Mika Kari /sd:
Arvoisa herra puhemies! Olennainen osa suomalaista hyvinvointia
on työ. Uusimman työ- ja elinkeinoministeriön
tilaston mukaan Suomessa on työttömiä työnhakijoita 250 000.
Tässä on suuri työsarka myös
uudelle elinkeinoministerille, kun neljännesmiljoona suomalaista
on syystä tai toisesta vailla työtä.
Suomessa toimii myös noin neljännesmiljoona
yritystä. Jos siis jokainen yritys Suomessa voisi työllistää yhdenkin
uuden työntekijän, olisi Suomen työttömyysprosentti
nolla. Hallitusohjelmassa on monia varteenotettavia keinoja työllisyyden
parantamiseksi. Mitä uusia keinoja te, arvoisa elinkeinoministeri,
voitte tehdä sen hyväksi, että Suomessa
toimivat yritykset voisivat työllistää nykyistä paremmin,
ja mitä yrittäjäksi ryhtymistä tai
yrittäjyyttä vaikeuttavia tekijöitä olette
havainnut, ja — ennen kaikkea — mitä aiotte
tehdä näiden ongelmien poistamiseksi?
Puhemies Eero Heinäluoma:
Muistutan edelleen, edustajat, että kyselytunti pitäisi
viettää omalla paikallaan ja keskustelua seuraten.
Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori
Arvoisa puhemies! Varsinaisesti yrittäjyyskysymykset
kuuluvat ministeri Ihalaisen alaan, mutta yleisellä tasolla
haluaisin todeta, että mikään kansakunta
ei ole koskaan missään vaurastunut muuten kuin
työtä tekemällä ja yrittämällä.
Tässä mielessä kysyjä osui nyt
ihan asian ytimeen. Me tarvitsemme yrityksiä, kannattavia
yrityksiä, jotka palkkaavat uusia työntekijöitä.
Millään muulla tavalla tämäkään
kansakunta ei pärjää.
Mistä sitten milloinkin on kysymys, niin jokainen näistä 250 000
tarinasta on varmasti erilainen. Joillakin on kysymys siitä,
että työvoimakustannukset ovat liian korkeat,
ja joillakin on kysymys siitä, että pelkäävät
työllistämistä ylipäänsä,
joillakin energiakustannuksista, joillakin siitä, että tuote
ei vain yksinkertaisesti ole riittävän kilpailukykyinen.
Eli kysymys on kahdesta eri asiasta: toisaalta siitä, että pistetään
oma tuote sellaiseen kuntoon, että sillä on kysyntää,
ja sitten toisaalta pidetään huolta omasta kustannuskilpailukyvystä.
Nämä tarinat vaihtelevat ihan valtavasti, ja tietenkin
hallituksella on tässä laaja repertuaari erilaisia
toimenpiteitä, että näihin puututaan.
Mika Kari /sd:
Arvoisa herra puhemies! Julkisessa keskustelussa talouden asiantuntijat
antavat hyvin ristiriitaisen kuvan Suomen kilpailukyvystä ja
taloustilanteesta. Maailman talousfoorumin vertailussa Suomi nousi
pronssille Ruotsin ja Saksan edellä. Toisaalta Elinkeinoelämän
keskusliiton palvelukseen siirtynyt edeltäjänne
Jyri Häkämies on esittänyt kilpailukyvyn
nimissä erittäin kitkeriä lääkkeitä,
kuten viikkotyöajan pidentämistä ja palkkojen
alentamista. Ilmeisesti Suomen kilpailukyky on joko erinomaisessa kunnossa
tai kriisissä riippuen siitä, millaisista ideologisista
lähtökohdista asiaa tarkastellaan.
Arvoisa elinkeinoministeri, mikä on teidän analyysinne
näistä erilaisista Suomen kilpailukykyä koskevista
puheenvuoroista? Kääritäänkö suomalaisille
työntekijöille näin joulun alla kovia
paketteja eli palkanalennuksia ja lisätyötunteja
vai pehmeitä paketteja eli enemmän koulutusta
ja parempaa työhyvinvointia?
Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori
Arvoisa puhemies! Ideologiasta minen tiiä mittään, mutta
sen minä tiedän, että meidän
valtiontalous on noin 7 miljardia pakkasella, ja se tarkoittaa sitä,
että täällä työllistetään
liian vähän ihmisiä. Ja se kertoo kilpailukyvystä jotakin.
Kilpailukykyähän voidaan tarkastella monesta
eri tulokulmasta. Jos sitä katsotaan perinteisesti, että minkälainen
liiketoimintaympäristö meillä on, kuinka
vakaa yhteiskunta meillä on, kuinka hyvin toimiva järjestelmä,
kuinka paljon osaavaa työvoimaa jne., niin tästä näkökulmasta
me pärjäämme kansainvälisissä mittauksissa
erittäin hyvin. Mutta tavallaan on jonkin tyyppinen mysteeri,
miksi se ei sitten johda suurempiin investointeihin kuin se on johtanut.
Toinen, ehkä hieman lyhyemmällä aikavälillä kilpailukykyä tarkasteleva
tulokulma on perinteinen kustannuskilpailukykyyn liittyvä kysymys,
jolloin me puhumme palkoista, verosta, rahoituksesta, logistiikasta
jne. Varsinkin tällä sektorilla me olemme menettäneet
meidän kilpailukykyä suhteessa moniin meidän
keskeisiin kilpailijamaihin. Siinä mielessä voi
sanoa, että molemmat tarinat ovat tosia. Tietyntyyppiset
yleiset kilpailukykyedellytykset Suomessa ovat hyviä, mutta
kustannuskilpailukykymme puolella meillä on ongelmia, ja
sen lisäksi meillä on ongelmia innovaatioympäristön
puolella eli siinä, että tuotettaisiin koko ajan
sellaisia uusia tuotteita ja palveluita, joilla on kysyntää maailmanmarkkinoilla.
Jari Myllykoski /vas:
Arvoisa puhemies! Pieniä lainauksia viimeisen muutaman
kuukauden historiasta:
Pääministeri Jyrki Katainen: Tarvitsemme kipeästi
uudistuksia, joilla luodaan uusia yrityksiä jne. Samaan
uutisointiin pääministeri antoi uhkavaatimuksensa
siitä, että elleivät työmarkkinajärjestöt
kykene työurien pidentämiseen, eläkeiän nostamiseen,
niin hallitus kyllä sen tekee.
Vapaavuori — edustaja Vapaavuori aikanaan, nykyinen
ministeri — vetosi työmarkkinaosapuoliin sairauspäiväkarenssin
puolesta, eli poistamme sairausajan karenssin. Ministeri Vapaavuori
tullessaan toimeen kertoi, että tarvitaan uusia, radikaaleja
toimenpiteitä ja rakenteiden muutoksia myös työmarkkinajärjestöille.
EK:n johtaja Ilpo Kokkila toi esille, että tarvitaan
palkanalennuksia.
EK:n Häkämies halusi kaksi tuntia lisää viikoittaiseen
työaikaan.
Kysyisin arvon ministereiltä: onko hallituksella se
käsitys, että työajan pidentämisellä ja
palkanalennuksilla olisi voitu ehkäistä nyt käynnissä olevat
pankkien ja yksityisten sektorien irtisanomiset?
Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori
Arvoisa puhemies! Tällä hallituksella, samoin
kuin edellisellä hallituksella ja samoin kuin varmasti seuraavalla
hallituksella, on sellainen käsitys, että työuria
pitää pidentää sekä alusta,
keskeltä että lopusta.
Jari Lindström /ps:
Arvoisa herra puhemies! Edustaja Kari otti esille äärimmäisen
tärkeän asian, ja itsekin olen tätä pohtinut
siltä kannalta, kun tosiaan edeltäjänne
ministeri Häkämies otti esille tämän
työajan pidentämisen. Itse olen miettinyt, eikö meidän
pitäisi pikemminkin lyhentää työaikaa,
ja kysyisinkin hallitukselta, eikö se olisi se viesti,
mikä pitäisi ihmisille tuoda esille.
Toinen kysymys on työn uudelleen jakaminen. Meillä on
ihmisiä, jotka tekevät valtavasti ylitöitä.
Se kuormittaa heitä. Toisilla ei ole työtä ollenkaan.
Oletteko te miettinyt sitä, voitaisiinko työtä jakaa
tasaisemmin ihmisten kesken?
Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori
Arvoisa puhemies! Näin muotoiltuna kysymyksenä se
ei ihan ehkä tarkkaan taida kuulua toimialueeseeni, mutta
vastaan silti ja vastaan sillä lailla, että meidän
kansantuotteemme, meidän hyvinvointimme, on itse asiassa
yhdistelmä työn määrästä ja
työn tuottavuudesta. Kysymys on siitä, kuinka
paljon me teemme työtä ja kuinka tuottavaa tämä työ on.
(Jouko Skinnari: Ja laadukasta!) — "Laadukas" on yksi tapa
ilmaista tätä tuottavuutta. Aivan oikein, edustaja
Skinnari. — On varmaankin koko tällekin salille
itsestään selvää, että meillä on
olennaisesti parantamisen varaa näissä molemmissa.
Mitä siellä sitten varsinaisesti työmarkkinoilla
tapahtuu ja miten siellä pelisääntöjä kehitetään,
siihen on olemassa omat mekanisminsa, ja se kuuluu lähinnä työmarkkinaosapuolille.
Anu Vehviläinen /kesk:
Arvoisa puhemies! Täällä on puhuttu
kovasti nyt yrittäjyydestä, työllisyydestä ja
samalla vähän työurien pidentämisestäkin.
Haluaisin nostaa tällaisen näkökulman esille:
Muutama vuosi sitten päätettiin kokeilusta, jolla
yrittäjien sosiaaliturvamaksuja eräillä alueilla
pienennettiin, niitä ei tarvinnut maksaa ollenkaan, ja
viime vuonna se kokeilu lopetettiin. Nyt sitten, kun ajatellaan
sitä, että meillä on tämä yhteiskuntatakuu
tulossa voimaan, ja samaan aikaan ammatillisen koulutuksen paikkoja leikataan
yli 7 000 kappaletta erityisesti tuolla Itä- ja
Pohjois-Suomessa, näkisin hyvänä, että me
loisimme todella edellytyksiä sille, että myös yrityksiin
voisivat päästä nuoretkin töihin,
varsinkin niille alueille, joissa koulutuspaikkoja paljon leikataan.
Kysyn sellaista, että voisiko hallitus ajatella, että muodostettaisiin
sellainen väliaikainen kokeilu — joka olisi osa
yhteiskuntatakuuta — että niillä alueilla,
joissa paljon leikataan koulutuspaikkoja, yritykset saisivat työllistää nuoria
ja sosiaaliturvamaksuihin tehtäisiin alennus.
Työministeri Lauri Ihalainen
Arvoisa puhemies! Tämä kysymys on todella
tärkeä, ja se, millä tavalla suhteessa
nuoriin hallitus on tulossa vastaan ensi vuoden alussa osana nuorten
yhteiskuntatakuuta, on juuri se, mistä olemme täällä puhuneet,
eli yritetään madaltaa niitä työnantajien
työvoimakustannuksia sillä, että jokainen
yrittäjä, joka palkkaa nuoren työntekijän
ensimmäiseen työpaikkaan, saa 650 euron Sanssi-rahan noin
vuoden ajaksi, mikä olisi se tapa, jolla sitä kynnystä madalletaan
ja jolla nämä yritykset voivat palkata sitten
nuoria työntekijöitä. Me uskomme tähän
mahdollisuuteen.
On varmaan järkevää myös
yrittää saada erityisesti oppisopimuskoulutuspaikkoja
lisää sekä tähän aikuisväestön
että nuorten ammatillisen peruskoulutuksen puolelle, jotta
näitä haasteita, joihin tässä viitattiin,
voidaan parantaa, ja näitä varmaan tullaan tässä esittämään.
Yleisesti ottaen sanoisin sen, että jos me haluamme
kasvua, niin siinä on kolme tekijää:
ensimmäinen on työpanoksen määrä,
siis meidän pitää työtä ja
työtunteja Suomessa lisätä, toinen on tuottavuuden
nostaminen, ja kolmas on investointien saaminen tänne Suomeen.
Paras tapa lisätä työtunteja on yrittää nostaa
työllisyysastetta, ja meillä on paljon ihmisiä,
jotka ovat työmarkkinoiden ulkopuolella, jotka haluavat
tulla töihin, ja sitä kautta me saamme myöskin
työtunteja tähän lisää.
(Puhemies koputtaa) Suomalaiset tekevät noin 74 000
työtuntia työhistoriansa aikana, ja meidän
keskimääräinen työaikamme on
semmoista hyvää eurooppalaista keskitasoa. Me
emme ole hännillä emmekä me ole siellä kärjessäkään,
mitä sen lyhyyteen tulee. (Puhemies: Jaha, nyt taitaa olla
aika täynnä!)