Arvoisa herra puhemies! Olennainen osa suomalaista hyvinvointia on työ. Uusimman työ- ja elinkeinoministeriön tilaston mukaan Suomessa on työttömiä työnhakijoita 250 000. Tässä on suuri työsarka myös uudelle elinkeinoministerille, kun neljännesmiljoona suomalaista on syystä tai toisesta vailla työtä.

Suomessa toimii myös noin neljännesmiljoona yritystä. Jos siis jokainen yritys Suomessa voisi työllistää yhdenkin uuden työntekijän, olisi Suomen työttömyysprosentti nolla. Hallitusohjelmassa on monia varteenotettavia keinoja työllisyyden parantamiseksi. Mitä uusia keinoja te, arvoisa elinkeinoministeri, voitte tehdä sen hyväksi, että Suomessa toimivat yritykset voisivat työllistää nykyistä paremmin, ja mitä yrittäjäksi ryhtymistä tai yrittäjyyttä vaikeuttavia tekijöitä olette havainnut, ja — ennen kaikkea — mitä aiotte tehdä näiden ongelmien poistamiseksi?

Elinkeinoministeri  Jan  Vapaavuori

Arvoisa puhemies! Varsinaisesti yrittäjyyskysymykset kuuluvat ministeri Ihalaisen alaan, mutta yleisellä tasolla haluaisin todeta, että mikään kansakunta ei ole koskaan missään vaurastunut muuten kuin työtä tekemällä ja yrittämällä. Tässä mielessä kysyjä osui nyt ihan asian ytimeen. Me tarvitsemme yrityksiä, kannattavia yrityksiä, jotka palkkaavat uusia työntekijöitä. Millään muulla tavalla tämäkään kansakunta ei pärjää.

Mistä sitten milloinkin on kysymys, niin jokainen näistä 250 000 tarinasta on varmasti erilainen. Joillakin on kysymys siitä, että työvoimakustannukset ovat liian korkeat, ja joillakin on kysymys siitä, että pelkäävät työllistämistä ylipäänsä, joillakin energiakustannuksista, joillakin siitä, että tuote ei vain yksinkertaisesti ole riittävän kilpailukykyinen. Eli kysymys on kahdesta eri asiasta: toisaalta siitä, että pistetään oma tuote sellaiseen kuntoon, että sillä on kysyntää, ja sitten toisaalta pidetään huolta omasta kustannuskilpailukyvystä. Nämä tarinat vaihtelevat ihan valtavasti, ja tietenkin hallituksella on tässä laaja repertuaari erilaisia toimenpiteitä, että näihin puututaan.

Arvoisa herra puhemies! Julkisessa keskustelussa talouden asiantuntijat antavat hyvin ristiriitaisen kuvan Suomen kilpailukyvystä ja taloustilanteesta. Maailman talousfoorumin vertailussa Suomi nousi pronssille Ruotsin ja Saksan edellä. Toisaalta Elinkeinoelämän keskusliiton palvelukseen siirtynyt edeltäjänne Jyri Häkämies on esittänyt kilpailukyvyn nimissä erittäin kitkeriä lääkkeitä, kuten viikkotyöajan pidentämistä ja palkkojen alentamista. Ilmeisesti Suomen kilpailukyky on joko erinomaisessa kunnossa tai kriisissä riippuen siitä, millaisista ideologisista lähtökohdista asiaa tarkastellaan.

Arvoisa elinkeinoministeri, mikä on teidän analyysinne näistä erilaisista Suomen kilpailukykyä koskevista puheenvuoroista? Kääritäänkö suomalaisille työntekijöille näin joulun alla kovia paketteja eli palkanalennuksia ja lisätyötunteja vai pehmeitä paketteja eli enemmän koulutusta ja parempaa työhyvinvointia?

Elinkeinoministeri  Jan  Vapaavuori

Arvoisa puhemies! Ideologiasta minen tiiä mittään, mutta sen minä tiedän, että meidän valtiontalous on noin 7 miljardia pakkasella, ja se tarkoittaa sitä, että täällä työllistetään liian vähän ihmisiä. Ja se kertoo kilpailukyvystä jotakin.

Kilpailukykyähän voidaan tarkastella monesta eri tulokulmasta. Jos sitä katsotaan perinteisesti, että minkälainen liiketoimintaympäristö meillä on, kuinka vakaa yhteiskunta meillä on, kuinka hyvin toimiva järjestelmä, kuinka paljon osaavaa työvoimaa jne., niin tästä näkökulmasta me pärjäämme kansainvälisissä mittauksissa erittäin hyvin. Mutta tavallaan on jonkin tyyppinen mysteeri, miksi se ei sitten johda suurempiin investointeihin kuin se on johtanut.

Toinen, ehkä hieman lyhyemmällä aikavälillä kilpailukykyä tarkasteleva tulokulma on perinteinen kustannuskilpailukykyyn liittyvä kysymys, jolloin me puhumme palkoista, verosta, rahoituksesta, logistiikasta jne. Varsinkin tällä sektorilla me olemme menettäneet meidän kilpailukykyä suhteessa moniin meidän keskeisiin kilpailijamaihin. Siinä mielessä voi sanoa, että molemmat tarinat ovat tosia. Tietyntyyppiset yleiset kilpailukykyedellytykset Suomessa ovat hyviä, mutta kustannuskilpailukykymme puolella meillä on ongelmia, ja sen lisäksi meillä on ongelmia innovaatioympäristön puolella eli siinä, että tuotettaisiin koko ajan sellaisia uusia tuotteita ja palveluita, joilla on kysyntää maailmanmarkkinoilla.

Arvoisa puhemies! Pieniä lainauksia viimeisen muutaman kuukauden historiasta:

Pääministeri Jyrki Katainen: Tarvitsemme kipeästi uudistuksia, joilla luodaan uusia yrityksiä jne. Samaan uutisointiin pääministeri antoi uhkavaatimuksensa siitä, että elleivät työmarkkinajärjestöt kykene työurien pidentämiseen, eläkeiän nostamiseen, niin hallitus kyllä sen tekee.

Vapaavuori — edustaja Vapaavuori aikanaan, nykyinen ministeri — vetosi työmarkkinaosapuoliin sairauspäiväkarenssin puolesta, eli poistamme sairausajan karenssin. Ministeri Vapaavuori tullessaan toimeen kertoi, että tarvitaan uusia, radikaaleja toimenpiteitä ja rakenteiden muutoksia myös työmarkkinajärjestöille.

EK:n johtaja Ilpo Kokkila toi esille, että tarvitaan palkanalennuksia.

EK:n Häkämies halusi kaksi tuntia lisää viikoittaiseen työaikaan.

Kysyisin arvon ministereiltä: onko hallituksella se käsitys, että työajan pidentämisellä ja palkanalennuksilla olisi voitu ehkäistä nyt käynnissä olevat pankkien ja yksityisten sektorien irtisanomiset?

Elinkeinoministeri  Jan  Vapaavuori

Arvoisa puhemies! Tällä hallituksella, samoin kuin edellisellä hallituksella ja samoin kuin varmasti seuraavalla hallituksella, on sellainen käsitys, että työuria pitää pidentää sekä alusta, keskeltä että lopusta.

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Kari otti esille äärimmäisen tärkeän asian, ja itsekin olen tätä pohtinut siltä kannalta, kun tosiaan edeltäjänne ministeri Häkämies otti esille tämän työajan pidentämisen. Itse olen miettinyt, eikö meidän pitäisi pikemminkin lyhentää työaikaa, ja kysyisinkin hallitukselta, eikö se olisi se viesti, mikä pitäisi ihmisille tuoda esille.

Toinen kysymys on työn uudelleen jakaminen. Meillä on ihmisiä, jotka tekevät valtavasti ylitöitä. Se kuormittaa heitä. Toisilla ei ole työtä ollenkaan. Oletteko te miettinyt sitä, voitaisiinko työtä jakaa tasaisemmin ihmisten kesken?

Elinkeinoministeri  Jan  Vapaavuori

Arvoisa puhemies! Näin muotoiltuna kysymyksenä se ei ihan ehkä tarkkaan taida kuulua toimialueeseeni, mutta vastaan silti ja vastaan sillä lailla, että meidän kansantuotteemme, meidän hyvinvointimme, on itse asiassa yhdistelmä työn määrästä ja työn tuottavuudesta. Kysymys on siitä, kuinka paljon me teemme työtä ja kuinka tuottavaa tämä työ on. (Jouko Skinnari: Ja laadukasta!) — "Laadukas" on yksi tapa ilmaista tätä tuottavuutta. Aivan oikein, edustaja Skinnari. — On varmaankin koko tällekin salille itsestään selvää, että meillä on olennaisesti parantamisen varaa näissä molemmissa. Mitä siellä sitten varsinaisesti työmarkkinoilla tapahtuu ja miten siellä pelisääntöjä kehitetään, siihen on olemassa omat mekanisminsa, ja se kuuluu lähinnä työmarkkinaosapuolille.

Arvoisa puhemies! Täällä on puhuttu kovasti nyt yrittäjyydestä, työllisyydestä ja samalla vähän työurien pidentämisestäkin. Haluaisin nostaa tällaisen näkökulman esille: Muutama vuosi sitten päätettiin kokeilusta, jolla yrittäjien sosiaaliturvamaksuja eräillä alueilla pienennettiin, niitä ei tarvinnut maksaa ollenkaan, ja viime vuonna se kokeilu lopetettiin. Nyt sitten, kun ajatellaan sitä, että meillä on tämä yhteiskuntatakuu tulossa voimaan, ja samaan aikaan ammatillisen koulutuksen paikkoja leikataan yli 7 000 kappaletta erityisesti tuolla Itä- ja Pohjois-Suomessa, näkisin hyvänä, että me loisimme todella edellytyksiä sille, että myös yrityksiin voisivat päästä nuoretkin töihin, varsinkin niille alueille, joissa koulutuspaikkoja paljon leikataan.

Kysyn sellaista, että voisiko hallitus ajatella, että muodostettaisiin sellainen väliaikainen kokeilu — joka olisi osa yhteiskuntatakuuta — että niillä alueilla, joissa paljon leikataan koulutuspaikkoja, yritykset saisivat työllistää nuoria ja sosiaaliturvamaksuihin tehtäisiin alennus.

Työministeri Lauri Ihalainen

Arvoisa puhemies! Tämä kysymys on todella tärkeä, ja se, millä tavalla suhteessa nuoriin hallitus on tulossa vastaan ensi vuoden alussa osana nuorten yhteiskuntatakuuta, on juuri se, mistä olemme täällä puhuneet, eli yritetään madaltaa niitä työnantajien työvoimakustannuksia sillä, että jokainen yrittäjä, joka palkkaa nuoren työntekijän ensimmäiseen työpaikkaan, saa 650 euron Sanssi-rahan noin vuoden ajaksi, mikä olisi se tapa, jolla sitä kynnystä madalletaan ja jolla nämä yritykset voivat palkata sitten nuoria työntekijöitä. Me uskomme tähän mahdollisuuteen.

On varmaan järkevää myös yrittää saada erityisesti oppisopimuskoulutuspaikkoja lisää sekä tähän aikuisväestön että nuorten ammatillisen peruskoulutuksen puolelle, jotta näitä haasteita, joihin tässä viitattiin, voidaan parantaa, ja näitä varmaan tullaan tässä esittämään.

Yleisesti ottaen sanoisin sen, että jos me haluamme kasvua, niin siinä on kolme tekijää: ensimmäinen on työpanoksen määrä, siis meidän pitää työtä ja työtunteja Suomessa lisätä, toinen on tuottavuuden nostaminen, ja kolmas on investointien saaminen tänne Suomeen. Paras tapa lisätä työtunteja on yrittää nostaa työllisyysastetta, ja meillä on paljon ihmisiä, jotka ovat työmarkkinoiden ulkopuolella, jotka haluavat tulla töihin, ja sitä kautta me saamme myöskin työtunteja tähän lisää. (Puhemies koputtaa) Suomalaiset tekevät noin 74 000 työtuntia työhistoriansa aikana, ja meidän keskimääräinen työaikamme on semmoista hyvää eurooppalaista keskitasoa. Me emme ole hännillä emmekä me ole siellä kärjessäkään, mitä sen lyhyyteen tulee. (Puhemies: Jaha, nyt taitaa olla aika täynnä!)