasi. Sen
verran vaan täydennän, että minun tavoitteeni
on saada aikaan metsätoimijoiden, metsäorganisaatioiden,
kesken mahdollisimman hyvä ja toimiva yhteistyö.
Siellä on tiettyjä jännitteitä metsäkeskusten
ja metsänhoitoyhdistysten välillä, ja
sitä en aio sallia jatkossa. Tämän 5:nnen päivän
tilaisuuden yksi tarkoitus on myöskin tämä asia
puhua auki. Siellä käynnistyy valmistelu, jossa
katsotaan jatkossa, mitä kukin metsäorganisaatio
tekee, mikä on sen kaikkein omin toimintakenttä,
mitä tehdään yhdessä, ja yritetään
toimia niin, että sitä kautta syntyy lisää osaamista,
mutta samalla tuottavuutta parannetaan.
Sitten koska puun saatavuus on se meidän ykkösasia,
niin silloin se neuvonta on aivan se ydinkysymys, niin että ne,
jotka eivät metsää muuten tunne — se
on heille useimmiten perintönä tullut — saavat
oikeat neuvot.
Meppi Ville Itälän kannanottoa en ole nähnyt, mutta
olen aika hämmästynyt, jos se pitää paikkansa,
koska nyt täytyy muistaa, että emme me ole heikentämässä 142:sta,
koska tämä käsittely, joka siellä on
käynnissä, on evaluointi eli viiden eletyn vuoden
arviointi ja nimenomaan sen arviointi, että se artikla
on täyttänyt sen tavoitteen, joka sillä on
kerta kaikkiaan, eli turvannut tuotannon siellä alueella.
Eli tukien tasoon ei olla nyt puuttumassa, ja sen takia tällainen
puhe tuntuu varsin oudolta.
Porotaloudesta sanon vaan lyhyesti, että eilen olen
ottanut vastaan siitä työryhmän mietinnön
ja aion siltä pohjalta viedä asioita eteenpäin.
Nämä ongelmat, jotka syntyvät tästä,
että meillä on petoja liikaa, on kyllä tiedostettu.
Nythän me siirsimme riistanhoitopiireille sen lupajärjestelmän puitteissa
päätöksentekoa. Toivottavasti se päätöksenteko
osuu oikeaan.
Toinen varapuhemies:
Jatketaan parikymmentä minuuttia vielä tätä debattia,
ja pyydän ministeriä kokoamaan sitten näitä vastauksia
ja kommentteja loppupäässä. — Ministeri
joutuukin poistumaan, mutta jatketaan keskustelua. Nyt annettiin
kyllä vastausaikaa pari minuuttia pidempään,
5 minuuttia, niin että sikäli tuli aikaa jo käytettyä.
Tanja Karpela /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! On aika kiittää maa-
ja metsätalousministeriä täältä opposition
suunnasta. Tuli kovasti palautetta, harvoin kiitoksia tulee, mutta
nyt on kiitosten paikka.
Tuohon petotutkijoiden mahdolliseen matkakorvaukseen. Se on
erittäin mielenkiintoinen avaus ja mielestäni
varsin tarvittava, koska tuo luottamuspula aiheuttaa toisaalta myös
aika suuren ongelman petoeläinten suojelun näkökulmasta.
Mutta pyysin puheenvuoron itse asiassa liittyen eläinlääkintähuoltolakiin.
Ministeri on uutterasti tätä uudistanut. Tuo vanha
laki on peräisin jo ajalta ennen EU-jäsenyyttä,
ja sitä uutta kovasti eduskuntaan odottelemme, ja näyttää siltä,
että myös budjetissa on varattu tähän
uudistamiseen rahaa. Toisaalta tiedokseni on tullut, että eläinten
hyvinvointineuvottelukunnan asettaminenkin on lähiaikoina
tiedossa. Siitä olisin mielelläni kuullut lisää.
Mutta aivan viimeiseksi olisin nostanut esille ongelman, joka
on puhuttanut paljon, liittyen eläinlääkäripulaan,
lähinnä sijaisuusjärjestelyiden ja (Puhemies:
Minuutti kulunut!) päivystysjärjestelyiden kannalta.
Minkälaisia toimenpiteitä ministeriöllä on
tämän ongelman ratkaisemiseksi?
Toinen varapuhemies:
Saatiin tingattua 10 minuuttia lisäaikaa ministeriltä,
niin että muutama repliikki tässä ehditään
ottaa ennen tämmöistä pikavastausta.
Hanna-Leena Hemming /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Eduskunta on saanut lisättyä valtionapua
4H-toimintaan 380 000 euroa. Tämän on
pitänyt tapahtua kuulemani mukaan sisäisin siirroin.
Olisin kysynyt, mistä tämä raha otettiin.
Lauri Kähkönen /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Vielä näistä rahallisista
korvauksista liittyen riistavahinkoihin. Ennen kaikkea tihentymäalueilla
nämä riistanhoitoyhdistykset tavallaan joutuvat
taloudellisesti kärsimään, kun niistä rahoista
pyritään korvaamaan tätä havainnointia
vahinkojen sattuessa. Nyt ministeri viittasi mahdolliseen korvaukseen,
ja toivottavasti se menee eteenpäin, kun se voitaisiin
sieltä riistanhoitoyhdistyksien kautta tavallaan näille yhdistyksille
korvata.
Mitä tulee tähän luottamuspulaan
näiden Rktl:n havainnointilukumäärien
osalta, niin käytännössä Rktl:n
luvut ovat vain kymmenesosa siitä, mitä on verkoston
kautta tullut. Varmasti päällekkäisiä havainnointeja
on, mutta näin on ainakin tällä hetkellä karhun
ja ilveksen osalta. Myötätuulta ja menestystä,
että tässä asiassa päästäisiin
eteenpäin. Se on kaikkien osapuolten etu.
Merja Kyllönen /vas(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Iankaikkisena huolena on kotimainen
tuotanto ja lähiruoka. Ilmasto muuttuu, viljelyolosuhteet
muuttuvat, ruoka- ja tuotantoskandaalit seuraavat toinen toistaan.
Miten mahdollistetaan ja turvataan suomalaisen ruuantuotannon omavaraisuus
alati muuttuvassa maailmassa, jossa viljelijän/tuottajan
tilipussi ei juuri rahanpaljoudesta pullistele?
Hannakaisa Heikkinen /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Aluksi yhdyn täysin ed. Ojala-Niemelän
ansiokkaaseen kerrontaan 4H-työn tärkeydestä,
ja tosiaan 4H-toimintaa maan suurimpana nuorisojärjestönä tehdään tässä päivässä ja
toiminta on hyvin tämän päivän näköistä.
Mutta ed. Hemmingille siitä, mistä tämä raha
tulee: Se tulee varmasti sieltä samasta laarista, mistä se
muu 70 miljoonaa euroa, mitä valtiovarainvaliokunta päätti
jakaa oikeisiin tärkeisiin kohteisiin.
Mutta vielä kysymys ministeri Anttilalle: Tosiaan työryhmä luovutti
teille tänään ehdotuksen eläinlääkintähuoltolain
tarkennuksista, ja tällähän on tarkoitus
lisätä eläinten hyvinvointia ja lisätä ennalta
ehkäiseviä toimia eläinlääkintähuollossa
ja näin vähentää jälkivalvontaa.
Tämähän kaikki tarkoittaa semmoista positiivista
imagokuvaa siitä, että meillä on puhdas
omatunto viljelijöillä ja puhtaat tuotteet. Mutta
kysymys, joka on tärkeä: (Puhemies: Minuutti!)
Eihän tässä ole mitään
sellaista, mikä lisää byrokratiaa ja
monimutkaista kirjanpitoa ja sillä tavalla voi vaarantaa
viljelijöitten jaksamista?
Arto Satonen /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Valiokunta ansaitsee kiitoksen siitä,
että on lisännyt muun muassa näitä vesihuoltorahoja,
ja ministeri ansaitsee kiitoksen niistä terveystarkastusneuvotteluista,
ja toivotaan vaan onnea ja menestystä jatkoonkin siihen EU-työhön.
Täällä ed. Leppä aiemmin
totesi, että megatrendit ovat nyt suomalaisen
maatalouden puolella (Ed. Leppä: Maaseudun!) — maaseudun
puolella — ja näin ehdottomasti on. Mutta jotta
tämä järjestelmä voi toimia,
niin kaikkien siinä ketjussa mukana olevien toiminnan pitää olla
kannattavaa. Nyt on ollut tämä kustannuskriisi
osittain öljyn hinnannoususta, osittain lannoitteiden hinnannoususta
johtuen, mutta muutenkin tuotanto pitää todellakin
saada pitkässä juoksussa kannattavaksi.
Sen takia tämä kannattavuus- ja tulostyöryhmän
työ on kyllä äärimmäisen
tärkeää, jotta ei kävisi niin
kuin tässä hiljattain: Olin eteläsuomalaisen
maanviljelijän 50-vuotisjuhlissa, ja kun häneltä kysyttiin
tulevaisuuden suunnitelmia, hän sanoi, että "maata
viljelen niin kauan, kun rahat riittää". Näin
se ei voi olla, vaan siinä pitää olla
sellainen tavoite, että saadaan oikeasti hyödynnettyä tämä kotimainen
osaaminen.
Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila
Arvoisa puhemies! Kiitos erinomaisista puheenvuoroista. On totta,
että olen tänään ottanut vastaan
eläinlääkintähuoltolain, joka
jatkotyöstettiin, ja sen jatkotyöstämisen
perustarkoitus ja -tavoite oli se, että me panostamme jatkossa
paljon voimakkaammin eläinten hyvinvointiin ja terveyteen
ja silloin me hoidamme eläinsuojeluasiat sitä kautta.
Tällaiseksi välineeksi, kun täällä kysyttiin,
lisääntyykö byrokratia, tulee tämä eläinten
terveydenhoitosopimus. Me emme saa sitä sopimusta nyt heti
kaikille tiloille, koska meillä ei ole riittävästi
eläinlääkärityövoimaa,
mutta se tulee jokaiselle tilalle jatkossa, ja se on se väline,
jolla me sitten pidämme huolta siitä, että eläinten
hyvinvointi ja terveydenhuolto tulee hoidetuksi.
Tänään tapasin eduskunnan eläinsuojeluryhmän,
ja täytyy sanoa, että sain sieltä erittäin
hyvän vinkin ja hyvään aikaan. Me olemme
eläinten hyvinvointineuvottelukuntaa juuri asettamassa.
Asetusta en ole vienyt vielä valtioneuvostoon, mutta vien
sen lähiaikoina. Me otamme nyt sinne mukaan myöskin
nämä lemmikki- ja harrastuseläimet, teemme
sinne kaksi jaostoa: tuotantoeläimille toisen ja lemmikki-
ja harrastuseläimille toisen. Eli tällä tavalla
sitä saa hyviä vinkkejä, kun keskustelee
oikeiden asiantuntijoiden kanssa.
Sitten kysymys mahdollisesta matkakustannusten korvaamisesta
näille petolaskijoille. On ihan totta, että se
täytyy hoitaa riistanhoitoyhdistysten kautta. Ei meillä ole
tarkoitus ministeriöstä niitä missään
nimessä maksaa, mutta täytyy vaan löytää tämä rahoitus
ensin sinne budjettiin.
Sitten tämä kysymys siitä, miten
kotimainen tuotanto ja lähiruoka jatkossa turvataan. Se
on yksinkertaisesti vaan niin, että meidän on
kyettävä löytämään
ratkaisu siihen, että meidän tuottamisen kustannuksille
syntyy kate markkinoilta. Mitään muuta tietä ei
ole, koska ei voida ajatella niin, että tukien varassa
maataloustuotanto Suomessa pysyy jatkossa. Se ei pysy kannattavana, jos
ei myöskin elinkeino saa markkinoilta kustannuksia kompensoivaa
hintaa.
Ihan viimeisenä, tosiaan tämä eläinlääkintähuoltolaki
on tulossa eduskuntaan lisäbudjetin mukana keväällä — onko
se nyt maaliskuun lopussa, huhtikuun aikana, kun se annetaan — ja siinä yhteydessä
tulee
samalla päätettäväksi, että yritämme
saada esimerkiksi 1.7. voimaan tämän uuden lain,
joka parantaa tilannetta huomattavasti.
Olen todella pahoillani, että ministerineuvosto istuu
huomenna, ja tänä iltana on tapaaminen jo Tšekin
eli tulevan puheenjohtajamaan ministerin kanssa. Meillä Pohjoismailla
ja Baltian mailla on yhteinen kokous hänen kanssaan, niin
että joudun tästä nyt valitettavasti
lähtemään. Mutta olen erittäin
tyytyväinen käytyyn keskusteluun. Kiitos erinomaisesta
yhteistyöstä. Sarkani on haastava, mutta parhaani
teen.
Susanna Haapoja /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Ministeri joutuu nyt lähtemään,
mutta tiedän kyllä, että hän
tarmokkaasti taistelee edelleen tuolla Brysselin päässä,
ja siinä mielessä varmaan me kaikki suomme hänen lähtönsä täältä.
Terveystarkastuksessa perunatärkkelyksen osuus oli
ainut asia, joka meitä jäi hieman vielä vaivaamaan.
Toivon, että jo ensi vuoden budjetista löytyy
varoja tämän ratkaisun tekemiseksi, ja siinä varmasti
sokerikeissi on meille ohjenuorana.
Verokysymykset ovat maatiloilla erittäin tärkeitä.
Haluaisin viestittää ministerille ja kaikille meille
muillekin tietenkin, että maitokiintiöjärjestelmät,
kuten tunnettua, ajetaan alas. Silloin maitokiintiön nettovarallisuusosuus
jää maatiloilta ikään kuin olematta.
Tähän tietysti tarvitaan osittain uusia ratkaisuja.
Siirretäänkö se muulla tavalla sitten
nettovarallisuuteen vai mitenkä tehdään?
Jouko Laxell /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Ministerille minullakin olisi kysymys ollut,
mutta eipä suosinut onni taaskaan.
Tässä olisi viesti suoraan varsinaissuomalaiselta
maatilalta: Suomen valtio neuvottelee parhaillaan Euroopan komission
kanssa pohjoisen tuen jatkosta. 141-tukea maksetaan Etelä-Suomen
tuottajille viimeisen kerran vuonna 2013. Tuki irrotetaan tuotantomääristä.
Vuonna 2014 A-tukialueen broilertuottajat jäävät
täysin markkinoilta saatavien tulojen varaan, kun kollegat
C-alueella Etelä-Pohjanmaalla saavat kansallisista varoista
tuen. Tällaista eriarvoista tukiratkaisua A-alueen broilertuottajat
eivät voi käsittää. Broilerin
tuotanto ei ole erilaista maan eri osissa. — Sitten olisi
ollut kysymys, mutta sitä on tarpeetonta esittää.
Esko Ahonen /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Maailmalta on todella kiirinyt tietoja
siitä, että ruuassa on olemassa terveysriski ja
lähinnä ulkolaisissa ruuissa. On peräänkuulutettu
sitä, onko niitä viime aikoina ja viime päivinä tuotu
tänne Suomeen. Tämän viimeistään
minun mielestäni pitäisi kertoa suomalaiselle
kuluttajalle siitä, että kotimainen ruoka on puhdasta
ja laadukasta ja ennen kaikkea terveydelle erittäin
hyvää. Kotimainen elintarviketuotanto on siinäkin
mielessä erittäin tärkeä ja merkittävä,
että meillä on tämän teollisuuden tuotannonlinjan
jatkeena noin 200 000 työntekijää, se
on senkin takia erittäin merkittävä.
Olisin nimittäin kysynyt ministeri Anttilalta tästä Pellolta
pöytään -laatuketjusta. Siitä olisi minun
mielestäni maatalousministerin erittäin hyvä kertoakin,
se rauhoittaisi kuluttajia ja lisäisi ennen kaikkea suomalaisten
elintarvikkeiden kysyntää.
Pentti Tiusanen /vas(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Ministeri poistui Brysseliin, mutta hän
ehti sanoa: "Meillä on petoja liikaa." Mielestäni
tämä ministerin maininta on kyllä kohtuuton.
Se on juuri sen tyyppinen maininta, jota harrastavat ne, jotka yleensä tuntevat
läheiseksi ajatuksen, että Suomen suurpetokanta
pitäisi eliminoida. Mielestäni tässä syntyy
myös kysymys siitä, onko maa- ja metsätalousministeriö oikea
paikka huolehtimaan eläinsuojelusta, nimenomaan suurpetosuojelusta.
Edelleenkin meillä on liian vähän erävalvojia.
Meillä se lainsäädäntö,
joka estää metsästysrikoksia ja nimenomaan
niitä julmia ja epäinhimillisiä metsästysrikoksia,
mitä tapahtuu, on heikko. Tässä pitäisi mielestäni
olla analyyttisempaa puheenvuoroa ministeriltä.
Janne Seurujärvi /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Ed. Tiusaselle on kyllä pakko vastata.
Joka vaatii Suomen suurpetokannan määrän
leikkaamista nykyisestä, ei tarkoita sitä, että vaatii
petokannan eliminoimista. Valiokunta omassa mietinnössään
kirjoittaa, että suurpetokannoissa ja suurpetojen aiheuttamissa
vahingoissa on tapahtunut voimakasta kasvua viime vuosina. Tämä todellakin
pitää paikkansa. Vuonna 2006 porovahinkoja oli
3 300 suurpetoihin liittyen ja vuonna 2007 yli 4 400.
Jo luvut kertovat siitä, että meillä suurpetokannat
ovat todella voimakkaasti kasvaneet. Valitettavasti lupamäärät
eivät näytä tulevaisuudessa johtavan siihen,
että suurpetokannat laskisivat kestävälle tasolle.
Toki eläimiäkin pitää suojella,
mutta myös ihmisiä ja elinkeinoja pitää suojella.
Tässä tätä tasapainoa pitää hakea
nyt voimakkaammin suurpetokantojen leikkaamisen kautta. Korvausjärjestelmän
pitää toimia, mutta se on toissijainen. Ensin
on huolehdittava siitä, että petokanta on kohtuullinen.
Totta kai se on selvää, että myös korvausjärjestelmän
pitää toimia, kun vahinkoa kerran annetaan ihmisille
ja elinkeinolle aiheutua.
Anne-Mari Virolainen /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Yksityisen metsänomistuksen pirstoutuminen
on uhka toimiville puumarkkinoille, metsätalouden kannattavuudelle
ja neuvonnan tehokkaalle hoitamiselle. Pitkään
jatkuneen pirstoutumiskehityksen seurauksena yksityismetsälöiden
keskikoko on laskenut huomattavasti. Vielä kun tiedämme,
että suurten ikäluokkien metsäomaisuus
alkaa lähivuosina siirtyä seuraavalle sukupolvelle,
tämä uhkaa edelleen kiihdyttää pirstoutumiskehitystä.
Yhä pienemmiksi pirstoutuvat tilakoot aiheuttavat useita
ongelmia sekä myyntiä että metsänhoitoa ajatellen.
Tämä uusimuotoinen metsävähennys ilmeisesti
on yksi ratkaisu tähän ongelmaan. Olisin halunnut
ministeriltä tiedustella, onko tulossa uusia toimenpiteitä,
jotta tilakoot saadaan kasvuun, ja miten pienenevien metsälöiden
hoito saadaan kannustavaksi ja kannattavaksi. Mutta ehkä esitän
kysymyksen käytävällä, kun tapaan hänet.
Hannu Hoskonen /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! On erittäin hyvä, että meillä on
huomattu Suomessa vihdoin ja viimein, että maatalouden
ja metsätaloudenkin puolella meillä on loistavat
näköalat edessämme. Puhdasta ruokaa tarvitaan
tästä eteenpäin yhä enemmän,
ja tämä Irlannin dioksiinilihatapaus opetti meille,
että ruuan puhtaudella on muuten aika paljon merkitystä.
Metsätalouden puolella bioenergialla ja runkopuun lisähakkuilla
on erittäin hyvä tulevaisuus edessään.
Meidän pitää luoda vain ne järjestelmät
kuntoon, kuten liikenneministeriön pääluokan
puolella, että saadaan puu liikkeelle.
Mutta tuohon metsäverokeskusteluun haluan kantaa oman
korteni kekoon ja totean, että ihmettelen hieman sosialidemokraattien
kantaa, jossa sitä arvosteltiin rankasti. Siinä hallituksen
viime kesänä tekemässä metsäveropäätöksessä reagoitiin
sen hetken tilanteeseen aivan oikein. En ymmärrä sitä kritiikkiä,
että lähdetään arvostelemaan
tilanteeseen reagoimista. Sitähän tämä hallitus
on tehnyt muun muassa kansainvälisen finanssikriisin kanssa
erittäin oivallisesti.
Ja aivan samoin Makerasta muistan, että kun vuosi sitten
keväällä Makeran rahoitusta lisättiin 100
miljoonalla eurolla, niin sosialidemokraatit, joissa ed. Lauri Kähkönenkin
oli mukana, esittivät, että vain 50 miljoonaa
riittää. (Puhemies: Minuutti on kulunut!) Tämäkö on
teidän rakentavaa politiikkaanne? Hieman ihmettelen.
Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Yleensä täällä pidättäydyn
näistä suurpetolausunnoista, mutta nyt tiedemiehenä joudun
kuuntelemaan ed. Kähkösen esityksiä.
Siis hänhän todella väittää tietoon
perustuen, että tiedemiehet tiedemiehen vakavuudella laskevat
kymmenkertaisesti pieleen nämä luvut. Minä annan
teille tietoa: Yksi susi kulkee keskimäärin 21
kilometriä vuorokaudessa ja muut vastaavalla tavalla. Ja
nämä otetaan tietysti huomioon ja verrataan niitten
havaintojen ajankohtia. Ei tämä tiede ole mitään
humpuukia.
Lauri Kähkönen /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Ensinnäkin ed. Tiusaselle, kun hän
puhui mahdollisesta rikoslain tiukentamisesta liittyen törkeisiin
metsästysrikoksiin. Olen aivan samaa mieltä. Myös
itse olen tehnyt aikoinani viime kaudella sellaisen aloitteen, ja toivottavasti
nyt jollakin aikataululla, mieluummin mahdollisimman nopeasti, asiassa
pystytään etenemään.
Mutta sitten, ed. Tiusanen, te tavallaan veditte tämmöisen
johtopäätöksen, että jos ja
kun henkilö katsoo, että näitä suurpetoja
on liikaa, niin kuin tällä hetkellä ainakin
ilveksiä ja karhuja on hyvin paljon, joillakin kohdilla
myös toki sudet ovat jälleen kerran nyt varsinkin
Pohjois-Karjalassa lisääntyneet, niin nämä samat
henkilöt sitten tavallaan haluavat petokannat eliminoida.
Pidän lievästi sanottuna tällaisia päätelmiä ja
ulostuloja törkeinä. (Puhemies: Minuutti kulunut!)
Ed. Pulliaiselle kiitoksia näistä tiedoista.
Kyllä olen kuullut aiemminkin nämä, mutta
meillä on kansalliset hoitosuunnitelmat ja ilveksen kohdalla
ei mikään riitä, kantoja ei vähennetä.
Mikko Alatalo /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Juoksipa sitten susi kaksi poronkusemaa tai
kolme, niin joka tapauksessa suurpetojen aiheuttamat vahingot ovat
kasvaneet merkittävästi. Se tieto tulee joka tapauksessa
Itä- ja Pohjois-Suomesta. On hyvä, että metsästysasetusta
on muutettu niin, että suurpetojen poikkeuslupien myöntäminen
on siirretty riistanhoitopiireihin.
Minulla oli itse asiassa kysymys ministerille — hän
ehti lähteä — mutta tässä on
jo saatukin vastausta kotimaisesta ruuasta. Kyllä varmasti nuo
skandaalimaiset myrkkyruuat, mitä ulkomailta on tullut,
tuovat tietysti kotimaisia kuluttajia suomalaisen hyvän
lähiruuan pariin. Mutta kyllä me tarvitsemme myös
asennemuutosta keskusliikkeiltä. Jos ei siellä tapahdu,
jos tätä tulppaa ei aukaista suomalaiselle ruualle
enemmän, niin on ihan varmasti vaikeata saada suomalaista ruokaa,
lähiruokaa, ja totta kai laitoksilla on myös oma
roolinsa tässä.
Totta kai tämä hankintalaki esimerkiksi on yksi
asia, joka vaikeuttaa suomalaisen ruuan läpimurtoa takaisin
kotimaisille markkinoille. Niin kuin täällä ed.
Kangas totesi, myös (Puhemies: Minuutti on kulunut!) ruuan
raaka-aineita tulee aika paljon ulkomailta, muun muassa leipäviljaa,
vaikka Suomessa valmistettua olisikin tämä ruoka.
Sanna Perkiö /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Olen huolissani suomalaisten metsien tilasta
varsinkin tulevaisuudessa, kun hyödynnämme yhä enemmän
kantoja ja neulasia. Viemme sieltä metsästä melkein
kaiken, minkä sieltä irti saa. Tämän
vaikutuksia metsäekosysteemiin ei ole juurikaan kunnolla
tutkittu. Metla on vasta aloittelemassa tutkimusta, joka selvittää näitä vaikutuksia,
ja me olemme jo ihan täyttä häkää sitoutumassa
valtaviin bioenergian ja metsäenergian lisäämisiin
tulevaisuudessa. Tässä olisinkin halunnut ministeriltä kysyä,
miten paljon Metlassa on varattu varoja tähän
merkittävään tutkimushankkeeseen, mutta
ministeriä ei nyt ole siis paikalla, joten palaamme asiaan myöhemmin.
Timo V. Korhonen /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Yhdyn mieluusti itsekin niiden epäilijöitten
joukkoon, jotka ovat asettaneet Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen
luotettavuuden kyseenalaiseksi näissä petotilastoissa.
Itse näen vahvasti näin, että Suomessa yksinkertaisesti
on suurpetoja liikaa, ja erityisen huolissani olen muun muassa siitä,
että tämän seurauksena meillä vahvasti
suojeltu metsäpeurakanta on vähitellen kuolemassa
sukupuuttoon, jos tällaista sanaa voisi käyttää.
Mutta itse asiassa olin toteamassa, että jos ajatellaan
tämän päivän viljelijän
toimintaympäristöä, kannattavuus karkaa
alta. Maatalouden toimintaympäristöä leimaa
erittäin suuri, jatkuva epävarmuus ja toimintaympäristöä leimaa
myös erittäin suuri, monimutkainen byrokratia.
Kyllä on pakko todeta, että näillä nuorilla,
jotka suunnittelevat tänä päivänä maatiloilla
sukupolvenvaihdosta, pitää olla erittäin
vahva usko tulevaisuuteen.
Markus Mustajärvi /vas(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Ed. Tiusasella ja minulla on siinä mielessä epäkiitollinen
työnjako, että aina kun ed. Tiusanen puhuu metsästyksestä tai
petopolitiikasta, niin minä saan vihaisen palauteryöpyn.
Minä olen aika monessa asiassa täysin eri mieltä kuin
ed. Tiusanen. Ei se, että jos puhutaan poroelinkeinolle,
porotaloudelle, aiheutuneista petovahingoista, tarkoita sitä,
että petokannat eliminoidaan, vaan kyse on siitä,
että taistellaan oman elinkeinon puolesta. Se ei ole suinkaan
mitään verihuuruista teurastusta vaan taistelua
leivästä.
Mutta palaan vielä tähän metsäveroratkaisuun.
Vaikka meidän ryhmämme ylivoimainen enemmistö äänesti
sen ratkaisun puolesta, minä mukaan lukien, niin ei tämä metsäveroratkaisu ole
ongelmaton. Se on kallis, se on määräaikainen,
se kasaa ongelmia tulevalle ajalle, ja se tukimuoto nyt vuotaa myöskin
semmoisille, jotka eivät tukea tarvitsisi. Suuri virhe
suomalaisessa metsäpolitiikassa tehtiin edellisen porvarihallituksen
aikana, kun hyvin toimineesta ja ennen kaikkea metsää hoitamaan
kannustaneesta pinta-alaverotuksesta luovuttiin.
Heli Järvinen /vihr(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Tässä petopolitiikkakeskustelun
keskellä haluaisin tehdä pienen aikahypyn kuuden
vuoden päähän. Olen saanut paljon yhteydenottoja
pieniltä mummonmökkien ja kesämökkien
omistajilta siitä, että haja-asutusalueiden kiinteistönomistajien
on pistettävä oma talousjätevesiasiansa
kuntoon vuoteen 2014 mennessä, ja jo nyt on käynyt
ilmi, että monella asukkaalla on ongelmia. Joillekin kyseessä on
turhan suuri rahasumma, joillakin toisilla, esimerkiksi monella
järvenrannalla kesiään viettävällä mökkiläisellä,
on ongelmia myös tontin pienistä korkeuseroista
johtuen. Olisinkin halunnut kysyä, millaisia suunnitelmia
ja kannustimia ministeriössä on ja sitten tietysti
lopulta myöskin sanktioita. Mitä tällaisia
on suunniteltu niille kiinteistönomistajille, jotka eivät
tahdo hoitaa vesihuoltoaan asianmukaiseen kuntoon vuoteen 2014 mennessä?
Klaus Pentti /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Maatalouden kannattavuus on suuri ongelma
Suomessa, ja se on ongelma ympäri maailman. Meidän
ministeriömme on tehnyt parhaansa omalta osaltaan, mutta
paljon pitää tehdä, jotta usko maatalouteen
Suomessa saadaan säilymään. Se näkyy
nyt tällä hetkellä nuorten investointihalukkuudessakin.
Mutta täällä on paljon puhuttu suomalaisten
elintarvikkeitten korkeasta laadusta. Siinä pitää kyllä katsoa taaksepäin.
Meillä on tehty pitkään ansiokasta työtä tutkimuksen,
neuvonnan ja koulutuksen saralla, mutta viime vuosina ja vuosikymmeninä tältä alueelta
on jatkuvasti leikattu. Tästä kannan suurta huolta.
Onneksi nyt valtiovarainvaliokunnan maatalousjaosto taas osaltaan
hiukan korjasi näitä rahoja, mutta maatilojen
kannattavuuden kannalta osaamisella on erittäin suuri merkitys
ja vaikutus myös ympäristöön.
Siinä mielessä pitäisi vaan jaksaa panostaa
tuonne osaamisen puolelle, tutkimukseen ja neuvontaan, siitä huolimatta, että meillä
valtiovarainministeriö jatkuvasti
näitä rahoja on karsimassa.
Petri Salo /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Suurpedoista puhutaan paljon Itä-Suomessa
ja Pohjois-Suomessa, mutta valitettavasti ongelma on levinnyt myöskin
meille jo Länsi-Suomeenkin. Mutta vaikka suurpedoista puhutaan,
niin hyvin harvoin eduskunnassa puhutaan pienpedoista, kuten esimerkiksi minkistä,
joita meillä Pohjanmaalla tietyt luonnonsuojelijoiksi itseään
kutsuvat henkilöt päästävät
luontoon ja jotka leviävät ja aiheuttavat suunnatonta
tuhoa esimerkiksi vesilinnuille. Olen joskus tehnyt jopa esityksenkin
maa- ja metsätalousministerille, että maksettaisiin
riistanhoitopiireille tietty häntäraha, kun nuoret
miehet, jotka ulkoilevat ja metsästävät,
keräisivät näitä pienpetoja
tehokkaammin talteen. Ne henkilöt, jotka niitä ovat
vielä jaksaneet kerätä, kuuluvat ikäpolveen,
jolloin pienpetoja kerättiin, mutta nuoremmat henkilöt
eivät enää ole aktiivisia keräämään
pienpetoja pois luonnosta ja sitä kautta tekemään
hyvää luonnonsuojelutyötä.
Paula Sihto /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Maatalous on tällä hetkellä suurten
haasteiden edessä sekä kansallisesti että maailmanlaajuisesti.
Kansainvälinen kilpailu on kiristynyt ja maatalouden kannattavuus
on heikentynyt samalla, kun toiminnan ympäristövaikutuksille
on asetettu yhä tiukempia vaatimuksia. Myös toimintaympäristö muuttuu
koko ajan, tilakoot suurenevat ja viljelijöiden työmäärä lisääntyy.
Tässä tilanteessa on erittäin tärkeää nuorten
viljelijöiden neuvonta ja tukeminen yritystoiminnan aloittamisessa
ja kehittämisessä ja ennen kaikkea siinä,
että jatkajia tiloille löytyy. Myös viljelijöiden
jaksamiseen tulisi kiinnittää entistä enemmän
huomiota jatkossakin.
Tuulikki Ukkola /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Olen ihan täysin samaa mieltä ed.
Salon kanssa siitä, että luontoon aikanaan päästetyt
minkit tekevät tällä hetkellä suunnatonta
vahinkoa muille pieneläimille. Olin aika järkyttynyt
siitä, kuvittelin, että tämmöinen
eläinterrorismi olisi jo tästä maasta
loppunut, mutta ei. Nyt vastikään iskettiin suurkanalaan
ja päästettiin luontoon tuhansia kanoja, jotka
sitten kuolivat ja kärsivät. Minä juuri
sovin tässä eduskunnan eläinsuojeluryhmän
puheenjohtaja Tanja Karpelan kanssa siitä, että meidän täytyisi
jotain tehdä, että tämmöinen
eläinterrorismi tästä maasta
saataisiin loppumaan. Jos ei laki auta, niin ainakin paheksunta
siitä, että tämä talo ei tämmöistä työtä,
tämmöistä terrorismia tule hyväksymään.
Minä olen joskus verrannut tätä eläinterrorismia
tuohon toiseen terroristijärjestöön,
mielestäni terroristijärjestöön,
elikkä Greenpeaceen. Sekin tekee turhaa työtä.
Elsi Katainen /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Maaseudun ydin ja selkäranka on maatalous,
maatilatalous, yrittäjyys ja sen menestyminen. Maaseudusta
puhuttaessa usein kuitenkin unohdetaan se, että maaseutu
on paljon muutakin kuin maatilataloutta ja tukipolitiikkaa. Ensi
keväänä on valmistumassa maaseutupoliittinen
selonteko, joka toivoakseni pureutuu maaseudun elinvoimaisuuteen
myös asumisen, elämisen laadun ja monipuolisen
yrittäjyyden näkökulmasta. Olisin kysynyt
ministeriltä, ja toivonkin keskustelua ja pohdintaa siitä,
mitä keinoja maaseudun vetovoimaisuuden parantamiseksi
on näköpiirissä ja mitä sen
eteen voitaisiin tehdä vaikkapa ministeriössä.
Leena Harkimo /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Suomalaistutkimus paljasti aivan yksiselitteisesti,
että maatalouden ympäristötuki ei ole
parantanut vesistöjemme tilaa. Nyt asiaa on tutkittu myös
EU:n tasolla, toisin sanoen tilintarkastustuomioistuin on tutkinut,
noudattavatko EU:n tukia saavat viljelijät ympäristövelvoitteitaan.
Tämä uutisoitiin Helsingin Sanomissa 8. joulukuuta.
Sen koommin en ole nyt asiasta kuullut, mutta löytyykö salista
edustajia, jotka asiasta tietäisivät, esimerkiksi
valiokunnan puheenjohtaja? Kaipaisin tietoa, onko EU:n tasolla tästä asiasta
jotain kerrottavaa.
Tanja Karpela /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Petoeläinten suojelu herättää täällä aina
kiivasta keskustelua, ja tuntuu usein siltä, että nuo
fanaattisimmat puheenvuorot puolesta ja vastaan aiheuttavat enemmän
harmia petoeläinten suojelulle kuin myötävaikuttavat
asiaan. Kyse taitaa kuitenkin olla aika pitkälle asenteista,
on kyse sitten tästä niin kutsutusta eläinterrorismista
eli eläinten vapauttamisesta luontoon — sillä ei
saada hyvää tulosta aikaan — tai toisaalta
siitä, uskalletaanko petoeläimiä riittävästi
suojella. En lähtisi kuitenkaan epäilemään
tutkittua tulosta kantojen määrästä kovin
heppoisin perusteluin. Sitä pitää arvioida
ja tutkia. Minä ainakin tulkitsin ministerin puheenvuoron
siten, että hän hyvin harkitsevaisesti otti kantaa
siihen suuntaan, että meidän pitää seurata
ja tarkkailla, että nämä kannan kokomäärittelyt
osuvat mahdollisimman oikeaan. Vain tällä tavalla
saamme luotua luottamusta puolin ja toisin.
Sitten mielenkiintoinen avaus oli mielestäni ed. Tiusaselta
kysymys, kuuluvatko suojeltavat eläimet ylipäätänsä maa-
ja metsätalousministeriöön. Mielestäni
tuo avaus on varsin mielenkiintoinen, ja siitä pitäisi
enemmänkin keskustella, olisiko oikeampi paikka kenties
ympäristöministeriö, kun sitten tuotantoeläimet
kuuluvat selvästi maa- ja metsätalousministeriöön,
mutta mielestäni erittäin hyvä keskustelunavaus.
Pentti Tiusanen /vas(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Kiitoksia ed. Karpelalle tuosta toteamuksesta.
Haluaisin vielä palata siihen kommenttiini, mitä totesin
ministeri Anttilan puheenvuorosta, ja lainaan vielä hänen
lausettaan: "Meillä on petoja liikaa." Totesin, että tämä on
ministeriltä liian vähän analyyttista
puhetta eduskunnassa, koska samalla tavalla puhuvat myös
he, jotka haluavat yleensäkin eliminoida petokannan. Siis
tarkoitan nyt vain sitä pientä joukkoa ihmisiä joilla on
huonoja ajatuksia päässä ja jotka harrastavat eläinrääkkäykseen
verrattavaa salametsästystä jne. (Ed. Kanerva:
Ketkä tällaisia ovat?) Tämän takia
tästä petokysymyksestä pitäisi
päästä todellakin, niin kuin ed. Karpela
sanoi, paremmin analyyttisesti keskustelemaan.
Meillä on se ongelma, että ministeri ei ole
paikalla. Tämä vaikeuttaa tietysti tätä debattia.
Toivon mukaan ensi vuonna tai lisäbudjettien kohdalla se
voitaisiin paremmin järjestää.
Esko Kiviranta /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Kummeksun sitä, että täällä on
näinkin paljon keskusteltu metsäverotuksesta,
vaikkei se edes kuulu ministeri Anttilan hallinnonalaan, vaan on
ministeri Kataisen leipälaji.
Mutta sanoisin, että näitten eduskunnassa
tehtyjen muutosten jälkeen minusta tämä metsäveromuutoskokonaisuus
on kohtuullisen hyvässä kunnossa. Kyllä sillä pitäisi
selvitä. Ainoa jäljelle jäänyt
ongelma on tämä valtiontukisäännös,
ja siihenkin tämä EU:n huippukokouksen ratkaisu tuo
tiettyä helpotusta. Ongelmia liittyy lähinnä yhteismetsien
tilanteeseen. Tuohon lakiinhan jäi myös selvä epäkohta,
että metsävähennys, joka on tuloverojärjestelmän
normaali osa, katsotaan nyt sitten valtion tueksi, kun valtiovarainministerillä ei
ollut ryhtiä luopua tästä pykälästä.
Jari Leppä /kesk(vastauspuheenvuoro):
Herra puhemies! Täällä ed. Harkimo
kysyi tästä ympäristötuen vaikuttavuudesta
ja niistä arvioista, joita eri tarkastusvirastot ovat tehneet.
Epäilen vähän kyllä sitä,
että kun pelkästään tarkastellaan
niitä päästöjä, niitä valumia,
joita vesistöihin aiheutetaan, eikä käydä niiden
alkujuurille kiinni, saadaan juuri tällaisia tutkimustuloksia niin
kuin tarkastusvirastot ovat tehneet. Ei pystytä erottamaan
sitä taustavalumaa, normaalia valumaa. Vaikka me lopettaisimme
koko maatalouden, niin valumat jatkuisivat. Ne eivät siihen
lopu. Siinä mielessä meillä on erittäin
paljon tutkimusta vielä tehtävänä,
että me pystymme nämä kaksi asiaa erottamaan
toisistaan.
Sitten toinen asia. Taajamien teollisuuden jätevesiä on
muuten puhdistettu viimeiset 20 vuotta vasta kunnolla. Sitä ennen
ne on laskettu enemmän tai vähemmän suoraan
vesistöihin. Se on merkittävä rasitus
tällä hetkellä sedimentissä, ja
tämä jää usein vaille huomiota.
Mitä tulee ympäristötukien noudattamiseen, niin
niitä noudatetaan erinomaisen hyvin. Ravinnemäärät
ovat pudonneet merkittävästi. Muun muassa EU-jäsenyyden
aikana 60 prosenttia on pudonnut fosforinkäyttö ja
40 prosenttia typenkäyttö. Elikkä se
kertoo jo siitä, mihin suuntaan on menty. Oikeaan suuntaan.
Eero Reijonen /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Täällä oli
kysytty kysymys, mistä momentin 30.10.55 rahat valtionapuun
4H-toiminnalle on otettu, ja jaoston puheenjohtajana vastaan, että ne
on otettu momentilta 20.45. Ei ole jakovarasta, vaan jaoston löytämistä säästöistä.
Timo V. Korhonen /kesk:
Arvoisa puhemies! Käsillä oleva budjettiesitys
on teksteiltään monella tavalla aivan oikean suuntainen,
mutta on tietysti pakko todeta samasta asiasta, mistä täällä monessa
puheenvuorossa on puhuttu: suuri ongelma on maatalouden kannattavuus.
On hyvin hätkähdyttävää,
että kustannustason nousun myötä tuottajahintojen
kohoamisesta huolimatta maatalouden yrittäjätulo
laskee tänä vuonna lähes 40 prosenttia
viime vuodesta ja ensi vuonna yrittäjätulon arvioidaan
kohoavan tästä vuodesta ainoastaan noin 15—16
prosenttia.
Eli on pakko kysyä, kuinka viljelijät jaksavat ja
uskovat tällaisessa tilanteessa tulevaisuuteen. Kannattavuus
karkaa alta, maatalouden toimintaympäristöä leimaa
jatkuva epävarmuus tulevaisuudesta, maatalouspolitiikka
ja maaseutupolitiikka on lyhytjänteistä. Maatalouden
tulevaisuuden osaltahan politiikalla ja poliittisella päätöksenteolla
on erittäin suuri rooli. Ja kun tähän kaikkeen
sitten pistetään mukaan EU:n maatalouspolitiikan
lyhytjänteisyys, niin tämä epävarmuus
tulevaisuudesta on viljelijöillä erittäin
suuri.
Samoin myös suunnaton byrokratia leimaa maataloutta.
Olisikin kaiken kaikkiaan tärkeää, että nyt
hallitus voisi edetä maatalouden kannattavuustyöryhmän
esitysten mukaisesti nopeasti. Olisi välttämätöntä,
tärkeää, pyrkiä poistamaan epävarmuutta,
pitäisi saada maatalouspolitiikan järjestelmät
huomattavasti pitkäaikaisemmiksi etenkin EU-politiikan
osalta, ja olisi aivan välttämätöntä pystyä poistamaan
maatalouden byrokratiaa, ja tässä asiassa tietysti
ministeriön pitää mennä myös
aika tavalla itseensä, eli tarkoitan ennen kaikkea maa-
ja metsätalousministeriön virkamiehistöä,
jonka pitäisi todella miettiä omaa toimintaansa:
millä tavalla palvellaan parhaalla mahdollisella tavalla
suomalaista maataloutta.
On erittäin tärkeää, että EU:n
terveystarkastuksesta syntynyt ratkaisu saadaan kiireesti toimeen
hallituksen ja tuottajajärjestöjen yhteistyöllä.
Ratkaisun toimeenpano ei voine tapahtua maatalouspääluokan
sisäisillä siirroilla, vaan kansalliseen tukeen
on löydettävä tarvittavat varat, jotta
elintarviketuotanto jatkuu häiriöttä koko maassa
ja työpaikat säilyvät. Oleellista on,
että nämä päätökset
saadaan aikaan mahdollisimman nopeasti.
Tämän päivän maaseutu tarvitsee
nopeasti elvytystoimia, jotta saadaan investoinnit liikkeelle. Onkin
välttämätöntä, että investointitukijärjestelmän
kotikutoiset esteet puretaan nopeasti ja hallitus varmistaa Makeran
pääomat kaiken kaikkiaan.
Komission käsittelyssä on tällä hetkellä hallituksen
ja tuottajajärjestöjen yhteinen esitys 142 artiklan
mukaisen pohjoisen tuen muutoksesta. 142 on olennainen osa Suomen
liittymissopimusta. Komissio ei kuitenkaan ole hyväksymässä nykyisten
tietojen mukaan Suomen esitystä sellaisenaan, ja onkin
välttämätöntä, että Suomen
hallitus käyttää kaiken poliittisen voiman
siihen, että alkuperäinen esitys toteutuu. Itse
pidän välttämättömänä pohjoisen
tuen maksuvaltuuksien käytön merkittävää kasvattamista.
Budjettipääluokkaan kuuluu myös kala-,
riista- ja porotalous, ja valiokunta on omassa mietinnössään
huomioinut täälläkin äsken puhutut suuret
petovahingot. Ed. Tiusanen peräänkuulutti kommentin
"petoja on liikaa" taustalta sitä, että se on
aivan liian vähän analyyttisesti arvioitu kommentti.
Siitä voisi todeta, että tänä päivänä Hallan,
Näljängän, Hossa-Irnin paliskuntien poroisännät
ovat kyllä tätä analysointia tehneet aika
pitkään ja todenneet sen, että näitten
paliskuntien tulevaisuus on hyvin heikolla pohjalla, koska petovahingot
ovat niin suunnattoman suuria.
Metsäpolitiikan osalta on lyhyesti todettava se, että hallitus
on tehnyt merkittäviä parannuksia alkaen puun
kuljetusten turvaamisesta väyläratkaisuilla jatkuen
puunmyyntitulon verohuojennukseen jne. eli on tehty erittäin
merkittäviä myönteisiä ratkaisuja
metsätalouden kannattavuuden parantamiseksi. Mutta on toki
syytä kritisoida sitä prosessia, jolla näitä merkittäviä metsäpoliittisia
ratkaisuja on kaiken kaikkiaan tehty. Tässä on
tietysti syytä myös valtiovarainministeriön
mennä itseensä tältä osin.
Elsi Katainen /kesk:
Arvoisa puhemies! Maa- ja metsätalousministeriön
toimialan elinkeinot ovat jo vuosia olleet suurten globaalien haasteiden
edessä. Kansainvälinen kilpailu kiristyy edelleen.
Elintarvikesektorilla ja maataloudessa jyllää kustannuskriisi,
eikä metsäsektorilla ole juuri sen helpompaa.
Samalla toiminnan ympäristövaikutuksille asetetaan
yhä tiukempia vaatimuksia.
Suomen pinta-alasta suuri osa on maaseutua, ja myös
väestöstämme 41 prosenttia asuu maaseudulla.
Maaseudun kehittämistä hallinnoi maa- ja metsätalousministeriö.
Tässä kehittämistyössä ei
voida puhua vain yhdenlaisesta toiminnasta. Erilaisia maaseututyyppejä yhdistää enää
vain asuminen,
ei siis mikään yksittäinen elinkeino. Ministeriö linjaa
talousarviossa, että maaseutu halutaan säilyttää kilpailukykyisenä asuinympäristönä,
yritysten sijoituspaikkana ja asukkaiden työllistäjänä.
Tavoitteena pitääkin olla, että harvaan
asutun ja ydinmaaseudun väestökehitys tasapainottuu,
työllisyys parantuu ja elinkeinotoiminta monipuolistuu.
Siksi tuntuukin vaikealta hyväksyä, että maaseudun
kehittämisen määrärahat supistuvat
lähes 5 miljoonalla eurolla, mikä heikentää monia maaseudun
kehittämisen kannalta tärkeitä hankkeita.
Samalla maaseutuneuvonnan määrärahat supistuvat
talousarvioesityksen mukaan 7 prosenttia. Tämä ei
edesauta maaseudun kehittämisen hyvien tavoitteiden toteutumista
varsinkaan tilanteessa, jossa maaseutu on jo varsin voimakkaasti
erilaistunut. Maaseudun elinkeinorakenne on monipuolistunut. Mikro-
ja pienyritysten määrä on kasvanut erityisesti
kaupunkien läheisellä maaseudulla. Muuta yritystoimintaa
harjoittavien maatilojen suhteellinen osuus on lisääntynyt.
Maaseututyyppien sisäiset erot ja väestörakenne
vaativat erityistä kehittämishuomiota. Kaupunkien
läheisen maaseudun kehitysero verrattuna harvaan asuttuun
ja ydinmaaseutuun on kasvanut. Väestön väheneminen
maaseudulla on tasaantunut, mutta väestörakenne
on vinoutunut syvän maaseudun tappioksi.
Määrärahojen vähentämistä vastaan
puhuvat myös ministeriön omat lausunnot, joiden
mukaan maaseudun säilymistä asuttuna ja elinvoimaisena
tuetaan nimenomaan muun muassa kehittämishankkeiden ja
maaseudun neuvonnan avulla. Maaseudun neuvontapalveluihin tarvitaan
nykyistä enemmän esimerkiksi metsä- ja bioenergia-alan
neuvontaa. Lisäksi maaseutuyritystoiminnan neuvontaa on
ollut tarkoitus kehittää ja ylipäänsä liiketoimintaosaamista
lisätä. Olen täysin samaa mieltä valtiovarainvaliokunnan
kanssa siitä, että valtion nykyinen rahoitusosuus
eli noin 20 prosenttia on säilytettävä neuvontapalveluissa.
Toinen valiokunnan hyvä huomio liittyi budjetissa kylätoiminnan
valtionapuihin, joilla edistetään maaseutuasumista
ja luodaan paikallisia, asukkaiden voimavaroja hyödyntäviä palveluja sekä vahvistetaan
kyläyhteisöjen sosiaalisia suhteita. Kylätoiminnan
merkitys varmasti kasvaa erityisesti niillä alueilla, missä tapahtuu
kuntaliitoksia. Kylätoiminta on myös tärkeässä asemassa
muun muassa palveluyritysten syntymisen suhteen, mikä on
suoraan harvaan asutun maaseudun kehittämistyötä.
Odotan mielenkiinnolla ensi keväänä valmistuvaa
maaseutupoliittista selontekoa. Oletan sen kokoavan näkemyksiä maaseudun
asumisen ja monipuolisen maaseutuyrittäjyyden näkökulmasta.
Keskustelimme vastikään ruokakriisistä.
Sen torjumiseksi globaalillakin tasolla on esitetty ruuantuotannon
turvaamista kaikkialla maailmassa. Maatalouden tuotannon jatkuminen
koko Suomessa pitää olla kansallinen tavoite.
Myös kuluttajat arvostavat kotimaista ruokaa ja koko elintarvikeketjua.
Huoltovarmuuden ja ruuantuotannon omavaraisuuden takaaminen on myös
poliittinen päätös ja vaatii tahtoa varsinkin
nyt, kun maataloudessa eletään kannattavuuskriisiä.
Lähiruuan käyttöä esimerkiksi
kunnissa ja julkisissa laitoksissa tulee myös poliittisin
päätöksin tukea.
Arvoisa puhemies! Hallituksen tavoitteena on ollut maaseudun
vesihuollon parantaminen. Budjetissa luvataan tukea haja-asutusalueiden
ja kylien vesihuoltoinvestointeja. Valtiovarainvaliokunta korostaa
mietinnössään, että haja-asutusalueillakin
tulee pyrkiä liittämään kiinteistöt kunnalliseen
vesihuoltoon. Viemäriverkostojen rakentaminen tulisi valiokunnan
mielestä myös tehdä ennen jätevesiasetuksen
voimaantuloa, jotta vältytään turhilta
kiinteistökohtaisilta ratkaisuilta. Tämä on
hyvä linjaus ja myötäilee monen haja-asutusalueella
asuvan ajatuksia. Ympäristökysymyksetkin pitää nähdä yhteisvastuullisesti, kuten
valiokunta on tällä linjalla toiminutkin.
__________
Puhetta oli ryhtynyt johtamaan ensimmäinen
varapuhemies Seppo Kääriäinen.
__________
Hanna-Leena Hemming /kok:
Arvoisa puhemies! Äitini oli aikanaan 4H-kerhossa kyläpäällikkönä.
Siitä päätellen, mitä valtiovarainvaliokunnan
mietinnössä kerrotaan 4H-tehtävästä, toiminta
on kaikin puolin kehittynyt vuosikymmenten varrella. Täällä sanotaan:
"4H-järjestön ydintehtävänä on
tukea lasten ja nuorten tasapainoista kehitystä ja kasvamista
vastuuseen edistämällä nuorten omatoimisuutta
ja arjen taitoja, yrittäjyyttä ja työelämävalmiuksia,
yhteistyötaitoja, kansainvälisyyttä sekä luonnon
ja ympäristön kunnioittamista." Täällä olemme
lisäksi kuulleet, kuinka laajaa toiminta on. Luvut ovat hieman
erilaisia olleet kuin tässä mietinnössä on annettu.
Kuitenkin kritisoin sitä, miten yhdelle ainoalle järjestölle,
kun se on erotettu muista järjestöistä,
jotka saavat opetusministeriön momentilta rahaa, annetaan
5 miljoonaa euroa toiminnan kattamiseen. Erityisesti, kun tarkoituksena
on edistää yrittäjyyttä, luulisi,
että olisi järkevämpää pitää hieman
niukempaa valtion tukipolitiikkaa, jotta tätä yrittäjyyttä erityisesti
päästäisiin käytännön tasolla
opettamaan.
Tätä 5:tä miljoonaa, mitä valtiovarainvaliokunnassa
eduskunta on erityisesti vielä lisännyt 380 000
eurolla, voidaan verrata esimerkiksi opetusministeriössä kerhotoiminnan
elvyttämiseen, johon koko valtakunnan tasolla on voitu osoittaa
ainoastaan 6 miljoonaa euroa. Pidän toki 4H-kerhon järjestöjen
toimintaa tärkeänä ja toivon, että sitä voidaan
koko maan kattavana jatkaa tulevaisuudessakin. Toivoisin kuitenkin,
että toiminta voitaisiin rinnastaa muiden tärkeiden järjestöjen
toimintaan. Samalla muistutan, että sellainen järjestö kuin
Suomen kesäyliopistoseura saa suurimman potin opetusministeriön
alla, ja sen summa on kuitenkin vain 225 000 euroa. Eli laittamalla
yksi nolla perään ei päästä edes
puoleen siitä, mitä 4H-kerho saa.
Samaan aikaan muistutan, että täällä salissa
on käyty ansiokasta keskustelua suomalaisen ruuan merkityksestä,
ruuan puhtaudesta, kotimaisen ruuan edistämisen tärkeydestä.
Olisin toivonut, että tästä 380 000
eurosta, mikä nyt 4H:lle lisättiin, jotta päästiin
5 miljoonaan euroon, olisi voitu antaa esimerkiksi edes 100 000
Ruukku-keskukselle, joka edistää ruokakulttuuria.
Tätä rahaa ei enää opetusministeriön
puolelta löytynyt edes sisäisin siirroin; ei löytynyt
kohdetta, mistä olisi voitu kiristää tätä.
Kuitenkin tarkoituksena oli nimenomaan edistää suomalaista
ruokakulttuuria, suomalaisen ruuan puhtautta.
Tämä olisi kuulunut MMM:n sektoriin vähintään
siinä missä 4H:kin. Toivon, että jatkossa valtiovarainvaliokunnan
tämän jaoston ihmiset ottavat huolekseen Ruukku-keskuksen,
ettei sen tarvitse taistella niistä 3 000:sta
ja 5 000 eurosta, mitä meillä on varaa
antaa eri järjestöille.
Eero Reijonen /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Näyttää siltä,
että salissa on edelleenkin ankaraa vastustusta 4H-rahojen
suhteen. Kannattaa tietysti lähestyä, ed. Hemmingin
myös, ed. Orpoa, hän on 4H-valtuuskunnan puheenjohtaja,
ja tarkemmin kysyä siitä, mitä työtä 4H-järjestö tekee.
Toki me voimme täällä miettiä ihan
oikeastikin sitä, kohdentuvatko nämä rahat
oikein. Se on ihan hyvä, perusteltu lähtökohta.
Mitä tulee tuohon Ruukun rahoittamiseen, se selvitettiin
ja todettiin hyvissä ajoin, että se kuuluu opetusministeriön
pääluokkaan, ja sitä ei edes meille ole
sitten tarjottu, eli tilanne on näin. Itse olisin aika
varovainen avaamaan uusia menomomentteja, kun näitten
entistenkin osalta on suuria vaikeuksia.
Hanna-Leena Hemming /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Muistutan samalla, että erityisesti
keskustapuolueesta haluttiin avata erittäin monta uutta
kululuokkaa siihen järjestömomenttitukikohtaan,
mitä opetusministeriön sektorilla oli annettavana.
Kuitenkin yhteensä sillä puolella kaikille järjestäjille,
joille me annoimme, rahaa oli käytettävissä hieman päälle
700 000 euroa. Olisipa ollut edes 7 miljoonaa, mutta ei
ollut.
Meiltä jäi lisäämättä rahaa
Taikalampulle, konsertti joka kouluun, joka oli erityisesti keskustapuolueelle
tärkeä asia. Kun me Ruukku-ruokakulttuurikeskukselle
olisimme tarvinneet 70 000 euroa, niin meiltä ei
enää löydy. Kyllä minä toivon,
että joko lopetatte puheet siitä, että kotimainen
ruoka ja sen puhtaus on tärkeää, tai sitten
otatte tämän Ruukku-keskuksen jatkossa teidän
hallinnonalallenne.