Arvoisa puhemies! Vasemmistoliitto ei hyväksy Baltian tietä, mikä merkitsee leikkauksia esimerkiksi työttömyysturvaan, eläkkeisiin ja opintotukeen. Leikkaukset rapauttaisivat jo nyt heikossa tilassa olevaa terveydenhoitoamme, kouluja ja päiväkoteja.

Tämän päivän Helsingin Sanomissa pääministeri Matti Vanhanen oli tästä asiasta samaa mieltä vasemmistoliiton kanssa. Hän irtisanoutui leikkauslistoista. Sen sijaan kokoomuksen puheenjohtaja, valtiovarainministeri Jyrki Katainen, te tänään samaisessa lehdessä esitätte leikkauksia. Te haluatte leikata sosiaaliturvaa, mutta se ei edes riitä. Suora lainaus lehdestä: "Mutta leikata voi muualtakin kuin sosiaalietuuksista." Ministeri Katainen:

Voitteko nyt kertoa eduskunnan ja Suomen kansan edessä, mistä kaikesta haluatte leikata sosiaaliturvan lisäksi, kouluista, päiväkodeista, terveydenhoidosta, vanhustenpalveluista? (Puhemies: Minuutti!) Mitä muuta on teidän leikkauslistallanne?

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Tämän seurakunnan läsnä ollessa (Naurua) voin todeta ensinnäkin toimittajille, että se ei ollut suora lainaus. Totesin, että budjettileikkaukset tai tiukka menokuri ei ole sama kuin leikkaukset sosiaaliturvasta. Suomessa on jotenkin omituinen sävy tullut sille, että silloin, jos menoja karsitaan, niin se on sama kuin etuuksien leikkaus. Minä itse vastustan jyrkästi kaikkein pienimpien etuuksien leikkauksia. Sillä ei tätä talouskriisin jälkihoitoa voida tehdä. Tämä on minun henkilökohtainen valintani. Muutoinhan tämä keskustelu on tietysti vaalikeskustelu.

Väistämättä joudun kertomaan nyt omia kantojani enkä hallituksen, koska tämä ei ole hallituksen kanta. Koen näin, että todennäköistä on, että pelkästään veroja korottamalla emme saa velkaantumisuraa katki, koska pelkästään veroja korottamalla, mikäli tämä velkaantumisura haluttaisiin katkaista, se johtaisi niin suuriin taloudellisiin tappioihin, niin suureen työttömyyden kasvuun, (Puhemies: Minuutti!) että tämä hyvinvointiyhteiskunta ei sitä kestä. Eli uskonpa, että pitkän kasvun aikana on tullut paljon semmoista, mitä voidaan karsia silloin, kun halutaan säästää hyvinvointiyhteiskuntaa. Otetaan jostakin muualta vähän vähemmän tärkeästä pois.

Arvoisa puhemies! Te, ministeri Katainen, Helsingin Sanomissa puhuitte sosiaalietuuksien jäädyttämisestä, ja jäädyttäminen on leikkaamista. Ensi vuoden alussa monelle eläkeläiselle, opiskelijalle, työttömälle tulee yllätyksenä se, että vaikka hinnat nousevat, etuudet eivät nouse. Se on kaikkein heikoimpien, kaikkein köyhimpien ostovoiman leikkaamista. Tämän lisäksi te olette ilmeisesti valmis leikkaamaan palveluista, koska sitä te ette rajannut puheenvuorossanne pois.

Mutta, ministeri Hyssälä, te olette julkisesti sentään todennut tällä viikolla, että te ette kannata leikkauksia. Kysynkin nyt teiltä, ministeri Hyssälä:

Miltä nämä valtiovarainministeri Kataisen leikkauslistapuheet kuulostavat? Sanoudutteko irti hallituskumppaninne leikkauslistoista ja ihmisten kurjistamispolitiikasta?

Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä

Arvoisa puhemies! Tämä on hallituksen kyselytunti, ja kaikki ne asiat, joita kerroin tässä, ovat hallituksen yhdessä tekemiä sosiaaliturvan parannuksia, joita on tällä vaalikaudella jo tehty tai joita on tulossa. Tämä on hallituksen yhteinen linja.

Arvoisa puhemies! Yleensäkin eduskunnassa, mutta erityisesti näin joulun alla, on syytä olla sillä tavalla avoin ja pyrkiä suureen rehellisyyteen. Kun me puhumme leikkauksista, niin on pakko todeta nyt ääneen se, että hallitus on laittanut lähes 200 suomalaista kuntaa nostamaan veroäyriään, mutta siitäkin huolimatta ne joutuvat leikkaamaan palvelujaan.

Tampereella on tilanne sellainen — kunnassa, joka on verrattain vauras ollut — että nostamme veroäyriä prosenttiyksikön. Silti käymme Aamulehden palstoilla kansalaisten parissa dramaattista keskustelua siitä, miten esimerkiksi Koukkuniemen vanhainkodissa käy, kun joudutaan vanhusten saunavuoroja supistamaan, hygieniapalveluja, lääkkeitten jakoa ja muuta.

Eikö teillä edes nyt joulun alla omaatuntoa kolkuta, että kunnat olisivat ansainneet (Puhemies: Minuutti on mennyt!) merkittävämmän tuen, jotta näistä palveluista voitaisiin pitää kiinni?

Hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemi

Arvoisa puhemies! Olen tehnyt tänä vuonna useita päätöksiä, joilla on autettu kuntien taloudellista tilannetta. (Ed. Gustafsson: Miksi ne nostavat veroäyriä nyt?) Yhteensä tämän ja ensi vuoden aikana 720 miljoonaa euroa kunnille on eri tavoin suunnattu lisää rahoitusta.

Mutta Tampereen kohdalla on tietenkin kyse myös siitä, miten taloutta on pystytty hoitamaan aikaisempina vuosina ja onko niitä puskureita kyetty keräämään. Esimerkiksi Helsinki on näin tehnyt, velkaantuu tänä vuonna, mutta ottaa sitä taantumaa vastaan juuri tällä tavalla, ja se on mahdollista silloin, kun on aikaisempina vuosina pystytty niitä puskureita myöskin jonkin verran keräämään.

Kuntien taloudellinen tilanne on erittäin haasteellinen, mutta niillä on kaikilla nimenomaan se veronkanto-oikeus, joka muodostaa pohjan kuntien taloudelle. Valtionosuudet ylipäänsäkin ovat vain reilut 20 prosenttia kuntien tuloista, ja siinä mielessä on itsehallinnon puitteissa se vahva vastuu talouden omaan hoitoon.

Arvoisa puhemies! Tämä on ollut erittäin mielenkiintoinen keskustelu, kun nämä kaksi kysymystä yhdistetään toisiinsa. Täällä ministeri Hyssälä piti pitkän esitelmän hetki sitten siitä, mitä kaikkia etuuksia ollaan sitomassa indeksiin eli parantamassa alkaen kotihoidon tuesta ja päätyen lapsilisiin. Kuulosti varmaan ihmisistä aika hienolta. Sitten saamme kuulla, että ministeri Katainen on sillä kannalla, että etuudet leikataan tai jäädytetään, niin kuin hän sanoi. Aikamoinen ristiriita on hallituksen kahden avainministerin lausuntojen välillä: toinen lupaa vaalikentillä lisää etuisuuksia ja kaikkea hauskaa ja sitten valtiovarainministeri, jolle kuuluu rahoitus, ei varaa tähän pennin hyrrää.

Huomaatteko, ministeri Katainen, mikä ristiriita hallitusaitiossa tällä hetkellä on?

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Ei tässä ole mitään ristiriitaa. Hallitus on päättänyt niistä, mitä ministeri Hyssälä tuossa totesi, yhteisymmärryksessä, ja ensi vaalikaudella sitten jokainen puolue tekee niin kuin hyväksi katsoo ja vaaleissa käy tätä vaalikeskustelua. Ymmärrän sen, että monet ovat sitä mieltä, että jälkihoito pitää tehdä tai siis tasapainotus. Toiset ovat sitä mieltä, että ei pidä tehdä ollenkaan, mikä tietysti johtaa hyvinvointiyhteiskunnan tuhoon. Toiset ovat sitä mieltä, että hyvinvointiyhteiskunta pelastetaan vain veroja korottamalla. Itse en usko siihen, koska se johtaa kasvavaan työttömyyteen ja se taas johtaa hyvinvointiyhteiskunnan rapautumiseen.

Luulenpa, että budjetista, 50 miljardista, varmasti löytyy sellaista hyvinä vuosina kertynyttä ylimääräistä, joka priorisoitaessa on laitettava vaikkapa lapsilisien indeksikorotukseen tai terveyspalveluihin, kun se halutaan aidosti priorisoida. Eli se, että ollaan tarkkoja taloudenpidossa, ei tarkoita sitä, että köyhimmiltä otetaan. Tämä on minun arvovalintani, ja tämä on ollut tämän hallituksen arvovalinta. (Puhemies: Minuutti!) Varmaan koskaan ei ole yksikään hallitus näin selkeästi (Ed. Rajamäki: Tukenut rikkaita!) kaikkein pienituloisimmille ohjannut lisäyksiä kuin tämä hallitus.

Arvoisa herra puhemies! Ed. Heinäluoma näki ristiriidan hallitusaitiossa. Minä näen ristiriidan SDP:n puheenvuoroissa. Ed. Urpilainen arvosteli hallitusta veronkevennyksistä, ja ed. Gustafsson arvosteli hallitusta kuntien tekemistä veronkiristyksistä. Kumpaa te haluatte arvostella, veronkevennyksiä vai verojen kiristämisiä? (Välihuutoja)

Herra puhemies! Suomi ei selviä tästä talouskriisistä ja 13 miljardin euron ensi vuoden valtion uudesta velasta ei veroja kiristämällä eikä säästöjä tekemällä. Selviämme vain talouskasvua vauhdittamalla ja tätä kautta saatavilla lisätuloilla valtiolle ja pienemmillä menoilla valtiolle. Kysyn myös jatkaen keskustelua työmarkkinaratkaisusta, kysyn hallitukselta uudemman kerran oikeastaan:

Mitä voitaisiin tehdä tässä tilanteessa työmarkkinaratkaisun edistämiseksi, sitä kautta kilpailukyvyn ja talouskasvun vauhdittamiseksi ja vahvistamiseksi?

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Hallitus on ollut koko aika valmis keskustelemaan työmarkkinajärjestöjen kanssa yhteistyöstä. Sitä yhteistyön tahtoa muualla on ollut vaihtelevasti, palkansaajien keskusjärjestöjen puolella hyvinkin paljon, myös muualla, mutta sitten taas on ollut hyvin vahvoja vastavoimia työnantajapuolella mutta myös palkansaajaliittojen puolella, ja eteneminen on ollut erittäin kivuliasta. Sen kaikki olemme pystyneet lehdistä lukemaan. Mutta hallituksella on edelleen tahtotila ja mahdollisuus keskustella yhteistoiminnasta, yhteistyöstä.

Olen itse esittänyt sitä, että tekisimme kaiken sen, millä ennustettavuutta voidaan lisätä palkansaajien ostovoiman suhteen. Tämä oli henkilökohtainen tarjous muille, että jäädyttäisimme tuloverotuksen, mutta tämä hallitus on nyt jo tehnyt sen, että ensi vuodelle ei tule veronkorotuksia, vaikka eduskunta sitä on vaatinut. Kun osa eduskunnasta on vaatinut palkansaajien ostovoiman leikkausta, niin hallitus ei ole sitä hyväksynyt vaan on tehnyt työmarkkinaosapuolille (Puhemies: Minuutti!) helpoksi sopia palkoista, kun ei tule ostovoimaa leikkaavia veronkiristyksiä.

Arvoisa herra puhemies! Vasemmisto-oppositio puhuu mielellään leikkauslistoista, harhauttaa myös poliittista keskustelua tällä hetkellä siihen suuntaan. Teidän hallituksen aikana 1990-luvun puolivälissä tehtiin karmaisevia leikkauslistoja, (Välihuutoja) ja ne ovat muistissa vieläkin.

Herra puhemies! Kun tänä päivänä keskustellaan tulevaisuuden talouspolitiikasta, nyt pitäisi eduskunnan ja hallituksen miettiä, kuinka ensi vuosikymmenellä maksetaan näinä vuosina syntyvää velkaa pois.

Herra puhemies! Kysynkin varapääministeriltä sitä, miten hallitus valmistautuu ja toimii tällä hetkellä kansantalouden vahvistamiseksi ja sen velanmaksukyvyn lisäämiseksi, jotta ensi vuosikymmenellä ei jouduta noihin leikkauksiin, (Mielenilmaus lehterillä — puhemies koputtaa) mitä vasemmisto-oppositio halusi tuossa esille nostaa.

[Kaksi henkilöä pudotti lehteriltä salin lattiaan asti yltäneen julisteen, jolla otettiin kantaa siankasvatuksessa ilmenneisiin väärinkäytöksiin. Virastoavustaja poisti välittömästi henkilöt lehteriltä.]

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Ed. Rossi kiinnitti huomiota erittäin tärkeään kysymykseen, millä luodaan talouskasvua, jotta saadaan riittävästi työpaikkoja, jotta saadaan verotuloja hyvinvointiyhteiskunnan turvaamiseksi.

Meillä ei ole näköpiirissä mitään suurta kultakaivosta, ja sen takia tämän hallituksen ja seuraavan hallituksen pitää toimia siten, että me tarjoamme ihmisille, fiksuille suomalaisille ihmisille, yritteliäille ihmisille, mahdollisuuden luoda jotakin uutta, onnistua ja menestyä, jotta me saamme uusia työpaikkoja tähän maahan. Silloin tietysti verotuksessa tehtävät muutokset ovat tärkeitä. Silloin tietenkin palkkaratkaisu, joka on meidän suomalaisten täysin omissa käsissä, on erittäin tärkeä eli se, ovatko suomalaisen työn tulokset kilpailukykyisiä hinnoiltaan. Silloin me tarvitsemme osaamiseen satsauksia. Ne ovat tärkeitä. Mutta hieman ehkä irrallaan tästä kasvuretoriikasta tai kasvuteemasta me tarvitsemme myös pidempiä työuria, jotta saamme riittävästi verotuloja, jotta saamme hyvinvointia tähän yhteiskuntaan. Tässä hieman pohja-alustusta tähän kasvuteemaan.

Herra puhemies! Hallitus lupasi, jos työmarkkinoilla olisi syntynyt tämä raamisopimus, sen tueksi jäädyttää veronkorotukset tuleville vuosille. Samanaikaisesti pääministeri Pietarsaaressa vaati, että pitää maksaa niin sanotut sotakorvaukset eli rikkaat panna maksamaan lisää veroja. Hallituksen linja jäi vähän epäselväksi.

Onko hallitus valmis tähän veronkorotuslinjaan, jota pääministeri lupaa, vai onko se valmis sitoutumaan siihen, että ei kiristetä palkkaveroja kenenkään osalta? Tämä olisi hyvin tärkeää ja mielenkiintoista tietää varsinkin siltä näkökulmalta, miltä pohjalta hallitus nyt suunnittelee tulevaa veropolitiikkaansa.

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Tässä keskustelussa ovat menneet suloisesti sekaisin pidemmän aikavälin, siis ensi vaalikauden, kaavailut ja se, mitä tämä hallitus voi tehdä. Pääministeri on käyttänyt puheenvuoroja, niin kuin itse kukin on oikeutettu käyttämään puheenvuoroja, puolueensa edustajana koskien tulevaa vaalikautta ja oman puolueensa tavoitteita, eikä siinä mitään ihmeempää ole. Niistä voi olla eri mieltä tai voi olla samaa mieltä. Mutta se, mitä tämä hallitus on tehnyt ja mitä tämä hallitus voi tehdä, on se, että me putsaamme pöydän veronkiristyksiltä, putsaamme pöydän maksujen korotuksilta, jotta palkansaajien ei tarvitse pyytää työnantajiltaan sen vuoksi korkeita nimellispalkkakorotuksia, jotka johtaisivat työttömyyden kasvuun.

Me olemme halunneet tämän tietoisesti tehdä. Palkansaajajärjestöt ovat tästä antaneet erittäin arvostavan palautteen, ovat pitäneet tätä linjaa hyvänä. Tiedän, että olemme opposition kanssa tästä eri mieltä. Oppositio on ollut sitä mieltä, että palkkaveroa ei olisi pitänyt keventää.

Arvoisa puhemies! Kuntaministeri Kiviniemi kehui täällä sitä, miten hyvin Helsingissä menee. Helsingissä on Pajusen lista, joka sisältää 80:n eri lähipalvelupisteen leikkaamiset: lähikirjastoja, lähikouluja, päivähoitopaikkoja, terveysasemia. Tämä on kokoomuslaisen kaupunginjohtajan leikkauslista Helsingissä. Ette vastannut, ministeri Katainen, kysymykseeni, mitä on teidän leikkauslistallanne, kun te olette sitä mieltä, että leikkauslistoja pitää tehdä. Yksinkertainen kysymys:

Mitä on teidän leikkauslistallanne?

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Nyt tämä taisi mennä puolueiden puheenjohtajien väliseksi vaalikeskusteluksi. Eli tämä hallitus ei ole leikannut eikä tule leikkaamaan. Sanotaan tämä nyt selväksi, koska tämä ilmeisesti kuuluu tähän kyselytunnin teemaan jollakin tavalla.

Mutta siihen, mikä ei kuulu tämän kyselytunnin teemaan, voin nyt sitten myös vastata. En tiedä, mikä nyt on tasapainotustarve. Sitä selvitetään koko ajan, se tilanne elää. Siihen jokainen puolue ottaa aikanaan kantaa, kuinka paljon siitä hoidetaan tehostamisella, kuinka paljon ylipäänsä tuottavuuden kasvulla, kuinka paljon työurien pidentämisellä, kuinka paljon verojen korotuksella ja kuinka paljon järkevämmällä taloudenpidolla eli joittenkin menojen leikkaamisella. Missään nimessä en hyväksy kaikkein pienituloisimpien ihmisten etuuksien leikkauksia. Minä luulen, että 50 miljardista varmasti löytyy paljon semmoisia. Itse asiassa siellä on paljon semmoisia menoeriä, joita vasemmistoliitto on vastustanut. Tehän voitte aloittaa sieltä, mihin olette vastustaneet rahanlisäystä. Te voitte esittää niitä, jos haluatte.